REENINKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS 2015

REENINKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS 2015

2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireilletulo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 9 4.5 Kaavaprosessin aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.6 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 6.3 Toteutuksen seuranta... 15 LIITTEET 1. sijaintikartta 2. maanomistuskartta 3. ote Salon yleiskaava 2020 4. ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos 13.3.2015 7. asemakaavakartta 8.5.2015 8. asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 9. tonttijakokartta Kansilehden kuva: Blomkarttapalvelu 2008

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8.5.2015 päivättyä asemakaavakarttaa (Reeninkatu). Asemakaavan muutos koskee: Salon kaupungin Lukkarinmäen kaupunginosan kiinteistöjä 734-12-8-1, 734-12-8-2, 734-12-8-3 ja osaa katualuetta. Asemakaavalla muodostuu: Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelin 8 tontit 13,14 ja 15 sekä katualuetta. Kaavan tunnus: 734 Reenink Asianumero: 279/10.02.03.01/2015 Kaavan laatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto Kaavasuunnittelija Virpi Elovaara Kaavan vireille tulo: Vuoden 2015 kaavoituskatsaus ja vireilletulokuulutus SSS 21.2.2015 Kaavan käsittely: Kaupsultk 24.3.2015, 53 Kaupsultk 19.5.2015, 109 KH 15.6.2015, 204 KH x.x.2015, Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Lukkarinmäen kaupunginosassa 0,5 km:n etäisyydellä Salon keskustasta Röykkälänkadun, Reeninkadun ja Ilomäenkadun rajaamalla alueella. Alue rajautuu idässä puistoalueeseen, muuten alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on 5401 m 2. Kaavan tarkoitus: Tavoitteena on tarkistaa asemakaavaa vastaamaan toteutunutta maankäyttöä ja tutkia rakennusten suojelun tarve. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: Ks. sisällysluettelo sivulla 2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: - Rakennuslupakuvia olemassa olevista rakennuksista - Rakennusten inventointitiedot - Salon kulttuuriympäristö ja arvot, Sarakum 2000-2004, Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos perustuu kaupungin vuoden 2015-2016 kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 1.12.2014. Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut kaupungilta. Asemakaavamuutos oli luonnoksena nähtävillä 13.4.-27.4.2015. Asemakaavamuutos oli virallisesti nähtävillä 10.8. 24.8.2015 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen x.x.2015,. Kaupungin tavoitteena on rakennusten suojeleminen asemakaavalla ja muuttaa asemakaava vastaamaan toteutunutta maankäyttöä. Samalla tarkistaa kaavan tonttien rajaukset siten, että rakennukset eivät sijaitse osittain katualueella. Tällä hetkellä tontit 1 ja 3 eivät ole voimassa olevan tonttijaon mukaisia ja ovat rakennuskiellossa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan 5401 m 2. Alue on keskellä asuinaluetta rajautuen idässä puistoalueeseen. Tontilla on kolme Salon yleiskaavassa 2020 suojeltua rakennusta. Röykkälänkadun länsipuolelta alkaa valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö: Uskelan kirkonmäki ja Lukkarinmäen esikaupunkiasutus. VIISTOKUVA SUUNNITTELUALUEELTA.. Blom Pictometry 2008

