PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Pöytyän kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018

2 2

3 PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 3 1. Tausta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan Tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä, varautumista muutoksiin ja työurien pidentymistä, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä ja vahvistaa työntekijän työllistymisedellytyksiä. Olennaista on osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuus. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältövaatimukset on kirjattu yhteistoimintaa koskevaan lakiin (4a ) - toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä ja näiden kehitysarvio - eri työsuhdemuotojen käytön periaatteet - yleiset periaatteet, joilla ylläpidetään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta - arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimusten muutoksista ja näiden syistä ja tähän perustuva vuosittainen suunnitelma - suunnitelman toteuttaminen ja seuranta 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Hallinto- ja talous Lomituspalvelut Perusturva Sivistys Tekninen Ruoka- ja siivosupalvelut Yhteensä Miesten osuus henkilöstöstä on 14,5%. Kunnan vakituisesta henkilöstöstä 41 % on yli 50- vuotiaita. Osa-aikatyötä tekeviä on 7 % vakituisesta henkilöstöstä. Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2017 yhteensä 480. Edellisenä vuonna vastaavasti kertyi 481henkilötyövuotta. Palvelussuhteen luonne vakinainen vai määräaikainen Lähtökohtaisesti henkilöstö on palkattu toistaiseksi voimassa oleviin kokoaikaisiin palvelusuhteisiin. Osa-aikaisuutta käytetään töissä, joissa tehtävät eivät riitä kokoaikaiseen työhön esim. lomittajat ja koulunkäyntiohjaajat. Osa-aikaisuuden syynä voi olla myös työntekijän oma pyyntö liittyen esim. terveydentilaan. Määräaikaisia palvelusuhteita voidaan käyttää, jos lain mukaiset määräaikaisuuden perusteet täyttyvät. Tällainen perusteltu syy on esim. sijaisuuden hoitaminen, projektiluonteinen tehtävä, kesätyö, palkkatuella palkkaaminen tai muu toiminnallinen syy, joka edellyttää määräaikaista palvelussuhdetta. Opetustoimessa ja ruokapalveluissa on tulossa palvelurakenteen muutoksia, minkä johdosta muutamia aikaisemmin vakituisesti hoidettuja tehtäviä hoidetaan määräaikaisina. Henkilöstöä voidaan palkata määrärahojen ja täyttölupaohjeiden puitteissa. Ennen palkkausta on aina selvitettävä tehtävien tarkoituksenmukaisuus ja välttämättömyys kunnan palvelutuotannon kannalta ja mahdolliset vaihtoehtoiset tavat ja niistä aiheutuvat kustannukset. Viime vuoden toteutuneista henkilötyövuosista noin 23 % oli määräaikaisia virka/työsuhteita.

4 4 Kevan eläköitymisennuste Työkyvyn ylläpitäminen Työkyvyn tukemiseen on hyväksytty varhaisen tuen malli sekä toimiva yhteistyö ja kolmikantaneuvottelut työterveyshuollon kanssa. Tällä pyritään madaltamaan kynnystä tarttua mahdollisiin ongelmiin riittävän ajoissa sekä tukemaan vajaatyökykyisten jaksamista. Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa työntekijä ja esimies käyvät läpi työssä jaksamiseen ja työssä tarvittavaan osaamiseen liittyviä asioita. Kunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Attendon työterveyspalveluista. Vuosittain hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa määritellään työympäristöön ja työntekijään kohdistuva toiminta sekä työnantajan kustantama sairaanhoito. Sairauspoissaoloihin on alettu kiinnittämään erityistä huomioita. Sairauspoissaoloista raportoidaan säännöllisesti esimiehille, jotka taas omalta osaltaan selvittävät tehdyt toimenpiteet poissaolojen johdosta. Jatkossa myös kunnan työterveyshuollon ulkopuolelta saadut todistukset kirjataan työterveyshuollon järjestelmään, jolloin työterveyshuolto saa tiedon aikaisemmassa vaiheessa. Myös työterveyshuollon kanssa on säännölliset palaverit henkilöstöhallinnon kanssa. Kunta tukee työntekijöiden omatoimista työhyvinvointitoimintaa tyky+-seteleillä. Kunnan tykyryhmä järjestää tyky-toimintaa koko kunnan henkilöstölle vuosittaisen suunnitelman mukaisesti. 4. Osaamista ja työhyvinvointia koskeva arvio Osaamisen kehittämisen päätavoite on, että ammatillinen osaaminen ja työn vaatimukset vastaavat toisiaan. Osaamisen kehittämisessä on tärkeää katso tulevaisuuteen ja pyrkiä ennakoimaan tulevia tarpeita. Oman ammatillisen osaamisen kehittämisen vastuu kuuluu jokaiselle itselleen. Esimiehen tulee kannustaa koulutukseen erityisesti niitä työntekijöitä, jotka eivät itse koulutuksiin hakeudu. Henkilöstön osaamista ja osaamistarpeita selvitetään osana kehityskeskustelua. Kehityskeskusteluja varten on hyväksytty yhtenäiset ohjeet ja lomakkeet. Myös toteutumista seurataan kehityskeskusteluissa. Perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa on hyväksytty perusopetuksen antaminen jatkossa kolmessa yhtenäiskoulussa. Tämän muutoksen toteuttamisessa tuetaan opetushenkilöstön täydennyskoulutusta vastaamaan yhtenäiskoulun kelpoisuusvaatimuksia. Periaatteet on hyväksytty kunnanhallituksen henkilöstöjaostossa. 5. Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelmat laaditaan hallinnonaloittain. Kukin hallinnonala vastaa työntekijöittensä ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Koulutukseen osallistutaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa, painopisteen ollessa ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen suunnittelussa huomioidaan palvelujen kehittämistarpeet, työnantajan tavoitteet sekä työnteki-

