1. TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT

1 TALOUSARVIO 2010 1. TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee olemaan ongelmallista sekä pankeille että yrityksille lähitulevaisuudessa. Kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat meillä kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon jyrkin supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu vuoden 2009 aikana 6 % ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti. Globaalin taloustaantuman seurauksena elvytystoimet monessa maassa ovat olleet tasoltaan ennätyksellisiä ja hyvin laaja-alaisia. Rahoitusjärjestelmän toimintaa on tuettu useilla tavoilla, esimerkiksi julkisen vallan takauksilla, ja lisäksi keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Finanssipolitiikan puolella julkista kulutusta on lisätty ja investointiohjelmia käynnistetty. Massiivisen julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on kuitenkin vielä ennenaikaista, mutta on uskottavaa, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa on otettava huomioon, että finanssipolitiikkaa joudutaan muuttamaan kireämmäksi julkisten talouksien suuren velkaantumisen takia ja myös elvyttävän finanssipolitiikan teho heikkenee ajan saatossa. Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimet eivät johda protektionismiin eivätkä myöskään syrjäytä yksityisen sektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvupotentiaalia. Maailmantalouden taantuma on siis alkanut osoittaa lientymisen merkkejä. On kuitenkin ennenaikaista sanoa taantuman jo olevan ohi. Joka tapauksessa lähivuosien kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Tuotannon kasvuvauhdin puoli vuotta jatkunut jyrkkä hidastuminen vaimeni vuoden 2009 toisella neljänneksellä samalla kun rahoitusmarkkinoiden ongelmat edelleen lievittyivät. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kansainvälisillä osakemarkkinoilla talouden käänteeseen viittaavia merkkejä on ollut näkyvissä keväästä lähtien. Tuotantotarvikkeiden ja öljyn hinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun, kun varastot on saatu sopeutettua alemmalle kysynnän tasolle. Muutoksia vahvistaa korkojen aleneminen, mikä on siirtänyt kiinnostusta korkoinstrumenteista osake- ja raaka-ainemarkkinoille. Kansainvälinen inflaatio pysyy kokonaisuutena jatkossakin matalana, mutta deflaation vaara on vähäinen. Maailmankaupan supistuminen sekä suhdanneherkkien investointihyödykkeiden suuri paino Suomen viennissä ovat vaikuttaneet voimakkaasti viennistä riippuvaiseen taloudelliseen aktiviteettiimme. Bruttokansantuotteen supistuminen on vuoden 2009 alkupuolella ollut voimakasta. Myös kotimaassa on saatu

alustavia arvioita taantuman pohjan lähestymisestä. Eritoten sekä kuluttajien että yritysten odotuksia kuvaavat barometriaineistot näyttäisivät toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolta alkaen. Talouden odotetaan siten piristyvän loppuvuotta kohden meilläkin. Tämä ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa tätä vuotta koskevaan arvioon, vaan bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan Suomessa koko vuonna keskimäärin 6 %. Jos Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät, vientiteollisuutemme ennakoidaan vetävän bruttokansantuotteemme ensi vuonna pieneen, noin puolen prosentin kasvuun. Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määrä jää yli 90 000 pienemmäksi kuin v. 2008 ja työllisyysaste alenee alle 68 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan noin 70 000 hengellä työllisyysasteen alentuessa 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttöminä on noin 280 000 henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminen ja sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä. Suomen julkinen talous on ajautumassa vaikeaan tilanteeseen talouskriisin seurauksena. Taloudellista aktiviteettia on pyritty vauhdittamaan julkisen vallan toimenpitein mutta samalla joudutaan kantamaan aiempaa enemmän huolta julkisen talouden pidemmän aikavälin rahoitusaseman kestävyydestä. Velanoton voimakas kasvu rajoittaa finanssipolitiikan liikkumavaraa. Mitä pidempiaikaisemmiksi kriisin vaikutukset julkiseen talouteen muodostuvat, sitä enemmän finanssipoliittisessa päätöksenteossa joudutaan antamaan painoa julkisen talouden rahoitusasemalle muiden finanssipoliittisten tavoitteiden kustannuksella. Bruttokansantuotteen ennustetaan kehittyvän taloussuunnitelmakaudella seuraavasti: 2008 1,0 % 2009-6,0 % 2010 0,3 % 2011 1,0 % 2012 2,0 % 2013 2,5 % 2 Rahoitusmarkkinoilla korkotaso on alentunut erittäin voimakkaasti. Tämä on ollut seurausta keskuspankkien voimakkaasta tukipolitiikasta. Pitkien viitekorkojen taso on alittanut 4 %:n tason ja lyhyet korot ovat historiallisen alhaalla. Korkotaso on merkittävä kaupungille velkamäärän aiheuttamien korkokustannusten takia. Inflaatiokehityksen ennustetaan pysyvän jatkossa oheisessa taulukossa esitetyn mukaisesti varsin maltillisena. 2008 4,1 % 2009 0,1 % 2010 1,2 % 2011 2,0 % 2012 2,5% 2013 3,0 % Vuonna 2009 työpaikat vähenevät erityisesti viennin, mutta enenevästi

3 myös kotimaisen kysynnän supistumisen johdosta. Työllisten määrän ennakoidaan merkittävistä elvytystoimista huolimatta jäävän yli 90 000 henkeä pienemmäksi kuin viime vuonna. Työpaikat vähenevät kaikilla toimialoilla julkisia palveluelinkeinoja lukuun ottamatta. Työllisyysaste alenee vajaaseen 68 prosenttiin. Vaikka työvoiman tarjonnan ennakoidaan vähenevän tuntuvasti etenkin vanhemmissa ikäluokissa sekä alle 25 vuotiaiden keskuudessa, työttömyysaste nousee keskimäärin 9 prosenttiin vuonna 2009 ja työttöminä on 240 000 henkeä. Pääosin työttömyyden lisääntyminen on suhdanneluontoista. Vuonna 2010 työvoiman kysynnän arvioidaan vähenevän edelleen jalostuselinkeinoissa ja yksityisissä palveluksissa, yhteensä liki 70 000 henkeä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy ja kesätyöpaikkojen tarjonta pienenee entisestään. Lomautukset ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät merkittävästi. Työllisyysaste alenee noin 66 prosenttiin eli kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Työvoiman tarjonta vähenee yhä nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä, ja vaikka työttömyysaste nousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttöminä on 280 000 henkeä, ammattitaitoisesta työvoimasta voi joissakin ammateissa ja joillakin alueilla jo näkyä merkkejä lisääntyvästä työvoimaniukkuudesta. Yhä useamman työttömän työttömyysaika pitkittyy, jolloin rakenteellinen työttömyyskin alkaa lisääntyä. Työttömyysasteen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: 2008 6,9 % 2009 6,4 % 2010 9,0 % 2011 10,5 % 2012 9,5 % 2013 9,0 % Työvoimahallinnon ilmoittamien lukujen mukaan työttömyysaste on kehittynyt Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla ja koko maassa oheisen kuvion mukaisesti. Elokuun tilanteen mukainen työttömyysaste oli Seinäjoella 9,8 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,5 %. TYÖTTÖMYYSASTE 1/2008-8/2009 12 10 8 6 4 2 0 tammi.08 maalis touko heinä syys marras tammi.09 maalis touko heinä Seinäjoki Etelä-Pohjonm aa Koko m aa Seinäjoen kaupungin asukasluku on kehittynyt varsin myönteisesti. Asukasluvun arvioidaan olevan vuoden 2009 lopussa n. 57 000. Arvio asukasluvun kehi-