5 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on rakennettua tonttialuetta. Tontit on rajattu pensasaidoin. Etelän puoleiset osat tonteista on istutettu. Tonteilla kasvaa suurehkoja puita ja pensasryhmiä. Ilomäenkatu rajautuu puistoalueeseen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Kaavamuutosalueella asuu yhteensä 23 asukasta. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on osa Lukkarinmäen kaupunginosan asuinaluetta. Lukkarinmäessä on vaihtelevasti eri aikakauden asuinrakennuksia, pääosin erillispientaloja. Kaupunkikuvallisesti Reeninkadun puiset pienkerrostalot muodostavat rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaan kokonaisuuden. Asuminen Asemakaavoitettavalla alueella on kolme asuinrakennusta. Asuntoja on kaikkiaan 16 kpl (päätyrakennuksissa 6 kpl kummassakin ja keskimmäisessä 4 kpl). Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevia kunnallisia palveluja ovat Hermannin yläaste ja Torikadun päiväkoti. Lähin ala-aste on Keskustan koulu Kavilankadulla. Kaupalliset palvelut ovat Salon keskustassa. Etäisyydet lähimpiin palveluihin ovat noin 0,5 kilometriä. Virkistys Suunnittelualueen lähin leikkipuisto on Heikinpuisto noin 200 metrin päässä Vähäjoen varrella. Urheilupuisto sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Perniöntien itäpuolella. Urheilupuisto tarjoaa monipuolisia ja helposti saavutettavia liikuntamahdollisuuksia ympäri vuoden. Urheilupuistossa sijaitsevat uimahalli, sisäliikuntahalli (Salohalli), jäähallit, squash- ja tennishallit, urheilukenttä ja useita nurmipintaisia pallokenttiä, ratsastustalli sekä golfkenttä. Suunnittelualueen itäpuolella on Ilomäenpuisto. Liikenne Asemakaavoitettava tontti sijaitsee päättyvän tonttikadun (Reeninkatu) varrella. Reeninkadun jatkeena on Ilomäenkatu, jonka jatkeena olevalta kevyen liikenteen väylältä on yhteys urheilupuistoon. Röykkälänkadulta on kevyen liikenteen yhteys keskustan suuntaan. Kaavoitettavalla alueella on vain asuinalueen liikennettä. Kauko- ja paikallisliikenteen linja-autoreitti kulkee Perniöntietä ja Raatihuoneenkatua pitkin. Lähin pysäkkipari on noin 200 metrin päässä Raatihuoneenkadulla.

6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla tontilla on Salon yleiskaavassa 2020 suojellut kolme asuinrakennusta, jotka on suojeltu maakuntakaavan arvoluokituksen mukaisesti: valtakunnallinen / osa valtakunnallista kokonaisuutta. Suojellut asuinrakennukset ovat Leinon konepajan työläisille 1924-25 rakennettu kolmen puisen asuintalon kokonaisuus. Alkuaan kussakin taitekattoisessa rakennuksessa oli kahdeksan asuntoa. Rakennukset on inventoinut Liisa Saarinen vuonna 1993. - Asuintaloista keskimmäinen (Rekola) rakennettiin työnjohtajien asuintaloiksi n. vuonna 1925. Talossa on 4 kpl 2h+k asuntoja. Pihasivun parveke/ ulkoportaan katos on rakennettu vuonna 1961. - Reunimmaiset rakennukset rakennettiin työntekijöiden asunnoiksi. Valmistuessaan rakennuksissa oli 8 kpl 1h+k asuntoja. Nykyisin molemmissa rakennuksissa on 6 kpl asuntoja. - Rakennukset sijaitsevat B. Jungin v. 1912 Mököisten kaavasuunnitelman mukaisella tontilla. - Rakennukset ovat hirsirunkoisia. Reeninkatu 5 (tontti 13) Reeninkatu 7 (tontti 14) Reeninkatu 9 (tontti 15) Reeninkadulta

7 Sisäpihalta 3.1.4 Maanomistus Tekninen huolto 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen ympäristö on rakennettua asuinaluetta, jossa on kaupungin vesija viemäriverkosto. Kaukolämpöverkko on rakennettu Röykkälänkadulle. Sosiaalinen ympäristö Lukkarinmäen kaupunginosa on kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva asuinalue, joka tukeutuu pääasiassa keskustan palveluihin. Peruspalvelut sijaitsevat lähellä ja ovat helposti myös kevyen liikenteen saavutettavissa. Alue on rakentunut suurimmaksi osaksi ennen 1950- lukua. Osin aluetta on täydennetty 1960-luvulla osin vanhaa rakennuskantaa korvaamalla. Yksittäisiä rakennuksia on rakennettu 2000-luvulla vanhoille rakennuspaikoille. Suunnittelualue on kaupungin omistama. Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistus käy ilmi liitteestä 2. Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin: Maakuntakaava Salon seudun maakuntakaavassa (vah.2008) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. - Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon Yleiskaava 2020 (vah.2009). Kaavassa alue on pientalovaltaista aluetta (AP). Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristöalue (s/ 90). Numero viittaa yleiskaavaselostuksen arvokohtien luetteloon. Arvorakennusten suojelun toteuttamistapa ratkais-

