1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

Transkriptio

1 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstön määrän ja rakenteen lisäksi henkilöstöraporttiin on koottu tietoa henkilöstökustannuksista sekä työnantajan panostuksista henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin. Nämä tiedot ovat tärkeitä siksi, että tuotettujen palvelujen laatu ja kustannustehokkuus riippuvat olennaisesti henkilöstön motivaatiosta ja osaamisesta sekä käytettävissä olevista henkilöstöresursseista. Kerimäen kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 50,5 vuotta. Keski-iän vuosittainen nousu asettaa omat vaatimuksensa työelämän laadulle ja erityisesti esimiesten johtamistaidoille, joiden tulisi tukea myös ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Kerimäen kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2001 lähtien. Raportti on laadittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antaman henkilöstöraporttisuosituksen pohjalta. Henkilöstön määrää koskevissa luvuissa on tarkastelun ajankohta Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön kokonaismäärä oli 257 henkilöä. Henkilöstön määrä on ollut laskussa koko 2000 luvun ajan. Henkilöstön määrä on pyritty sopeuttamaan vähenevään väestöön ja muuttuviin palvelutarpeisiin. Suurempia muutoksia henkilöstön määriin on tullut maatalouslomituksen laajentumisen myötä ja toisaalta SOSTERIN perustamisen yhteydessä. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on hyväksytty henkilöstöohjelma, jonka mukaan vakinaisen henkilöstön määrä vähenee 2010 vuoden 219,1 henkilötyövuodesta 2014 vuoden 195,1 henkilötyövuoteen. Suuri väheneminen ajoittuu vuoden 2011 alkuun, jolloin maatalouslomitus siirtyy Parikkalan kunnan hoidettavaksi. Siirtyvän henkilöstön määrä on 39 henkilöä 29 vakinaista ja 10 määräaikaista Henkilöstön määrä Kaavio 1.Henkilöstön määrä vv

2 2 Henkilöstön määrä vv on kokonaisuudessaan vähentynyt 14 hengellä. Vuoden 2011 alusta siirtyi lomatoimen 24 henkilöä Parikkalan kunnan palvelukseen. Vuonna 2011 siirtyi eläkkeelle 8 ja irtisanoutui 3 työntekijä. Määräaikaisia vakinaistettiin Henkilöstön määrä päävastuualueittain Kunnan toiminta Kerimäellä on jaettu viiteen päävastuualueeseen, jotka ovat yleishallinto, sosiaalitoimi, terveyden- ja vanhustenhuolto, sivistystoimi ja tekninen toimi. Yleishallinnon päävastuualueeseen kuuluvat yleishallinto- ja talousosastojen lisäksi maatalous- ja lomatoimi, ruokahuolto sekä asuntotoimi. Sosiaalitoimen päävastuualue sisältää sosiaalitoimen lisäksi päivähoitoon, vammaispalveluun, toimeentuloturvaan, lasten ja nuorten asumispalveluun ja laitoshuoltoon sekä vanhusten asumispalveluun liittyvät osa-alueet. Sivistystoimen päävastuualue sisältää koulutoimen, kansalaisopiston sekä kirjasto-, vapaa-aika- ja kulttuuritoimen. Teknisen toimen päävastuualueeseen kuuluvat kiinteistöjen ja alueiden hoitotyöt, vesi- ja jätehuollon palvelut, rakennusvalvonta sekä ympäristönsuojelu Taulukko1. Henkilöstön määrä päävastuualueittain vv Päävastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yleishallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Yleishallinnon päävastuualueen vakinaisten työntekijöiden henkilömäärä väheni 19 henkilöllä vuonna 2011 ja määräaikaisten 11 henkilöllä. Vähennys johtui maatalouslomituksen siirrosta Parikkalaan. Yleishallinnon päävastuualueella oli vuoden lopussa yhteensä 19 työntekijää eli 7,4 prosenttia kaikista kunnan työntekijöistä. Sosiaalitoimen päävastuualueella vakinaisten työntekijöiden määrä lisääntyi 8 henkilöllä. Suurin osa vuonna 2011 vakinaisista työntekijöistä 49 henkilöä eli 84,5 prosenttia työskenteli lasten päivähoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi määräaikaisia oli samoissa tehtävissä 22 henkilöä. Vammaisten työ- ja päivätoimessa työskenteli 4 vakinaista. Sosiaalitoimen alaisen henkilöstön osuus kunnan koko henkilöstöstä on 34,2 prosenttia. Sivistystoimen päävastuualueella vakinaisten työntekijöiden määrä väheni kolmella.vakinaisesta henkilöstöstä työskenteli opetustoimessa 52 henkilöä. Määräaikaisia oli opetustoimessa 59 henkilöä, Puruvesi-opiston tuntiopettajat sekä koulunkäyntiavustajat. Kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat eivät sisältyneet vuoden 2008 henkilöstöraporttiin, koska palvelusuhteet eivät olleet voimassa vuoden lopussa. Määräaikaiset tuntiopettajat aloittavat v alussa Puruvesi- opistossa. Sivistystoimen alaisen henkilöstön osuus kunnan kaikista työntekijöistä oli 46,3 prosenttia.

