Rahoitusmarkkinat Brasiliassa Opas pk-viejälle



Samankaltaiset tiedostot
Rahoitusratkaisuja vientiin

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino

Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.

Finnvera lyhyesti. Pertti Lähdeaho Finnvera Oyj

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa

Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Vienti vetämään. Suomen ja suomalaisten menestyminen maailmalla. Oulu Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku Jari Mehto

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

Finnveran rahoituspalvelut pk-yrityksille. Jari Mehto

Kaupan rahoitus Venäjälle ja muualle haasteet ja mahdollisuudet Joensuu

Kansainvälisellä kaupalla kasvua OP:n kv-aamubrunssi Salossa Aluepäällikkö Jyrki Isotalo, Finnvera Oyj

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori Jari Mehto

Mitä vähemmän riskejä, sitä paremmat yöunet rahoituksen suunnittelu osana vientitoimintaa

Ostajarahoituksella ja maksuajalla kilpailukykyä

Finnveran työkalut viennin rahoitukseen

Finnveran ratkaisuja vientikauppaan. Aluejohtaja Juha Ketola

Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen?

Ratkaisuja vientikaupan rahoitukseen ja riskienhallintaan. Yrityssalo Kansainvälistymispäivä Henna Karlsson

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä Markus Laakkonen

Viennin rahoitusjärjestelyt Team Finlandin aluefoorumi, Oulu

Ostajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus?

Finnveran rooli vientikauppojen. Arktisten alueiden mahdollisuudet pk-yrityksille Oulu Rahoituspäällikkö Erno Ihto

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Viennin rahoitusjärjestelyt Venäjän kaupassa Instrumentit ja Finnveran rooli

Ulkomaankaupan maksutavat rahoitusta ja riskienhallintaa. Kati Jolkkonen I Trade Finance kati.jolkkonen@nordea.com

KiVi-tilaisuus , Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa Jari Mehto

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana. Aluejohtaja Pauli Piilma

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa. Joensuu Leena Tonttila

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC Rahoituspäällikkö Leena Tonttila

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen

FINNVERAN RAHOITUS VENÄJÄLLE

Finnvera rahoittajana. Miksi, mitä, miten ja kenelle?

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista

Finnveran viennin rahoituspalvelut pk-yritykselle

Yritysten rahoitusmahdollisuudet, IoT Campus Salo Yksikään hyvä hanke ei saa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.

Finnvera kasvun ja viennin rahoittajana

Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen

Osuuspankin kansainväliset palvelut. Ratkaisuja yrityksen toiminnan tukemiseksi

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Asiakasriskit ja rahoitus: kasvua pk-yritysten vientiin? Oulun kauppakamarin seminaari Erno Ihto Pk- ja kansainvälistymisrahoitus

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?

Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari KiVi 2009 Hämeenlinna Erno Ihto, Kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen

Finnvera-rahoitus Leppävirta. Rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunta Talousjohtaja Ulla Hagman, Finnvera Oyj

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Vientikaupan rahoitus ohjelma Kasvun ja viennin rahoitus seminaari. Erno Ihto Pk- ja kansainvälistymisrahoitus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kasvuun!! Kuinka pankki ja Finnvera voivat auttaa yritystä onnistumaan kasvupolulla

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä

Rahoitusta yritystoiminnan

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnveran rahoituspalvelut pienille ja aloittaville yrityksille Pienosuuskuntaforum Helsinki

Finnveran uudet rahoitusinstrumentit

Viennin rahoitus. Palvelut viennin ja investointien poliittisten ja kaupallisten riskien kattamiseksi

Finnvera Oy aaj Teijo Kuusela

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Lappeenranta University of Technology Pohjola Bank plc Trade Finance Eeva Jalonen

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Rahoitusseminaari / Posintra Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Tämä on Finnvera. Imatra Markku Liira

Finnvera. Yrittäjien aamukahvit Sodankylä

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

HE 210/2008 vp. eurolla. Lainoja saisi olla pääomaltaan samanaikaisesti

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

Vientisaatavien rahoitus - Saatavat kassaan nopeasti ja turvallisesti

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Vesa Mäkinen

Kuntarahoitus lyhyesti

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa. Jenni Timonen Kasvun karavaani, Kajaani

