Sisällysluettelo. Taitto: Anne Hujanen

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 KOKKOLA KARLEBY

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 4 Henkilöstön määrä Kokoaikaisuus 5 Ikärakenne 6 Sukupuolijakauma 7 Sopimusalat ja työaikajärjestelmät 8 Yleisimmät ammattinimikkeet 8 Henkilötyövuodet 9 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot 10 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät 11 Sairausajan palkkakustannukset 13 Työtapaturmat ja ammattitaudit 13 3 Henkilöstölautakunta ja henkilöstökeskus 14 4 Henkilöstöstrategia 15 5 Palkkahallinto 17 Palkkamenot 17 Maksetut ylityöt 18 Sopimuksien tarkistukset 18 Palkkojen harmonisointi ja työn vaativuuden arviointi 19 6 Eläköityminen 20 Tietoa eläkkeelle siirtymisestä 20 Varhe-maksut 21 Ennuste eläkepoistumasta 22 7 Työhyvinvointi 24 Henkilöstön tila 24 Sosiaali- ja terveystoimen Party kysely 24 Panostukset työhyvinvointiin 26 Työterveyshuolto 26 Koulutus ja kehittäminen 29 Työkykyä ylläpitävä toiminta, henkilöstöpalvelut 33 Hankkeet 36 Uudelleensijoitus 39 8 Yhteistoiminta 40 Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät 40 Työsuojelu 44 9 Henkilöstöviestintä Työllisyys ja aktivointi 46 Kansilehden kuvat: Asuntomessut Kokkolassa , kuvaaja Emmi Hyyppä Muut kuvat: Kuvaaja Tomi Hirvinen Taitto: Anne Hujanen 2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

3 1 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoitus on kuvata Kokkolan kaupungin henkilöstövoimavaraa tilastoaineiston sekä henkilöstökyselyllä kerättyjen tietojen avulla. Tilastotiedoilla voidaan antaa kuva henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista ja henkilöstökustannuksista. Vuoden 2011 tietoja on verrattu vuoden 2010 tietoihin. Lukumäärät on esitetty koko kaupunki- ja hallintokuntatason lisäksi osittain myös tarkemmalla tasolla. Kertomukseen on koottu keskeistä tietoa vuoden aikana tehdystä henkilöstötyöstä. Toimialojen osalta kertomuksen tiedot perustuvat toimialojen itse antamiin tietoihin. Toimialojen omissa toimintakertomuksissa ja raporteissa on tarkempaa tietoa kunkin hallinnonalan toiminnasta. Tietoja henkilöstöstä Kaupungin henkilöstön määrä oli 3 932, joista vakinaisia oli ja määräaikaisia Kokoaikaisia oli 80,4 %. Henkilötyövuosia kertyi Palkkamenot olivat 116,5 milj. euroa. Miesten keski-ikä oli 47 v 4 kk. Se oli noussut kuukaudella edelliseen vuoteen verrattuna, naisten keski-ikä oli pysynyt ennallaan eli 47 v 7 kk. Naisia oli noin 78 % henkilöstöstä. Sairauspäiviä oli keskimäärin 15,99 kalenteripäivää henkilöä kohti, joka on 1,25 päivää vähemmän kuin viime vuonna. Erilaisia sopimuksiin ja lakeihin perustuvia poissaoloja oli 19,5 kalenteripäivää/henkilö. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,1 (ilman kuntoutustuella olevia). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta. Henkilöstötyö Kaupungin henkilöstötyötä vietiin eteenpäin henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutettiin ParTy henkilöstökysely. Edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn, kyselyyn verrattuna tulokset olivat parantuneet kautta linjan. Tulokset käsitellään yksiköissä koko henkilöstön kanssa ja tulokset hyödynnetään työyhteisöjen kehittämisessä. Vuosi 2011 oli työyhteisötaitojen teemavuosi. Teemavuoden tarkoituksena oli korostaa työyhteisötaitojen merkitystä työn sujuvuudelle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Tavoitteena oli myös, että jokainen työyhteisö luo itselleen omat pelisäännöt. Työyhteisötaitoja tuotiin esille henkilöstöviestinnässä, koulutustapahtumissa, työyhteisöjen tyhy-päivissä sekä kilpailuilla. Työhyvinvoinnin kehittämisen pilottihankkeena aloitettiin siivous- ja ruokapalvelujen hyvinvointihanke yhteistyössä työterveyshuollon ja liikuntatoimen kanssa. Tavoitteena on löytää malleja työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikoilla ja saada tuloksia mm. sairauspäivien vähenemisenä. Esimiestyön kehittämistä jatkettiin mm. esimiesfoorumeilla ja JET valmennuksella. Työn vaativuuden arviointia jatkettiin. Työ saatiin valmiiksi mm. toimistohenkilöstön hinnoittelukohtiin kuuluvien osalta. Kokkola-päivänä pidetyssä työmerkkipäiväjuhlassa muistettiin lahjoilla pitkän työuran tehneitä. Lahjojen saajina oli 3 henkilöä, joilla oli 40 vuotta kunnallista palvelua, 54 henkilöä, joilla oli 30 vuotta kunnallista palvelua sekä 79 henkilöä, joilla oli 20 kunnallista palvelua. Henkilöstökertomuksen tilastotiedot ovat koonneet palkkasihteeri Risto Kaustinen ja palvelussuhdepäällikkö Sirpa Hannula, joka on myös kirjoittanut oman vastuualueensa tekstiosuuden. Muut kirjoittajat ovat työhyvinvointipäällikkö Jaana Koski-Vähälä, henkilöstöpäällikkö Elina Riippa, työsuojelupäälliköt Riitta Sarantila ja Sinikka Tuomaala, uudelleensijoituksen henkilöstösuunnittelija Sirkka Uschakoff, työllisyyssihteeri Leena Corin, projektipäällikkö Tarja Palosaari, henkilöstöjohtaja Boris Nygård sekä työterveyshuolto Työplus. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

4 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä oli (lisäystä edellisestä vuodesta 112 henkilöä, 2,9 %). Vakinaisia henkilöitä oli (lisäystä edellisestä vuodesta 45 henkilöä, 1,6 %). Määräaikaisia oli (lisäystä edellisestä vuodesta 74, 7,4 %). Työllistettyjä oli 51 (vähennystä edellisestä vuodesta 7). Henkilöstön määrään sisältyvät päätoimisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa olleet vakinaiset ja määräaikaiset henkilöt. Päätoimisiksi katsotaan ne palvelusuhteet, joiden viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia, opetusalalla 16 tuntia. Luvut sisältävät myös virkavapaalla olevat henkilöt. Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Palvelussuhteiden määrä toimialoittain vakinainen määrä- aikainen työllistetyt yhteensä Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Taulukko, palvelussuhteiden määrä toimialoittain ja yksiköittäin 2011 ja 2010 on liitteenä 1. 4 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

5 Kokoaikaisuus Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain sivutoimiset osa-aikaiset kokoaikaiset Henkilöstöstä oli vuoden 2011 lopulla: Kokoaikaisia henkilöä (v , kasvua 3,6 %) Osa-aikaisia 771 henkilöä (v henkilöä, kasvua 2,4 %) Osa-aikaisista oli naisia 688 (89,2 %) ja miehiä 83 (10,8 %) Osa-aikaisista oli keskushallinnossa miehiä 4 ja naisia 54, sosiaali- ja terveystoimessa miehiä 15 ja naisia 364, sivistystoimessa miehiä 32 ja naisia 205, teknisellä toimialalla miehiä 7 ja naisia 61, liikelaitoksissa miehiä 6 ja naisia 11 sekä aluepelastuslaitoksessa miehiä 1. Sivutoimisia 396 miestä (73,1 %) ja 146 naista (26,9 %). Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain koko- aikaiset koko- aikaiset % osa- aikaiset osa- aikaiset % sivu- toimiset yhteensä Keskushallinto , , Ympäristöterveydenhuolto 23 67, , Sosiaali- ja terveystoimi , , Sivistystoimi , , Tekninen toimiala , , Liikelaitokset ,6 17 8, Aluepelastuslaitos ,7 1 0, Yhteensä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

6 Ikärakenne Henkilöstöstä suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaat. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Kaikkein nopeimmin kasvava ryhmä on vuotiaat (540 henkilöä v. 2011, 496 henkilöä v. 2010, lisäystä 8,9 %). Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50 vuotiaita oli henkilöä eli 47,2 %. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli miesten osalta 47 v 4 kk eli yhden kuukauden edellisvuotta korkeampi naisten osalta 47 v 7 kk eli sama kuin vuonna miehet naiset Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma hallintokunnittain alle % % % % % % % % % % % Keskushallinto 0,0 0,5 1,8 6,8 5,9 14,5 14,5 15,9 22,3 17,7 0,0 Ympäristöterveydenhuolto 0,0 0,0 12,5 8,3 16,7 25,0 8,3 0,0 12,5 16,7 0,0 Sosiaali- ja terveystoimi 0,0 1,0 4,8 7,5 10,0 14,1 14,3 19,0 18,3 10,7 0,2 Sivistystoimi 0,0 0,6 3,8 8,3 12,9 15,4 17,7 14,5 19,5 6,8 0,5 Tekninen toimiala 0,0 0,8 2,3 4,6 6,1 9,9 14,5 19,3 22,4 19,3 0,8 Liikelaitokset 0,0 1,9 7,4 12,3 13,0 14,2 10,5 14,2 15,4 11,1 0,0 Kokkolan Energia 0,0 3,4 10,2 8,5 11,9 16,9 10,2 11,9 15,3 11,9 0,0 Kokkolan Satama 0,0 3,4 6,9 13,8 13,8 13,8 13,8 20,7 6,9 6,9 0,0 Kokkolan Vesi 0,0 0,0 2,9 11,8 11,8 8,8 11,8 14,7 23,5 14,7 0,0 Työplus 0,0 0,0 7,5 17,5 15,0 15,0 7,5 12,5 15,0 10,0 0,0 Aluepelastuslaitos 0,0 1,0 5,1 16,2 9,1 18,2 16,2 19,2 13,1 1,0 1,0 Yhteensä 0,0 0,8 4,1 7,9 10,4 14,2 15,3 16,8 19,2 10,8 0,4 Keski-ikä hallintokunnittain (vakinaiset) keski-ikäikä miehet 2011 lukumäärä miehet 2011 keski-ikäikä naiset 2011 lukumäärä naiset 2011 keski-ikäikä miehet 2010 keski-ikäikä naiset 2010 Keskushallinto 52 v 10 kk v 10 kk v 9 kk 49 v 1 kk Sosiaali- ja terveystoimi 47 v 6 kk v 10 kk v 3 kk 47 v 9 kk Sivistystoimi 44 v v 7 kk v 10 kk 47 v 7 kk Tekninen toimiala 49 v v 1 kk v 3 kk 49 v 10 kk Liikelaitokset 46 v v 9 kk v 9 kk 43 v 11 kk Aluepelastuslaitos 47 v 3 kk v 7 kk 9 46 v 5 kk 35 v 7 kk Koko kaupunki 47 v 4 kk v 7 kk v 3 kk 47 v 7 kk 6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

7 Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet naiset Henkilöstömäärästä on 77,6 % naisia ja 22,4 % miehiä. Sukupuolijakauman prosentuaalisuudessa on vuosien mittaan ollut vain hyvin pieniä muutoksia. Vuodesta 2010 on miesten osuus noussut 0,2 prosenttiyksikköä. Miesvaltaisimpia hallintokuntia ovat aluepelastuslaitos ja liikelaitokset. Aluepelastuslaitoksessa miesten osuus on 90,9 % ja liikelaitoksissa 60,5 % Naisvaltaisin hallintokunta on sosiaali- ja terveystoimi, jossa naisten osuus on 94,5 %. Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma hallintokunnittain miehet miehet % naiset naiset % Keskushallinto 35 15, ,1 Ympäristöterveydenhuolto 4 16, ,3 Sosiaali- ja terveystoimi 51 5, ,5 Sivistystoimi , ,9 Tekninen toimiala , ,9 Liikelaitokset 98 60, ,5 Aluepelastuslaitos 90 90,9 9 9,1 Yhteensä , ,6 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