3 3 Teknisen toimen päävastuualueella vakinaisten henkilöiden määrä väheni neljällä. Kiinteistöjen valvonta- ja kunnossapitotehtävistä vastaavia henkilöitä oli yhteensä 5, joista kolme oli talonmiehiä ja kaksi tuntipalkkaista kunnossapitotyöntekijää. Puhtaanapitotehtävissä vakinaisia henkilöitä oli 10 henkilöä. Vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat myös urheilualueiden kuntoa ylläpitävät kolme henkilöä. Määräaikaisista henkilöistä 2 oli puhtaanapitotehtävissä ja 2 rakennusten ja alueiden kunnossapitotehtävissä. Teknisen toimen alaisen henkilöstön osuus kunnan koko henkilöstöstä oli vuoden 2011 lopussa 12,1 prosenttia. 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Kunnan vakinaisen henkilöstön osalta ei sukupuolijakauma merkittävästi muuttunut vuoden 2010 aikana. Naisten osuus vakinaisista oli 72,5 prosenttia ja heitä oli yhteensä 132. Miehiä oli 50 ja heidän osuutensa oli 27,5 prosenttia. Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma päävastuualueittain Päävastuualue Miehet Naiset Yhteensä Yleishallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Vakinaisesti palkattujen naisten lukumäärä väheni 9 henkilöllä ja miesten lukumäärä väheni 20 henkilöllä vuoden 2011 aikana. Kaavio 2. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma v.2011 Yleishallinnon päävastuualueella miesten osuus oli 10,5 prosenttia ja naisten osuus 89,5 prosenttia. Sosiaalitoimen päävastuualueella naisten osuus oli 98,3 prosenttia. Teknisen toimen päävastuualueella vakinaisista työntekijöistä miehiä oli 56,5 prosenttia. Sivistystoimen päävastuualueella naisten osuus oli 68,4 prosenttia.

4 4 2.4 Henkilöstön ikärakenne Kerimäen kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 50,5 vuotta.vuonna 2010 vastaavana ajankohtana keski-ikä oli 50,3 vuotta. Keski-ikä nousi edellisestä vuodesta.vuonna 2011 keski-iältään vanhimmat ammattiryhmät olivat hallinto-, maatalous-, kirjasto-, Puruvesi-opisto, tekninen-,kiinteistö-, siivous- ja kunnossapitohenkilöstö. Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain Ammattiluokka Keski-ikä Henkilöitä Hallintohenkilöstö 56,4 8 Maataloustoimi 54,5 2 Ruokahuolto 49,8 9 Sosiaalitoimi 50,8 6 Päivähoitohenkilöstö 48,9 48 Vammaisten päivähoito 43,8 4 Koulutoimi 51,0 2 Kirjasto 55,3 3 Opetushenkilöstö 49,7 49 Puruvesi-opisto 55,8 4 Tekninen toimi 54,7 3 Tuntipalkkaiset 54,1 4 Kiinteistönhuolto 57,3 3 Siivoushenkilöstö 51,4 7 Kunnossapitohenkilöstö 53,0 3 Rakennusvalvonta 51,0 1 Ympäristönsuojelu 47,0 1 Yhteensä 50,5 157 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä 57,3 vuotta oli kiinteistöhuollossa. Seuraavaksi korkein ryhmä keski-iältään on hallintohenkilöstössä, jonka keski-ikä oli 56,4 vuotta. Kolmanneksi vanhin ryhmä oli kirjaston henkilöstö 55,8 vuotta. Keski-iältään nuorimmat ammattiryhmät ovat vammaisten päivähoidon henkilöstö 43,8 sekä päivähoitohenkilöstö 48,9 vuotta. Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Päävastuualue Yht Yleishallinto Miehet Naiset Yhteensä ter- Miehet veystoimi Naiset Yhteensä Sivistystoimi Miehet Naiset