Pk-yritykset maailmalle roadshow Nordean tuella kansainvälisille markkinoille

Finnvera kasvun ja kansainvälistymisen rahoittajana Kalle Åström

Transkriptio:

Rahoitusmarkkinat Brasiliassa Opas pk-viejälle Rahoitusmarkkinat 2 Tunne asiakkaasi 3 Ennakkomaksu ostajalta 4 Maksuajan myöntäminen 5 Vekselit rahoitusinstrumentteina 5 Remburssi maksutapana 6 Pitkä maksuaika ostajalle ostajaluottotakuu 7 1 Sisältö

Rahoitusmarkkinat Brasiliassa toimii yli sata pankkia. Näiden joukossa on valtion omistamia kaupallisia ja kehityspankkeja, suuria paikallisia liikepankkeja sekä ulkomaisten pankkien tytäryhtiöitä. Kehityspankeista tunnetuin on O Banco Nacional do Desenvolvimento Econômico e Social, BNDES. Kuitenkin lähes 90 prosenttia pankeista on pieniä ja keskisuuria yksityisiä pankkeja, jotka ovat usein erikoistuneet johonkin kapeaan segmenttiin. Suurimmat yksityiset pankit ovat vakavaraisia, taseeltaan vahvoja ja kannattavuudeltaan hyviä. Suuret valtion omistamat pankit puolestaan ovat taloudellisesti kohtalaisen vahvoja ja saisivat lisäksi todennäköisesti myös valtiolta apua tarvittaessa. Suurimmilla pankeilla on investointitason luottoluokitus vähintään yhdeltä kansainväliseltä luottoluokittajalta. Pienten ja keskisuurten pankkien ryhmä on hajanainen, ja pankkien välillä on suuria eroja. Osalle pankeista ongelmia aiheuttavat kilpailukyvyn ja taseen heikkeneminen sekä rajoitettu varainhankinta. Brasiliassa pankkiluottojen määrä on kasvanut nopeasti, ja niiden osuus bruttokansantuotteesta onkin kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Maailmanlaajuinen finanssikriisi on vähentänyt kasvua viime vuosina jonkin verran. Yksityisten pankkien kasvu on hidastunut enemmän kuin niiden julkisomisteisten kilpailijoiden, mikä on kasvattanut valtion omistamien pankkien markkinaosuutta. Brasilian joukkovelkakirjamarkkinat ovat vielä melko kehittymättömät. Vaikka luotonsaanti on Brasiliassa helpottunut, pitkäaikaisen rahoituksen myöntäminen on keskittynyt vahvasti BNDES:lle, ja kaupalliset pankit ovat vasta hiljalleen astumassa markkinoille. Erityisesti pienemmillä yrityksillä saattaa olla vaikeuksia pitkäaikaisen rahoituksen saamisessa kaupallisilta pankeilta. Keskuspankki nosti ohjauskorkoaan (Selic) vuonna 2013, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana se on kuitenkin laskenut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Suuri osa laskusta selittyy matalalla inflaatiolla, mutta reaalikorot ovat tulleet myös merkittävästi alaspäin. Selic oli tammikuussa 2014 edelleen 10 prosenttia, mikä tekee valuuttaluotoista kiinnostavia etenkin yrityksille, joilla on myyntituloja samassa valuutassa. Lisääntynyt kilpailu on vaikuttanut pankkien marginaaleihin, jotka ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Laina kaupallisilta pankeilta on kallista verrattuna BNDES:n tarjoamaan tuettuun rahoitukseen. Alhaisen korkotason takia yritykset suosivat BNDES:n rahoitusta, jos ovat siihen oikeutettuja. BNDES Brasilian kehityspankki (BNDES) on maan tärkein investointien rahoittaja. Kaikki Brasiliassa rekisteröityneet ja siellä hallinnoidut yritykset voivat hyödyntää BNDES:n rahoitusta, myös ulkomaisten yritysten tytäryhtiöt. BNDES:n tuotteilla on omat yleiset rahoitusehdot ja prosessit. Lisäksi pankissa on käytössä linjoja (Lines/Linhas de Financiamento) ja ohjelmia (Programs/Programas), joiden alla käytetään määrättyjä tuotteita. Rahoituslinjat ovat luonteeltaan pysyviä ja eri toimialojen yritysten käytössä, kun taas rahoitusohjelmat ovat määräaikaisia ja kohdistettu tietylle talouden segmentille. Linjoilla ja ohjelmilla voi olla erityisehtoja muun muassa laina- aikojen ja hinnoittelun suhteen. BNDES toimii hallituksen talouspolitiikan yhtenä työvälineenä, ja osa pankin rahoituksesta on strukturoitu valtion kulloisenkin talouspoliittisen tavoitteen mukaan. Tästä syystä rahoituksen saatavuutta, ehtoja ja korkotasoa kannattaa tiedustella suoraan BNDES:ltä, sillä ne ovat alttiita muutoksille. BNDES:n myöntämän suoran rahoituksen vähimmäismäärä on BRL 10 miljoonaa. Korko muodostuu kolmesta osasta: BNDES:n rahoitus- 2