8 Sopimusalat ja työaikajärjestelmät Henkilökunta työaikajärjestelmittäin Yleistyöaika 38,25 h/vk Jaksotyö, vuorotyöluonteinen 829 Opetustyö 548 Toimistotyöaika (jaksotettu tai muu työaika) 526 Jaksotyö, päivätyöluonteinen 429 Palomiehet 82 Perhepäivähoitajat h/vk (KVTES III luku 10 ) 77 Terveyskeskuslääkärit, -hammaslääkärit 37 h/vk 103 Talonmiehet, työaika 38,25 h/vk 16 Kolmivuorotyö, keskeytymätön 12 Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv 7 Päivätyö, keskimäärin 38,25 h/vk 5 Ei säännöstä 3 Vakinaiset ja määräaikaiset Henkilökunta sopimusaloittain miehet naiset yhteensä Yleinen virka- ja työehtosopimus Teknisten virka- ja työehtosopimus Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Lääkärien virkaehtosopimus Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus VPK/palomies Yhteensä Yleisimmät ammattinimikkeet Yleisimmät ammattinimikkeet, vakinaiset Lähihoitaja 164 Sairaanhoitaja 138 Luokanopettaja 152 Perushoitaja 113 Lastenhoitaja 92 Lastentarhanopettaja 92 Siivooja 86 Peruskoulun lehtori 82 Koulunkäyntiavustaja 62 Kodinhoitaja 59 Terveydenhoitaja 51 Perhepäivähoitaja 45 Laitosapulainen 41 Ruokapalvelutyöntekijä 41 Palomies 39 Päivähoitaja 39 Laitosmies 34 Toimistosihteeri 32 Tuntiopettaja (päätoiminen) 30 8 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

9 Henkilötyövuodet Henkilötyövuosikertymä toimialoittain ja yksiköittäin henkilötyö- vuodet 2011 henkilötyö- vuodet 2010 Keskushallinto 243,6 234,6 Keskushallinto 136,6 130,7 Ruokapalvelut 107,1 103,8 Ympäristöterveydenhuolto 20,6 19,5 Eläinlääkintä 10,8 10,3 Terveysolojen valvonta 9,8 9,2 Sosiaali- ja terveystoimi 1 000,3 933,6 Hallinto 12,3 10,8 Terveyskeskus 335,0 310,6 Vanhuspalvelut 494,4 466,9 Sosiaali- ja vammaispalvelut 158,7 145,2 Sivistystoimi 1 085, ,2 Hallinto 22,2 21,9 Opetustoimi 598,8 579,0 Varhaiskasvatus 366,1 341,3 Muu sivistystoimi 98,4 91,0 Tekninen toimiala 401,0 395,4 Tekninen palvelukeskus 260,5 258,0 Siivouspalvelut 140,4 137,5 Liikelaitokset 156,9 143,8 Kokkolan Energia 56,1 54,4 Kokkolan Satama 27,0 24,9 Kokkolan Vesi 32,9 29,7 Työplus 40,9 34,7 Aluepelastuslaitos 98,6 98,6 Koko kaupunki 3 006, ,6 Henkilötyövuoden määrään vaikuttaa tehty kokonaistyöaika vähennettynä poissaoloilla (opintovapaa, perhevapaat, sairauspoissaolo, kuntoutus, vuorotteluvapaa ja vuosiloma). Koulutus on henkilötyövuotta laskettaessa huomioitu työajaksi. Opettajien henkilötyövuosilaskenta pohjautuu opetusvelvollisuustuntien määrään (24 h/vk). Henkilötyövuosia laskettaessa osan vuotta työskentelevät ja osaaikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi ja henkilötyövuosiksi, joka kuvaa paremmin henkilöstön määrää ja kehitystä kuin pelkkä vuoden viimeisen päivän poikkileikkaava tarkastelu. Henkilötyövuodet kasvoivat 147,8 vuodella verrattuna vuoteen KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

10 Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot Perhevapaita käytettiin vuoden 2011 aikana päivää (v pv, kasvua 1,1 %). Korkein kasvu oli ympäristöterveydenhuollossa päivää, kasvu 302,1 % (v pv). Perhevapaisiin on laskettu mukaan äitiysloma, vanhempainloma, hoitovapaa ja isyysloma. Lapsen sairaudesta johtuvat vanhempien poissaolot olivat päivää (v pv, kasvua 360 pv, 14,2 %). Palkkahallintoon ilmoitetut koulutuspäivät olivat päivää (v pv, kasvua pv, 29,2 %). Poissaolopäivät kalenteripäivinä Opintovapaapäivät olivat päivää (v pv, Lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä kasvua 781 pv, toimialoittain 15,5 %). Vuorotteluvapaapäivät olivat päivää (v pv, laskua pv, -22,0 %). Palkallinen yksityisasia -päivät olivat 547 päivää (v pv, laskua 29 pv, -5,6 %). perhe- vapaat yks. asia, palkal- linen Yksityisasia palkallinen kohtaan on laskettu mm. merkkipäivä, oma vihkimispäivä ja lähiomaisen hautajaispäivä. lapsen sai- raus koulu- tus opinto- vapaa vuorot- teluvapaa yks. asia, palka- ton Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Taulukko, lakien ja sopimusten mukaiset poissaolot kalenteripäivinä toimialoittain ja yksiköittän 2011 ja 2010, on liitteenä 2. Palkaton yksityisasia -päivät olivat päivää (v pv, lasku 490 pv, -3,0 %). 10 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

11 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät Sairauspäivien lukumäärä 2011 ja sairauspäivät 2011 sairauspäivät 2010 Henkilöstön sairauspäivät olivat v kalenteripäivää, 15,99 kpv/henkilö. Laskua edelliseen vuoteen on 1,25 päivää/henkilö. Luvuissa on mukana myös tapaturmista johtuneet sairauspäivät. Sairauspäivät laskivat sivistystoimessa (v pv, v pv, vähennys pv, -14,0 %). Lasku aiheutui opetustoimen (v pv, v pv, vähennys pv, -24,3 %) ja muun sivistystoimen (v pv, v pv, vähennys 709 pv, -33,0 %) sairauspäivien vähenemisestä. Sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain sairauspäivät lukumäärä kuntoutus- tukipäivät *) sairauspäivät yhteensä / palkansaaja **) Keskushallinto ,97 Ympäristöterveydenhuolto ,56 Sosiaali- ja terveystoimi ,37 Sivistystoimi ,90 Tekninen toimiala ,75 Liikelaitokset ,96 Aluepelastuslaitos ,50 Yhteensä ,99 *) Kuntoutustukea voidaan myöntää, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivärahapäivää tulee täyteen. Sairauspäivät laskivat myös sosiaali- ja terveystoimessa (v pv, v pv, lasku 652 pv, -2,5 %). Lasku aiheutui terveyspalvelujen (v pv, v pv, vähennys pv, -13,5 %) ja vanhuspalveluiden (v pv, v pv, vähennys 267 pv, -1,9 %) sairauspäivien vähenemisestä. Kuntoutustukipäivät olivat vuonna kalenteripäivää (v pv, nousua 909 pv, 13,5 %). **) Sairaspäivät yhteensä / palkansaaja sisältää sairauspäivät, ei kuntoutustukipäiviä. Taulukko, sairaus- ja kuntoutustukipäivien lukumäärä kalenteripäivinä toimialoittain 2011, 2010 ja 2009, on liitteenä 3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

12 Sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain 0 pv 1 3 pv 4 10 pv pv pv pv Keskushallinto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimiala Liikelaitokset Aluepelastuslaitos Yhteensä Taulukko, sairauspäivät keston mukaan / tapausten määrän mukaan toimialoittain ja yksiköittäin 2011 ja 2010, on liitteenä 4. Henkilöstön sairausjaksot keston mukaan päiviä (kpv) 2011 %-osuus 2011 päiviä (kpv) 2010 %-osuus 2010 tapauksia 2011 %-osuus 2011 tapauksia 2010 %-osuus 2010 Sairausjaksot 1 3 pv , , , ,5 Sairausjaksot 4 10 pv , , , ,6 Sairausjaksot pv , , , ,3 Sairausjaksot pv , ,4 67 0,8 75 0,9 Sairausjaksot pv , ,7 61 0,7 47 0,6 Sairausjaksot pv , ,2 16 0,2 11 0,1 Poissaolot yhteensä , , , ,0 Sairauspäivät/henkilö ,99 Sairauspäivät/henkilö ,15 Vuonna 2011 sairaustapauksia oli 392 (4,6 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäystä oli lyhyissä 1 3 pv:n (515 tapausta, 9,4 %) sekä 4-10 pv:n (26 tapausta, 1,6 %) sairauspoissaoloissa. Pidemmissä sairauspoissaoloissa (61 90 pv, pv ja pv, lisäys yhteensä 11 tapausta, 8,3 %) tapahtui kaikissa lisäystä. Sairauspoissaolot pv vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna (160 tapausta). 12 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

13 Sairausajan palkkakustannukset Sairauspäivien kustannukset toimialoittain ja yksiköittäin sairaus- päivien kustan- nukset, bruttokus- tannukset *) henkilöstö- korvaukset sairaus- päivien kustan- nukset, nettokus- tannukset *) Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintä Terveysolojen valvonta Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos Yhteensä *) sis. sivukuluja 31,5 % Sairauspäivien aiheuttamat kustannukset sivukuluineen olivat vuonna 2011 kaikkiaan 2,923 milj. euroa (bruttokustannus henkilöstökorvaukset). Sairauslomansijaisten kustannukset sivukuluineen olivat vuoden 2011 aikana noin 3,1 milj. euroa. Pitkään jatkuvat sairauslomat ovat osapalkkaisia 60 sairauspäivän jälkeen ja tästä 120 päivän jälkeen palkattomia. Työtapaturmat ja ammattitaudit Kokkolan kaupunki on vakuuttanut henkilöstönsä If-vakuutusyhtiössä. Tapaturmatilastoyhteenveto perustuu vakuutusyhtiön antamiin tietoihin vahingoista ja niiden seurauksista. Tilasto on muodostettu yritysvakuutuskansioon. Vuonna 2011 työtapaturmien ja ammattitautien määrä oli yhteensä 210 tapahtumaa. Työssä tai työpaikalla sattui 164 työtapaturmaa ja työmatkalla 46 työmatkatapaturmaa. Työtapaturmista johtuvat poissaolot olivat yhteensä korvauspäivää. Korvauspäivien lukumäärä ilmoittaa sattuneiden tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät, joille vakuutuksesta on maksettu päivärahaa ja joka on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin työntekijälle vastaavalta ajalta maksettu sairausajan palkka. Korvauspäiviä voi kertyä yhtä tapaturmaa kohti enintään 365 päivää eli yhden vuoden ajalta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

14 3 Henkilöstölautakunta ja henkilöstökeskus Henkilöstölautakunnan toimialaan kuuluvat kaupungin henkilöstöhallinto, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työllisyysasiat. Henkilöstölautakunnan tehtävänä on edistää johtamiskulttuuria ja henkilöstön kehittämistä sekä ohjata ja kehittää työnantajan sekä henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstöpalveluja. Henkilöstölautakunnalla oli vuoden 2011 aikana kahdeksan kokousta. Käsiteltävinä asioina olivat mm: Henkilöstön työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Henkilöstöstrategian tilannekatsaus Perhepäivähoidon parannustoimenpiteiden täytäntöönpano Henkilöstöhallinnon ja työllisyysmäärärahojen talousarvioesitys vuodelle 2012 ja vuoden 2011 osavuosikatsaukset Sairauspäivien seurantakatsaus neljännesvuosittain Nuorten kesätyöllistämisen periaatteet Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma Työyhteisöteemavuosi 2011 Siivous- ja ruokapalveluiden työhyvinvoinnin kehittämishanke Rukan lomamökkien remontointi Osaavan työvoiman saannin turvaaminen / tiedottaminen nuorille Kokkolan kaupungista työnantajana Työpaikkailmoitusten yhtenäistäminen Ohje suullisen huomautuksen ja kirjallisen varoituksen antamisesta Henkilöstösuunnitelman laatiminen Työllisyys- ja aktivointiyksikön sekä Työvoiman palvelukeskuksen yhdistäminen. 14 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