5 5 Yhteensä Tekninen toimi Miehet Naiset Yhteensä Kaikki yhteensä Kerimäen kunnan vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli vuoden 2011 lopussa 58,6 prosenttia eli 92 henkilöä. Alle 50-vuotiaita oli 41,4 prosenttia eli 65 henkilöä. Vuonna 2010 yli 50-vuotiaita oli 59,7 prosenttia ja alle 50-vuotiaita 40,3 prosenttia. Alle 35-vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli 3,8 prosenttia eli yhteensä 6 henkilöä. Alle 40-vuotiaita oli yhteensä 18 henkilöä eli 11,5 prosenttia. Vakinaisesta henkilöstöstä suurin ikäryhmä olivat vuotiaat, joita oli 39 henkilöä. Heistä 35,9 prosenttia kuului sosiaalitoimen ja 28,2 prosenttia sivistystoimen alaisuuteen. Toiseksi suurin oli vuotiaiden ryhmä, johon kuului 27 henkilöä. Yleishallinnon päävastuualueella suurimmat ikäryhmät olivat 40-44,50-54,55-59 ja vuotiaat (16 henkilöä). Sosiaalitoimessa suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (14 henkilöä) sekä vuotiaat (11 henkilöä). Sivistystoimen päävastuualueella suurimmat ikäryhmät olivat vuotiaat (12 henkilöä) sekä vuotiaat (11 henkilöä). Teknisen toimen alueella suurin ikäryhmä oli vuotiaat 10 henkilöä. 2.5 Eläköityminen ja osa-aikaeläkkeellä olevat Taulukossa 5 eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosien aikana ovat arvioita. Vuoden 2005 alusta lähtien vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti vuotiaana. Suurimpana eroavaisuutena aikaisempiin eläkesäännöksiin on se, että eläkettä voi kartuttaa merkittävästi jatkamalla työssä 68-vuotiaaksi. Säännösten tarkoituksena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää. Taulukko 5. Eläkkeelle jääneet vv ja arvioidut eläkkeelle siirtyvät vv Eläkkeelle jääneet ja arvioidut vv Päävastuualue Y 2020 Yleishallinto

6 6 Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Laaditun taulukon mukaisesti eläkkeelle jääviä vuosina oli yhteensä 52 henkilöä. Vuonna 2011 henkilömäärältään suurin on sosiaalitoimi, josta on jäämässä myös eniten ihmisiä eläkkeelle. Vakinaisesta henkilöstöstä 36,3 prosentilla eli 57 henkilöllä olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle vuosina Osa-aikaeläkkeellä oli 7 henkilöä vuonna Taulukko 6. Osa-aikaeläkkeellä olleet vv Päävastuualue Yleishallinto Sivistystoimi 0 0 Tekninen toimi 2 2 Yhteensä Vakinaisen henkilöstön työhistoria Kerimäen kunnassa v Vakinaisesta henkilöstöstä eniten oli ollut Kerimäen kunnan palveluksessa yli 25-vuotta 22,9 prosenttia eli 36 henkilöä, edellisenä vuonna 23,6 prosenttia eli 44 henkilöä. Toiseksi eniten oli ollut yli 6-10-vuotta 22,2 prosenttia eli 35 henkilöä, vuonna ,3 prosenttia eli 47 henkilöä. Yli 20 vuotta Kerimäen kunnan palveluksessa on ollut 41,4 prosenttia eli 65 henkilöä. Keskimääräinen palveluaika Kerimäen kunnassa oli 16,7 vuotta. Kaavio 3. Vakinainen henkilöstö päävastuualueittain palveluajan pituuden mukaan ryhmiteltynä