Tunne asiakkaasi kustannuksesta, palkkiosta ja riskimarginaalista. Rahoituskustannus voidaan määritellä eri tavoin riippuen rahoituslinjasta tai -ohjelmasta, mutta useimmiten se asettuu alle Selicin. Palkkio on maksimissaan 2,5 prosenttia, mutta vaihtelee linjan, ohjelman, luoton saajan ja rahoituskohteen mukaan. Riskimarginaali määritellään lainansaajan luottokelpoisuuden mukaan, ja useimmissa ohjelmissa se on 0 3,57 prosenttia vuodessa. BNDES:n rahoituksen kulut jäävät kaiken kaikkiaan huomattavasti pienemmiksi kuin mitä kaupalliset pankit perivät lyhyemmillä laina-ajoilla. Suurin osa BNDES:n luotonannosta on epäsuoraa ja se kanavoidaan valtuutettujen luotonantajien kautta. Näissä tapauksissa luotonsaaja ottaa yhteyden omaan pankkiinsa neuvotellakseen lainasta. Pankki arvioi luottoriskin ja asettaa ehdot BNDES:n linjan tai ohjelman mukaisesti. Päätöksen tehtyään pankki ottaa yhteyttä BNDES:ään rahoitusta hakeakseen. Rahoituksen kulut riippuvat linjasta tai ohjelmasta, mutta pääsääntöisesti ne koostuvat BNDES:n rahoituskustannuksesta, palkkiosta ja välityskorosta sekä luotonantajapankin perimästä palkkiosta. BNDES perii välityskorkoa kattaakseen riskin välittäjänä toimivista kaupallisista rahoittajista, ja se on kiinteä 0,5 prosenttia vuodessa. Välityskorkoa ei peritä yrityksiltä, joiden liikevaihto on alle BRL 90 miljoonaa. BNDES rahoittaa pääasiassa paikallisesti hankittuja investointeja ja vaatii 60 prosentin paikallisosuuden sekä investoinnin arvosta että painosta laskettuna. Tietyissä tapauksissa pankki voi rahoittaa myös 60 prosenttia maahantuodun laitteen tai koneen tuontiarvosta. Tuonnin rahoittaminen on mahdollista kuitenkin ainoastaan silloin, kun vastaavaa paikallisesti valmistettua laitetta tai konetta ei ole saatavilla. Maahantuojan tehtävänä on todistaa tämä puute erityisellä sertifikaatilla. Muutamien tuoteryhmien tuontia BNDES ei rahoita lainkaan. Paikallisosuussäännön takia tuontitavaraa ostavat brasilialaiset yritykset eivät yleensä voi hyödyntää BNDES:n rahoitusta. Koska kaupallisten pankkien kulut ovat korkeita, yritykset voivatkin hyötyä kansainvälisistä rahoitusjärjestelyistä. Viejällä on tärkeä rooli auttaa ostajaa etsimään rahoitusta ulkomailta, etenkin jos ostajalla ei ole entuudestaan suhteita kansainvälisiin pankkeihin. Viejän on hyvä olla tietoinen mahdollisista rahoitusratkaisuista ja siitä, mitä tulisi ottaa huomioon, kun asiakasta autetaan rahoituksen järjestämisessä. Ulkomaisen asiakkaan tunteminen on erityisen tärkeää, vaikka maksuehdot eivät sisältäisikään luottoa. Kätevä tapa tarkistaa ostajan perustiedot ja luottokelpoisuus on tilata yrityksestä luottotietoraportti. Monet rahoitusalan toimijat, kuten Finnvera, hyödyntävät näitä tietoja osana ulkomaisen riskikohteen analysointia. Luottotietoraportteja voi tilata esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy:n tai Dun & Bradstreetin kautta. Myöntäessään luottoa tai maksuaikaa ulkomaiselle ostajalle, viejän tulee varautua siihen, että rahoituslaitokset pyytävät ostajasta esimerkiksi tilinpäätöstietoja. Rahoittajille on aina negatiivinen signaali, jos ostaja ei ole halukas jakamaan taloudellista tietoa itsestään. Mitä suurempi luottosumma on kyseessä, sitä enemmän tietoa ostajasta tarvitaan. Kun ostajalle järjestetään rahoitusta pankista tai haetaan vientitakuuta Finnveralta maksujen turvaamiseksi, Finnvera ja pankki tekevät analyysin ulkomaisesta ostajasta ja arvioivat sen luottokelpoisuuden. Pienemmissä, alle 600 000 euron vientikaupoissa alle kolme kuukautta vanha luottotietoraportti saattaa riittää Finnveralle, jos raportti sisältää tuoreet tilinpäätöstiedot. Jos tarvittavia tietoja ei ole luottotietoraportissa eikä julkisesti saatavilla, viejällä on tärkeä rooli tiedon hankinnassa. 3