8 taan asemakaavoituksen/ ja lupakäsittelyn yhteydessä. Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilyttämistä ja turvaamista edistäviä Asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevassa 13.11.1962 vahvistetussa asemakaavassa alue on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-1). Rakennusta ei saa sijoittaa 4 m:ä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Kullekin asuntotontille on rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoitettava myös autotallin rakentamismahdollisuus. Kerrosluku tontilla on yksi ja tehokkuus 0,25. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen perustuu kaupungin vuoden 2015-2016 kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 1.12.2014. Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut kaupungilta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat mm. kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yritykset, Salon kaupungin lautakunnat, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Lounea, Caruna Oy ja Salon Lukkarinmäki-seura. 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 16.2.2015 päivätyllä kuulutuksella. Kuulutus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 21.2.2015. Kuulutus on ollut nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla, Halikon palvelupisteellä ja internetissä 20.2.-6.3.2015 välisen ajan. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, pvm 16.2.2015, on asetettu yleisesti nähtäville kaavatyön ajaksi 20.2.2015 alkaen. Asiasta on kuulutettu vireilletulokuulutuksen yhteydessä, ks. kohta 4.2.2. Yksityisille osallisille on tiedotettu kaavoituksen aloittamisesta kirjeitse. Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtäville 13.4.-27.4.2015 väliseksi ajaksi. Tästä ilmoitettiin osallisille kirjeellä ja julkaistiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutukset. Kaavaehdotus asetettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ajaksi 10.8.- 24.8.2015. Nähtävillä olosta ilmoitettiin vain ulkopaikkakuntalaisille kirjeellä. Muille osallisille siitä ilmoitettiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutuksella. Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaisilta lausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet

9 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupungin tavoitteiden mukaista on suojella nykyiset rakennukset asemakaavalla. Osallisten tavoitteet Prosessin aikana ei noussut esiin osallisten tavoitteita. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Tavoitteiden pohjalta laadittiin yksi luonnos. Asemakaavan muutoksella suojellaan nykyiset rakennukset. Rakennusoikeus on määritelty kaikille rakennuksille tontilla 1 olevan rakennuksen kerrosalan laskentaperiaatteiden mukaisesti (vuoden 2010 rakennusluvan tietojen mukaisesti). - Rakennusoikeus on määritelty rakennuksen pohjapinta-ala kerrottuna kahdella. Kaavaehdotusta korjattiin valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Muutokset on selostettu kohdassa 4.5. Kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja luonnonympäristöön on tarkasteltu selostuksen kohdassa 5.4. 4.5 Kaavaprosessin aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä 13.4.-27.4.2015 Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä (13.4.-27.4.2015) jätettiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet. Lausunnot 1. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ELY-keskus ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa Reeninkadun asemakaavan muutoksesta. 2. Varsinais-Suomen maakuntamuseo Lausunto Reeninkadun asemakaavan muutosluonnos Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu on pyytänyt Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausuntoa otsikkoasiassa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaava vastaamaan toteutunutta maankäyttöä ja suojella alueen rakennukset. Alueen nykyinen kaava on vuodelta 1962 ja siinä kaava-alue on merkitty rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR-1). Olemassa olevat rakennukset sijoittuvat vanhan kaavan istutettavalle alueelle. Reeninkadun rakennukset on 1924-25 rakennettu Veljekset Leino-yhtiön työntekijöiden asunnoiksi. Rakennukset muodostavat yhtenäisen, eheän kokonaisuuden ja on hyvä, että kaava ajantasaistetaan ja rakennukset merkitään asianmukaisesti suojelluiksi. AK-merkintää (Asuinkerrostalojen kortteli) paremmin kortteliin sopisi esimerkiksi A-merkintä, jota ministeriökin suosittelee vanhoille säilytettäville alueille silloin kun säilytettävät talotyypit eivät noudata nykyisin kaavoissa käytettyjä jaotteluja. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että on erittäin hyvä, että Reeninkadun asemakaava ajantasaistetaan. Vastine: Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan pelkän A-merkinnän käyttö tulee kysymykseen silloin, kun kaavassa ei katsota tarpeelliseksi ottaa kantaa talotyyppiin tai halu-

