Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut 1 Maria Nummela Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Johdanto Kansalliskirjasto ja kirjastoverkko toteuttivat kaikkien kirjastosektorien asiakkaille suunnatun kansallisen asiakaskyselyn maalis-huhtikuussa 2008. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja sen rakenne ja sisältö suunniteltiin yhteistyössä kirjastoverkon edustajien kanssa. Kyselyllä kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttötottumuksia, tyytyväisyyttä aineistoihin, asioimisympäristöön, palveluihin, elektronisiin palveluihin sekä palvelujen vaikutuksia. Vastaajamäärät Kyselyyn saatiin kaikkiaan 21758 vastausta, joista ammattikorkeakoulukirjastojen osuus oli 11618 kpl, erikoiskirjastojen 1248 ja yliopistokirjastojen 4070. Yleisistä kirjastoista vastauksia saatiin 4822 kappaletta yli 200 eri kirjastosta. Ammattikorkeakoulusektorilla vastauksia saatiin yli 160 kirjastosta, yliopistokirjastoja oli mukana 42 kappaletta ja erikoiskirjastoja hieman yli 30. Yliopistoja ammattikorkeakoulukirjastojen vastaajat edustivat monipuolisesti eri koulutusaloja. Vastaajien määrä eri kirjastosektoreilla Yht. 21758 kpl Yleiset kirjastot; 4822 kpl 22 Yliopistokirjastot; 4070 kpl 19 Ammattikorkeakoulukirjastot; 11618 kpl 53 Erikoiskirjastot; 1248 kpl 6

2 Vastaajaryhmät yleisissä kirjastoissa Muu; 3,30 Kotiäiti tai -isä; 4,30 Eläkeläinen; 11,20 Työtön; 6,90 Opiskelija; 17,60 Töissä; 56,60 Töissä Opiskelija Työtön Eläkeläinen Kotiäiti tai -isä Muu Vastaajaryhmät yliopistokirjastoissa Laitoksen esimiehiä tai professoreita 3,0 Lehtoreita tai muita opettajia 5,4 Tutkijoita 6,4 Avoimen yliopiston opiskelijoita 0,4 Jatkotutkintoa suorittavia opiskelijoita 9,6 Muita henkilökunnan Yliopiston edustajia ulkopuolisia 6,3 asiakkaita 1,3 Alempaa korkeakoulututkinto a suorittavia opiskelijoita 16,1 Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita 51,5 Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita Jatkotutkintoa suorittavia opiskelijoita Avoimen yliopiston opiskelijoita Tutkijoita Lehtoreita tai muita opettajia Laitoksen esimiehiä tai professoreita Muita henkilökunnan edustajia Yliopiston ulkopuolisia asiakkaita

3 Vastaajaryhmät ammattikorkeakoulukirjastoissa Muu kirjaston asiakas; 6,30 Muu henkilökunnan edustaja; 5,20 Amk-opettaja; 11,30 Amk-opiskelija Amk-opettaja Muu henkilökunnan edustaja Muu kirjaston asiakas Amk-opiskelija; 77,20 Tutkimusta avustava henkilö Muu asiakas 3 4 Julkishallinnon edustaja 4 Opiskelija 6 Opettaja, tutkija tai vastaava 7 Johto tai hallinto 10 Muu henkilökunta 12 Vastaajaryhmät erikoiskirjastoissa Tiedotusvälineiden edustaja 1 Elinkeinoelämän tai yrityksen edustaja 1 Tutkija 27 Muu asiantuntija 25 Tutkija Muu asiantuntija Muu henkilökunta Johto tai hallinto Opettaja, tutkija tai vastaava Opiskelija Julkishallinnon edustaja Muu asiakas Tutkimusta avustava henkilö Tiedotusvälineiden edustaja Elinkeinoelämän tai yrityksen edustaja