Ennakkomaksu ostajalta Pääomatavarakaupoissa ostaja maksaa usein ennakkomaksun osana kauppahintaa. Jos ennakkomaksu saadaan, viejän tulee huomioida, että ostaja saattaa vaatia ennakkomaksulle vakuuden, esimerkiksi pankkitakauksen. Jos takausta tarvitaan, viejän tulee ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa. Finnvera voi tarjota tarpeen mukaan vastatakausta pankkitakauksen myöntävälle pankille, jos kyseessä on pk-viejä. Lisäksi viejällä on mahdollisuus Finnveran avulla suojautua takauksen perusteetonta käyttöönottoa vastaan sekä myös poliittisen riskin varalta. Myyjälle syntyy riski, jos ennakkomaksu ei kata kaikkia valmistuskustannuksia. Onko varauduttu tilanteeseen, jossa ostaja peruuttaa tilauksen kesken tuotantoprosessin? Viejällä on mahdollisuus suojautua tätä riskiä vastaan remburssilla. Jos ostajan pankki on avannut remburssin ennen tuotannon aloitusta, on viejä suojassa, mikäli ostaja syystä tai toisesta ilmoittaakin haluavansa perua tilauksen. Remburssiin liittyviä lisätietoja viejä voi tiedustella omalta pankiltaan. Remburssia voidaan käyttää myös ostajan rahoituksen järjestämiseen. Sen hinnoittelu perustuu muun muassa avaajapankin luottokelpoisuuteen sekä valmistusajan ja luottoajan pituuteen. Finnveran kokemuksen mukaan Brasiliassa remburssi ei ole maksutapana tuontikaupassa kovin yleinen. Finnvera voi myöntää vientitakuun myös valmistusajalle. Usein valmistusaikaista vakuutusta haetaan, jos viejä katsoo, että vientituote on räätälöity tietyn asiakkaan tarpeeseen ja sen jälleenmyynti on vaikeaa. Jos ostaja peruuttaa tilauksen, luottoriskitakuulla voidaan kattaa aiheutuneet valmistuskustannukset lukuun ottamatta viejän katetta. Finnveran takuukate on yleisimmin 90 prosenttia syntyneistä kuluista. VALMISTUSKUSTANNUKSET Kauppatavaran valmistus Takuu valmistusaikaisten riskien kattamiseksi (ennen toimitusta syntyneet kustannukset) LUOTTO Ostajalle myönnetty maksuaika Takuu toimituksen jälkeisten riskien kattamiseksi 4