tyksestä käy ilmi oheisesta kuviosta, 60 000 asukkaan raja tullaan nykyisellä kasvuvauhdilla saavuttamaan 4 5 vuoden kuluessa. 4 ASUKASLUKU 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Seinäjoki Peräseinäjoki Nurmo Ylis taro 1.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntien tulot ovat kasvaneet vuosina 2005 2008 hyvän talouskasvun siivittämänä erittäin nopeasti: verotulot keskimäärin 6 % ja käyttötalouden valtionosuudet vastaavasti lähes 8 % vuodessa. Samalla menojen kasvu on kuitenkin ollut voimakasta. Kuntien kulutusmenojen kasvu nopeutui vuonna 2008 erityisesti kalliin palkkaratkaisun seurauksena yli 7 prosenttiin. Kun käyttötalouden menojen kasvun lisäksi kuntien investoinnit ovat lisääntyneet viime vuodet voimakkaasti, kuntatalous on pysynyt koko 2000-luvun rahoitusalijäämäisenä. Tämän seurauksena kuntien lainakanta on kasvanut nopeasti, joten kuntatalouden puskurit talouden taantumaa varten ovat pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta heikot. Suhdanteiden heikkeneminen vaikuttaa hyvin eri tavalla erityyppisiin kuntiin. Kuntatalouden nopea kriisiytyminen nostaa esille suhdanneherkän ja vaikeasti ennustettavissa olevan yhteisöveron ongelmallisuuden peruspalvelujen rahoittamisessa. Suhdanneherkkien yhteisöverotulojen romahdus tuntuu kuntien taloudessa tulojen menetyksinä erityisen nopeasti. Kuntatalouden osalta talouskriisi onkin ollut alkuvaiheessa pääosin yhteisöveron nopeasta romahtamisesta johtuva ja suurimmat ongelmat ovat kohdistuneet kuntiin, jotka ovat riippuvaisia muutaman suuren vientiyrityksen talous- ja työllisyyskehityksestä. Ensi vuonna työllisyyskehityksen heikentyessä vaikeudet tulevat kohdistumaan laajemmin koko kuntakenttään sekä erityisesti siihen suureen kuntajoukkoon, joka pitkään jatkuneen nopean talouskasvunkin jälkeen on alijäämäinen tai ainoastaan niukasti ylijäämäinen. Kun kuntatalous näyttää kuluvana vuonna painuvan syvään alijäämään ja pysyvän lähivuodet kireänä, kunnissa tarvitaan sopeuttamistoimia niin käyttötalouden menojen kuin investointienkin osalta. Henkilöstömenojen suuren painon vuoksi kuntien toimenpiteet kohdistuvat väistämättä myös henkilöstöpolitiikkaan. Esimerkiksi 1990-luvun laman yhteydessä kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön määrä laski muutamassa vuodessa lähes 40 000 henkilöllä. Laskelmissa kuntasektorin työpanoksen ei oleteta tänä ja ensi vuonna lisääntyvän vuoden 2008 tasosta. Mikäli kuntien lomautukset lisääntyvät ja eläkepois-

tumaa ei korvata täysimääräisesti, työpanos saattaa kuitenkin etenkin vuonna 2010 supistua. 5 Vaikka henkilöstömenojen ja investointien karsinta kuntien talouden tasapainottamisessa on kuntatalouden näkökulmasta perusteltua, voivat tällaiset tasapainottamistoimenpiteet olla ristiriidassa koko julkiselle taloudelle luontevasti kuuluvan suhdannevaihteluiden tasaamispyrkimyksen kanssa. Lisäksi kuntatalouden vaikeudet saattavat johtaa pidemmällä aikavälillä julkisten palvelujen vähentämiseen, mikä julkisen kysynnän määrän vähenemisen kautta saattaa heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Vaikka tulokehityksen heikentyessä investointitason ylläpitäminen lainarahalla olisikin lyhyellä aikavälillä järkevää politiikkaa, kuntien investointien tasaisempi liikkumavara tulisi pidemmällä tähtäimellä luoda käyttötaloutta tehostamalla ja kuntatalouden rahoituksen suhdanneherkkyyttä vähentämällä. Seinäjoen kaupungin taloutta koskettavat samat ongelmat kuin koko julkista taloutta ja kuntakenttää. Kaupungin nopea kasvu tarkoittaa osaltaan tulopohjan vahvistumista mutta edellyttää myös uusien palvelujen tuottamista ja investointeihin panostamista. Viime vuoden tilinpäätökset eri kunnissa olivat seuraavanlaiset: Seinäjoen kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen mukainen vuosikate oli liikelaitokset huomioiden 9,4 milj. ja tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,6 milj.. Nurmon kunnan tilinpäätöksen mukainen vuosikate oli 3,7 milj. ja tilikauden ylijäämä 1,0 milj.. Ylistaron kunnan viime vuoden tilinpäätöksen vuosikate oli 1,0 milj. ja tilikauden alijäämä 353 t. Kuluvalle vuodelle 2009 laaditun talousarvion mukainen vuosikate on liikelaitokset huomioituna 17,8 milj. euroa (ilman liikelaitoksia 13,2 milj. ) ja tilikauden ylijäämä 3,3 milj. (ilman liikelaitoksia 2,8 milj. ). Kaupungin talouden ongelmat liittyvät vuosikatteen ja investointitason epätasapainoon. Investoinnit ovat viimevuosina olleet poikkeuksetta selvästi vuosikatetta korkeammat. Tämä kehitys on johtanut kaupungin rahoitustilanteen kiristymiseen sekä kaupungin ja kaupunkikonsernin velkaantumiseen. Seinäjoen kaupungin taloudessa on haasteita, mutta toisaalta talouden pitäminen tasapainoisena on mahdollista. Se edellyttää kuitenkin jatkuvaa palvelutuotannon tehostamista, tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa ja tuotettavien palvelujen priorisointia. Kaupungin asukasluvun ja palvelujen kysynnän kasvu ovat merkittävä haaste palvelutuotannolle. Talouden taantuma ja yleiset reunaehdot merkitsevät sitä, että lisäresursseja voidaan osoittaa vain uusien, välttämättömien ja keskeisimpien peruspalvelujen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kehittämiseen. Investointikohteita harkittaessa joudutaan aina ottamaan huomioon talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman tasapainotustarve ja kaupungin velkakehitys.

2. VALTION TALOUSARVIOESITYKSEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN 6 Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Vuonna 2010 vaikutusten kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2009 verrattuna arvioidaan olevan seuraavat, milj. : Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2009 vuoteen 2010 milj. euroa menot tulot netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki -28-28 VM, ylimääräinen valtionosuuslisäys vuodelle 2010 +30 +30 VM, valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet +5 +5 VM/STM, sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamminen: -vanhusten henkilökohtaisen avun kehittäminen ja palvelutarpeen arviointi (vammaislainsäädännön toteuttaminen 1.9.2009 alkaen) +13 +5-8 -opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantaminen +16 +8-8 -hallitusohjelman mukainen valtionosuuksien lisäys +7 +7 VM/STM, avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen (asiakasmaksut +62, valtionosuudet -62) VM/STM, osittainen hoitoraha VM/STM, mammografiaseulonnat OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen OPM, ammatillisen peruskoulutuksen oppilasmäärän lisäys OPM, oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lisäys +4 +2 +22 +6 +4 0 +2 +1 +22 +3 +4 0-2 -1 0-3 0 OPM, nuorisotyön avustukset +1 +3 +2 OPM, vuoden 2006 valtionosuusuudistukseen liittyvä lisäys (teatterit, orkesterit, museot) OPM, perustamishankkeet +7 +7 STM, kuntouttava työtoiminta -9-9 STM, perustamishankkeet +2 +2 0 STM, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut -9-9 STM, EVO-koulutus +1 +1 0 TEM, työllistämistuki kunnille +5 +5-9 -9 0 YHTEENSÄ +62 +51-11 2. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot VM/STM, elatustuen siirto (1.4.2009) -24-24 0

7 VM/STM, tulkkauspalvelujen siirto (1.9.2010) -6-6 0 YHTEENSÄ -30-30 0 3. Verotuksen ja maksujen muutokset Työnantajan kansaneläkemaksun poisto (yhteisövero +44, indeksikorotukset -70) Kiinteistöveron korotus Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaatio (perusvähennyksen korotus -170, eläketulon veronkebennys -65, valtion tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutos -145, työsuhdematkalippu ym. muutokset -5, jaettavan ansio- a pääomatulojaon muutos + 10, kompensaatio +375) -196-26 +50 0 +170 +50 0 YHTEENSÄ -196 +24 +220 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -164 +45 +209 Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 milj.. 3. TALOUSARVIORAKENNE Kuntalain taloutta koskevat uudet säädökset tulivat voimaan 1.8.2006. Lain 65 :ssä on säädökset talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta. Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnittelu- ja kirjanpitojärjestelmän tavoitteena on korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa,

8 kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun, osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi, sitoa toiminta ja talous yhteen, antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellinen tuloksen muodostuminen sekä rahoitustarpeen kattamiskeinot ja parantaa vertailtavuutta muihin talousyksikköihin. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. Nämä ovat a) Kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelmaosa - rahoitusosa b) Toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa. 4. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Nyt laadittava talousarvioehdotus on kuntaliitoksen jälkeen toinen uuden kaupungin budjetti. Kaupungin taloudenhoitoon liittyy merkittäviä haasteita, joita talouden syvä taantuma edelleen lisää. Vuosikatteen nostamiseksi riittävälle ta-

9 solle ja hyvän investointikyvyn takaamiseksi joudutaan jatkuvasti ponnistelemaan kasvavien menopaineiden kanssa niin käyttömenojen kuin investointienkin osalta. Kaupungin kasvun myötä palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kaupungin taloudessa keskeisenä tavoitteena on edelleen vuosikatetason vakiinnuttaminen vastaamaan suunnitelman mukaisia poistoja tai vastaavasti nettoinvestointeja. Tavoitteen saavuttaminen kaupungin nykyisessä kasvuvauhdissa on äärimmäisen vaikeaa. Tunnusomaista kaupungin taloudelle on, että poistotaso ei kuvasta investointitarvetta, nettoinvestointien määrä on jatkuvasti poistoja suurempi. Vasta sellainen vuosikatetaso, joka turvaa riittävän investointikyvyn, mahdollistaa velkakehityksen pysäyttämisen. Talousarvion laadinnan kehystä ja lähtökohtia valmisteltaessa on lähdetty siitä, että tulosalueiden talousarvion laadintatyötä ohjataan eräillä keskeisillä periaatteilla. Tällaisia budjetointia ohjaavia tekijöitä ovat seuraavat: Käyttömenot Käyttömenojen eli toimintakulujen osuus kuluvan vuoden kokonaismenoista on lähes 90 %. Käyttömenojen budjetointitaso on näin ollen keskeisin asia talousarvion kannalta. Keskeinen se on myös siksi, että näillä määrärahoilla tuotetaan ne palvelut, joita varten kuntaorganisaatio ensisijaisesti on olemassa. Lisäksi investointimahdollisuudet riippuvat käyttömenojen budjetoinnista ja vuosikatteesta, kun tavoitteena toisaalta on kaupungin velkakehityksen pysäyttäminen. Käyttötalouden kehitystä arvioitaessa ja talousarvion raamitusta tehtäessä on lähdetty seuraavista lähtökohdista: Tuloveroprosentti Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin ja vuosikatetaso tulee saada poistotasoa korkeammaksi. Inflaatiokehitystä ei voida sisällyttää budjetoitaviin määrärahoihin. Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee perustua 0- kasvulle eli määrärahataso ei saa nousta kuluvasta vuodesta lukuun ottamatta henkilöstökuluja, joihin voidaan sisällyttää palkkakustannusten nousun aiheuttama määrärahojen kasvu. Kuntayhtymiltä ostettaviin palveluihin voidaan lisätä myös henkilöstökulujen nousua vastaava korotus. Uusien palvelukokonaisuuksien luominen edellyttää aina tarvittavan rahoituksen selvittämistä. Lähtökohtana on, että rahoitus löytyy asianomaisen palvelukeskuksen ja tulosalueen sisältä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palvelujen priorisointiin ja painopisteiden määrittelyyn. Kuntaliitoksen tuomat mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamiseen tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi. Ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien valmistelussa lähdetään siitä, että tuloveroprosentti on 19,0 %.