15 4 Henkilöstöstrategiastrategia Henkilöstöstrategia Toteutumisen seuranta Henkilöstöstrategiaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat henkilöstötyötä, joskin suunnittelukauden aikana joudutaan reagoimaan ulkoisten olosuhteiden ja tapahtumien muutoksiin ja näin muuttamaan suunniteltua toimintaa. Tässä on esitetty niitä toimia, jotka on tehty lähinnä vuoden 2011 aikana henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Osaamisen ja henkilöstön saannin turvaaminen Palkkauksen kilpailukykyisyyttä on seurattu vertaamalla lähinnä johdon ja lääkäreiden palkkoja verrokkikaupunkien palkkoihin. Työn vaativuuden arviointi on saatu valmiiksi sosiaali- ja terveystoimessa, varhaiskasvatuksessa, kirjastossa ja toimistohinnoitteluun kuuluvien osalta. Palkkauksen harmonisointia on tehty edelleen työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä. Työnantajakuvan vetovoimaisuus Sähköinen rekrytointijärjestelmä Kuntarekry on otettu käyttöön sekä perusrekrytoinnissa että sijaishallinnassa eri toimialoilla. Varhaiskasvatus, opetustoimi ja siivouspalvelut käyttävät aktiivisesti Kuntarekryä sijaishallinnassa, opetustoimi myös perusrekrytoinnissa. Yhdessä kaupungin viestinnän kanssa on aloitettu projekti, jolla yhtenäistetään kaupungin rekrytointi-ilmoittelua sekä sisällön että ulkoasun osalta. Osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi on aloitettu yhdessä kaupungin viestinnän ja toimialojen kanssa projekti, jolla luodaan suunnitelma yhdessä keskeisten hallintokuntien kanssa kaupungin työnantajakuvan kehittämiseksi ammattiaan valitseville nuorille. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen Henkilöstösuunnittelun ohjeet ja suunnittelumalli on luotu otettavaksi hallintokuntien käyttöön vuoden 2012 aikana. Eläkepoistuman ennuste on kartoitettu toimipisteittäin. Henkilöstöhallinto tukee varahenkilöjärjestelmän rakentamista. Varahenkilöstön avulla voidaan välttää suhteettoman suurta määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä. Työ- ja toimintakyvyn ylläpidon kehittämiseksi on aloitettu siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvointihanke, jolla pyritään sairauspoissaolojen KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

16 vähentämiseen ja työhyvinvoinnin monipuoliseen lisäämiseen. Hanke toimii pilottina, siitä saatuja kokemuksia voidaan käyttää muiden hankkeiden suunnittelussa. Kokemustiedon siirtämisen edistämiseksi on järjestetty mentorointivalmennusta. Hyvinvoivat työyhteisöt ja motivoitunut henkilöstö Johtamis- ja esimiestaitojen kehittäminen Kehityskeskustelujen peittävyyttä on kartoitettu henkilöstökyselyillä ja kehityskeskustelujen käymistä on tuettu koulutuksella ja uudistetulla materiaalilla. Esimiesvalmennusta on jatkettu JET valmennuksella. Vuoden 2011 aikana opiskelijoita oli viidessä ryhmässä n. 100, ensimmäinen JET ryhmä valmistui vuoden lopulla. Esimiesfoorumeita on pidetty säännöllisesti. Johtoryhmällä oli yksi kehittämispäivä. Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Vuosi 2011 oli työyhteisötaitojen teemavuosi, jonka aikana työyhteisötaitoja pidettiin esillä ja kehitettiin yleisten koulutusten, tapahtumien, kilpailujen ja tiedotuksen avulla sekä työpaikkojen toiminnalla mm. tyhy-päivien yhteydessä. Sairauspäiväraportit on lähetetty työpaikoille kolmannesvuosittain, mukana aina myös varhaisen tuen malli. Sairauspoissaolojen seurantaa kehitetään tietotekniikan antamien mahdollisuuksien mukaan. Sosiaali- ja terveystoimen työsuojelu aloitti pilottina tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden seurannan. Kaupungintalon ulkotilat saatiin savuttomiksi. 16 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

17 5 Palkkahallinto Palkkamenot Palkkamenot 2011 ja 2010 palkka- menot *) palkka- menot *) muutos- prosentti Keskushallinto ,5 Keskushallinto ,5 Ruokapalvelut ,4 Ympäristöterveydenhuolto ,5 Sosiaali- ja terveystoimi ,0 Hallinto ,3 Terveyspalvelut ,2 Vanhuspalvelut ,8 Sosiaali- ja vammaispalvelut ,4 Sivistystoimi ,2 Hallinto ,7 Opetustoimi ,3 Varhaiskasvatus ,5 Muu sivistystoimi ,2 Tekninen toimiala ,5 Tekninen palvelukeskus ,3 Siivouspalvelut ,7 Liikelaitokset ,1 Kokkolan Energia ,3 Kokkolan Satama ,9 Kokkolan Vesi ,1 Työplus ,9 Aluepelastuslaitos ,3 Yhteensä ,5 Palkkamenot kasvoivat 6,5 % vuodesta Palkkamenojen kasvuun vaikuttivat uudet virat ja toimet, virka- ja työehtosopimuksen muutokset sekä palkkojen harmonisointi työn vaativuuden arvioinnin pohjalta kirjastossa, aluepelastuslaitoksessa, toimistohenkilöstön osalta sekä teknisissä palveluissa laitosmiesten osalta. Kokouspalkkioita maksettiin v (v ). Asiantuntijapalkkioita maksettiin v (v ). *) Palkkamenot eivät sisällä sivukuluja eivätkä lomapalkkajaksotuksia. Sivukuluja maksettiin yhteensä v (v , kasvu 7,2 %). KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

18 Maksetut ylityöt Maksetut ylityöt toimialueittain ja yksiköittäin ylityö/tuntia ylityö/tuntia Keskushallinto Keskushallinto Ruokapalvelut 9 4 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 Eläinlääkintä 0 0 Terveysolojen valvonta 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto 2 28 Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut Sivistystoimi Hallinto Opetustoimi Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen toimiala Tekninen palvelukeskus Siivouspalvelut Liikelaitokset Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus Aluepelastuslaitos Yhteensä Sopimuksien tarkistukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset olivat voimassa Ns. Tehy-pöytäkirja säätelee Tehy ry:n kuuluvien palkkausta ja pöytäkirjan vaikutukset ulottuvat samalle ajalle kuin muutkin virka- ja työehtosopimukset. Yleiskorotus 1,2 % maksettiin kaikkiin sopimuksiin alkaen. Lisäksi jaettiin sopimuksen mukaisesti paikallinen järjestelyvaraerä Järjestelyvaraerän jaossa huomioitiin tehtävien uudelleenjärjestelyjä ja poistettiin paikallisia palkkausepäkohtia. Järjestelyvaraerä käytettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin. Järjestelyvaraerän suuruus oli KVTES:n, Teknisten sopimuksen ja Tehy pöytäkirjan mukaan 0,8 % ja OVTES:n mukaan 0,2 %. Sopimusten mukainen erillinen kertaerä maksettiin toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Kertaerän suuruus oli Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla 250 euroa ja muilla sopimusaloilla 100 euroa. 18 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

19 Palkkojen harmonisointi ja työn vaativuuden arviointi Kokkolan kaupungin, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan yhteistoimintasopimus edellyttää palkkojen harmonisoinnin toteuttamista kolmen vuoden siirtymäkauden aikana, jonka viimeinen vuosi oli Yhteistoimintasopimuksen mukainen palkkojen harmonisointi tehdään työn vaativuuden arvioinnilla (TVA). Varhaiskasvatuksen työn vaativuuteen perustuva palkkojen harmonisointi saatiin valmiiksi kesällä 2010 ja TVA:n mukaiset palkat saatiin maksuun alkaen. Sosiaali- ja terveystoimen TVA:n mukaiset palkat maksettiin alkaen. Terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden palkat on harmonisoitu lukien ja terveyskeskuslääkäreiden alkaen. Kirjastohenkilöstön TVA:n mukaisesti palkat harmonisoitiin lukien ja toimistohenkilöstön palkat lukien. Teknisten sopimuksen palkkojen harmonisointi on ammattijärjestöjen kanssa pidetyssä kokouksessa pantu osittain täytäntöön lukien. Vuoden 2011 palkkojen harmonisointikustannukset (palkat + henkilöstösivukulut) olivat: kirjaston henkilökunta /vuosi, toimistohenkilöstö /vuosi, aluepelastuslaitos /vuosi ja laitosmiehet / vuosi. Tehy neuvottelupöytäkirja on aiheuttanut sen, että Tehy-ammattiliittoon kuuluvat ovat sopimuksen perusteella saaneet korkeampia korotuksia ja eri aikoina kuin Tehyyn kuulumattomat. Tehy pöytäkirja ja eri ammattijärjestöihin kuuluminen johti siihen, että samasta työstä maksettiin hoitohenkilökunnalle Tehyyn, Superiin ja ammattiliittoon kuulumattomille erisuuruista palkkaa. Samaa työtä tekevien järjestöjen välisten epäkohtien poistaminen saattamalla samaa työtä tekevien palkat samalle tasolle tehtiin lukien. Rahaa käytettiin /vuosi (palkka + henkilöstösivukulut). KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

20 6 Eläköityminen Tietoa eläkkeelle siirtymisestä KuEL-eläkkeelle siirtyi yhteensä 101 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 65 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle sekä osatyökyvyttömyyseläkkeelle 10 ja 16 oli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella tai osakuntoutustuella. Kokkolan kaupungin palveluksessa olleita henkilöitä ei enää siirtynyt työttömyyseläkkeelle, johon voimassa olevan eläkelainsäädännön mukaan on oikeus enää 1949 tai aikaisemmin syntyneillä. Eläkkeelle siirtyneiden 101 henkilön keski-ikä oli 60,4 vuotta. Valtakunnallisesti Kevassa vakuutettujen eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta. Kun Kokkolan kaupungin tilastosta vähennetään kuntoutustuella olevat, mistä vielä on mahdollista siirtyä takaisin työelämään, on KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 62,1 vuotta. Pysyvää tai väliaikaista työkyvyttömyyttä aiheutti edelleen eniten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (58 %). Mielenterveyden häiriöiden osuus (25 %) oli edellisvuodesta pienentynyt. Muita yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtaneita sairauksia oli kuusi (17 %). Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuoden aikana 21 työntekijää. Yhteensä ikään perustuvalla osa-aikaeläkkeellä olevia on 70 työntekijää (KuEL). Valtion eläkelain (VaEL) mukaan vakuutetuista Kokkolan kaupungin työntekijöistä siirtyi ennakkotiedon mukaan eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä. Näistä vanhuuseläkkeitä oli kymmenen ja työkyvyttömyyseläkkeitä tai kuntoutustukia kolme. Kaikkien keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli 59 vuotta 11 kuukautta. Ikään perustuvalla osa-aikaeläkkeellä on VaEL-vakuutetuista yhteensä neljä työntekijää. 20 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

21 KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain yhteensä (pl. oae) henk KuEL-eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden keski-ikä (v.) eläkelajeittain vanhuus- eläke henk. työkyvyttö- myyseläke henk. kuntoutus- tuki henk. osa- työkyvyttö- myyseläke henk. työttömyys- eläke henk. osa-aika- eläke henk. vanhuus- eläke työkyvyttö- myyseläke kuntoutus- tuki osa- työkyvyttö- myyseläke työttömyys- eläke yhteensä ,6 57,1 53,3 49,0 60,3 58, ,3 58,8 53,3 54,9 60,5 59, ,8 60,8 50,3 56,8 60,2 60, ,7 57,7 47,9 54,3 60,6 59, ,4 59,9 51,4 55,6-60,4 Varhe-maksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurtyönantajalla, kuten Kokkolan kaupunki, varhe-maksu määräytyy kokonaan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Maksua maksetaan eläkkeen maksamisen alkamisesta 36 kalenterikuukauden ajan. Maksua voi pyrkiä pienentämään tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Vuosina 2009 ja 2010 varhe-maksut perustuivat noiden vuosien lopullisiin tietoihin. Vuoden 2011 luku on ennakkomaksu, joka vahvistuu syksyllä Nämä luvut koskevat KuEL-vakuutettuja. Kuntatyöntekijöiden, jotka ovat vakuutetut VaELissa, maksut määräytyvät eri tavalla , , ,35 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

22 Ennuste eläkepoistumasta Kuntien eläkevakuutuksen ennuste Kokkolan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vanhuus- eläke työkyvyt- tömyys- eläke eläke- poistuma yht. eläke- poistuma henk. henk. henk. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Vuosien eläkepoistumaennusteeseen on laskettu sekä KuELissa että VaELissa vakuutetut työntekijät. Ennuste perustuu henkilökohtaisen eläkeiän täyttymiseen. Ennusteessa on huomioitu myös arvio työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä. Tässä tilastossa ei ole mukana Kruunupyyn sote-palveluiden henkilökunta. 22 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