Maksuajan myöntäminen Vekselit rahoitusinstrumentteina Viejä voi halutessaan tarjota asiakkailleen toimituksen jälkeistä maksuaikaa yksinkertaisesti laskulla. Normaalissa kulutustavarakaupassa maksuaikaa voidaan myöntää hyödykkeestä riippuen jopa 180 päivää. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi tietyillä toimialoilla, maksuaika voi olla vielä tätäkin pidempi. Turhan pitkää ja poikkeuksellista maksuaikaa ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti syytä myöntää, ellei pyynnölle löydy hyviä perusteluja. Viejä voi suojautua ostajalle myönnettävään, toimituksen jälkeiseen maksuaikaan liittyviltä kaupallisilta ja poliittisilta riskeiltä luottovakuutuksen turvin. Suomalainen viejä voi hakea luottovakuutusta Brasiliaan kohdistuvaan yksittäiseen tai jatkuvaan vientikauppaan (luottovakuutuslimiitti) joko Finnveralta tai kaupallisilta luottovakuuttajilta, kuten Atradiukselta tai Euler Hermesiltä. Kun kaupan kohde on esimerkiksi yksittäinen laitetoimitus, maksuaika voi olla pidempi riippuen tuotteesta ja kauppahinnasta. Jos kyseessä on pitkäaikainen rahoitus, ei kuitenkaan suositella bullet-tyyppistä maksuehtoa, jossa ostaja maksaa koko kauppasumman vasta pitkän ajan kuluttua. Viejän on myös hyvä muistaa, että luottovakuutuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly rahoitusta. Tilanteessa, jossa myyntisaamiset on vakuutettu, viejä toimii niin sanotusti itse pankkina ostajalle. Kun vientikaupan luottoriskit on suojattu luottovakuutuksella, viejä voi pyytää pankkiaan dis- konttaamaan myyntisaamisensa, jolloin viejä saa rahat heti käyttöönsä. Jatkuvan kaupan yhteydessä on yleensä mahdollista siirtää takuusopimuksen edunsaajaksi merkityn osapuolen korvausoikeus pankille. Myyntisaatavien diskonttaaminen voi onnistua myös yksittäisen vientikaupan yhteydessä, mutta tästä viejän kannattaa neuvotella pankin kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos pankki ei ole suostunut diskonttaamaan yksittäisen vientikaupan saamisia, viejä on voinut joissakin tapauksissa ottaa pankista lainaa omaan taseeseensa rahoittaakseen sen avulla kauppakumppaniaan. Finnveran internetsivuilla on lisätietoa lyhyen, alle kahden vuoden maksuajan takuisiin liittyvästä hinnoittelusta (www.finnvera.fi). Esimerkiksi, jos takaisinmaksuaika on alle 90 päivää, takuumaksu on kiinteä 0,4 0,7 prosenttia ja se lasketaan suoraan viennin arvosta. Takuukate Finnveran luottovakuutuksissa on pääsääntöisesti 90 %. Muut takuun hakemiseen ja käyttöön liittyvät kulut koostuvat luottotietomaksusta (EUR 150), jos Finnvera joutuu tilaamaan luottotiedot ostajasta, ja käsittelymaksusta, joka vaihtelee EUR 150 (EUR 600 000 saakka) ja muutaman tuhannen euron välillä riippuen kauppasummasta. Lähtökohtaisesti viejän kannattaa siirtää edullisen maksuehdon tarjoamiseen liittyvät kustannukset ostajalle. Vekseli on hyväksi havaittu maksutapa Brasiliassa kauppaa käyvälle viejälle erityisesti silloin, kun tavaran toimitus tapahtuu laivarahtina. Kauppatavara pysyy sataman varastossa, kunnes ostaja pystyy esittämään tavaraan oikeuttavat asiakirjat, jotka se saa vain maksamalla sovitun kauppasumman tai sitoutumalla maksamaan sen tietyn ajan kuluessa. Neuvoja vekselin käyttöön ulkomaankaupassa viejä saa omasta pankistaan. Käytännössä viejä asettaa vekselin, jonka ostaja hyväksyy ja saa haltuunsa kauppatavaraan oikeuttavat asiakirjat. Vekseliin liittyvä maksuaika voi olla lyhyt (esimerkiksi 90 päivää) tai hyvinkin pitkä (useita vuosia). Jos maksuaika on pitkä ja kauppaan sisältyy vain yksi toimitus, viejä asettaa yleensä vekselisarjan, jonka yksittäiset vekselit erääntyvät puolivuosittain. Viejän pyynnöstä pankki voi tietyin edellytyksin diskontata vekselin (tai vekselisarjan), jolloin viejä saa maksun heti tavarantoimituksen yhteydessä. Vekselin hyviä puolia ovat myös vaadittavan dokumentaation yksinkertaisuus ja tästä seuraava sopivuus myös pienille kaupoille. Pankki voi auttaa dokumentaation valmistelussa ja varmistaa, että rahoituskustannukset saadaan siirrettyä ostajalle. Ostajan pankki voi taata eli avalisoida vekselin, jolloin se sitoutuu maksamaan vekselin eräpäivänä. Finnvera voi myös myöntää vekselit diskonttaavalle pankille ostajaluottotakuun turvaamaan saatavat, jos ostaja ei jostain syystä vastaa maksuvelvoitteestaan. Yleensä pankit vaativat suojaa ostajan luottoriskille edellä mainitun kaltaisella vakuusjärjestelyllä, jos vekselit diskontataan viejälle. Finnveran on noudatettava OECD-vientiluottosopimusta, jos ostajalle myönnetään enemmän kuin kaksi vuotta maksuaikaa. Tiivistettynä tämä tarkoittaa, että Finnvera ei voi olla mukana sellaisissa yli kahden vuoden mittaisissa maksujärjestelyissä, joissa takaisinmaksu tapahtuu vain yhdessä erässä. OECD-vientiluottosopimus vaatii, että ennakkomaksun tulee olla vähintään 15 prosenttia kauppasummasta, josta maksimissaan 85 prosenttia voidaan rahoittaa luotolla. Takaisinmaksun tulee myös tapahtua puolivuosittaisina tasaerinä (takaisinmaksu voi tapahtua myös nopeammin). Finnveran osallistuminen pitkän maksuajan asiakasrahoitusjärjestelyihin edellyttää suomalaista intressiä, jonka täyttyminen vaatii yleensä, että Brasiliaan suuntautuvassa vientikaupassa taatusta kauppahinnasta vähintään kolmannes on suomalaista alkuperää. Paikallisosuutta voidaan rahoittaa enintään 30 prosenttia vientikaupan kokonaisarvosta. Alle kahden vuoden maksuajan vientikaupoissa suomalaisen intressin täyttymiseen riittää yleensä se, että viejä on rekisteröity Suomeen. 5