Kirjastopalvelujen käyttö 4 Lähes kaikki vastaajat asioivat kirjastossa paikan päällä. Yleisten kirjastojen vastaajista 93, yliopistokirjastojen vastaajista 88, ammattikorkeakoukirjastojen vastaajista 89 ja erikoiskirjastojen vastaajista 62 kävi kirjastossa paikan päällä vähintään kerran kuukaudessa. Yleisimmät syyt kirjastossa käymättä jättämiseen olivat pitkä etäisyys ja ainoastaan kirjaston elektronisten palvelujen käyttö. Kaikilla sektoreilla yleisin syy kirjastossa asiointiin oli aineiston lainaus, palautus, varaaminen tai uusiminen. Muilta osin eri kirjastonkäyttötapojen yleisyys vaihteli sektoreittain. Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen avoimessa palautteessa kirjastonkäytön syyksi mainittiin myös mm. lasten satutunneille osallistuminen, mikrofilmien katselu, musiikin kuuntelu sekä kirjaston tunnelmassa viihtyminen ja kirjoista nauttiminen. Mainintoja saivat myös kahvilassa käynti tai eväiden syöminen, näyttelyiden kattsominen, sukututkimuksen teko, oppilaiden tutustuttaminen kirjastoon ja poistokirjojen osto. Lisäksi esimerkiksi vessassa käynti ja bussin odottaminen ovat syitä kirjastossa asioimiseen.

Yliopistokirjastot 5 Yliopistokirjastoissa muita kirjastonkäyttötapoja olivat myös lehtien lukeminen, tenttiin lukeminen, lukusalikirjojen käyttö, poistokirjahyllyn tarkastaminen, levyjen kuunteleminen, uutuuskirjojen seuraaminen, opetuksen valmistelu ja eväiden syöminen tai kahvin juominen. Mainintoja saivat myös mikrofilmien lukeminen, oman kannettavan tietokoneen käyttö, elokuvien katsominen, skannaus, vanhojen tenttikysymysten tai gradujen lukeminen ja vessassa käynti. Ammattikorkeakoulukirjastot Ammattikorkeakoulun avoimissa palautteissa mainittiin kirjastossa asioinnin syyksi myös hiljaisen tilan / lukusalin käyttö, elektronisten ja painettujen opinnäytetöiden selailu, uutuuksien silmäily,

inspiraation hakeminen, näytteille asetetun materiaalin katselu, musiikin kuuntelu sekä muun avmateriaalin lainaus ja käyttö. Mainintoja saivat myös välineiden, kuten rei ittimen, nitojan tai sitomakoneen lainaus, hankintaehdotusten tekeminen, epävirallinen asiointi henkilökunnan kanssa, hankintaehdotusten tekeminen, skannerin käyttö ja kokouksissa käynti. Yhdestä kahteen mainintaa saivat myös faxin, wc:n tai sohvien käyttö, nukkuminen, viihdepainotteisen ajankulun etsiminen, pelien pelaaminen, juoksevien asioiden hoitaminen ja sivistyksen hankkiminen. 6 Erikoiskirjastot Erikoiskirjastoissa muita kirjastonkäyttötapoja olivat lehtien lukeminen, neuvojen kysyminen kirjaston henkilökunnalta, NetMotin tai muun sanakirjan käyttö, hankintaehdotusten tekeminen, näyttelyiden katsominen, arkiston käyttäminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Palvelujen tärkeys ja niissä onnistuminen Vastaajat arvottivat eri kirjastopalvelujen tärkeyttä asteikolla 1 5, joista 1=ei lainkaan tärkeä, 2=ei kovin tärkeä, 3=ei tärkeä eikä tarpeeton, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä ja eos= en osaa sanoa. Lisäksi vastaajat kertoivat tyytyväisyytensä kirjastopalveluihin asteikolla 1 5, jossa 1=erittäin tyytymätön, 2=melko tyytymätön, 3=en ole tyytyväinen enkä tyytymätön, 4=melko tyytyväinen, 5=erittäin tyytyväinen ja eos=en osaa sanoa. Lähes kaikki kirjastopalvelut koettiin melko tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. Palvelu kokonaisuudessaan sai yleisissä kirjastoissa keskiarvon 4,5; yliopistokirjastoissa 4,6; ammattikorkeakoulukirjastoissa 4,5 ja erikoiskirjastoissa 4,4. Henkilökunnan palveluhaluisuus nousi kaikilla sektoreilla lähes tärkeimmäksi kirjastopalveluiden osa-alueeksi. Kirjastopalvelut kokonaisuudessaan koettiin keskimäärin melko onnistuneiksi. Yliopistokirjastoissa palvelu kokonaisuudessaan sai onnistumisestaan keskiarvon 4,0 ja erikois-, ammattikorkeakoulu- ja yleisissä kirjastoissa keskiarvon 4,1. Avoimen palautteen kärjessä olivat kaikilla sektoreilla aineiston määrä, kirjastojen aukioloajat ja henkilökunnan osaaminen.