7 7 Yli 10 vuotta Kerimäen kunnan palveluksessa olleita oli 57,9 prosenttia vakinaisesta henkilökunnasta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 56,1 prosenttia. Alle 10 vuotta kunnan palveluksessa olleiden osuus oli 42,1 prosenttia. Kaavio 4. Vakinaisten työntekijöiden palveluaika Kerimäen kunnassa päävastuualueittain v.2011

8 8 Yleishallinnon päävastuualueella suurin joukko työntekijöistä, 36,8 prosenttia, oli yli 25 vuotta kunnan palveluksessa seuraavaksi suurin ryhmä oli alle 5 vuotta. Sosiaalitoimen päävastuualueella suurin ryhmä, 29,3 prosenttia, oli alle 5 vuotta toiseksi suurin ryhmä, 27,6 prosenttia, oli 6-10 vuotta kunnan palveluksessa olleita. Sivistystoimessa suurin ryhmä, 21,1 prosenttia, oli 6-10 vuotta seuraavaksi suurin ryhmä, 17,5 prosenttia, oli vuotta ja yli 25 vuotta kunnan palveluksessa olleita. Teknisen toimen päävastuualueen vakinaisesta henkilöstöstä suurin ryhmä, 43,7 prosenttia, oli yli 25 vuotta toiseksi suurin ryhmä, 21,7 prosenttia, oli vuotta kunnan palveluksessa olleita. 3 Henkilöstön palkkakustannukset Kerimäen kunnassa työntekijöille maksetut palkkakustannukset olivat yhteensä euroa, joista vakinaisten henkilöiden palkkojen osuus oli euroa. Vakinaisten henkilöiden palkkakustannusten osuus oli 74,9 prosenttia kaikista maksetuista palkkakustannuksista. Tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkakustannusten osuus oli euroa eli 3,7 prosenttia. Määräaikaisten työntekijöiden palkkakustannukset olivat euroa eli 18,1 prosenttia. Työllistettyjen palkkakustannukset olivat euroa eli 3,2 prosenttia. Taulukko 7. Työntekijöille maksetut palkkakustannukset työsuhderyhmittäin Henkilöryhmä 2011 Vakinaiset Tuntipalkkaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä

9 9 Vuoden aikana tehtiin virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkkatarkistukset yleiskorotus 1,2 % järjestelyvara 0,2-0,5 % sekä kertaeränä maksetut kvtes ja tekn.tes 100 euroa ja opetuspuolella 140 euroa. Palkkarakenteissa opetuspuolella I ja II kalleusluokan palkkoja lähennettiin. Kaavio 5. Työntekijöille maksettujen palkkakustannusten kehitys vv Vuonna 2011 työntekijöille maksetut palkkakustannukset alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 15,4 prosenttia ollen 6,4 miljoonaa euroa, johtuen maatalouslomittajien Parikkalaan siirrosta. Vuonna 2010 palkkakustannukset olivat 7,2 miljoona ja vuonna ,1 miljoonaa euroa. Työntekijälle maksettujen palkkojen lisäksi palkkakustannuksiin kuuluvat työnantajan maksamat henkilösivukulut, jotka koostuvat sosiaaliturva-, eläkevakuutus- sekä työttömyys- ja tapaturmamaksuista. Henkilösivukulut olivat yhteensä euroa vuodelta Työnantajakustannuksineen palkkakustannukset olivat euroa. Taulukko 8. Palkkakustannukset ryhmiteltyinä työnantajakustannuksineen v.2011 Henkilöryhmä 2011 Vakinaiset Tuntipalkkaiset Määräaikaiset Työllistetyt Jaksotetut palkat Yhteensä Sosiaaliturvamaksut Eläkevakuutusmaksut Työttömyys- ja tapaturmamaksut Palkkakustannukset yhteensä