23 Kokkolan kaupungin eläkepoistuma ammattiryhmittäin vak. henk henk % henk % henk % henk % Perushoitajat ja lähihoitajat , , , ,8 Palomiehet , , , ,3 Luokanopettajat , , , ,9 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit sekä tuntiopettajat , , , ,6 Sairaanhoitajat , , , ,9 Henkilökohtaiset avustajat ym , , , ,7 Perhepäivähoitajat ym , , , ,5 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset , , , ,4 Sairaala- ja hoitoapulaiset , , , ,2 Siivoojat , , , ,8 Kodinhoitajat ja kotiavustajat , , , ,9 Lastentarhanopettajat , , , ,0 Aineenopettajat ja lehtorit , , , ,4 Keittiöapulaiset , , , ,8 Maatalouslomittajat , , , ,9 Sihteerit , , , ,0 Terveydenhoitajat , , , ,2 Sosiaaliohjaajat ja -kasvattajat , , , ,9 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat , , , ,1 Johdon sihteerit, osastosihteerit ym , , , ,5 Erityisopettajat ,3 8 18, , ,4 Kokit, keittäjät ja kylmäköt , , , ,9 Kiinteistöhuoltomiehet , , , ,8 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat , , , ,2 Sosiaalityöntekijät , , , ,5 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät , , , ,2 Voimalaitosten koneenhoitajat , , , ,5 Opetusalan johtajat ja rehtorit , , , ,2 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat , , , ,4 Ravintola- ja suurtalousesimiehet , , , ,3 Palkanlaskijat, kassanhoitajat ym ,1 6 26, , ,1 Muut , , , ,2 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

24 7 Työhyvinvointi Henkilöstön tila Sosiaali- ja terveystoimen Party-kysely Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) henkilöstökysely Party toteutettiin Internet-kyselynä ja siihen vastasi yhteensä 656 henkilöä Kokkolan ja Kruunupyyn alueen henkilöstöstä. Raporteista suurinta osaa ei ole eriytetty Kokkolan ja Kruunupyyn kunnan toimipisteiden henkilöstön osalta, koska toimipisteiden henkilöstö toimii yhteisen esimiehen alaisuudessa. Kyselyn vastausprosentti jäi 58 prosenttiin (64 % v. 2009). Kyselyn toteutti TTL (Työterveyslaitos), joka myös toteutti soten kyselyn vuonna Kyselyn tuotoksena on saatu 46 raporttia, joissa kyselyn tuloksia tarkastellaan avainlukujen avulla. Avainluvut kuvaavat seuraavia osa-alueita: Työyhteisön kehittämisedellytykset Työyhteisön toimivuus Työn perusedellytykset Henkilöstön hyvinvointi. Kyselyn avainlukuja (yhteensä 14,0) tarkasteltaessa nähdään soten tulosten parantuneen verrattaessa vuoteen 2009 (13,6) ja tulokset ovat myös parempia kuin vastaavissa muissa yksiköissä Suomessa (13,8). Terveyspalveluiden osalta vastausprosentti oli sote-organisaatioiden korkein, 71 % (65 % v. 2009). Kokkolan terveyspalveluiden avainluvut (yhteensä 14,1) olivat nousseet verrattaessa vuoteen 2009 (13,8). Vanhuspalveluiden vastausprosentti jäi soten alhaisimmaksi, 49 %, mutta oli kuitenkin edelliskertaa korkeampi (48 % v. 2009). Myös vanhuspalveluiden avainluvut (yhteensä 13,6) olivat edellistä kyselyä paremmat (13,4). Ainoastaan Kokkolan sosiaali- ja vammaispalveluissa oli vastausprosentti (54 %) laskenut verrattaessa vuoteen 2009 (59 %). Avainluvut (yhteensä 14,5) sen sijaan olivat parantuneet selkeästi verrattuna vuoteen 2009 (13,7) ja olivat soten parhaat. Merkittävää on, että tulokset ovat parantuneet kautta linjan verrattuna vuoden 2009 tuloksiin. Soten vahvuuksina nousi kyselyssä esille: Työyhteisön kehittämisaktiivisuus sekä johdon panostaminen toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen Työyhteisöjen pelisäännöt ovat hyvässä kunnossa Työn ilo on lisääntynyt Työyhteisötaidot ovat hyvät. Kehittämiskohteiksi kyselyn tulosten perusteella nousevat: Henkilöstön näkemysten kuuleminen esim. muutostilanteissa Eri yksiköiden välinen tiedonkulku Työmäärä sekä keskeytykset työssä. 24 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

25 Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yksikössä koko henkilöstön kanssa ja tuloksia hyödynnetään työyhteisön kehittämiseksi. Esimiesten tueksi on järjestetty kolme tilaisuutta, jossa Työterveyslaitoksen edustajat ovat kertoneet tuloksista ja niiden tulkitsemisesta. Tämän lisäksi on työhyvinvointipäällikön johdolla järjestetty kaksi Työhyvinvointipajaa, jossa esimiehet ovat saaneet tukea kyselyn tulosten läpikäymiseksi henkilöstön kanssa sekä yksikön kehittämissuunnitelman laatimiseksi. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

26 Panostukset työhyvinvointiin Työterveyshuolto Kokkolan kaupungin henkilöstön työterveyshuollon tehtävistä huolehti kaupunkitiimi, jossa on viisi työterveyshoitajaa, neljä lääkäriä (yksi kokoaikainen), työpsykologi ja työfysioterapeutti. Ostopalveluina olivat käytössä myös puheterapeutin ja ravitsemussuunnittelijan palvelut. Toiminta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma toimii viitekehyksenä toteutettavalle toiminnalle ja sitä päivitetään vuosittain. Haasteina ovat olleet sairauspäivien vähentäminen, työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen sekä sisäilmaongelmat. Aamuvastaanotoilla (klo 8-11) kaupungin henkilöstö ohjataan pääsääntöisesti omille työterveyshoitajille. Työplussassa ilman ajanvarausta toimii terveydenhoitaja ja puhelinterveydenhoitaja ma pe klo Terveystarkastukset Terveystarkastuksia on tehty palomiehille, kotihoidon ja vammaispalvelun työntekijöille, opettajille ja sivistystoimen hallinnon henkilöstölle, päiväkotien henkilöstölle, terveyskeskuksen työntekijöille sekä keskusviraston ja teknisen palvelukeskuksen henkilökunnalle. Terveystarkastuksia on pyritty tekemään työpaikkakohtaisesti. Terveydentilan selvittelyn ohella on kiinnitetty huomiota töiden sujumiseen ja työhyvinvointiin. Terveystarkastuksiin on voinut hakeutua myös omasta aloitteesta. Työoloihin kohdistuva toiminta Työoloihin kohdistuvana toimintana työterveyshuolto on tehnyt perustyöpaikkaselvityksiä ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Perustyöpaikkaselvityksiä on tehty päiväkoteihin, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin, vanhusten palvelutaloihin, kouluihin, terveyskeskuksen eri yksiköihin sekä tekniseen palvelukeskukseen ja keittiöihin. Integroituja työpaikkaselvityksiä on tehty kotihoitoon työtoimintaan liittyvän kuormituksen arvioimiseksi ja helpottamiseksi. Sisäilmaongelmien takia on tehty suunnattuja selvityksiä (Sisäilmastokysely) kouluihin (Lohtajan koulu, Isokylän koulu), Kehitysvammaisten palvelukeskukseen, perheneuvolaan, perhepalvelukeskukseen, kotihoitoon, päiväkoteihin, Tervakartanoon ja Lepolan palvelukeskukseen sekä Kälviän terveysasemalle. 26 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

27 Siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvointihanke Kaupungin ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijöille suunnattu työhyvinvointihanke käynnistyi vuonna Hankkeeseen liittyen on tehty terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä keittiöihin ja siivoustyön kohteisiin. Keittiöitä, joihin työpaikkaselvityksiä on tehty, ovat Halkokarin koulun keittiö, palvelukeskus Hopijakummun keittiö, Leporannan keittiö, Lohtajan koulun keittiö, Jokilaakson koulun keittiö, Koivuhaan koulun keittiö ja Lucina Hagmanin koulun parakkikeittiö. Siivouskohteista työpaikkaselvitys on tehty uimahallille. Hyvinvointihankkeen jatkotoimena on suunniteltu mm. niska-selkä-ryhmiä, kuntosaliryhmiä, painonhallintaryhmiä ja ravitsemusterapeutin luentoja sekä ergonomiakoulutuksia kaikille työntekijöille. Työfysioterapeutin toiminta Työfysioterapeutit ovat tehneet työpaikkakäyntejä työergonomian ja työn fyysisen kuormituksen selvittämiseksi. Toimisto- ja näyttöpäätetyöpisteiden ergonomiaa on kartoitettu mm. sosiaalipalveluissa, perhepalvelukeskuksessa, vammaispalvelussa, kaupungin kirjastossa sekä Lohtajan ja Kälviän kirjastoissa, talousyksikössä ja palkkatoimistossa, terveyskeskuksen eri toimipisteissä mm. puheterapiayksikössä, sanelunkirjoituksessa, Koivuhaan terveysasemalla, kotihoidossa Kälviällä ja Kruunupyyssä, A-klinikan ja Nuotan yksikössä, sivistyskeskuksessa, taloushallinnon ja vammaispalvelun työpisteissä sekä Kosekin, Kenetin ja Kokkolan Energian, Villa Elban, Kokkolan seudun opiston, ympäristöterveydenhuollon ja kotihoidon toimistojen näyttöpäätetyöpisteissä. Kotihoitoon on yhdessä työsuojelun kanssa tehty useita kotihoitohenkilöstön asiakaskäyntejä, joissa on ohjattu ergonomisiin työskentelytapoihin. Ergonomisia työpaikkakäyntejä, joihin on liittynyt työntekijöiden työergonomiakoulutusta ja liikuntaohjausta, on tehty päiväkoteihin: Pajulinnun päiväkotiin Kälviällä ja Koivurinteen päiväkotiin Lohtajalla sekä Ykspihlajan ja Pavunvarren päiväkoteihin Kokkolassa. Lisäksi ergonomia- ja liikuntaohjausta on toteutettu myös Kurkikartanon palvelukeskuksessa Lohtajalla, Chydeniuksen ja Donnerin kouluilla, Kirkonmäen, Tulliharjun ja Kaustarin päiväkodeissa, vuoropäiväkodissa sekä ryhmäperhepäiväkoti Huvikummussa. Ergonomia- ja liikuntaohjausta on järjestetty myös terveyskeskuksen asiantuntijahoitajille sekä kaupungin puisto- ja puutarhatyöntekijöille sekä terveyskeskuksen vuodeosaston, välinehuollon ja hammashuollon henkilöstölle. Kaupungin henkilöstö on osallistunut työfysioterapeuttien järjestämiin niskaja selkäkouluihin sekä saanut ohjausta ja neuvontaa erilaisten vaivojen vuoksi yksilövastaanotoilla. Työterveyshuollon työfysioterapeutit ovat ohjanneet matalan kynnyksen jumpparyhmää, johon on osallistunut kaupungin työntekijöitä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