Yleiset kirjastot / palvelujen tärkeys 7 Yleiset kirjastot / palveluissa onnistuminen

8 Verrattaessa yleisten kirjastojen vastaajien mielipidettä eri kirjastopalveluiden tärkeydestä niissä onnistumiseen eniten parannettavaa löytyi lainattavan aineiston määrästä (tärkeys 4,4 ja onnistuminen 3,7), aukioloajoista (tärkeys 4,3 ja onnistuminen 3,7), aineistosta yleisesti (tärkeys 4,4 ja onnistuminen 3,8), aineiston ajantasaisuudesta (tärkeys 4,3 ja onnistuminen 3,7) sekä palvelussa kokonaisuudessaan (tärkeys 4,5 ja onnistuminen 4,1). Aineistoja koskeva palaute Avoimessa palautteessa yleisten kirjastojen osalta korostui aineiston määrä, joka mainittiin liian suppeaksi 342 kertaa. Lisää toivottiin erityisesti ajantasaisia tietokirjoja, uutuuskirjoja, cd- ja dvdlevyjä sekä vieraskielisiä aineistoja. Myös erilaisia lehtiä, lasten aineistoja ja äänikirjoja kaivattiin lisää. Lisää elektronisia aineistoja toivottiin 9 palautteessa. Henkilökuntaa koskeva palaute Henkilökuntaa koskevaa avointa palautetta saatiin myös runsaasti ja siitä suurin osa oli myönteistä. Kirjaston henkilökuntaan tyytyväisiä palautteita saatiin 204 kappaletta ja tyytymättömiä 91 kappaletta. Lisää pätevää henkilökuntaa kirjastoihin toivottiin 24 palautteessa. Lisää tiedonhankinnan koulutusta toivottiin 11 palautteessa ja henkilökohtaisen palvelun säilyttämisen tärkeys mainittiin 8 kertaa. Aukioloajat ja sivukirjastot Avointa palautetta annettiin runsaasti myös kirjaston aukioloajoista, joita toivottiin pidennettäviksi 275 palautteessa. Moni kaipasi riittävän myöhäistä aukioloaikaa erityisesti perjantai-iltaisin, joka koettiin luontaiseksi ajankohdaksi hankkia luettavaa viikonlopuksi. Kirjastojen toivottiin myös avaavan ovensa riittävän aikaisin aamulla, ja aukioloaikojen vaihtelu eri arkipäivinä koettiin hankalaksi. Lisäksi 101 vastaajaa ilmaisia avoimessa palautteessa huolensa sivukirjastojen lakkauttamisesta. Sivukirjastot ovat taas omassa ympäristössään ehdottoman tarpeellisia pikkulasten, koululaisten, vanhusten ja autottoman aikuisväestön kannalta. Sivukirjastoissa totutetaan kodikkaissa puitteissa lapset kirjaston käyttäjiksi. Lukuharrastus on opittava lapsena, ja se on kaiken kulttuurin kivijalka. Sivukirjastoja ei saa sulkea ja aukioloajat pitää pitää riittävinä, koska juuri nämä kaupunginosakirjastot ovat niitä tasa-arvoistamisen kulmakiviä. Kirjasto täytyy löytyä läheltä jokaista! Muu palaute Tyytymättömyytensä kirjaston nykyisiin tiloihin mainitsi 89 vastaajaa. Lisää erilaista ohjelmaa kuten kirjailijavierailuja toivoi 74 vastaajaa, parempaa tiedotusta sekä kirjastojen markkinointia puolestaan 73 vastaajaa. Erityyppisten maksujen kohtuullistamista toivoi yhteensä 41 vastaajaa ja liiallinen melutaso kirjastoissa mainittiin 40 kertaa. Kirjastoautotoiminta henkilökuntineen keräsi pelkkää kiitosta saaden yhteensä 38 mainintaa. Lisäksi kirjastoihin toivottiin mm. kahviloita (24