10 taan tehdä mahdolliseksi olemassa olevien lisäksi eri talotyyppien rakentaminen samalle alueelle. Reeninkadun asuinrakennukset tulkitaan pienkerrostaloiksi, koska huoneistoja on vähintään kolme/ rakennus ja eri huoneistot sijaitsevat päällekkäin. Rakennukset noudattavat siten kaavoissa nykyisin käytettävää jaottelua. Reeninkadun asemakaavamuutoksessa on haluttu ottaa kantaa rakennustyyppiin (AK), koska rakennukset ovat säilyttäneet melko hyvin alkuperäisen huoneistojaon, eikä ole toivottavaa, että asuntoja yhdistettäisiin vertikaalisesti. A-merkintä mahdollistaisi pienkerrostalon muuttamisen jopa paritalotyyppiseksi ratkaisuksi, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta toivottavaa. 3. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on tutustunut Reeninkadun asemakaavan muutoksen kaavakarttaan, päivätty 13.5.2015. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusviranomainen toteaa lausunnossaan: Tonttien väliset rakennusalueiden rajat ovat alle 8 metrin päässä toisistaan. Alle 8 metrin etäisyydelle rakennettaessa tulee huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta rakennusten välillä rakenteellisin tai muin keinoin. Vastine: Tonttien väliset rakennusalueiden rajat ovat yli 8 metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennusalueen rajat noudattavat suojeltuja olemassa olevia rakennuksia. Lisärakentaminen ei ole mahdollista. Tonttien rajoille rakennusten väliin on merkitty istutettavan alueen raja nykyisten pensasaitojen kohdalle. Mikäli tonteille rakennetaan esim. jäteaitauksia/ -katoksia, palomääräykset tulee huomioida lupakäsittelyn yhteydessä. 4. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Reeninkadun asemakaavamuutoksen luonnoksesta: Asemakaavamääräyksiä ja -merkintöjä kohdassa olevan sr-1 merkinnän selostuksen viimeinen virke Museoviranomaista tulee kuulla kaikista rakennuksiin kohdistuvista muutostöistä tulisi tarkentaa muotoon: Museoviranomaista tulee kuulla kaikissa rakennusten ulkomuotoon kohdistuvissa muutostöissä. Vastine: Asemakaavamääräysten sr-1 merkintään tehtiin rakennus- ja ympäristölautakunnan esittämä tarkennus (Museoviranomaista tulee kuulla kaikissa rakennusten ulkomuotoon kohdistuvissa muutostöissä). 5. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon yksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. 6. Vapaa-ajanlautakunta Vapaa-ajan lautakunta ei antanut lausuntoa. 7. Salon Vesi Liikelaitos salon vedellä ei ole huomautettavaa valmisteilla olevaan Reeninkadun asemakaavamuutokseen. 8. Salon kaukolämpö Salon kaukolämpö ei antanut lausuntoa. 9. Caruna Oy Caruna Oy ei antanut lausuntoa.

11 10. Lounea Lounea ei antanut lausuntoa. 11. Lukkarinmäkiseura Oy Salon Lukkarinmäki-seuran lausunto koskien Reeninkadun kaavaluonnosta: Pidämme Reeninkadun kaavaluonnosta hyvänä asiana ja asiallisesti valmisteltuna. Leinon kasarmit kuuluu oleellisena osana Salon ja Lukkarinmäen historiaan ja niiden suojelu onkin täten tärkeä asia. Salon Lukkarinmäki-seuran hallitus Mielipiteet Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Reeninkadun asemakaavamuutosta on tarkistettu seuraavasti luonnosvaiheessa esille tulleiden asioiden osalta. - Asemakaavamääräysten sr-1 merkinnän viimeinen virke muutettiin muotoon: Museoviranomaista tulee kuulla kaikissa rakennusten ulkomuotoon kohdistuvissa muutostöissä. Virallinen nähtävillä olo, kaavaehdotus nähtävillä 10.8. 24.8.2015 Kaavaehdotuksesta ei pyydetty lausuntoja, koska luonnosvaiheessa oli jo pyydetty lausunnot sekä viranomaisilta että lautakunnilta. Kaavaluonnokseen tehty muutos oli luonteeltaan sellainen, että uusi lausuntokierros ei ollut tarpeen. Virallisen nähtävillä olon aikana ei jätetty muistutuksia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 5403 m 2. TONTTI PINTA-ALA RAKENNUSOIKEUS 13 1116 m² 350 k-m² 14 1202 m² 280 k-m² 15 1180 m² 380 k-m² Katualue 1903 m 2 YHTEENSÄ 5401 m ² 1010 k-m² Palvelut Alueelle ei tämän kaavamuutoksen myötä synny uusia palveluja. Suunnittelualue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin, jotka on selostettu kohdassa 3.1.3. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tonttien osalta määrätään istutettavina säilyvät alueet. Rakennusten suojelumääräys takaa rakennusten julkisivujen materiaalien ja ominaispiirteiden säilymisen. Rakennukseen kohdistuvissa muutostöissä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