Remburssi maksutapana Remburssi on viejälle turvallinen maksutapa, kun sen ehdot on sovittu huolellisesti, ja viejä pystyy täyttämään remburssiin liittyvät velvoitteensa eli toimittamaan tavaran ja remburssissa sovitut asiakirjat sovittuna aikana sovitussa muodossa. Remburssin avulla viejä voi suojautua ostajan maahan ja luottokelpoisuutteen liittyviltä riskeiltä. Lisäksi remburssia voidaan käyttää maksuajan myöntämiseen ostajalle. Remburssin käytöstä maksutapana tulisi sopia jo kauppasopimusta tehtäessä, jolloin pankki voi auttaa sopimukseen tulevien termien ja ehtojen määrittelyssä. Jos remburssi on viejän pankin taholta vahvistettu, sen ehtojen mukaan viejä saa omalta pankiltaan maksun esittäessään remburssissa sovitut asiakirjat, kuten esimerkiksi laivausasiakirjan. Pankille esitettävien asiakirjojen tulee olla sellaiset, että viejä pystyy hankkimaan ne ilman, että ostaja voi puuttua asiaan. Ostaja ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa sopiakseen remburssin avaamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista. Kun pankki on selvittänyt ostajan luottokelpoisuuden, se avaa remburssin ostajan puolesta, ja kun tieto remburssin avaamisesta saavuttaa viejän pankin, se ilmoittaa asiasta viejälle. On suositeltavaa, että viejä pyytää omaa pankkiaan vahvistamaan remburssin, sillä pankeilla on paljon kokemusta dokumenttien tarkastamisesta, jolloin se myös kantaa riskin niiden sisältämistä virheistä. Kun remburssi on vahvistettu, viejän pankki myös kantaa kaupalliset riskit ostajan pankista sekä pankin kotimaahan liittyvät poliittiset riskit. Tällöin viejän näkökulmasta kauppaan liittyvä luottoriski siirtyy täysin tämän omalle pankille. Remburssi voi olla at sight eli avista, joka tarkoittaa, että ostajan pankin täytyy maksaa viejän pankille nähtyään vaadittavat dokumentit. Ostajan pankki perii rahat sen jälkeen suoraan ostajalta. Remburssia voidaan käyttää myös maksuajan myöntämiseen ostajalle, jolloin käytetään termiä deferred payment L/C, eli maksuajallinen remburssi tai aikaremburssi. Tässä tapauksessa viejän pankki voi diskontata kauppasumman viejälle toimituksen yhteydessä. Viejän pankki voi halutessaan hakea Finnveralta takuuta kattaakseen ostajan pankista aiheutuvan riskin. Stand-by-remburssi on remburssin muodossa annettu pankkitakaus. Sitä käytetään yleensä lyhyen maksuajan kaupoissa. Viejä laskuttaa stand-by-remburssia käytettäessä normaaliin tapaan suoraan asiakasta. Jos ostaja ei maksa ajallaan, viejä ilmoittaa asiasta pankkiinsa ja saa maksun ostajan pankilta (on demand). Stand-by-remburssissa ostajan pankki antaa takauksen ostajan puolesta samaan tapaan kuin normaalissa remburssissa, ja viejän pankki voi taata maksun ostajan pankin puolesta vahvistamalla remburssin. Remburssin vahvistus VIEJÄ VAHVISTAJA- PANKKI Remburssitakuu finnvera Toimitussopimus sisältää vaatimuksen ehdottomasta ja peruuttamattomasta remburssista maksutapana Remburssin vahvistuspyyntö OSTAJA AVAAJA- PANKKI Remburssin avaamispyyntö 6