mainintaa) ja lisää taloudellisia resursseja (32 mainintaa). Lisää tietokoneita tai ohjelmistoja toivottiin 24 palautteessa. 14 vastaajaa ilmoitti kokevansa aineiston hyllyjärjestyksen epäloogiseksi ja 10 vastaajaa toivoi selkeämpiä opasteita. Sukututkimusaineiston lisäämistä toivoi 12 vastaajaa ja mikrofilmien lukulaitteita kaivattiin lisää viidesti. Uutuuksia ja muita houkuttelevia teoksia haluttiin nostettavan paremmin esiin (9 mainintaa) ja kirjastopalveluiden säilymistä ilmaisina korosti 9 vastaajaa. Lisää parkkipaikkoja toivoi 10 vastaajaa ja palautusluukkua kaivattiin viidessä palautteessa. Muutamia mainintoja avoimessa palautteessa saivat myös kaukopalvelua koskevat ongelmat, lainaajan kesto, maahanmuuttajien huomioiminen, seutuyhteistyön parantaminen, hankintaehdotusten tärkeys, näyttelyiden järjestäminen, tulostimien tarve, kirjaston sijainti, kirja-arvioiden jakaminen ja toiveet lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotosta. 9 Yliopistokirjastot / palvelujen tärkeys

Yliopistokirjastot / palveluissa onnistuminen 10 Verrattaessa yliopistokirjastojen vastaajien mielipidettä eri kirjastopalveluiden tärkeydestä niissä onnistumiseen eniten parannettavaa oli aineiston riittävyydessä (tärkeys 4,5 ja onnistuminen 3,3), painetuissa aineistoissa (tärkeys 4,5 ja onnistuminen 3,6), elektronisten palvelujen käyttöohjeissa (tärkeys 4,3 ja onnistuminen 3,4), painettujen aineistojen ajantasaisuudessa (tärkeys 4,4 ja onnistuminen 3,6) ja elektronisen aineistohaun helppoudessa (tärkeys 4,3 ja onnistuminen 3,5). Aineistoja koskeva palaute Myös yliopistosektorilla avointa palautetta annettiin eniten painetun aineiston riittämättömyydestä, joka mainittiin 369 kertaa. Elektronisia aineistoja toivottiin lisää 125 palautteessa ja elektronisten aineistojen kartuttamista painettujen aineistojen kustannuksella vastustettiin 28 palautteessa. Lisää

resursseja aineistohankintaan toivottiin 28 palautteessa ja oman kirjastonsa aineistoon tyytyväisiä mainintoja annettiin 21 kappaletta. 11 Henkilökuntaa koskeva palaute Henkilökunnan asiakaspalvelutaidoista annettiin yliopistokirjastoissa 199 positiivista ja 68 negatiivista mainintaa. Lisää henkilökuntaa toivoi 24 vastaajaa ja 13 vastaajaa mainitsi henkilökohtaisen palvelun saamisen tärkeäksi. Lisäksi 131 vastaajaa kertoi kokeneensa tiedonhankinnan opetuksen riittämättömäksi tai epäonnistuneeksi. Opetuksen saaminen heti ensimmäisena opiskeluvuotena aiheutti vastaajien mukaan sen, että opitut taidot olivat jo ehtineet ruostua kun niitä vihdoin oltaisiin tarvittu. Saisi vain olla selkeämpää. En vieläkään kaikesta saamastani koulutuksesta tiedä, miten kätevimmin löydän jonkun elektronisen lehden tai kirjan. Se ei varmasti ole vaikeaa, jos sen osaisi ja vaan käyttäisi. Mutta kun en osaa, olen yrittänyt, ja on tullut kynnys ja väsymys, kun en ymmärrä. Aukioloajat ja kirjasto asioimisympäristönä Yliopistokirjastojen puutteelliset aukioloajat mainittiin 191 kertaa ja aukioloaikoja toivottiin laajemmiksi niin aamuisin, iltaisin kuin viikonloppuisinkin. Liiallinen melu mainittiin 141 kertaa ja ratkaisuksi äänekkyyteen toivottiin lisää valvontaa sekä selkeästi erillisiä hiljaisia tiloja sekä lukemiseen että tietokoneella työskentelemiseen. Kirjaston tiloista annettiin negatiivista palautetta 137 kappaletta, jotka koskivat mm. puutteellista tai meluisaa ilmanvaihtoa, epäergonomisia työskentelytiloja, epäsopivaa lämpötilaa sekä valojen, taideteosten, viherkasvien ym. viihtyisyyttä lisäävien elementtien puutetta. Kirjaston ja oman alan aineiston sijainnin tärkeys sai yhteensä 89 mainintaa. Aineiston nopean tavoitettavuuden lisäksi korostettiin kirjaston merkitystä fyysisenä tilana opiskelupäivän lomassa. Monet vastustivat kirjastojen yhdistämistä ja siirtämistä pois omasta opiskeluympäristöstä. 42 vastaajaa koki aineiston hyllysijoituksen epäloogiseksi ja siten painetun aineiston olevan vaikeasti paikallistettavissa kirjastosta. Muu palaute Lisää toivottiin tietokoneita (84 mainintaa), ryhmätyötiloja (77 mainintaa), viihtyisiä ja rauhallisia yksilötyöskentelytiloja (41 mainintaa), mukavampia tuoleja (20 mainintaa) sekä erilaisia laitteita, kuten tulostimia, skannereita ja kopiokoneita (15 mainintaa). Vastaajat toivoivat lisää myös kahviloita tai kahviautomaatteja, sähköpistokkeita, opasteita, palautusluukkuja ja tutkijankoppeja. Hankintaehdotusten noudattamista piti tärkeänä ja hyvänä palveluna 22 vastaajaa ja samaan aikaan 16 vastaajaa ei tiennyt opiskelijoiden mahdollisuudesta ehdottaa aineistoa hankittavaksi kirjastoonsa. 10 vastaajaa mainitsi kaukolainauksen tärkeänä ja onnistuneena palveluna ja niiden hintaa pidettiin liian korkeana 14 palautteessa. Negatiivisen palautteen aiheita olivat mm. liian lyhyt laina-aika (20 mainintaa), kirjojen unohtuminen tutkijoiden huoneisiin pitkäksi aikaa (15 mainintaa), viive uuden materiaalin lainattavaksi saattamisessa (10 mainintaa), kirjojen huono kunto (10 mainintaa), liian vähäinen