5 5 jän toiveet. Esimiehen rooli korostuu koulutustarpeen ja mahdollisuuksien yhdenvertaisessa toteutumisessa, mutta myös työntekijältä edellytetään halua ja aktiivisuutta itsensä ja työnsä kehittämiseen. Ammatillinen kehittäminen on lain tarkoittamaa, korvattavaa toimintaa seuraavilla ehdoilla: - työnantaja on laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman, käsitellyt sen yhteistoiminnassa ja koulutus sisältyy suunnitelmaan - koulutus on työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista - koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät - työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa Oikeutta koulutuskorvaukseen ei synny tavanomaisen työhön perehdyttämisen tai opastamisen osalta. Ensiapukoulutus hoidetaan kunnan sisäisenä koulutuksena. Keskushallinnon toimesta järjestää keskitetysti mm. esimieskoulutusta, ajankohtaisesta lainsäädännöstä ym yhteisistä asioista ja toimintatavoista. Varautumis- ja valmiuskoulutusta järjestetään myös keskitetysti. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon koulutusta järjestetään vuosina joko oppisopimuskoulutuksena tai OKM:n rahoituksella. Kouluttajana toimii Tamora Oy. Koulutukseen osallistutaan kaikilta kunnan toimialoilta. Hallinnoalakohtaiset suunnitelmat ovat tallennetaan Y: kaikkien yhteiset/henkilöstö/koulutussuunnitelmat. Koulutussuunnitelmia voidaan tarkistaa vuoden mittaan. 6. Koulutussuunnitelmien seuranta Hallinnonalat vastaavat omien koulutussuunnitelmien seurannasta. Koulutukseen haetaan ja päätökset tehdään Essissä. Koulutuskorvauksen päivien raportointia varten on esimiehen hyväksyessään koulutus ehdottomasti tarkistettava, oikeuttaako koulutus TVR:n mukaiseen koulutuskorvaukseen. Koko päivän koulutuksista (vähintään 6 tuntia) on merkittävä koulutuspäivien lukumäärä. Jos koulutus kestää vain tunteja, niin tallennetaan tunnit. Yhdestä koulutuksesta siis joko päivien lukumäärä tai tunteja, ei molempia. Kun henkilöllä on yhteensä kolme koulutuskorvaukseen oikeuttavaa päivää (kokopäiviä tai tunneista koostuvia), niin sen jälkeen koulutukset eivät oikeuta koulutuskorvaukseen (Essissä ei oikeuta TVR:n mukaiseen koulutuskorvaukseen). Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Eli yksi koulutuspäivä vastaa 6 tunnin koulutusta, kaksi koulutuspäivää 12 tunnin koulutusta ja kolme koulutuspäivää 18 tunnin koulutusta.