Pitkä maksuaika ostajalle ostajaluottotakuu Viejä voi olla pääomatavaroiden viennissä avuksi vientiluoton järjestämisessä ostajalle. Yleensä luottosopimus on mahdollinen rahoitusinstrumentti vain suurissa, yli kymmenen miljoonan euron vientikaupoissa niiden vaatiman dokumentaation vuoksi. Yksittäistapauksissa vientiluottoa voidaan tarjota myös tätä pienemmissä kaupoissa. Yksi vaihtoehto Brasiliassa vientikauppaa harjoittavalle yhtiölle on ottaa yhteyttä kanadalaistaustaiseen Northstar Europe S.A. -yhtiöön, jolla on liiketoimintaa myös Brasiliassa. Northstar pystyy rahoittamaan vientikauppoja 500 000 5 000 000 euron välillä, jopa viiden vuoden maksuajoilla. VIEJÄ Luottovarat 85% luotonantaja Ostajaluottojärjestelyä varten on tärkeää ottaa hyvissä ajoin yhteyttä pankkiin, joka vastaa luoton järjestämisestä ja neuvoo, mitä asioita täytyy ottaa huomioon. Yleensä pankki on tarvittaessa yhteydessä Finnveraan, mutta myös viejä voi ottaa yhteyttä. Northstar puolestaan toivoo viejien olevan heihin suoraan yhteydessä. Vientikaupan analysoiminen vie aikaa kaupan koosta riippuen, joten neuvottelut tulevan rahoittajan kanssa on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Neuvotteluiden avulla saadaan myös selvitettyä kyseiseen vientikauppaan sopivin ratkaisu. Toimitus Käteisosuus 15% Ostajaluotto Ostajaluottotakuu OSTAJA/ OSTAJAN PANKKI finnvera 7

Kauppatavara Pääomatavara Raaka-aine, kulutushyödyke, varaosa yms., ei-pääomatavara Kauppasumma Vähintään 10/20 MEUR Enintään 10/20 MEUR Maksuaika Yli 2 vuotta Noin 1 2 vuotta Vähintään noin vuosi Enintään noin vuosi Enintään 6 kk Kaupan toistuvuus Yksittäinen Jatkuvaa Ostajan luottoriski Hyvä Heikko Hyvä Heikko Hyvä Heikko Rahoitusvaihtoehdot ja ensimmäiset kontaktipisteet Ostajaluotto Viejän pankki Toimittaja-/ tililuotto Ostajaluotto + pankkitakaus tai ostajan pankin jälleenrahoitusluotto Remburssi Avalisoitu vekseli Vekseli Lasku Yksityinen luottovakuuttaja Stand-byremburssi Viejän pankki Pankkitakaus Taloudellisesti vahvoille ostajille on mahdollista toteuttaa myös luottokelpoisuudeltaan heikoille ostajille tarkoitetut järjestelyt. 8

Finnvera tarjoaa suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia ja tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten pankkien kanssa. Finnvera tarjoaa myös vientitakuita ja vientiluottojen rahoitusta. Finnvera Oyj on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi 9