materiaalin karsinta (9 mainintaa) ja liiallinen karsinta (6 mainintaa). Lisää tasapuolisuutta ja avoimuutta hankintoihin toivoi 7 vastaajaa ja 12 vastaajaa koki turhauttavaksi kirjojen näkymisen tietokannassa saatavilla olevina vaikka ne tosiasiassa olivat kadoksissa. 12 Ammattikorkeakoulukirjastot / palvelujen tärkeys

13 Ammattikorkeakoulukirjastot / palveluissa onnistuminen Verrattaessa amk-kirjastojen vastaajien mielipiteitä eri kirjastopalveluiden tärkeydestä (asteikolla 1-5) niissä onnistumiseen (asteikolla 1-5) eniten parannettavaa löytyi lainattavan aineiston riittävyydestä (tärkeys 4,4 ja onnistuminen 3,4), e-palveluiden käyttöohjeista (tärkeys 4,2 ja onnistuminen 3,5), painetuista aineistoista (tärkeys 4,5 ja onnistuminen 3,9), kokoelmien ajantasaisuudesta (tärkeys 4,4 ja onnistuminen 3,8) ja www-sivujen selkeydestä (tärkeys 4,3 ja onnistuminen 3,7). Aineistoja koskeva palaute Aineiston riittämättömyys mainittiin ammattikorkeakoulukirjastojen avoimessa palautteessa 1279 kertaa ja lisäksi elektronisia aineistoja toivottiin lisää 119 palautteessa. Oman kirjastonsa aineistoon tyytyväisiä palautteita annettiin 54 kappaletta. Aineiston riittämättömyys koski erityisesti kurssikirjoja, joiden puute vaikeutti opinnoissa etenemistä. Ratkaisuksi ongelmaan ehdotettiin parempaa yhteistyötä ammattikorkeakoulun opettajien ja kirjaston henkilökunnan kanssa siten, että