28 Kävelytestejä on järjestetty yhteistesteinä kaikille kaupungin työntekijöille Lohtajalla ja Kokkolassa. Uutena toimintamuotona on aloitettu liikuntapilotti ryhmä, mihin on osallistunut kävelytesteissä alle kuntoluokan kolme saaneita työntekijöitä. Tavoitteena on kunnon kohentuminen ja liikunnan lisääminen arjen viikko-ohjelmaan. Liikuntapilotti ryhmää ohjaa kaupungin liikunnanohjaaja Anne Raatikainen. Sosiaali- ja terveystoimen työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti määräaikaisterveystarkastuksiin on liitetty tule-testit yli 50-vuotiaille työntekijöille ryhmätestinä. Tule-testejä on järjestetty terveyskeskuksen henkilökunnalle ja Ventuksen vanhainkodin sekä kotihoidon työntekijöille. Työterveyspsykologin toiminta Työterveyspsykologi on osallistunut kaupungin työyhteisöteemavuoteen 2011 pitämällä alustuksia eri aiheista (mm. työpaikan pelisäännöt ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen malli työyhteisöjen TYHY-päivillä). Työterveyspsykologi on osallistunut työpaikkaselvityksiin yhdessä hoitajan kanssa, vetänyt erilaisia ryhmätilaisuuksia - tietojen antamista ja ohjausta ryhmille (mm. työyhteisön toimivuuden parantamiseksi) sekä antanut henkistä kriisiapua työyhteisöjen kriisitilanteissa. Työterveyspsykologi on osallistunut ruoka- ja siivouspalveluiden työhyvinvointihankkeeseen sekä tehnyt yhden suunnatun työpaikkaselvityksen työn psyykkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden arvioimiseksi TIKKA-menetelmällä. Työterveyspsykologi on osallistunut kolmikantapalavereihin mm. työntekijän sairaslomalta paluun yhteydessä. Yksilövastaanotolla työterveyspsykologi on tehnyt terveystarkastuksia työntekijöiden psyykkisen terveydentilan ja työkyvyn arvioimiseksi sekä antanut tukikäyntejä (ohjausta ja neuvontaa) mm. työntekijöiden uupumisoireilun yhteydessä. Työterveyshuolto on ollut mukana tukemassa henkilöstöä tupakoinnin lopettamisessa henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kaupunki on omalta osaltaan kannustanut henkilöstöä kustantamalla kuukauden Champix- tai nikotiinikorvaushoidon. Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmiä, joihin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. Varhaisen tuen mallin keskustelujen seurauksena on pidetty työterveysneuvotteluja työntekijöiden työhön paluun suunnittelemiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Ammatillista kuntoutusta (työkokeilu/uudelleenkoulutus) on haettu useille työntekijöille yhteistyössä Kuntien Eläkevakuutuksen ja kaupungin henkilöstösuunnittelijan kanssa. Opettajien ryhmä-tyk-kuntoutus päättyi marraskuussa Modulo- ym. Kelan kuntoutuksiin on osallistunut kaupungin työntekijöitä. 28 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

29 Yhteistyö Työterveyshuollolla on pysyvä edustaja kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön edustajat ovat pitäneet palavereita kuukausittain ajankohtaisista asioista. Sisäilmatyöryhmän kokouksiin on osallistuttu kutsuttaessa. Koulutus ja kehittäminen Henkilöstönsä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta vastaavat toimialat, jotka voivat järjestää koulutuksen joko sisäisenä koulutuksena omin resurssein tai hankkimalla osaamista muualta tai käyttämällä ulkopuolisia kursseja yms. Henkilöstöpalvelut järjestää kaupungin koko henkilöstön erilaisille kohderyhmille suunnattua koulutusta, kuten esim. esimieskoulutusta, kielikoulutusta sekä työhyvinvointiin, palvelussuhteen ehtoihin ja muihin yhteisiin asioihin liittyvää koulutusta. Johdon koulutus Kehittämispäivä pidettiin yhteistyössä Johtamistaidon opiston kanssa. Johdon kehittämispäivän tavoitteena oli auttaa suuntaamaan JET koulutuksia kaupunkikonsernin strategisia prioriteetteja palvelevaksi. Esimiesvalmiuksien kehittäminen JET valmennus Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava valmennus koostuu moduleista, joiden aiheina ovat mm. arvot, organisaatiokulttuuri, strateginen johtaminen, prosessien ja talouden johtaminen, esimiestoiminta ja henkilöstöjohtaminen, itsensä johtaminen ja työhyvinvointi sekä ryhmän voimavarat ja johtaminen. Valmennus koostuu noin yhdeksästä jaksosta ja se toteutetaan 1 1,5 vuoden aikana. JET valmennuksen järjestää JTO Johtamistaidon opisto ja opetuksen rahoittaa paikallinen oppisopimustoimisto. Vuoden 2011 aikana käynnissä oli viisi ryhmää, joissa oli yhteensä noin 100 opiskelijaa. Ensimmäisenä aloittaneen sosiaali- ja terveystoimen ryhmän 14 osallistujaa valmistuivat loppuvuonna, todistusten jakotilaisuus oli Jatkavissa ryhmissä on osallistujia sivistystoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, keskushallinnosta, teknisestä palvelukeskuksesta, Kokkolan Vedestä ja aluepelastuslaitoksesta. Esimiesfoorumit Kaupungin henkilöstöstrategian mukaisesti esimiesvalmiudet ovat tärkeä kehittämisalue. Myös työyhteisötaitoteemavuoden aikana esimieskoulutuksessa haluttiin tukea esimiestä työyhteisön työhyvinvoinnin ylläpitäjänä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

30 Esimiesfoorumeita järjestettiin yhteensä viisi, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: Esimiehen tehtävät, vastuut ja valtuudet lähiesimies työnantajan edustajana kuntaorganisaatiossa, tästä aiheesta oli kaksi tilaisuutta Kehityskeskusteluiden toteuttaminen osana esimiestyötä Kokkolan kaupungin toimintamallien käyttö esimiestyössä Työntekijän sairauspoissaolot ja työnantajan oikeudet Häirintä työpaikalla, ehkäiseminen ja selvittäminen esimiehen oikeudet ja velvollisuudet työpaikkakiusaamistilanteissa. Esimiesryhmä Työhyvinvointipäällikkö käynnisti esimiesryhmän tapaamiset. Ryhmän tarkoituksena on keskustella esimiestyöhön liittyvistä tehtävistä sekä saada ja antaa keskinäistä tukea esimiestyöhön. Ryhmässä on mukana noin kymmenen esimiestä ja se kokoontuu yhteensä kymmenen kertaa. Tarkoituksena on aloittaa seuraavan ryhmän kokoontumiset vuoden 2012 keväällä. Johtajuus ja työhyvinvointi organisaatiossa Henkilöstöyksikkö järjesti naapurikaupunkien ja oman kaupungin henkilöstöhallinnon ammattilaisille ja esimiehille johtajuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä käsittelevän seminaarin, jonka jälkeen osallistujat voivat tutustua asuntomessuihin. Työyhteisötaitoteemavuoden tilaisuudet Vuoden aikana järjestettiin useita koko henkilöstölle suunnattuja tilaisuuksia, jotka oli pyritty järjestämään niin, että mahdollisimman moni voisi osallistua niihin. Omat oivallukset työniloon, terveyteen ja yhteisöllisyyteen Sirkka Santapukki luennoi omien oivalluksien voimasta kolmessa eri tilaisuudessa. Vastuullinen vaikuttaminen työyhteisöissä miten rakennamme työhyvin- vointia yhdessä Vastuullisen vaikuttamisen tilaisuuksia pidettiin keväällä ja syksyllä yhteensä kuusi, kaikki tilaisuudet olivat täynnä. Yhteisövoima Oy:n Eero Väisänen veti tilaisuudet. Tohtori Kiminkinen luennoi hyvinvoinnista kahdessa tilaisuudessa syksyllä. Molemmat tilaisuudet olivat ääriään myöten täynnä. Muita koulutustilaisuuksia Keva piti eläkeinfotilaisuuden, jonka sisältönä oli organisaatiomuutoksien vaikutus eläkemaksuihin sekä työeläkejärjestelmän nykytila. 30 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

31 Maaliskuussa oli Kevan asiantuntijat pitämässä kuntoutuksen työpajaa esimiehille. Lokakuussa oli eläkeinfotilaisuus, jossa Kevan kouluttajat jakoivat tietoa työeläkejärjestelmän nykytilasta ja kustannusrakenteesta sekä tilastotietojen taustoista. Tietoa työssä jatkamisen tueksi on koottu Kevan Kaari-palveluiden alle. Sisäilmaongelmia käsittelevässä tilaisuudessa käsiteltiin mm. kosteus- ja homevaurioiden yleisyyttä, rakennusteknisiä ongelmia ja niiden ratkaisumalleja, altisteita ongelmarakennuksissa ja niiden terveysvaikutuksia sekä viranomaissuosituksia ja ohjearvoja. Työhyvinvointipäällikkö on kouluttanut eri henkilöstöryhmiä. Aiheina ovat olleet mm: Valoisalla ajattelulla ja myönteisellä kohtaamisella työniloa ja jaksamista Miten toimit ristiriitatilanteissa Ammatillisuus voimavarana sosiaali- ja vammaispalvelussa Psykososiaalisia näkökulmia työpaikan sisäilmasto-ongelmaan Esiintyminen ja vuorovaikutustaidot Miten voin itse edistää työhyvinvointiani Työpaikalla toimivien käytännöt, oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Lisäksi on järjestetty tiedotus- ja koulutustilaisuuksia intran käytöstä, JopiArvio ohjelmasta, työn vaativuuden arvioinnista ja KuntaRekry ohjelmasta sekä esimiehille että pääkäyttäjille. Tuki henkilöstön omaehtoiseen koulutukseen Kaupunki tukee henkilöstön omaehtoista koulutusta, joka johtaa pätevyyteen tai tutkintoon ja joka suoritetaan henkilön tehtävään vaadittavan, muodollisen pätevyyden antavan tutkinnon jälkeen ja tukee organisaatiossa tarvittavaa osaamista tai on hyödynnettävissä asiantuntijuutena laajemmin koko organisaatiossa. Palkallisen vapaan myöntämisen ehtoihin tehtiin tarkennus. Rahallisen tuen edellytysten lisäksi palkallisen vapaan ehtona on, että koulutus on täydennyskoulutuksen luonteista, josta on ennen koulutuksen aloittamista sovittu esimiehen tai vastaavan kanssa ja joka tuo tarpeellista osaamista organisaatioon. Vuonna 2011 tukea myönnettiin euroa. Toimialojen järjestämää kehittämis- ja koulutustoimintaa Sosiaali- ja terveystoimi Vuonna 2011 koulutuskustannukset alenivat, vaikka koulutuspäivien määrä lisääntyi. Täydennyskoulutuksia järjestettiin terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön eri ammattiryhmille oman organisaation toimesta ja osallistuttiin myös muiden toimijoiden järjestämiin koulutuksiin. Erityisesti painottuivat lääkehoidon koulutukset lääkehoidon pätevyyksien varmistamiseksi ja uusimiseksi. Noin 70 sosiaali- ja terveystoimen esimiestä osallistui kahdeksassa eri ryhmässä KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

32 ns. polkuautotehdaspäivään. Päivän aikana kehitettiin prosesseja käytännössä kokoamalla pienryhmissä konkreettisesti polkuautoja. Terveyskeskuksen hoitohenkilökuntaa osallistui lääkehoidon- ja ensiapukoulutukseen, hoidon tarpeen arvioinnin koulutukseen ja kirjaamisen koulutukseen. Hoitohenkilöstön esimiehille järjestetty organisaation ulkopuolisen toimijan ohjaama mentorointivalmennus päättyi. Lisäksi esimiehille järjestettiin talousosaamiseen liittyvää koulutusta. Sosiaali- ja vammaispalveluiden tulosalueen koulutus on ollut pääsääntöisesti ammatillista täydennyskoulutusta, jota on järjestetty henkilöstölle vähintään täydennyskoulutuslain mukainen määrä. Vammaispalvelujen henkilöstö osallistui erityisesti kirjaamisen ja lääkehoidon, alan lainsäädäntöä koskeviin ja ammatillisuus voimavarana -koulutustilaisuuksiin. Kaikki Tukikoti Siilinpesän työntekijät suorittivat laajat mielenterveystyön asiantuntijaopinnot. Ryhmätyönohjaus aloitettiin yhtä yksikköä lukuun ottamatta kaikissa muissa vammaispalvelujen yksiköissä. Vanhuspalvelut Myös vanhustenhuollossa koulutus on ollut pääsääntöisesti ammatillista täydennyskoulutusta, jota on järjestetty henkilöstölle vähintään täydennyskoulutuslain edellyttämä määrä. Kotihoidon henkilöstö sekä pitkäaikaiset sijaiset osallistuivat RAI-koulutukseen ja lääkehoidon koulutuksiin. Lääkehoidon koulutusta järjestettiin myös merkittävässä määrin laitos- ja palveluasumisen henkilöstölle. Lisäksi vanhustenpalveluihin järjestettiin noin 150 osallistujaa kerännyt mittava haavanhoitokoulutus koti-, laitos- ja palveluasumisen henkilöstölle. Nuppu-hanke on vuoden 2011 aikana järjestänyt merkittävän määrän koulutustilaisuuksia sosiaalipalvelujen henkilöstölle, myös neuvoloiden terveydenhoitajat ovat osallistuneet näihin koulutuksiin. Aikuissosiaalityön ja ulkomaalaistoimiston henkilökunta sekä lastenvalvojat osallistuivat alueellisiin tapaamisiin, joita järjestettiin useampia vuoden aikana. Opetustoimi Kokkolan opetustoimen tavoitteena on, että perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat sekä koulunkäyntiavustajat saavat täydennyskoulutuksen avulla kuvan oman ammattialansa kehittymisestä, koulutuspolitiikan suuntaviivoista ja se tukee sekä kaupungin strategisia valintoja että koululaitoksen kehittämistarpeita. Täydennyskoulutuksen avulla opetushenkilöstön ammattitaitoa kehitetään vastaamaan koulutyön muuttuviin haasteisiin. Tavoitteena on, että jokainen opettaja osallistuu lukuvuoden aikana vähintään kolmena päivänä opinto- ja suunnittelutyöhön (VESO-päivät). Tämän lisäksi opettajat voivat hakeutua henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa tukevaan koulutukseen, jossa on huomioitu koulutoimen painopistealueet. Kokkolan opetustoimi järjesti vuoden 2011 aikana 22 erilaista opetushenkilöstölle suunnattua koulutusta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutusten teemat ovat liittyneet mm. erityisen tuen ja tehostetun tuen kehittämiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan, oppilaitosjohdon tukemiseen, 32 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