Valtionosuudet 10 Valtionosuudet budjetoidaan taloushallinnon toimesta yhteistyössä tulosalueitten kanssa lopullisesti myöhemmin syksyllä saatavien valtionosuusperusteiden mukaan. Valtionosuuksien leikkauksia ei ole odotettavissa ja valtionosuuksiin sisällytetään kustannustasotarkistuksia ja indeksitarkistus. Valtionosuusjärjestelmä myös uudistuu. Valtionosuuksissa huomioidaan myös verotulojen vähennysten aiheuttamat verotulojen menetysten kompensaatiot. Kassahallinta Kaupungin rahoitusasema tulee olemaan kireä. Kassanhallintapolitiikassa pyritään kaupungin vakavaraisuusaseman ja kassatilanteen vakaana pitämiseen. Keskeisinä keinoina tässä ovat joustavien rahoitusinstrumenttien, lähinnä kuntatodistusten, käyttö kassatilanteen turvaamisessa. Kaupunki käyttää myös kassanhallinnassaan tytäryhtiöiden konsernitilille tekemiä konsernitalletuksia. Maksutulot Maksutulojen osalta kaupungin liikkumavara on suhteellisen pieni. Tulosalueiden tulee kuitenkin budjettia laatiessaan käydä tarkkaan läpi omat myynti- ja maksutulonsa ja tehdä niihin kaikki mahdolliset tarkistukset tulojen lisäämiseksi. Myös uusien tuottojen selvittäminen on aina tarpeen. Palvelukeskuksille annettiin erikseen tehtäväksi maksujen ja taksojen selvitystyö kesäkuun 2009 loppuun mennessä. Lainanotto Kaupungin velkaantumiskehitys tulee pitää vakaana. Tärkeää tässä yhteydessä on se, että vuosikate voidaan pitää riittävän korkeana niin, että se vastaa tarvittavia nettoinvestointeja. Tehtävä on erittäin haasteellinen ja edellyttää investointitason alentamista. Ensi vuoden talousarvioehdotuksen lainanoton määrä selviää budjetin valmistelun edetessä myöhemmin syksyllä. Investoinnit Talousarvioon esitettävien investointikohteiden ja investointien kokonaismäärän tulee perustua valtuustojen hyväksymään taloussuunnitelmaan. Kuntaliitoksen yhdistymisavustuksilla toteutettavista investoinneista on laadittu erillinen investointisuunnitelma, jota tulee noudattaa. Tämä investointisuunnitelma tulee täsmentymään budjetin laadinnan edetessä.

11 5. KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLITUSOHJELMA VUODEN 2010 TALOUSARVION VALMISTELUSSA Seinäjoen kaupungin valtuusto hyväksyi 29.6.2009 Seinäjoen kaupungin strategian vuosille 2009-2016. Strategia ja siinä kaupungin toiminnalle asetetut päämäärät ohjaavat kaupungin vuosittaisen talousarvion laadintaa. Strategian valmistumisen jälkeen on käynnistynyt kaupunginhallituksen hallitusohjelman laadinta, joka sekä määrittää kaupunginhallituksen toimia strategian toteuttamisessa että myös hallituksen tavoitteita talousarviovuodelle. Seinäjoen kaupungin uusi strategia on kasvavan kaupungin strategia. Strategian perustana on arvio kaupungin vuosittaisen asukasluvun kasvusta 1 ½%:lla. Kasvuprosentti ennakoi kaupungin väkiluvun kasvavan vuosittain lähes tuhannella uudella kaupunkilaisella. Vaikka strategian kasvuprosentti on korkea ja myös kansallisesti yksi suurimmista, ennakoidaan kaupunginhallituksen hallitusohjelmassa kasvun olevan vuonna 2010 jopa ennakoitua suurempaa. Strategian ennakoima kasvu on ollut vuoden 2010 talousarvion laadinnan suurin haaste. Seinäjoen kaupungin ja myös kaupunkikonsernin palveluihin kohdistuu kasvava tarve ja kysyntä kaikilla palvelutuotannon alueilla. Erityisen voimakasta palvelukysynnän kasvu on päivähoidossa, johon talousarviossa myös osoitetaan merkittävästi uusia voimavaroja. Kaupungin uusi strategia ei sisällä lupauksia uusista palveluista tai nimetyistä investointikohteista. Strategian talousarviovaikutus kohdistuu siksi kasvulupaukseen ja kasvun jatkuvuuteen sekä hallintaan. Strategian talousvisio asettaa kaupungin tavoitteeksi terveen talouden, jossa kaupungin talouden tilaa arvioidaan vertaamalla sitä vertailukaupunkeihin. Kaupunginhallitus on syyskuussa määrittänyt Seinäjoen kaupungille yhdeksän vertailukaupunkia, joiden käyttötalousmenojen kehitystä, vuosikatetta, lainamäärää ja investointitasoa verrataan Seinäjoen kaupungin vastaaviin tietoihin. Strategia on asettanut tavoitteen, jossa Seinäjoki pyrkii vertailukaupunkien joukossa keskimääräistä parempaan taloudelliseen kehitykseen. Kaupunginhallitus on hallitusohjelman valmistelun osana valmistellut kaupungin strategian osavisioihin liittyviä ja vuotta 2010 koskevia tavoitteita. Vuoden 2010 painopisteenä on palvelustrateginen työ, johon liittyvät tärkeimmät osavisioista johdetut tavoitteet. Kaupunginhallituksen hallitusohjelmatyöhön perustuvat tavoitteet vuodelle 2010 Kasvuvisio: Kasvuvisio: Seinäjoki varautuu väestönkasvun kiihtymiseen 2 %:n vuonna 2010. Keskimääräinen kasvu hallitusohjelmakaudella on 1,5%. Kaupunginhallitus seuraa kasvun aiheuttamia vaikutuksia kaupungin palvelutuotantoon ja ryhtyy tarvittaviin toimiin palvelujen saatavuuden ja korkean tason turvaamiseksi. ( tavoite 1, valmisteluvastuu: johtoryhmä) Kaupungin kasvuun vastaamisen toimialakohtaiset ydintavoitteet vuonna 2010 ovat: - Sosiaali- ja terveyskeskus: päivähoitotarpeeseen vastaaminen lisäämällä hoitopaikkojen määrää 250:llä - Sivistyskeskus: turvataan sisäisin järjestelyin kasvun edellyttämät palvelut