opettajien ilmoittamia kurssikirjoja hankittaisiin ryhmäkokoja paremmin vastaaviksi. Lisäksi toivottiin opetuksen porrastamista, jolloin kaikki opiskelijat eivät tarvitsisi samaa kirjaa yhtä aikaa. Henkilökuntaa koskeva palaute Henkilökunnan asiakaspalvelutaidoista annettiin ammattikorkeakoulukirjastoissa 947 positiivista ja 195 negatiivista mainintaa. Henkilökohtaisen palvelun tärkeyden mainitsi 61 vastaajaa ja lisäksi 57 vastaajaa toivoi kirjastoon lisää henkilökuntaa. Tiedonhankintakoulutusta kaivattiin lisää 183 palautteessa ja tarve perehdyttää myös opettajat elektronisten palvelujen käyttöön mainittiin 12 kertaa. Annettuun tiedonhankinnan koulutukseen tyytymättömiä palautteita annettiin 73 kappaletta. Monesti syy tiedonhankintakoulutuksen epäonnistumiseen liittyi sen ajankohtaan, sillä heti ensimmäisen vuoden syksyllä opitut tiedonhankintataidot ehtivät unohtua ennen kuin niitä oltaisiin kunnolla tarvittu. Muita kritiikin aiheita olivat koulutuksen sisältö ja toteutusmuoto. Ratkaisuksi ehdotettiin mm. tiedonhankintakoulutuksen muuttamista kaksivaiheiseksi, jolloin perustiedot opetettaisiin alussa ja syventävät tiedot vasta opinnäytetyövaiheessa. Tiedonhakukursseja voisi mennä nonstoppina. Itselläni on nelli & co vielä kolmen vuoden jälkeenkin ihan hakusessa, kun en päässyt oman ryhmäni kanssa opetukseen. 14 Aukioloajat ja kirjasto asioimisympäristönä Liian suppeat aukioloajat mainittiin ammattikorkeakoulukirjastojen avoimessa palautteessa 615 kertaa. Aukioloaikojen koettiin palvelevan erityisen huonosti aikuisopiskelijoita, joiden opiskelu painottuu iltoihin. Kirjastojen toivottiin myös avaavan ovensa aikaisemmin aamulla ja moni toivoi laajempia viikonloppuaukioloaikoja. Toiseksi eniten palautetta (267 kpl) annettiin kirjastotiloista, yleisimmin niiden ahtaudesta. Liiallinen melu mainittiin 175 kertaa ja henkilökunnalta toivottiinkin lisää valvontaa hiljaisuuden ylläpitämiseksi. Toisinaan myös henkilökuntaa moitittiin liian äänekkääksi. Asiakkaat toivoivat selkeästi erillisiä tiloja itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöskentelyyn. Ryhmätyötiloihin toivottiin myös lisää tietokoneita, jotta hiljaiseen työskentelyyn tarkoitetut atk-tilat säilyisivät hiljaisina. Vastaajat kokivat kirjaston ja heidän oman alansa aineiston sijainnin opiskeluyksikön yhteydessä tärkeäksi, ja puutteita tässä asiassa mainittiin 110 kertaa. Lisäksi aineiston sijoittelu kirjaston sisällä mainittiin sekavaksi 103 palautteessa. Parempia opasteita toivottiin 39 kertaa ja osa näistä palautteista koski englanninkielisten opasteiden puuttumista. Kirjaston tiloihin tyytyväisiä mainintoja saatiin 25 kappaletta. Lisää hiljaisia yksilötyöskentelytiloja, kuten lukusalia, kaipasi 175 vastaajaa. 88 vastaajaa toivoi parannusta ryhmätyötiloihin. 28 vastaajaa kaipasi kirjastoon lisää sohvia tai muita pehmeitä istuimia lukupaikoiksi. 25 vastaajaa toivoi kohennusta kirjaston viihtyisyyteen. Muu palaute Kirjastojen toivottiin selkeästi panostavan lisää tietokoneiden määrään ja avointa palautetta aiheesta annettiin 211 kappaletta. Muita laitteita, kuten tulostimia, kopiokoneita ja skannereita toivottiin kirjastoon 49 palautteessa. Kriittistä palautetta laitteiden jatkuvasta epäkunnosta annettiin 35 kertaa. Muita palautteen aiheita olivat mm. palautusluukun ja sähköpistokkeiden puute.

15 Kirjastolta toivottiin parempaa tiedotusta ja markkinointia omista palveluistaan kaikkiaan 133 kertaa. Puutteet koskivat paitsi eri alojen uutuuskirjoista tiedottamista myös kirjaston ajantasaista tiedottamista esimerkiksi muuttuneista aukioloajoista. Kirjaston antamaan tiedotukseen tyytyväisiä mainintoja saatiin 11 kappaletta. Aineiston määrän lisäksi vastaajat antoivat palautetta aineiston laina-ajoista, jotka mainittiin liian lyhyiksi 123 kertaa. Vain 7 vastaajaa kannatti lyhyitä laina-aikoja. Hankintaehdotukset (44 mainintaa) ja kaukopalvelu (33 mainintaa) koettiin tärkeiksi, joskin kaukolainauksen korkeaa hintaa kritisoitiin 14 kertaa. Myöhästymismaksut olivat herättäneet vastaajissa voimakkaita tunteita, ja niihin toivottiin kohtuullistamista kaikkiaan 46 palautteessa. Erikoiskirjastot / palvelujen tärkeys

