RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere



Samankaltaiset tiedostot
RaHa-hankeen kokemuksia

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjä- ja aluskasvit

Ravinteet vesiin vai satoon?

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Luomutilojen tuki-ilta

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Kenttäkoetulokset 2017

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Ympäristö ja viljelyn talous

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

SANEERAUSKASVIT 2016

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hamppu viljelykiertokasvina

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kerääjäkasvit. Aluskasveja on perinteisesti. tukevat satokasvien. tuotantoa

Faktat, havainnot ja kokemukset

Kasvintuotanto kannattaa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kuminan perustaminen suojakasviin

Maan kasvukunnon korjaaminen

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Transkriptio:

RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012

RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä Vedenlaadun seuranta Havaintokokeet Tiedon välitys Toteutus vuosina 2009-2014 Toteutuksessa mukana MTT ja Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys Rahoitus (680 000 ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt

Peite- ja kerääjäkasvit Peitekasvi: Viljellään suojaamaan pellon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee Kerääjäkasvi: Keräävät liukoista typpeä maasta. Voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan satokasvin jälkeen. Aluskasvit: Kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn ja typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt.

Alus- ja kerääjäkasvien tavoitteita ja hyötyjä Liukoisen typen kerääminen huuhtoutumiselta Typen siirto seuraavalle viljelykasville Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitusta viljavuotena Eloperäisen aineksen lisääminen maahan Paljas maa vs. runsas biomassa Rikkakasvien hallinta Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Lopetus vasta keväällä Mahdollistaa myöhäisemmän muokkauksen

N kg/ha Italian raiheinä kerää tehokkaasti typpeä maasta 40 35 30 25 Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä 2011 20 15 10 5 0 Ohra + kynnös 8.11.2011 Ohra+italian raiheinä 8.11.2011 Härkäpapu + kynnös 26.10.2011 Härkäpapu + italian raiheinä 26.10.2011 20-50 cm 20,4 12,2 15 6,7 0-20 cm 17,6 8,9 17,5 10,7

30.03.10 Lis ää vira sto n nim i, teki

Talviaikainen kasvipeitteisyys Kerääjäkasvit suojaavat pellon pintaa syksyn sateilta

Epäonnistunut lopetus voi näyttää tältä 10

Vaikutus maan rakenteeseen? 11

Millainen on hyvä aluskasvi? Ei saa kilpailla liikaa satokasvin kanssa Kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen Kilpailu rikkakasveja vastaan Ei saa lisätä tautipainetta Hyvä esikasvi On helppo lopettaa Mitkä ovat tavoitteet?

Eri kasvilajien ominaisuuksia kerääjäkasvina Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -

Eri kasveilla suuria eroja 14

15

Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila 2-6 20-61 Puna-apila 4-10 34-85 Persianapila 2-10 9-45 Italianraiheinä 5-15 10-31 Muut monivuotiset heinät 5-15 13-26 Timotei 5-12 17-41 Seokset Italianraiheinä + valkoapila 5-10 + 2-8 10-21 + 20-82 Timotei + puna-apila 3-10 + 2-8 8-26 + 17-68 Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka 5-15 21,55-64,65

Kerääjäkasvien mahdollisuudet luomuviljelyssä Kevätkylvöisten kasvit + aluskasvit Syysviljan/aikaisen viljan jälkeen kylvettävä kerääjäkasvi Varhaisvihannesten jälkeen kerääjäkasvi Liukoisten ravinteiden keruu (esikasvivaikutus?) Biologinen typensidonta viljavuonna (esikasvivaikutus?) Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys (vaikutus rikkaruohoihin?) Runsas juuristo (vaikutus maan rakenteeseen)

Mikä vaikutus rikkaruohoihin? 18

Kerääjäkasvien mahdollisuudet luomuviljelyssä Kevätkylvöisten kasvit + aluskasvit Syysviljan/aikaisen viljan jälkeen kylvettävä kerääjäkasvi Varhaisvihannesten jälkeen kerääjäkasvi Liukoisten ravinteiden keruu (esikasvivaikutus?) Biologinen typensidonta viljavuonna (esikasvivaikutus?) Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys (vaikutus rikkaruohoihin?) Runsas juuristo (vaikutus maan rakenteeseen)

Viikon ero kylvöajassa! 20

Kerääjäkasvien mahdollisuudet luomuviljelyssä Kevätkylvöisten kasvit + aluskasvit > Liukoisten ravinteiden keruu (esikasvivaikutus?) Syysviljan/aikaisen viljan jälkeen kylvettävä kerääjäkasvitypensidonta viljavuonna > Biologinen typensidonta viljavuonna (esikasvivaikutus?) Varhaisvihannesten jälkeen kerääjäkasvi > Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys (vaikutus rikkaruohoihin?)

Kiitos!