12 - Tekniikkakeskus: 120 uutta ok-tonttia, 10 rivitalotonttia ja kolme vuokrakerrostalontonttia kaavoitusohjelman tavoitteita toteuttaen - Elinkeinokeskus: 15 teollisuus- ja liiketonttia (tavoite 2, valmisteluvastuu Harri Jokiranta, Heikki Vierula, Markku Kujanpää, Mauri Hietala, Juha Luukko) Kasvuvisio: Kasvuvisio: Palveluvisio: Palveluvisio: Palveluvisio: Osaamisvisio: Elinkeinotoiminnan visio: Tapahtumien ja elämysten visio: Yhteistyövisio: Seinäjoki toimii aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan maakunnan palvelurakenteen kehittämiseksi ja käynnistää vuoden 2010 aikana säännölliset yhteistyöfoorumit maakunnan ylikunnallisten palvelutuottajien (EPSHP, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Etelä- Pohjanmaan liitto, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) kanssa. (tavoite 3, valmisteluvastuu Harri Jokiranta, Heikki Vierula, Erkki Välimäki, Aaro Honkola, Jari Jokinen) Seinäjoella on valmius käynnistää kuntaliitoksen edellytyksiä selvittävä valmistelutyö (tavoite 4, valmisteluvastuu: Jorma Rasinmäki) Kaupunginhallitus laatii kaupungin palvelutuotannon tuottavuusohjelman niin, että ohjelma on käytettävissä vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. Tuottavuusohjelman perustana on palveluiden laadun, tehokkuuden sekä hyvän saatavuuden edistäminen. (tavoite 5, valmisteluvastuu: Harri Jokiranta, Heikki Vierula, Markku Kujanpää, Aaro Honkola) Kaupunginhallitus laatii koko kaupungin elinvoimaisuuden turvaamiseen tähtäävän kehittämisohjelman. Ohjelman perustana on kuntien yhdistymissopimuksen velvoitteet. Kehittämisohjelma valmistuu niin, että se on käytettävissä vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. (tavoite 6, valmisteluvastuu Erkki Välimäki) Kaupunginhallitus käynnistää henkilöstöstrategian laadinnan. Henkilöstöstrategia on käytettävissä vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä. (tavoite 7, valmisteluvastuu Raija Ranta) Seinäjoki toimii aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että mallin mukainen toiminta käynnistyy ja vakiintuu vuoden 2010 aikana. (tavoite 8, valmisteluvastuu Jorma Rasinmäki, Heikki Vierula) Elinkeinokeskus liikelaitos toteuttaa osana kaupungin palvelustrategia-työtä selvityksen yritysten ja kolmannen sektorin palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksista Seinäjoella. (tavoite 9, valmisteluvastuu Mauri Hietala, Juha Luukko) Kaupunginhallitus edistää vuoden 2010 aikana erityisesti tapahtumamatkailun kehittämistoimia. Myös rytmimusiikin ammatillista ja sisällöllistä perustaa vahvistetaan sekä edistetään Aaltokeskuksen markkinointia ja elämysliikunnan mahdollisuuksia. (tavoite 10, valmisteluvastuu Heikki Vierula, Erkki Välimäki, Markku Kujanpää) Kaupungin edunvalvonnan tavoitteena on varmistaa Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittaminen vuoden 2011 aikana. Kaupunkiseutuyhteistyölle laaditaan strateginen kehittämisoh-

13 jelma. (tavoite 11, valmisteluvastuu Jorma Rasinmäki, Kari Maunula, Markku Kujanpää, Erkki Välimäki) Talousvisio: Johtamisvisio: Osana palvelustrategista työtä ja vuoden 2011 talousarvion valmistelua valmistellaan selvitys palvelutuotannon rakenteellisen kehittämisen eri vaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista. (tavoite 12, valmisteluvastuu Aaro Honkola + koko johtoryhmä) Strategian, hallitusohjelman sekä vuosittaisen talousarvion (ml taloushallinnon ohjausjärjestelmä) muodostaman kokonaisuuden jatkuva kehittäminen. (tavoite 13, valmisteluvastuu Jorma Rasinmäki + koko johtoryhmä) 6. TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELU Talousarvion valmistelu on toteutettu siten, että virkamiesvalmistelun jälkeen talousarvioehdotus valmisteltiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja se esitellään kaupunginjohtajan ehdotuksena kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Esitetyissä talousarvioluvuissa on talousarviokirjan alkuosassa kaupungin oma toiminta, käyttötalous, investoinnit ja rahoitus ja niihin eivät sisälly liikelaitoksina toimivien viiden liikelaitoksen budjetit. Liikelaitosten talousarviot on esitetty talousarviokirjan lopussa. Lähtökohtana on liikelaitosten talouden tasapaino, maltillinen menokehitys ja Seinäjoen Veden osalta valtuuston päättämä tuloutus kaupungille. Talousarvioehdotus julkistetaan 13.10.2009 ja kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotuksen loka-marraskuun aikana. Valtuusto käsittelee talousarvioehdotuksen kokouksessaan 16.11.2009. Veroperusteet käsitellään samassa kokouksessa. 7. TALOUSSUUNNITELMA Kaupungin taloussuunnitelman suunnittelujänne ulottuu vuoteen 2013 saakka. Taloussuunnitelma valmistellaan erikseen ja käsitellään myös valtuuston marraskuun kokouksessa. 8. LIIKELAITOKSET Seinäjoen kaupunkiin on perustettu viisi liikelaitosta 1.1.2009 alkaen muuttuneiden kuntalain säädösten mukaisesti. Seinäjoen liikelaitokset ovat Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos - liikelaitos Seinäjoen Vesi - liikelaitos Seinäjoen Elintarvike- ja ympäristölaboratorio - liikelaitos, SeiLab Seinäjoen Työterveys - liikelaitos Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus - liikelaitos Liikelaitoksille on valmisteltu omat talousarvioesitykset ensi vuodelle ja ne liitetään tähän talousarvioehdotukseen.