16 Erikoiskirjastot / palveluissa onnistuminen Verrattaessa erikoiskirjastojen vastaajien mielipidettä eri kirjastopalvelujen tärkeydestä (asteikolla 1-5) niissä onnistumiseen (asteikolla 1-5), on eniten parannettavaa verkkosivujen käytettävyydessä (tärkeys 4,2 ja onnistuminen 3,6), elektronisten palvelujen käyttöohjeissa (tärkeys 4,0 ja onnistuminen 3,5), painettujen aineistojen ajantasaisuudessa (tärkeys 4,4 ja onnistuminen 4,0) sekä aineistojen riittävyydessä (tärkeys 4,2 ja onnistuminen 3,8). Vastauksista voidaan päätellä, että vastaajien mielestä tärkeimmissä kirjastopalveluissa on erikoiskirjastoissa pääsääntöisesti myös onnistuttu kiitettävästi. Kolme tärkeintä kirjastopalveluiden osa-aluetta olivat palveluhaluisuus, asiantuntevuus ja tavoitettavuus, ja ne sijoittuivat selkeästi kärkeen myös onnistumista mitattaessa. Sen sijaan esimerkiksi tietokoneet saivat onnistumisessaan melko heikon arvosanan (3,5), mutta niiden tärkeys koettiin toisaalta pienemmäksi.

17 Aineistoja koskeva palaute Aineistoja koskevia puutteita mainittiin erikoiskirjastoissa 76 palautteessa ja näistä 28:ssa toivottiin lisää erityisesti elektronisia aineistoja. Kaksi vastaajaa piti painettuja aineistoja erittäin tärkeinä, ja koki elektronisiin aineistoihin panostuksen tapahtuneen painettujen aineistojen kustannuksella. Aineiston tehokkaampaa karsintaa toivottiin 6 palautteessa ja samaan aikaan 3 vastaajaa koki vanhojen aineistojen säilyttämisen keskeiseksi. Lehtikiertoa toivottiin 4 kertaa ja hankintaehdotusten tärkeyden mainitsi 3 vastaajaa. Neljä vastaajaa toivoi mahdollisuutta lainata aineistoa ulos kirjastosta kun taas kaksi vastaajaa koki käsikirjaston olemassaolon tärkeämmäksi kuin lainattavuuden. Lisää tietokantoja (esim. Nelli-portaalia) toivottiin neljästi ja kaksi vastaajaa korosti vanhan aineiston digitoinnin tärkeyttä Positiivista avointa palautetta kirjastojen aineistoista annettiin kolmesti. Henkilökuntaa koskeva palaute Avoimissa palautteissa peräti 83:ssa annettiin positiivista palautetta erikoiskirjastojen henkilökunnasta, mikä on huomattava osuus kaikesta avoimesta palautteesa. Negatiivisia mainintoja asiakaspalvelusta annettiin 9 kappaletta ja 14 vastaajaa toivoi lisää tiedonhankinnan opetusta. Lisää tiedonhaun opetusta oman työpöydän ääressä vrt. kiertävät fysioterapeutit Erittäin hyvä henkilökunta. Osaa asiansa ja asenne on kohdallaan. Ilo tehdä yhteistyötä. Aukioloajat ja kirjasto asioimisympäristönä Puutteelliset aukioloajat mainittiin avoimessa palautteessa vain 8 kertaa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muilla kirjastosektoreilla. Kirjaston tiloista annettiin yhteensä 36 negatiivista kommenttia. Tilat koettiin ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi, ja myös kirjaston epäedullinen sijainti talon sisällä (esim. kellarissa) herätti tyytymättömyyttä. Kirjastot ovat kaiken ajattelun alusta - siispä sijainti kertoo talon arvoista ja henkisestä tilasta. Muu palaute Lisää tiedotusta ja markkinointia kirjaston palveluista kaivattiin 28 palautteessa, hyllyjärjestyksen sekavuus mainittiin 12 kertaa ja parempia opasteita toivottiin 14 kertaa. Viisi vastaajaa toivoi kirjastoon enemmän tietokoneita ja kaukopalvelua kiiteltiin kolmessa palautteessa.