12 Kuvaus suojeltavien rakennusten arvoista ja korjaustavoista Rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tontin 14 ja 15 rakennuksissa on vielä alkuperäiset ikkunat 1. kerroksessa ja pääosin 2. kerroksessa. Julkisivulaudoitus ja ikkunoiden vuorilaudat ja julkisivuvarusteet (kattotikkaat, syöksytorvet, portaiden kaiteet yms.) ovat tyyliltään rakennukseen sopivat. Sisäänkäyntien ulko-ovet on vaihdettu uusiin. Väritys ja oven malli on onnistunut. Tontin 14 konesaumattu peltikate on uusittu alkuperäistä vastaavaksi. Rakennuksen ulkoporras on katettu parvekkeella vuonna 1961. Tontin 13 rakennukseen on tehty ikkunaremontti. ikkunat on korvattu malliltaan alkuperäistä vastaaviksi. Uudet ikkunat on sijoitettu hieman sisään julkisivupinnasta, joka ei ole vanhan rakennustavan mukaista. Muuten rakennus on julkisivuiltaan säilyttänyt hyvin suojelulliset arvot. Tontti 13 Tontti 14 Tontti 15 Tontti 15 sisäpihalta Korjaustapaohjeistus Energiatehokkuus Rakennuksen lämpötaloudellinen parantaminen ei saa muuttaa rakennuksen mittasuhteita. Toimivaa ja tervettä rakennetta ei pidä muuttaa. Mikäli rakennuksen lämpötaloutta halutaan parantaa, lisäeristykseksi suositellaan yläpohjaan lisättävää puhallettavaa puukuitueristettä ja kylmävirtausten katkaisua erityisesti ikkunoissa ja ovissa sekä seinien ja lattioiden liitoskohdissa. Seinän lisäeristykseksi soveltuu esim. 50 mm:n puukuitulevy hirren tai lautarakenteisen seinän sisäpintaan. Tulisijat tulee säilyttää lisälämmönlähteenä.