33 työhyvinvointiin sekä ainekohtaisiin teemoihin. Sivistyskeskuksen esimiehet ja suurin osa koulujen rehtoreista ovat osallistuneet JET-koulutukseen. Vuonna 2011 koulutuksiin on osallistunut suomenkielisessä opetustoimessa 436 henkilöä ja ruotsinkielisessä opetustoimessa 98 henkilöä. Kokkolan opetustoimi on mukana maakunnallisessa Osaava-ohjelmassa. Osaava-ohjelmassa pyritään kehittämään sekä opetushenkilöstön yksilöllisiä tietoja ja taitoja, mutta samalla kiinnitetään huomiota myös työyhteisöjen kehittämiseen. Kokkolan opetustoimi on saanut myös vuonna 2009 Opetushallitukselta euron valtionavustuksen opetushenkilöstön pitkäkestoisen täydennyskoulutusmallin pilotointiin vuosille Koulutus on sisältänyt 18 lähiopetuspäivää ja koulutuskokonaisuudessa on ollut mukana 30 opettajaa. Varhaiskasvatuspalvelut Sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite velvoittaa työnantajaa järjestämään ja työntekijää osallistumaan riittävästi koulutukseen. Varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt v omia koulutuksia noin 20 teemasta. Koulutuksia on järjestetty normaaleina koulutuksina sekä pienryhmätyöskentelynä. Tapahtumia on ollut sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi koulutuksien järjestämisessä on lisätty yhteistyötä sivistyskeskuksen, nimenomaan opetustoimen ja meneillään olevien kehittämishankkeiden kanssa. Työntekijät ovat osallistuneet myös muiden koulutusorganisaatioiden tarjoamiin maksullisiin koulutuksiin. Koulutuksiin on käytetty noin 800 henkilötyöpäivää. Tavoitteena on ollut, että jokainen henkilö osallistuisi keskimäärin kolmeen koulutuspäivään vuoden aikana. Varhaiskasvatuksen perhepäivähoidon osa-alueelle on järjestetty omiakin erillisiä täydennyskoulutuksia. Varhaiskasvatuksen omien koulutusten teemoina ovat olleet mm. pedagogiset iltapäivät eri aiheista, liikuntakoulutukset, erityislapset varhaiskasvatuksessa sekä kolmiportainen tuki, ensiapu, hoivaava vuorovaikutus, luontokoulutukset, vasu-pohjainen toiminnan suunnittelu ja taito- ja taideaineet. Esimiehille ja päiväkotien varajohtajille suunnattuja koulutustilaisuuksia on järjestetty enemmän kuin aikaisemmin. Palautteen mukaan henkilöstö on ollut tyytyväinen täydennyskoulutustarjontaan. Työkykyä ylläpitävä toiminta, henkilöstöpalvelut Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja henkilöstöpalveluilla pyritään edistämään henkilöstön fyysistä ja psyykkistä työkykyä ja hyvinvointia työssä sekä lisäämään työyhteisöjen toimivuutta ja yhteisöllisyyttä. Henkilöstöpalvelujen järjestämisessä pyritään siihen, että ne olisivat mahdollisimman tasapuolisesti käytettävissä ottaen huomioon henkilöstön erilaiset tehtävät ja työajat, palvelujen paikalliset eroavuudet ja fyysiset etäisyydet. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

34 Vuoden aikana muutettiin ohjetta oppilaiden ohjauksesta saatavien korvausten käytöstä niin, että ne ohjataan nyt ohjauksesta huolehtivan työpaikan omaan työhyvinvointitoimintaan. Liikunta Eniten käytettyjä liikuntamuotoja ovat uinti ja kuntosalit. Kaupungin henkilöstö saa alennuksen Kokkolan VesiVeijarin lisäksi Kalajoen, Kannuksen, Pietarsaaren ja Toholammin uimahalleissa. Kaikki Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan sekä Pietarsaaressa ja Kaustisilla toimivat kuntosalit ovat henkilöstön käytettävissä niin, että työnantaja korvaa 80 x 2,50 euroa kertakäyntihinnasta eli enintään 200 euroa/vuosi. Muita tuettuja liikuntamuotoja ovat mm. avantouinti, suunnistus, keilailu ja Latinos-tanssitreeni. Kaupungin henkilöstö osallistui liikuntatoimen järjestämiin kampanjoihin Kansanhiihtokampanja osallistujia 168 hiihtosuorituksia Työmatkapyöräilykampanja osallistujia 376 pyöräilysuorituksia Syksyinen kävelykampanja osallistujia 439 kävelysuorituksia Kokkola City Run tapahtumaan osallistui 454 kaupungin henkilöstöön kuuluvaa. Kävelytestit Työterveyshuolto Työplus ja liikuntatoimi järjestivät kaksi testikertaa Kokkolassa sekä yhden Lohtajalla. Kälviällä ja Ullavalla ei ollut osallistujia. Testeihin osallistui yhteensä 29 kävelijää. Liikuntapilotit Vuoden aikana järjestettiin kaksi liikuntapilottiryhmää, jotka ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joihin kutsuttiin osallistujat Työterveyshuollon tekemien terveystarkastusten perusteella. Liikuntatoimen liikunnanohjaaja veti ryhmät. Ohjelma koostui monipuolisesta tutustumisesta eri liikuntalajeihin. Tavoitteena oli myös motivoida osallistujat jatkuvaan liikunnan harrastamiseen. Ryhmät kokoontuivat kymmenen kertaa. Kaupungin omat jumpparyhmät, vesijuoksua ja -jumppaa Kaupungin henkilöstöllä on Medirexissä kolme perusjumpparyhmää, kaksi naisille ja yksi miehille. 34 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

35 Työplus ja Meidrex ovat järjestäneet vesijuoksuryhmiä ja kaupungin liikuntatoimen kanssa on toiminut vesijumpparyhmä. Matalan kynnyksen kuntosaliryhmä, kahvakuulakurssi ja kaksi zumba kurssia järjestettiin yhteistyössä paikallisten kuntosalien kanssa. Työyhteisöjen tyhy-päivät Työyhteisöjen tyhy-päiväohjetta tarkennettiin. Tavoitteena on, että henkilöstöpalvelujen tyhy-päivien järjestämiseen antama avustus käytetään päivän liikunnallisen tai muun sisällön hankkimiseen eikä esim. ruokailuun. Samalla korostettiin lähipalvelujen käyttöä. Henkilöstöpalvelut voivat myöntää avustusta enintään 25 euroa/henkilö/vuosi tyhy-päivän toteuttamiseen. Vuonna 2011 myönnettiin yhteensä euroa. Tyhy-päiviin tuli sisällyttää työyhteisötaitoteemavuoden aiheita käsittelevä luento. Työyhteisöillä oli mahdollisuus tilata luennoitsija henkilöstöpalveluista. Teemoja olivat kaupungin toimintamalleihin tutustuminen työyhteisön pelisääntöjen rakentaminen toimiva työpaikkakokous. Kulttuurikortti Kaupungin henkilöstö saa 50 prosentin alennuksen paikallisten järjestäjien kulttuuritilaisuuksiin. Mökit Rukalla Kaupunki omistaa Rukalla kaksi mökkiä, Kokko-Rukan ja Terva-Rukan, joita vuokrataan edullisesti henkilöstön virkistyskäyttöön. Mökit sijaitsevat Talvijärven rannalla ja niistä on hyvät yhteydet laduille ja rinteisiin. Molemmissa mökeissä tehtiin vuoden aikana remontti, mm. keittiökalusteet vaihdettiin, makuuhuoneiden kaapit vaihdettiin paremmin pieneen tilaan sopiviksi, kalusteita uusittiin sekä hankittiin uudet ruokapöydät ja tuolit. Rukalla sijaitsevaa Lastentarhayhdistyksen omistamaa Kelovalta-mökkiä vuokrataan kaupungin henkilöstölle, ensisijaisesti kaupungin päivähoitohenkilöstölle, mutta myös muille varaustilanteen salliessa. Terveyskeskuksen henkilökuntayhdistyksellä on mökit Rukalla ja Kalajoella. Yhdistykseen kuulumattomalla henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää vapaiksi jääneitä vuoroja. Toimialojen tyhy-toiminta Toimialoilla on järjestetty työyhteisöjen tyhy-tapahtumia, joiden rahoitukseen on saatu henkilöstöpalvelujen myöntämää tukea ja lisänä on opiskelijoiden ohjauksesta saadut korvaukset. Toimialoilla on myös omaa liikuntaja muuta yhteistä toimintaa, joka tukee yhteisöllisyyttä ja työkykyä. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

36 Sosiaali- ja terveystoimi Vuoden 2011 aikana on sosiaali- ja terveystoimessa käyty aktiivisesti kehityskeskusteluja, tehostettu sairauspäivien seurantaa ja pyritty hyödyntämään kaupungin varhaisen puuttumisen mallia. Sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöjä on ohjeistettu järjestämään ns. tyhytoimintaa ja useissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä laadittiin loppuvuodesta työpaikan pelisäännöt. Terveyskeskuksessa on toiminut edelleen Työvire toimikunta, joka on järjestänyt liikunta-aktiviteetteja, liikunta-arpajaisia ja ideoinut tyhy-päivien sisältöjä. Varhaiskasvatus Melkein kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä on tyhy-toiminnasta vastaava oma työhyvinvointi-ryhmä tai tyhy-toiminnasta vastaava henkilö. Tyhy-toiminnalla on monipuolisesti tuettu henkilökunnan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen työyhteisöt ovat aktiivisesti suunnitelleet ja osallistuneet tyhy-tapahtumiin. Tapahtumat ovat olleet liikunnallisia ja luentomaisia sekä näiden yhdistelmiä. Hankkeet Siivous- ja ruokapalveluiden hyvinvoinnin kehittäminen Vuonna 2011 nousi esille tarve uudenlaisten työhyvinvointia tukevien toimintojen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Siivous- ja ruokapalveluissa tämä tarve nousi esille myös työhyvinvointisyke-kyselyn jatkotyöskentelyssä sekä tunnuslukujen valossa korkeina sairauspoissaololukuina. Käytännön toimiin lähdettiin toukokuussa 2011 hyvinvointihankkeen suunnittelulla. Siivous- ja ruokapalveluiden hyvinvointihankkeen tavoitteeksi määriteltiin henkilöstön hyvinvoinnin kartoittaminen sekä hyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Tavoitteeksi asetettiin myös, että hankkeen avulla löydetään toimenpiteitä sairauspäivien vähentämiseen. Hanke on pilottihanke, jonka tulosten perusteella mallia voidaan jatkossa toteuttaa myös muualla Kokkolan kaupungin organisaatiossa. Hyvinvointihanke koskee siivous- ja ruokapalveluiden vakituista henkilökuntaa sekä pitkäaikaisia, määräaikaisia työntekijöitä, joiden työsuhde jatkuu vähintään saakka. Hanke aloitettiin toukokuussa Hankkeen suunnittelussa ovat olleet mukana työterveyshuollon edustajat, siivous- ja ruokapalveluiden esimiehet, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu sekä henkilöstöhallinnon ja työsuojelun edustajat. 36 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