10 10 Sosiaaliturvamaksujen osuus palkkakustannuksista oli 2,12 prosenttia vuonna Eläkevakuutusmaksuista Kuntien eläkevakuutuksen (KuEL) mukainen työnantajalle kuulu maksuosuus oli 16,1 prosenttia vuodelta Lisäksi Kuntien eläkevakuutukselle maksetaan eläkeperusteista ja varhaiseläkeperusteista maksua. Valtionkonttorin alaisten palkansaajien eläkevakuutusmaksu (VEL) oli suuruudeltaan 22,53 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli 2,24 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksujen osuus 0,58 prosenttia. Henkilösivukulujen osuus oli kokonaispalkkakustannuksista 34,5 prosenttia. Vuonna 2010 vastaava osuus oli 36,8 prosenttia. 4 Henkilöstön työhyvinvointi ja vaihtuvuus Henkilöstön työhyvinvointi ja vaihtuvuus sisältää henkilöstön poissaolot eriteltyinä poissaolotyypeittäin. Poissaoloista, sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolot on eritelty lisäksi päävastuualueittain. Henkilöstön vaihtuvuus kertoo kunnan vakinaisten henkilöiden irtisanomisesta, toisen jäsenyhteisön palvelukseen siirtymisestä, eläkkeelle jäämisestä ja uusien henkilöiden palkkaamisesta. 4.1 Henkilöstön poissaolot Henkilöstön poissaolot on ryhmitelty taulukossa neljään ryhmään. Nämä ovat vuosilomista sekä sairaus- ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolot, lakisääteiset poissaolot ja muut poissaolot. Lakisääteiset poissaolot koostuvat äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaista, tilapäisistä hoitovapaista sekä opintovapaista. Muut poissaolot sisältävät julkisten tehtävien hoidosta, yksityisasioista ja vuorotteluvapaista aiheutuneet poissaolot. Lomat ja sairaslomat on laskettu kalenteripäivinä eli ne sisältävät lauantait ja sunnuntait. Taulukko 9. Henkilöstön poissaolot ryhmiteltyinä vv Vuosilomat Sairaus/ Lakisääteiset Muut poissaolot Yhteensä päiviä työtapaturma pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv v , , , , v , , , , v , , , , v , , , , v , , , , v , , , v , , , v , , , v , , , v , , , v , , ,

11 11 Henkilöstön poissaolopäiviä oli yhteensä päivää vuonna Poissaolopäivien yhteismäärä väheni päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöä kohti poissaolot vähenivät noin 7,3 päivällä. Poissaolot vähenivät vuosilomissa ja sairauspoissaoloissa muissa ryhmissä poissaolot lisääntyivät. Poissaolopäivien väheneminen johtui lomituspalvelujen siirtymisestä Parikkalaan. Vuosilomista aiheutuvien poissaolojen määrä väheni verrattuna vuoteen 2010, ollen nyt 37,77 päivää jokaista vakinaista henkilöä kohti. Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuvat poissaolot on eritelty tarkemmin kahdessa myöhemmässä taulukossa. Lakisääteisten poissaolojen ryhmästä suurin ryhmä oli äitiyslomat 895 päivää, hoitovapaat 583 päivää, vanhempainlomat 711 päivää sekä muut lakisääteiset 66 päivää. Äitiys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna päivällä. Muiden poissaolojen ryhmästä vuorotteluvapaalla oltiin yhteensä 943 päivää, toisen vakanssin hoito yhteensä 365 päivää. Taloudellisiin poissaoloihin perustuvat poissaolot 779 päivää ( päivää) sekä muut poissaolot, mm. yksityisasiat, julkinen tehtävä, oli yhteensä päivää. Taulukko 10. Sairauspoissaolot päävastuualueittain vv Päävastuualue pv yht. pv/hlö pv.yht. pv/hlö pv.yht. pv/hlö pv yht. pv/hlö Yleishallinto , , , , , , , ,12 Sivistystoimi , , , ,93 Tekninen toimi , , , ,50 Yhteensä , , , ,38 Sairauslomien lukumäärä väheni 970 kalenteripäivällä vuonna 2011 verrattuna edelliseen vuoteen. Sairauden vuoksi poissaoloja vuonna 2011 oli yhteensä päivää eli henkilöä kohti 23,18 päivää. Vuonna 2010 sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää eli 15,78 päivää henkilöä kohti. Vuonna 2009 sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää eli 15,06 päivää henkilöä kohti. Vuonna 2008 sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää eli 12,38 päivää henkilöä kohti. Taulukko 11. Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen lukumäärä vv Päävastuualue pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö Yleishallinto 18 0, , , ,19 5 0, , , ,51