13 5.3 Aluevaraukset Katto ja räystäät Kattomuoto ja katemateriaali tulee säilyttää. Mikäli tarvetta katon uusimiselle on, uusimisessa tulee käyttää konesaumattua peltikatetta (kuumasinkitty), joka maalataan. Jalkarännit tulisi palauttaa vesikaton korjauksen yhteydessä. Avoräystäät tulee säilyttää ja räystäiden mittasuhteita ei tule muuttaa. Julkisivut Julkisivuissa on käytetty vaakaponttilaudoitusta hirsikehän yläreunaan saakka. Toinen kerros ja ullakkokerros on laudoitettu pystyponttilaudoituksella. Ikkunoiden, ovien ja nurkkien listoitukset ovat melko yksinkertaisia. Julkisivulaudoitus tulee säilyttää ja mahdolliset korjaukset tulee toteuttaa alkuperäistä vastaavilla materiaaleilla alkuperäisen mallin mukaan. Julkisivut maalataan vaaleansävyisellä peittomaalilla (öljymaali) perinteisin menetelmin. Vanha maali poistetaan kaapimalla. Hiekkapuhallusta ei saa käyttää, sillä se rikkoo puun pinnan vettä imeväksi. Julkisivuja on huollettu ja ne ovat tällä hetkellä hyväkuntoiset. Sokkelissa tulee säilyttää alkuperäinen asu ja korkeus, maanpintaa ei saa nostaa. Maanpinnan tulee olla kallistettu rakennuksesta poispäin. Kellaritilojen riittävästä tuuletuksesta huolehtiminen on tärkeää. Nykyinen kadunpinta on liian ylhäällä Röykkälankadulla ja Reeninkadulla suhteessa rakennusten sokkelikerroksiin. Ikkunat ja ovet Vanhojen ikkunoiden puumateriaali on huomattavasti parempaa uusiin ikkunoihin nähden. Vanhat ikkunat tulee mahdollisuuksien mukaan kunnostaa. Vanha maali poistetaan, rikkinäiset lasit, helat ja tiivisteet vaihdetaan ja uusi pinnoitus tehdään perinteistä ikkunakittiä ja öljymaalia käyttäen. Kunnostuksen tai vaihdon yhteydessä tulee ikkunoissa säilyttää alkuperäisen mallin mukaiset ikkunaprofiilit. Ikkunat tulee asentaa julkisivulaudoituksen ulkopintaan. Sisäänkäyntien ulko-ovet on vaihdettu ja ulkoportaat kunnostettu. Portaiden teräskaiteet tulee säilyttää ja uusittujen ovien yläpuolella olevat vanhat ikkunat. Alkuperäinen kapealla puupaneloinnilla pinnoitettu ovi on vielä nähtävissä tontin 15 rakennuksen kellarikerroksessa. Ulko-ovissa tulee käyttää materiaalina puuta. Piha, aidat ja kasvillisuus Kasvillisuutta tulee kehittää kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti ja istutettavien puiden ja pensaiden tulee olla kotimaista lajistoa suosien vanhoja perinnekasveja. Liikennöitävät piha-alueet tulee säilyttää vettä läpäisevinä sorapintaisina alueina. Piha-alue voidaan jäsentää toiminnallisesti oleskelualueiksi ja puutarhaksi. Tontit on aidattu pensasaidoilla, joka on asuinalueen ympäristölle tyypillistä. Puuaitoja ei tule käyttää ko. tonttien alueella. Lisätietoa vanhojen rakennusten korjaamisesta: Museoviraston korjauskortisto http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut/rakennusperinto#korjauskor tisto Turun museokeskus http://www.turunmuseokeskus.fi/public/default.aspx?contentid=3990 Asuinkerrostalojen alueet Kaava-alueelle muodostuu kolme asuinkerrostalon tonttia. Muut alueet Kaava-alueelle muodostuu katualueita.

14 5.4 Kaavan vaikutukset Suhde ylemmän asteiseen kaavaan ja asemakaavojen aluevarauksiin Salon yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Rakennukset on merkitty paikallisesti arvokkaina kulttuuriympäristökohteina, joiden suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja/tai lupakäsittelyn yhteydessä. Asemakaavan muutos toteuttaa yleiskaavan tavoitteita suojelemalla rakennukset. Asemakaavamuutoksessa käytetään kaavamerkintänä AK (asuinkerrostalojen korttelialue), koska rakennuksissa on eri huoneistoja päällekkäin, jolloin APmerkinnän (asuinpientalojen korttelialue) käyttö ei tule kyseeseen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos ei muuta alueen väestömäärää. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen, taajamakuvaan, tekniseen huoltoon tai virkistysmahdollisuuksiin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset AK Asuinkerrostalojen korttelialue. sr-1 Suojeltava rakennus Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton arvoa tai niiden tyyliä. Museoviranomaista tulee kuulla kaikissa rakennusten ulkomuotoon kohdistuvissa muutostöissä. LISÄMÄÄRÄYKSIÄ: Rakentamatta jääviä rakennuspaikan osia, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava ympäröivään maisemaan sopivina pihapuistoina käyttäen kotimaisia puu- ja pensaslajeja. Kulkuväylien pinnoitteena käytetään soraa tai kivituhkaa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / asunto. Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 20% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Muut kaavamääräykset ja merkinnät käyvät ilmi liitteenä olevasta kaavakartasta. 5.6 Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavamääräykset.

15 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Kaupunki laatii sitovan tonttijaon. Rakennusvalvontatoimisto seuraa rakentamisen laatua myöntäessään rakennuslupia. Kaupunkisuunnitteluosasto on mukana rakentamisen ohjaamisessa ja antaa tarvittaessa lausuntoja kaavamääräyksistä ja rakennustavasta. Salossa 8. päivänä toukokuuta 2015, täydennetty 25.8.2015 ja hyväksymistä koskevilla tiedoilla x.x.2015. Jarmo Heimo kaupunginarkkitehti Virpi Elovaara kaavasuunnittelija