14 9. TALOUSARVIO Talousarviossa on esitetty oheisena selvitykset tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Talousarviokirjassa on jäljempänä seuraavat kokonaisuudet: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niitä vastaavat määrärahat tulosaluetasolla, joka on myös valtuustoon nähden sitova määrärahataso. Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yksityiskohtaiset talousarviomäärärahat Kaupunginkanslia Sivistyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Tekniikkakeskus Tuloslaskelman lisätiedot Investointiosa Rahoitusosa Liikelaitosten talousarviot Liitteet Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos Seinäjoen Vesi Seinäjoen Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Seinäjoen Työterveys Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus

9.1 Tuloslaskelmaosa 15 TULOSLASKELMAOSA, 1 000 Ta-2009 Ta-2010 M-% (ilman liikelaitoksia) Toimintatuotot Myyntituotot 15 799 16 638 5,3 Maksutuotot 20 477 21 490 4,9 Tuet ja avustukset 9 426 8 286-12,1 Muut tuotot 22 836 23 645 3,5 Toimintatuotot yhteensä 68 538 70 059 2,2 Toimintakulut Henkilöstökulut -101 049-106 044 4,9 Henkilöstösivukulut -29 477-29 810 1,1 Henkilöstökorvaukset 885 904 2,1 Palvelujen ostot -110 672-116 659 5,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 802-15 860 0,4 Avustukset -23 429-22 900-2,3 Muut kulut -23 836-25 911 8,7 Toimintakulut yhteensä -303 380-316 280 4,3 TOIMINTAKATE -234 842-246 221 4,8 Verotulot Kunnallisvero 157 800 158 500 0,4 Yhteisövero 11 530 11 761 2,0 Kiinteistövero 10 918 16 450 50,7 Koiravero Valtionosuudet 63 935 69 050 8,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 660 1 900 14,5 Muut rahoitustuotot 6 221 5 435-12,6 Korkokulut -3 894-4 364 12,1 Muut rahoituskulut -143-103 -28,0 VUOSIKATE 13 185 12 408-5,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -11 650-12 500 7,3 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -400-200 50,0 TILIKAUDEN TULOS 1 135-292 -125,8 Varausten vähennys Investointivaraus, vähennys 1 656 700-57,7 Rahastot, vähennys Rahastot, lisäys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 791 408-85,4

16 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Edellä todettu tuloslaskelmaosa ei sisällä liikelaitoksien talousarviolukuja. Tuloslaskelman osalta voidaan erikseen todeta seuraavaa: Toimintakate Toimintakate muodostuu käyttötalouden eli palvelutuotannon toimintatuottojen ja -kulujen erotuksesta. Näitä lukuja tarkasteltaessa tulee huomata, että vesi- ja viemärilaitostoiminnan liikelaitostamisen takia tuotoista ja kuluista puuttuvat tämän toiminnan määrärahat. Tuloslaskelmasta nähdään, että toimintakate on 246,2 milj., jossa kasvua vuoden 2009 talousarvioon on 4,8 %. Henkilöstösuunnitelma talousarviovuodelle 2010 Kaupunginhallitus on käsitellyt ensi vuoden henkilöstösuunnitelman kokouksessaan 5.10.2009. Henkilöstöesitykset on otettu talousarvioehdotukseen kaupunginhallituksen päätöksen mukaisina. Toimintakulujen jakaantuminen Kaupungin talousarvion käyttömenot jakaantuvat palvelukeskuksittain seuraavasti: Toimintakulut 2009 Palvelukeskukset 1 000 e % Kaupunginkanslia 31 456 9,9 Sivistyskeskus 69 144 21,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 180 742 57,2 Tekniikkakeskus 34 938 11,0 Yhteensä 316 280 100,0 TOIMINTAKULUT, PALVELUKESKUKSET 11 % 10 % 22 % 57 % Kaupunginkanslia Perusturvakeskus Sivstyskeskus Tekniikkakeskus

Taulukosta nähdään, että sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus toimintakuluista on 57,2 % (180,7 milj. ) ja sivistyskeskuksen osuus 21,9 % (69,4 milj. ). Näiden kahden palvelukeskuksen osuus kaikista toimintakuluista on 79,1 %. Toimintakulujen jakautuminen eri tilikohdille näkyy oheisesta taulukosta: Toimintakulut 2007 Tilit 1 000 e % Henkilöstökulut 134 950 42,7 Palvelujen ostot 116 659 36,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 860 5,0 Avustukset 22 900 7,2 Muut kulut 25 911 8,2 Yhteensä 316 280 100,0 17 TOIMINTAKULUT, TILIT 5 % 7 % 8 % 43 % 37 % Henkilöstökulut Aineet, tarvikkkeet, tavarat Muut kulut Palvelujen ostot Avustukset Henkilöstökulut ovat kaikissa toimintakuluista 42,7 % ja palvelujen ostot 36,9 %. Edellä todetut kaksi kokonaisuutta ovat yhteensä 79,6 %. Tuotettavien palvelujen laajuutta ja palvelukustannuksia voidaan mitata toimintakatteella. Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukainen toimintakate oli asukasta kohti Seinäjoella ja sen vertailukaupungeissa seuraavat: Toimintakate e/asukas Seinäjoki -4 125 Hämeenlinna -4 227 Joensuu -4 223 Jyväskylä -3 787 Kouvola -4 251 Kuopio -3 928 Lahti -4 006 Pori -4 742 Rovaniemi -4 073 Vaasa -4 889 Seinäjoen 9:n vertailukaupungin toimintakatteiden keskiarvo on vuoden 2008

18 tilinpäätöstietojen mukaan -4 236 e/asukas. Seinäjoen toimintakate on -4 125 e/asukas eli keskiarvoa hieman matalampi. Verotulot Kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron kehitysennusteet on esitetty oheisissa taulukoissa: Kunnallisvero KUNNALLISVERO Tilitetty vero 1 000 e Muutos-% 2000 58 121 0,3 2001 66 409 14,3 2002 72 217 8,8 2003 73 196 1,4 (-1,3 % + veroprosentin korotus) 2004 75 500 3,1 2004 81 743 Seinäjoki + Peräseinäjoki 2005 84 595 3,5 2006 89 273 5,5 2007 96 834 8,5 2007 139 145 Seinäjoki + Nurmo + Ylistaro 2008 151 952 9,2 2009 157 800 3,8 2010 158 500 0,5 Kunnallisveroa ennustetaan kertyvän vuonna 2009 157,8 milj.. Ennuste perustuu tilitysten tämän hetkiseen kehitykseen. Kunnallisveron tulopohjan ennakoidaan kasvavan ensi vuonna n. 3 %. Verotuloja vähentävänä tekijänä joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärän nostaminen, valtion tuloveroasteikon keventäminen ja työtulovähennyksen korottaminen sekä kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen. Nämä vähennykset alentavat kunnallisverotuloja tämän hetkisen arvion mukaan n. 70 /asukas. Todettakoon, että tämä verotulojen menetys kompensoidaan valtionosuuksia vastaavasti korottamalla. Edellä todetuilla perusteilla laskettu ensi vuoden kunnallisverotulokohta on 158, 5 milj., jossa kasvua kuluvaan vuoteen on 0,5 %. Tuloveroprosentiksi esitetään nykyistä 19,0 %. Yhteisövero YHTEISÖVERO Kuntaryhmän jako-osuus Seinäjoen jako-osuus Tilitetty vero 1000 e Muutos- % 2000 0,3639 0,0052369981 14 594 17,0 2001 0,3529 0,0043755775 9 298-36,3 2002 0,2322 0,0047158750 7 890-15,1 2003 0,1975 0,0043331944 4 355-31,0 2004 0,1975 0,0042984574 4 517 3,7 2004 (Sjoki+Pjoki) 0,1975 4 960 2005 0,2203 0,0047618406 5 492 10,7 2006 0,2203 0,0057475086 7 021 27,8 2007 0,2203 0,0068187377 7 647 8,9 2008 0,2203 0,0068187377 9 450 23,6 2008 (S + N + Y) 13 880 2009 0,3203 0,0089648577 11 530-16,9 2010 0,3203 0,0089648577 11 761 2,0