12 12 Sivistystoimi 50 0,88 6 0, ,00 Tekninen toimi ,57 Yhteensä 73 0, , , ,45 Tapaturmien aiheuttamia poissaoloja oli vuonna 2011 eniten sivistystoimen päävastuualueella. Yleishallinnossa poissaoloja kertyi 18 päivää eli henkilöä kohti 0,95 päivää. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 78 päivää ja henkilöä kohti 1,32 päivää. Sosiaalitoimessa poissaoloja oli 5 päivää eli 0,09 päivää henkilöä kohti, vuonna päivää. Sivistystoimessa tapaturman aiheuttamia poissaoloja oli 50 päivää ja henkilöä kohti 0,88 päivää. Teknisessä toimessa ei tapaturman aiheuttamia poissaoloja ollut vuonna 2011 eikä vuonna Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2011 vakinaisen henkilöstön määrä väheni 29 henkilöllä, joista irtisanoutuneita kolme henkilö ja eläkkeelle siirtyi kahdeksan henkilöä. Taulukko 12. Päättyneet ja alkaneet palvelujaksot v.2011 Päävastuualue Päättyneet palvelujaksot Alkaneet palvelujaksot Irtisanoutunut Siirtyminen toisen jäsenyhteisön palvelukseen Eläkkeelle Yleishallinto Sivistystoimi 2 1 Tekninen toimi 3 Yhteensä 3 8 Päättyneitä palvelujaksoja oli kolme irtisanoutunut ja kahdeksan jäi eläkkeelle. Määräaikaisia palvelusuhteita vakinaistettiin seitsemän. 5 Investoinnit henkilöstöön Koulutukseen osallistui kunnan vakinaisesta henkilöstöstä 52,9 prosenttia eli 83 henkilöä. Koulutuspäiviä oli yhteensä 246 kappaletta eli keskimäärin 2,96 päivää jokaista vakinaista henkilöä kohti. Koulutuksessa olleita henkilöitä kohti koulutuspäiviä oli 2,87 päivää vuonna 2010.

13 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Taulukko 13. Koulutuspäivät ja koulutuksessa olleet henkilöt päävastuualueittain Päävastuualue Koulutuspäivät yhteensä Koulutuk-s essa olleet henkilöt Koulutuk-s essa keskim. pv/henkilö Koulutuk-s essa olleiden osuus Henkilöitä yhteensä päävastuualueella Koulutuspäivät/ henkilö/ päävastuualue Yleishallinto , ,6% 0, , ,5% 1,19 Sivistystoimi , ,2% 2,86 Tekninen toimi 2 5 0, ,7% 0,09 Yhteensä , ,9% 1,56 Koulutuksessa olleiden määrä yleishallinnon päävastuualueella oli 31,6 prosenttia (6 henkilöä), sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueella 34,5 prosenttia (20 henkilöä), sivistystoimen päävastuualueella 91,2 prosenttia (52 henkilöä) ja teknisen toimen alueella 21,7 prosenttia (5 henkilöä) vakinaisesta henkilöstöstä. Yleishallinnossa koulutuksessa ollutta kohti koulutuspäiviä oli keskimäärin 2,00, sosiaali- ja terveystoimessa koulutuspäiviä oli 3,45, sivistystoimessa koulutuspäiviä oli 3,15 sekä teknisessä toimessa 0,40. Yleishallinnon päävastuualueen vakinaisia henkilöitä kohti koulutuspäiviä oli 0,63, sosiaali- ja terveystoimessa 1,19, sivistystoimessa 2,86 sekä teknisessä toimessa 0,09. Kokonaisuudessa koulutukseen oli varattu euroa vuodelle 2011, joista käytettiin euroa eli 105,3 prosenttia. Vuonna 2010 koulutusmäärärahoja oli varattu euroa, joista käytettiin euroa eli 68,9 prosenttia. Taulukko 14. Koulutusmäärärahat Päävastuualue Talousarviossa varatut määrärahat Toteutu-ne et kustan-nuk set Määrärahoista käytetty % / koulutuspäivä /koulutuksessa ollut henkilö /henkilö/ päävastuu-a lude Yleishallinto ,4% 253,75 507,50 160, ,4% 42,48 146,55 50,53