37 Työhyvinvointikartoituksen tulokset Hanke on sisältänyt hyvinvointikartoituksen, joka toteutettiin lokakuussa Kartoituksesta jokainen vastaaja sai itselleen henkilökohtaisen noin kymmensivuisen palauteraportin, joka sisälsi koonnin vastaajan henkilökohtaisen hyvinvoinnin tilasta sekä keinoja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Työnantaja sai lisäksi yhteenvetoraportteja keittiötyypeittäin ja siivoustyöyksiköittäin. Kyselyn tuloksista merkittävänä asiana nousi esille työyhteisöjen toimivuus, joka oli hyvin usein arvioitu erinomaiseksi tai hyväksi. Työilmapiiri koettiin kannustavaksi ja työtyytyväisyys oli selkeästi parempaa kuin suomalaisilla työpaikoilla yleensä. Samoin tulosten perusteella työntekijät kokivat, että työnantaja välittää henkilöstön hyvinvoinnista ja myös esimies tukee tätä toiminnoillaan. Liikunta-aktiivisuus vaikutti olevan hyvällä tasolla, ja liikunnan harrastaminen oli selvästi yhteydessä työkykyyn ja koettuun terveyteen. Kyselyn tulosten perusteella työntekijöillä oli muutoshalukkuutta erityisesti ruokailutottumusten kehittämiseen, painon pudottamiseen, liikunnan lisäämiseen sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kehittämiseen. Kehittämistoimet Kyselyn perusteella vastaajat jakaantuivat riskiryhmiin vihreästä keltaiseen, oranssiin ja punaiseen. Kaikista kyselyyn vastanneista 37 prosentilla terveysriski on suuri (punaisella) ja itse arvioitu työkyky heikompi kuin suomalaisilla yleensä. Tulosten perusteella tärkeimmäksi kehittämistoimeksi nousi selän terveyden ja niska-hartiaterveyden edistäminen. Kyselyn perusteella tehtävien kehittämistoimenpiteiden suunnittelu käynnistettiin heti kyselyn jälkeen ja ne saatiin osittain käyntiin vuoden 2011 puolella. Jatkotoimenpiteitä tarjotaan jokaiselle väriryhmälle. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti selän ja niska-hartiaterveyden edistämiseen, mutta myös ravitsemukseen, painonhallintaan sekä yleisen hyvinvoinnin tukemiseen. Osa toimenpiteistä toteutuu omalla ajalla, osa työajalla. Henkilöt, joilla on kartoituksen perusteella noussut esille suuria terveydellisiä riskitekijöitä, kutsutaan terveystarkastuksiin. Siivous- ja ruokapalveluiden hyvinvoinnin kehittämishanke jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. Hankkeen tuloksellisuutta tullaan seuraamaan laadullisesti sekä tunnuslukuina. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

38 Työyhteisötaitojen teemavuosi 2011 Vuosi 2011 oli Kokkolan kaupungilla nimetty työyhteisötaitojen teemavuodeksi. Teemavuoden lähtökohtana oli syksyllä 2010 toteutettu työhyvinvointikysely Kokkolan kaupungin henkilökunnalle sekä kaupunki- ja henkilöstöstrategian mukainen tavoite hyvinvoivista työyhteisöistä ja motivoituneesta henkilökunnasta. Tavoitteet Hyvinvoivassa työyhteisössä sekä työnteko että työyhteisön yhteistyö sujuvat ja koko työyhteisö toimii yhteisten, sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Työyhteisötaitojen teemavuoden tavoitteena oli nostaa esille ja korostaa työyhteisötaitojen merkitystä työn sujuvuudelle ja työntekijöiden hyvinvoinnille. Lisäksi tavoitteena oli työyhteisötaitojen ja työpaikkakohtaisten yhteisten rakentavien toimintatapojen kehittyminen. Koulutusta, kilpaluja ja tyhy-päiviä Teemavuoden kuluessa aihetta käsiteltiin kaupungin henkilöstön tiedotuslehti PikkuTynnyrissä, koulutus- ja tyhy-tilaisuuksissa sekä kannustettiin työyhteisöjä yhteiseen keskusteluun ja omien työyhteisöjen pelisääntöjen rakentamiseen. Kaupunginjohtaja julisti teemavuoden avatuksi PikkuTynnyrissä tammikuussa. Teema oli esillä PikkuTynnyrissä koko vuoden muun muassa työturvallisuuteen ja tyhy-toimintaan liittyvillä jutuilla sekä pienillä työyhteisötaitoihin liittyvillä henkilöhaastatteluilla. Teemavuoden kuluessa järjestettiin myös useita muun muassa vastuulliseen vaikuttamiseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuuksista suosituimmat Tohtori Kiminkisen kaksi luentoa hyvinvoinnista keräsivät yhteensä noin tuhat kuulijaa. Työyhteisöjen tyhy-päiviin tuli syksystä 2011 sisällyttää työyhteisötaitoteema joko omin voimin toteutettuna tai sopimalla tilaisuuteen alustus valmiiksi tarjotuista aiheista. Valmiiksi tarjotut aiheet käsittelivät kaupungin toimintamalleihin tutustumista (epäasialliseen kohteluun puuttumisen malli, päihdeohjelma, varhaisen tuen toimintamalli), työyhteisön pelisääntöjen rakentamista ja toimivaa työpaikkakokousta. Työyhteisöjen omaa aiheen käsittelyä tuettiin antamalla esimiehille valmiita ideoita ja tehtäviä toteutettavaksi (esimerkiksi KIVA-kysely). Teemavuoden aikana järjestettiin myös kilpailuja aiheista Tutustu työsuojelun toimintaohjelmaan ja päihdeohjelmaan ja voita Jopo, Paras Pomo, Mukava Työkaveri ja Hyvä Työyhteisö. Työyhteisöt saivat esittää omia ehdokkaitaan, joista voittajat valittiin palkintoraadin esitysten perusteella. Palkinnot jaettiin henkilöstön joulujuhlissa. 38 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

39 Työhyvinvointi esillä jatkossakin Teemavuosi on toimintamallina hyvä keino saada työhyvinvoinnin tärkeitä osa-alueita esille. Teemavuoden tuloksena voidaan todeta, että työyhteisötaitojen teemavuoden tilaisuudet saivat hyvää palautetta ja työntekijät osallistuivat niihin aktiivisesti. Sekä työhyvinvointikyselyn perusteella toteutetut työhyvinvointipajat että työyhteisötaitoteema ovat lisänneet yhteistä keskustelua työyhteisöissä työn kehittämisestä ja yhteistyön edellytyksistä. Useilla työpaikoilla on lisäksi rakennettu omat työyhteisön toimivuutta parantamaan tähtäävät pelisäännöt. Työyhteisötaitoteemaa tullaan pitämään jatkossakin esillä järjestämällä henkilökunnalle aiheeseen liittyvää koulutusta sekä teemaan liittyviä kilpailuja. Uudelleensijoitus Vuoden 2011 aikana on uudelleensijoituksen asiakkaana ollut varsinaisesti 134 henkilöä. Heistä vuoden vaihteessa 35 henkilöä oli kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkällä sairauslomalla, työsuhde on päättynyt tai henkilö on muuten organisaation ulkopuolella. Osittain tai kokonaan uusiin tehtäviin on sijoittunut 69 henkilöä. Henkilö voi olla työkokeilussa tai uuteen työhön perehtymässä eläkevakuutuksen tai organisaation järjestämänä ammatillisena kuntoutuksena, opiskelee työn ohella ammatillisena kuntoutuksena uuteen ammattiin, on osittain työssä jonkun osa-aikamuodon rinnalla kuten osasairauspäiväraha, osakuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke tai on suoritettu muita työjärjestelyjä. Uraohjausasiakkaita on ollut yksitoista. He miettivät alan vaihtoa, omaehtoista koulutusta, palaavat pitkältä poissaololta tai miettivät muita muutosvaihtoehtoja uralleen. Kymmenelle työn luonteen vuoksi lomautusuhkaan joutuneelle on pyritty järjestämään työtä muista yksiköistä. Lisäksi on ollut yhdeksän asiakasta, jotka ovat kaupungin organisaatioon läheisesti liittyvien työnantajien palveluksesta tai kaupungin määräaikaisia työntekijöitä. Tärkeimpiä ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat Keva Julkisten alojen eläkepalvelija (entinen Kuntien eläkevakuutus), vakuutusyhtiöt, Vakuutuskuntoutus, Kela, TE-toimisto, työterveys sekä erikoissairaanhoito, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja oppisopimustoimisto. Ammatillista koulutusta on hankittu kauempaa silloin, kun omalla paikkakunnalla ei ole ollut tarjota tarvittavaa koulutusalaa. Valtiokonttorissa hoidetut VaELin kautta vakuutetut työntekijät ovat siirtyneet vuoden 2011 alusta Kevan asiakkuuteen. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

40 8 Yhteistoiminta Yhteistoimintaryhmä ja kehittämisryhmät Kokkolan kaupungin edustukselliseen yhteistoiminnan organisaatioon kuuluvat koko kaupungin yhteistoimintaryhmä jaostoineen sekä toimiala- ja liikelaitoskohtaiset kehittämisryhmät. Yhteistoimintaorganisaatio Yhteistoimintaryhmässä on kymmenen työnantajapuolen ja kymmenen henkilöstöpuolen edustajaa. Henkilöstön edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä ammattijärjestöjen nimeämät edustajat. Työnantajaa edustaa kaupungin johto sekä toimialojen johtajat sekä yksi liikelaitosjohtaja. Kaupunginhallituksella ja henkilöstölautakunnalla on yksi edustaja yhteistyöryhmässä läsnäolo- ja puheoikeudella. He eivät ole yhteistoimintaryhmän varsinaisia jäseniä. Työterveyshuolto on edustettuna yhteistoimintaryhmän kokouksissa. Yhteistoimintaryhmän toiminta Yhteistoimintaorganisaation asiapiiriin kuuluvat sekä yhteistoimintalain (449/2007) että työsuojelun valvontalain (44/2006) mukaiset tehtävät. Yhteistoimintaryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmä käsittelee aina yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat, jotka koskevat kaupungin koko organisaatiota tai merkittävän laajaa aluetta. Yhteistoimintaryhmän työsuojelujaosto käsittelee asiat, jotka koskevat yhtä työpaikkaa tai rajattua ryhmää ja se valmistelee tehtäväkenttäänsä kuuluvat asiat yhteistoimintaryhmälle tai muulle päättäjälle. Kehittämisryhmät käsittelevät omaa toimialaansa koskevat yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvat asiat. Yhteistoimintaryhmä kokoontui vuonna 2011 viisi kertaa. Vuosittain yhteistoimintaryhmä käsittelee työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja korvaushakemuksen sekä saa informaatiota kaupungin talousarviosta sen eri käsittelyvaiheissa. Jos talousarvioasioita ei ole käsitelty kokouksissa, niistä on järjestetty erillisiä tiedotustilaisuuksia. Työsuojelun piiriin kuuluvia asioita olivat mm. erityistyölasien hankintaa koskevan ohjeen päivittäminen ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän hankinta. Sosiaali- ja terveystoimen työsuojelun toimintakertomus 2010 sekä toimintasuunnitelma 2011 hyväksyttiin sekä päätettiin ohjeesta työtapaturmien ja läheltä piti -tapahtumien tutkimisesta sosiaali- ja terveystoimessa. Henkilöstöstrategisen tavoitteen, nolla tapaturmaa, saavuttamiseksi päätettiin toimista, joilla tieto tapaturmista kulkee esimiehille nopeasti. Tapaturmien seurantaa parannettiin vakuutusyhtiön koodituksen uusimisella. Hoitoonohjausmallia tarkennettiin ja kaupungintalon ulkotilojen tupakointikiellosta päätettiin. 40 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