19 Yhteisöveron kehitysennuste perustuu arvioon kaupungin elinkeinoelämän kehityksestä vuosina 2009 ja 2010. Valmistelussa on arvioitu, veronsaajan jakoosuuden muutokset ja taantuman aiheuttama yhteisöverotulojen voimakas alentuminen. Tämän hetkinen ennuste vuoden 2010 yhteisöverotulon toteutuvaksi määräksi on 11.8 milj. ja kasvu 2,0 %. Kuluvana vuonna yhteisöverotulot alenevat kuntaryhmän jako-osuuden korotuksesta huolimatta 16,9 %. Kiinteistövero KIINTEISTÖVERO Tilitetty vero 1 000 e Muutos-% 2000 4 418 3,0 2001 4 850 9,8 2002 5 279 8,8 2003 5 256 6,7 2004 5 408 2,9 2004 5 662 Seinäjoki + Peräseinäjoki 2005 5 953 5,1 2006 7 274 22,2 veroprosenttien korotus 2007 7 561 3,9 2007 9 267 Seinäjoki+ Nurmo + Ylistaro 2008 10 555 13,9 2009 10 918 3,4 2009, ennuste 11 267 3,2 2010 16 450 46,0 veroprosenttien korotus Kiinteistöverolaki muuttuu ensi vuoden alusta niin, että eri kiinteistöveroprosenttien rajoja korotetaan. Talousarvioehdotuksen valmistelussa on lähdetty siitä, että tätä veromuutosta hyödynnetään talousarvioehdotuksen tasapainotuksessa ja kiinteistöveroprosentteja korotetaan. Kiinteistöveron määräksi on vuonna 2010 arvioitu 16,5 milj.. Ehdotus uusiksi kiinteistöveroprosenteiksi on seuraavanlainen: nykyinen vanhat rajat uudet rajat ehdotus Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % 0,50 1,00 0,60 1,35 1,20 Vakituiset asunnot 0,30 % 0,22 0,50 0,32 0,75 0,55 Muut asuinrakennukset 0,70 % 0,50 1,00 0,60 1,35 1,15 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 1,00 3,00 1,00 3,00 3,00 Voimalaitosrakennukset 1,40 % enintään 2,50 enintään 2,85 2,85 Valtionosuusuudistus 2010 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aiempien päätösten perusteella typistettynä. Uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet.

20 Lisäksi järjestelmään kuuluu nykyiseen tapaan verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. Koska esi- ja perusopetus muuttuu ao. ikäluokan (6-15 -vuotiaat) perusteella kunnalle maksettavaksi valtionosuudeksi, järjestelmä edellyttää kuntien välillä maksettavia kotikuntakorvauksia, jotka otetaan keskitetysti huomioon ja kohdistetaan kuhunkin kotikuntaan vähentäen maksettavaa valtionosuutta, silloin kun oppilas ei käy oman kunnan koulua. Kaikkien oppilaiden kotikunnat selvitetään aluksi v. 2009 lukukauden alun tilanteen ja myöhemmin varainhoitovuoden edeltävän vuodenvaihteen tilanteen mukaan. Kotikuntakorvaukset tultaneen käsittelemään kirjanpidossa tuloina ja menoina eivätkä ne sisälly esi- ja perusopetuksen osalta tuloslaskelman valtionosuuksiin. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista, jotka eivät määräydy ikäluokkaperusteisesti, jäävät opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan opetusministeriön päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotukset - lisäopetus - yksityisen ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta. Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakunnantasoinen valtionosuusprosentti, joka vuonna 2010 olisi 34,04 % ja yksi yhteinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka v. 2010 olisi arviolta 2 573 euroa asukasta kohti (indeksitarkistus 2,4 %). Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Tämä toimii entiseen tapaan. Ylläpitäjäjärjestelmää koskeva asukaskohtainen rahoitusosuus on yhden putken rahoitusosuuden lisäksi v. 2010 arviolta 348 euroa asukasta kohti. Suurimmalla osalla kunnista tämä ylläpitäjäjärjestelmän osuus valtionosuudesta jää miinusmerkkiseksi. Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa, ovat: - liikunta - nuorisotyö - kansalaisopisto - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta Kaikki edellä mainitut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset kootaan maksettaviksi kunnille yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta käsin kuukausittain.