14 14 Sivistystoimi ,7% 58,26 182,63 166,61 Tekninen toimi ,9% 530,50 212,20 46,13 Yhteensä ,3% 67,21 199,21 105,32 Yleishallinnossa koulutukseen oli varattu euroa, josta käytettiin 138,4 prosenttia, sosiaali- ja terveystoimessa koulutusmäärärahaa oli euroa, josta käytettiin 62,4 prosenttia, sivistystoimen koulutusmääräraha oli euroa, josta käytettiin 135,7 prosenttia ja teknisessä toimessa euroa, josta käytettiin 58,9 prosenttia. Koulutuspäivän keskimääräinen kustannus yleishallinnossa oli 253,75 euroa, sosiaali- ja terveystoimessa 42,48 euroa, sivistystoimessa 58,26 euroa ja teknisessä toimessa 530,50 euroa. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuolto järjestettiin Savonlinnan Seudun Työterveyshuolto ry:n kautta. Työterveyshuoltosopimus kattaa sekä ehkäisevän että työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuoltomenot olivat yhteensä euroa. Vuonna 2010 työterveyshuollon menot olivat yhteensä euroa, joten menot vähenivät edellisestä vuodesta euroa. Taulukko 15. Käynnit työterveyshuollossa ja tehdyt tutkimukset Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Laboratorio ym. tutkimukset Työympäristöön ja työyhteisöön 12,5 h 14,0 h 37,2 h 35,3 h kohdistunut toiminta Terveystarkastukset 56 kpl 60 kpl 89 kpl 79 kpl 386 kpl 731 kpl Sairaanhoito (käynnit vastaanotolla) 513 kpl 570 kpl 327 kpl 402 kpl 926 kpl kpl Työpaikkaselvityksiä ja tietojen antamista tarvittiin työterveyslääkärin suorittamana 12,5 tuntia ja työterveyshoitajan suorittamana 37,2 tuntia vuoden 2011 aikana. Työterveyslääkärin suorittamia terveystarkastuksia oli 56 kappaletta ja työterveyshoitajan 89 kappaletta. Työterveystarkastuksiin liittyviä laboratorio- ja radiologitutkimuksia suoritettiin 386 kappaletta. Tutkimusten määrä väheni 345 kappaleella edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaanhoitoon liittyviä työterveyslääkärikäyntejä oli vuoden 2011 aikana 513 kappaletta ja työterveyshoitajan käyntejä 327 kappaletta. Sairaanhoitoon liittyviä laboratorio- ja radiologiatutkimuksia tehtiin 926 kappaletta. Vuoden aikana on otettu käyttöön seuraavat uudet ohjelmat ja ohjeet: Työtä ja työpaikkaa varten laaditut menettelyohjeet uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, Tasa-arvo-ohjelma yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, Varhaisen tuen malli: Työpaikan omasta kulttuurista lähtevä ja yhdessä työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa rakennettu varhaisen puuttumisen malli, joka auttaa tarttumaan työkyvyn ongelmiin ajoissa. 5.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta

15 15 Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Kunnan työntekijät voivat käyttää liikuntahallin kuntosalia ilmaiseksi kaksi kertaa viikossa ja työnantaja on hankkinut liikuntaseteleitä, joista työntekijät maksavat puolet. Liikuntasetelin arvo on 4 euroa, josta työntekijän osuus on 2 euroa. 5.4 Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailua järjestettiin myymällä henkilöstölle lounaslipukkeita, jotka kävivät paikallisiin ravitsemusliikkeisiin. Kunta tukee ruokailua verovapaan luontaisedun määrään saakka. Lisäksi kouluilla järjestettiin työpaikkaruokailua. 5.5 Virkistystoiminta Kunnan henkilöstön virkistyskäyttöön osoitettu Kanan mökki oli viikonloppuisin kesällä lähes jatkuvassa käytössä. Henkilökunnan ja luottamushenkilöiden yhteinen tapahtuma järjestettiin syksyllä. Lisäksi kaikille kunnan työntekijöille tarjottiin jouluateria koulukeskuksen ruokalassa.