41 Työhyvinvoinnin piiriin kuuluvia asioita olivat työhyvinvointisyke kyselyn perusteella tehtävien toimenpiteiden tarkastelu, työhyvinvointivuoden tapahtumien seuranta, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle tehtävä Party kysely, siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishankkeen suunnittelu sekä sairauspäivät syyskuuhun 2011 asti. Muita käsiteltyjä asioita olivat opiskelijoiden ohjauksesta maksettavien palkkioiden kohdentaminen ohjaaviin työyksiköihin, tukipalveluyhteistyön kartoittaminen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kanssa, Kokkolan kaupungin henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, tarkennus ohjeeseen omaehtoisen koulutuksen tuesta sekä ohje suullisen huomautuksen ja kirjallisen varoituksen antamisesta. Kehittämisryhmät Kuntaliitoksen yhteydessä rakennetussa yhteistoimintaorganisaation mallissa suunniteltiin toimialojen ja liikelaitosten yhteistoimintaa varten kehittämisryhmät, jotka vastasivat pitkälti ennen kuntaliitosta olleita organisaatiorakenteita. Toiminnasta saatujen kokemusten myötä kehittämisryhmät ovat muuttaneet kokoonpanoaan paremmin käytännön tarpeita vastaaviksi. Kehittämisryhmien toiminnasta vuoden 2011 aikana on saatu seuraavia tietoja: Sivistystoimen kehittämisryhmä Sivistystoimen kehittämisryhmässä on kuusi työnantajapuolen ja kuusi henkilöstöpuolen edustajaa. Se käsittelee myös varhaiskasvatuksen alueen asiat. Ryhmällä oli kolme kokousta. Käsiteltyjä asioita ovat olleet sivistystoimen ajankohtaiset asiat: talousarvio ja -toteutuma, osavuosikatsaus, sivistystoimen strategia, päivähoidon siirto sivistystoimeen / loppuraportti, lukion kehittämisryhmän loppuraportti ja työhyvinvointikyselyn käsittely. Lisäksi on käsitelty esim. tulevan lukuvuoden työpäivät, Valviran ohje tupakkalain muutoksista oppilaitoksen näkökulmasta ja keskusteltu esille tulleista koulujen/päiväkotien sisäilma-asioista jne. Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen kehittämisryhmä Kehittämisryhmässä on ollut 11 työnantajan ja 11 työntekijöiden edustajaa. Koska Kruunupyyn kehittämisryhmä ei ollut kokoontunut historiansa aikana yhtään kertaa, sen toiminta päätettiin lakkauttaa ja yhdistää (sosiaali- ja terveysjohtajan päätös Kruunupyyn kunnan suostumuksella) Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen kehittämisryhmän kanssa. Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen kehittämisryhmään nimetyt kaksi työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa ovat voineet loppuvuoden ajan osallistua Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen yhteisen kehittämisryhmän kokouksiin. Kehittämisryhmä kokoontui neljä kertaa. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

42 Kokouksissa on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä ja ajankohtaisia asioita, mm: Vanhuspalvelujen kehittämisen tilanne (strategia vuosille ja vanhustenhuollon palvelujen arviointi ulkoisen arvioijan toimesta) Terveyspalvelujen toiminnan auditointi ja terveyskeskussairaalan toiminnan suuntaaminen Opiskelijaohjauspalkkioiden ohjautuminen Talouteen ja toimintaan liittyvät ajankohtaiset asiat (käyttösuunnitelma, tilinpäätös 2010, toimintakertomus 2010, talousarvioraportoinnin kehittäminen, talousarvioesitys 2012, talouden toteuma) Henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin, saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat (henkilöstösuunnitelma , henkilöstökertomus 2010, JET-valmennuksen tilanne soten osalta, henkilöstökysely Party) Uudet ohjeistukset ja suunnitelmat: lokitietojen tarkistaminen, ohjeistus henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja seurantaan, potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma Ajankohtaiset työsuojeluasiat (mm. toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja sairauspäivät). Terveyskeskuksen kehittämisryhmä Ryhmään kuuluu seitsemän työntekijöiden ja viisi työnantajan edustajaa sekä sihteeri. Kehittämisryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissa on käsitelty terveydenhuollon ajankohtaisia asioita, mm. aloitteet, henkilöstön edustajan nimeäminen terveyskeskuksen johtoryhmään, talousraportoinnin kehittäminen ja talouskoulutuksen suunnitelmat sekä vuoden 2012 talousarvio. Teknisen palvelukeskuksen kehittämisryhmä Tekniselle palvelukeskukselle on nimetty kehittämisryhmä, jossa on neljä työnantajan ja neljä työntekijöiden edustajaa. Puheenjohtajana toimii tekninen johtaja ja varapuheenjohtajana Lassi Oikari JUKO ry:stä. Kehittämisryhmä ei kokoontunut vuoden 2011 aikana. Vuoden aikana panostettiin erityisesti työpaikkakokouskäytäntöjen vakiinnuttamiseen teknisen palvelukeskuksen yksiköissä. Aluepelastuslaitos Erillinen kehittämisryhmä ei ole kokoontunut. Yhteisiä asioita on käsitelty päällystökokoontumisissa, esimiespalavereissa, työpaikkakokouksissa, toimialuepalavereissa ja sopimuspalokuntatyöryhmässä. Tapaamisissa on käsitelty sekä työnantajan että henkilöstön esiin tuomia asioita. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla käynnistyi organisaation kehittämistyö, jonka aikana kaikkia päällystöviranhaltijoita kuultiin henkilökohtaisesti ja heille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin nykyisiä työtehtäviä ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa oli tiivistä. 42 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

43 Työplus Liikelaitos Työplussassa toimii kehitystiimi, joka on kokoontunut 1 2 kertaa kuussa ja paneutunut toiminnan kannalta merkittävien prosessien kehittämiseen. Erikseen toimii työhyvinvointityöryhmä, joka on laatinut työhyvinvointisuunnitelman, jossa on yleinen kuvaus työhyvinvoinnin osa-alueista sekä vuosisuunnitelma. Kokkolan Energia Keittämisryhmän jäseninä on kolme työnantajan ja kolme henkilöstön edustajaa. Kokouksia oli kaksi, joissa käsiteltiin seuraavia asioita: Työnantajan tiedotettavia asioita joka kokouksessa (mm. talous- ja toimintakatsaus) Työhyvinvointipajojen tulosten läpikäynti Toimitalon työympäristöasiat Tiedotukseen ja sisäiseen viestintään liittyviä asioita Henkilöstön ehdotukset/aloitteet. Muut toimialat ja liikelaitokset eivät ole toimittaneet tietoja yhteistoiminnasta. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

44 Työsuojelu Työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut ovat toimineet työsuojelujaoksessa, yhteistoimintaryhmässä, sisäilmatyöryhmässä sekä omien alueidensa kehittämisryhmissä. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt yhteistyötä Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajien, terveysvalvonnan ja työterveyden kanssa. Esimiesten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä osallistumalla esimiesfoorumeihin, työpaikoilla tehtäviin työpaikkaselvityksiin, riskiarviointeihin, työsuojelutarkastuksiin sekä työpaikkakäynteihin, jotka liittyivät työpaikoilta tulleisiin yhteydenottoihin. Työyhteisöjä ja esimiehiä on neuvottu, ohjattu ja tarjottu asiantuntijuutta työsuojelun ennaltaehkäisevään työhön. Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut uudis- ja korjausrakentamisen suunnitteluun sekä työympäristön kehittämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Laajoihin toimenpiteisiin johtaneita sisäilmasta aiheutuvia ongelmia on ilmennyt päiväkodeissa, kouluissa ja osin kaupungin vuokraamissa tiloissa. Ongelmat ovat joissakin tapauksissa olleet niin vakavia, että toiminta on jouduttu siirtämään väestötiloihin. Työsuojeluvaltuutetut ovat osallistuneet pyydettäessä työyhteisöpalavereihin, jotka ovat liittyneet sisäilmaongelmiin, epäasialliseen kohteluun tai työilmapiirin kehittämiseen työpaikalla sekä muihin omien alueidensa kehittämisprojekteihin. Työhyvinvointipäällikkö on tarvittaessa ollut mukana työyhteisön kehittämiseen liittyvissä palavereissa ja kehittämistilaisuuksissa sekä konsultoinut ja tukenut esimiehiä henkiseen työsuojeluun liittyvissä asioissa. Uhka- ja vaaratilanteita seurattiin. Henkilökuntaan kohdistuvaa asiakasväkivallan uhkaa on esiintynyt mm. kouluissa. Protectin ohjelman käyttöönotto mahdollistaa läheltä piti -tilanteista ilmoittamisen aktivoitumisen niillä toimialoilla, joissa ohjelma on otettu käyttöön. Sosiaali- ja terveystoimessa palautetuista uhkatilanne- ja vaaratilanneilmoituksista 90 % koski dementoituneen vanhuksen hoitotilanteessa aiheuttamaa uhkaa ja väkivaltaista käytöstä, johon voi varautua vain ammatillisuudella, lääkehoidon tarkistuksella tai toisenlaisen hoitopaikan valinnalla. Vakuutusyhtiölle tehtyjen tapaturmailmoitusten mukaan työtapaturmina on ollut liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen. Sosiaali- ja terveystoimessa yleisimpiä tapaturmia olivat potilaan siirron tai noston yhteydessä tapahtunut venähdys tai nyrjähdys. Siivous- ja ruokapalveluhenkilökunnan työn kuormittavuus altisti tapaturmille raskaiden siirtojen ja nostojen yhteydessä. Työmatkatapaturmat olivat liukastumisia ja kaatumisia. 44 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

45 9 Henkilöstöviestintä Tärkeimmät koko henkilöstölle suunnatun viestinnän välineet ovat intranet ja sisäinen tiedotuslehti PikkuTynnyri. Intranetiin on koottu henkilöstön kannalta oleellista tietoa, jota pyritään jatkuvasti pitämään ajan tasalla. Intrassa on myös kaikkien toimialojen/ liikelaitosten omat sivut, jotka on tarkoitettu niiden sisäiseen viestintään. Työtehtävien luonteen vuoksi koko henkilöstö ei voi käyttää intraa ensisijaisena tietolähteenään, joten edelleen tarvitaan tiedotuslehteä. PikkuTynnyri -lehti ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa ja se jaetaan sisäisessä postissa työpaikoille. PikkuTynnyri muuttui värilliseksi vuoden syksyllä. Sen näköislehti on luettavissa myös intrassa. Sosiaali- ja terveystoimi tekee joka toinen viikko ilmestyvää SoTe-tiedotetta, joka on myös luettavissa intrassa sosiaali- ja terveystoimen omilla sivuilla. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS

46 10 Työllisyys ja aktivointi Henkilöstölautakunnalle asetettujen toimintaan liittyvien tavoitteiden pohjalta on vuoden 2011 aikana kehitetty seurantajärjestelmiä, arviointia sekä lisätty työllistämisasioiden lautakuntakäsittelyä. Työllisyys- ja aktivointitoimien järjestäminen ja toiminnan kehittäminen sisältää palkkatuella työllistämisen, aktivointitoimenpiteiden järjestämisen, ostopalvelut, hankkeet, kesätyöllistämisen sekä siitä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Vuonna 2011 kaupunki työllisti palkkatuella keskimäärin 73 henkilöä/kuukausi, yhteensä 163 henkilöä. Näistä työllistämisvelvoitteessa oli yhteensä 21 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 263 eri henkilöä, ja toteutuneita työtoimintapäiviä oli yhteensä päivää. Sijoittuneista oli 36 henkilöä alle 25-vuotiaita. Kesätyöhakemuksia saapui yhteensä ja yhteensä 339 nuorta valittiin kesätyöhön kesätyöjärjestelmän kautta. Kaupungissa järjestettyjen asuntomessujen vuoksi eri hallintokunnat rekrytoivat normaalia enemmän kesätyöntekijöitä. Työllisyys- ja aktivointiyksikkö työllisti omalla määrärahallaan yhteensä 33 nuorta sijoittaen heidät eri toimialoille. Kesätyöpaikkatukea yli 16-vuotiaiden nuorten työllistämiseen myönnettiin 50 työnantajalle yhteensä 109 nuoresta (350 euroa/työllistettävä nuori). Lähes neljännes tuen saajista ilmoitti päätoimialakseen ravintola- ja kahvilapalvelut tai jäätelönmyynnin. Muut myönnetyt kesätyöpaikkatuet jakautuivat eri toimialoille, kuten kaupan alalle ja kiinteistönhoitotehtäviin. Valtuuston vuonna 2008 tekemän päätöksen perusteella jatkettiin erityisesti yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktivointia. Aktivointiaste on edelleen noussut vuodesta 2010 (50,1 %) ja on maan korkein 52,9 % (10/2011) kolmenkymmenen suurimman kaupungin joukossa. 46 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011