Valtionosuudet 2010 21 Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty pohjana kuntaliiton arvioita ja laskelmia sekä kuluvan vuoden valtionosuuden tasoa sillä perusteella, että valtionosuus voi muuttua lähinnä vain indeksitarkistuksen verran. Tällöin on otettava huomioon oppilasmäärämuutosten ja asukaslukumuutosten vaikutukset sekä mahdolliset valtionosuuden perusteissa tapahtuvat muutoksia. Lisäksi on otettava huomioon kotikuntakorvausten nettomuutos. Verotulojen tasauksen muutoksen vaikutusta on arvioitava erikseen. Yhden putken valtionosuusprosentti on 34,04 % (kuntaosuus 65,96 %), jonka taso ottaa vähennyksenä huomioon yhteen putkeen liittyvät opetusministeriön päätettäväksi jäävän rahoituksen (259 miljoonaa euroa) ja yleisen valtionosuuden voimassa olevien ns. pysyvien vähennysten määrän, harvaan asutuille kunnille osoitetun valtionosuuslisäyksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eräiden valtionosuusperusteiden muutoksen (219 miljoonaa euroa). Eräisiin lisäyksiin ja vähennyksiin sisältyvät talousarvioesityksen mukaiset elatustuen takaisperinnän palautus kunnille (31,9 miljoonaa euroa, 6,02 euroa/asukas), budjettiriihessä sovittu valtionosuuden lisäys vuodelle 2010 (30 miljoonaa euroa) ja yhteispalvelupisteiden rahoitukseen tarvittava vähennys (1 miljoonaa euroa) sekä harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrärahan korotuksen perintä (5 miljoonaa euroa; talousarvioesityksen mukaan määräraha nousisi 15 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon). Lisäksi jää voimaan vuodelle 2009 toteutettu verovähennysten kompensaation oikaisu, joka tehtiin yleiseen valtionosuuteen. Veroperusteisiin vuodelle 2010 tehtävät muutokset aiheuttavat kunnille 375 miljoonan euron verotulojen menetykset, jotka kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuutta lisäämällä. Suurimmat vähennysvaikutukset johtuvat perusvähennyksen korottamisesta (170 miljoonaa euroa), eläketulon veronkevennyksestä (65 miljoonaa euroa) sekä tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutoksesta (145 miljoonaa euroa). Vähennyksiä lisättiin elokuun budjettiriihessä. Tätä ennen vähennysten määräksi oli ilmoitettu 225 miljoonaa euroa eli 42,46 /asukas. Korotus nosti vaikutuksen 70,77 euroon asukasta kohti. Valtionosuuteen tehtävät lisäykset toteutetaan kunnittain vähennysten aiheuttamien tulomenetysten mukaan vuodelta 2008 valmistuvan verotuksen perusteella. Tällöin vertailu tehdään edellä mainittuun 70,77 euroon asukasta kohti, jolloin asukasta kohti laskettua määrää lisätään tai vähennetään. Valtionosuuden lisäykseksi kompensaatiota otetaan huomioon siinä määrin kuin vähennysten vaikutusta on laskettu kaupungin verotulojen alennukseksi. Verokompensaatio ei kuulu valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja lisätään näin ollen kuntien valtionosuuteen asukaskohtaisen rahoitusosuuden ulkopuolella. Veromenetysten kompensaatio on 3,9 milj.. Maksettaviin valtionosuuksiin vaikuttaa merkittävästi joko lisäävästi tai vähentävästi verotulotasaus. Verotulotasauksen määrä on kehittynyt kaupungin osalta viime vuosina seuraavasti:

22 Valtionosuuksista vähennettävä verotulotasaus 1 000 e 2000 3 244 2001 2 944 2002 2 271 2003 1 869 2004 2 366 2005 1 651 2006 1 194 2007 813 2008 1 498 2009 656 Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro 2010 1 315 Ensi vuonna verotulotasauksen määrä on tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan 1,3 milj.. Verotulotasausjärjestelmässä kuntaliitos merkitsee sitä, että Nurmon ja Ylistaron osalta ei enää saada verotulotasausta valtionosuuksiin. Tämä valtionosuuksien menetys kuitenkin korvataan uudelle Seinäjoelle viiden vuoden ajan. Vuosittain korvattava määrä on 2,5 milj. euroa. Valtionosuuksien kokonaismäärä on ensi vuoden talousarvioehdotuksessa indeksitarkistuksen, verotulojen menetyksen kompensaation ja valtionosuuksista vähennettävän verotulotasauksen jälkeen 69,0 milj.. Tämän lisäksi Seinäjoki saa kuntaliitokseen liittyen ensi vuonna yhdistymisavustusta 2,5 milj.. Yhdistymisavustus on yhteensä 8 460 000 euroa ja se maksetaan seuraavasti (1 000 ): 2009 3 384 2010 2 538 2011 2 538 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen osalta voidaan todeta seuraavaa: Korkotuottoja arvioidaan saatavan 1,9 milj.. Korkotuotoista saadaan Seinäjoen Energia Oy:ltä 1,4 milj.. Korkotuottojen määrään vaikuttaa myös oleellisesti kaupungin rahoitusaseman kehittyminen. Muiden rahoitustuottojen kohdalla merkittävin erä on Seinäjoen Energia Oy:ltä saatava 4,5 milj. suuruinen osinko. Osinkotuotto on 0,5 milj. pienempi kuin aikaisempina vuosina. Korkokulujen määräksi arvioidaan 4,4 milj.. Korkokulujen kasvu aiheutuu velkamäärän kasvusta. Vuosikate Kun toimintakatteeseen lisätään verotulot ja valtionosuudet sekä otetaan huomioon rahoitustuotot ja -kulut, saadaan tuloslaskelman vuosikate. Vuosikate osoittaa sen, kuinka paljon palvelujen tuottamisen jälkeen kaupungin tulorahoituksesta jää investointien kattamiseen. Vuosikate on ensi vuonna talousarvios-

23 sa 12,4 milj.. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 12,5 milj.. Vuosikate kattaa suunnitelman mukaisista poistoista 99,3 %. Tilikauden tulos Talousarvion mukainen tilikauden tulos muodostuu siten, että vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset erät. Talousarvion osoittama tilikauden tulos on alijäämäinen 0,3 milj.. Tilikauden ylijäämä Talousarvioehdotuksessa esitetään tehtäväksi 0,7 milj. suuruinen investointivarauksen purkaminen, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 0,4 milj..

9.2 Investointiosa 24 Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja valtuusto hyväksyy siinä määrärahat ja tuloarviot hankkeelle tai hankeryhmille. Yhteenveto talousarvion investointiosasta (ilman liikelaitoksia) on seuraava: INVESTOINTIOSA 1 000 1 000 M-% Menot 2009 2010 Maa- ja vesialueet 6 700 700-89,6 Rakennukset 16 709 9 280-44,5 Kadunrakentaminen 5 979 6 083 1,7 Puistorakentaminen 600 350-41,7 Liikuntapaikkarakentaminen 260 160-38,5 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 872 270-69,0 Sadevesiviemärit 1 136 1 118-1,6 Koneet ja kalusto 3 449 2 690-22,0 Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset 0 0 sijoitukset MENOT YHTEENSÄ 35 705 20 651-42,2 Tulot Maa- ja vesialueet 900 1 000 11,1 Rakennukset 4 580 887-80,6 Liikuntapaikkarakentaminen 0 0 Kadunrakentaminen 98 253 158,2 Koneet ja kalusto 78 TULOT YHTEENSÄ 5 578 2 218-60,2 NETTOMENOT 30 127 18 433-38,8 Taulukosta nähdään, että investointien nettomenot ovat ilman liikelaitoksia yhteensä 18,4 milj., joka on varsin korkea taso ja selvästi suunnitelmapoistoja korkeampi. Kaupungin nopea kasvu edellyttää kuitenkin merkittäviä investointipanostuksia koulutoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen kehittämiseen. Keskeisimpien investointimäärärahojen osalta voidaan todeta seuraavaa: Maa-alueiden hankintamäärärahoihin on osoitettu 700 000.