18 Elektroniset palvelut Elektronisiksi palveluiksi määriteltiin kyselyn yhteydessä kirjaston kokoelmatietokanta, kirjaston verkkosivut, tietokannat, Nelli-portaali, elektroniset lehdet ja kirjat, linkkilistat sekä muut elektroniset palvelut. Elektronisia palveluita käytetään eniten yliopistosektorilla. Myös elektronisten palvelujen merkitys on yliopistokirjastojen asiakkaille muiden kirjastojen asiakkaita korkeampi. Kaikkein tyytyväisimpiä elektronisiin palveluihin ovat yleisten kirjastojen asiakkaat. Tosin yleisten kirjastojen palvelutarjonnasta johtuen elektronisten palvelujen käyttö keskittyy hyvin voimakkaasti kirjaston omaan kokoelmatietokantaan. Kaikilla sektoreilla yleisin syy elektronisten palvelujen käyttämättä jättämiseen oli se, etteivät vastaajat kokeneet tarvetta niiden käyttöön. Elektronisia palveluja koskevassa avoimessa palautteessa eniten kritiikkiä annettiin niiden käytettävyydestä. Kirjaston aineistotietokanta Elektronisten palvelujen käyttö yleisissä kirjastoissa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 33,70 38,40 100 4,70 11,70 11,40 Kirjaston verkkosivut Nelli-portaali Verkkotietopalvelut Linkkikirjastot Tietokannat Verkkolehdet E-kirjat 22,60 33,10 15,60 8,40 20,30 2,90 7,30 1,60 4,90 3,70 8,90 17,40 38,30 31,80 6,20 4,20 12,90 16,20 33,50 31,10 6,60 1,00 8,20 2,70 9,20 13,80 10,80 46,70 33,80 46,40 33,30 44,80 33,60 53,40 34,60 Väh. kerran viikossa Väh. kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa

19 Elektronisten palvelujen käyttö yliopistokirjastoissa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kirjaston kokoelmatietokanta 45,30 32 2,20 10,10 10,40 Kirjaston verkkosivut 43,50 31,50 2,50 9,70 12,90 Tietokannat 33,60 33,10 13,70 4,80 14,70 Nelli-portaali 27,30 29,20 16,80 11,00 15,70 Elektroniset lehdet 22,80 23,20 23,10 14,20 16,80 Elektroniset kirjat 8 21,60 29,50 20,20 20,60 Väh. kerran viikossa Väh. kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Elektronisten palvelujen käyttö amk-kirjastoissa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kirjaston kokoelmatietokanta 29,80 38,70 10,90 3,30 17,40 Kirjaston verkkosivut 24,70 34,70 13,00 5,80 21,70 Tietokannat 15,90 31,70 18,20 9,10 25,20 Nelli-portaali 10,20 23,30 17,60 21,40 27,50 Elektroniset lehdet 6,50 17,90 21,80 24,20 29,60 Elektroniset kirjat 3,60 14,50 23,10 27,60 31,20 Linkkilistat 4,50 15,70 20,10 27,00 32,80 Väh. kerran viikossa Väh. kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa

20 Elektronisten palvelujen käyttö erikoiskirjastoissa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kirjaston kokoelmatietokanta 15,50 23,90 21,20 6,30 33,20 Kirjaston verkkosivut tai intranet 19,30 22,60 17,90 5,40 34,90 Tietokannat 15,60 18,60 16,00 9,50 40,20 Elektroniset lehdet 17,90 14,50 10,30 14,00 40,20 3,10 Elektroniset kirjat 8,40 13,60 21,90 53,00 Väh. kerran viikossa Väh. kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Avoin palaute elektronisista palveluista Yleiset kirjastot Elektronisia palveluja koskevassa avoimessa palautteessa niiden toimivuutta kritisoitiin 26 kertaa. Aineistohaussa ilmenneet ongelmat mainittiin 18 kertaa ja kirjastojen verkkosivujen sekavuus 17 kertaa. Aineiston varaamista ja lainojen uusimista pidettiin hyvinä palveluina. Toivotuin elektroninen palvelu oli sähköpostilla saatava muistutus eräpäivän lähestymisestä, joka mainittiin 17 kertaa. Muutamia mainintoja saivat myös toive mahdollisuudesta maksaa maksuja verkkopankissa, etäkäytön tarpeellisuus, RSS-syötteiden käyttöönotto, langattoman verkon saanti kaikkiin kirjastoihin, oman lainaushistorian näkeminen ja mahdollisuus siirtää kirjoja omista hyllyistä toisiin omiin hyllyihin kirjaston verkkopalvelun sisällä. Elektronisten palvelujen ei-käytön syistä saatiin 641 palautetta. 209 vastaajaa kertoi ettei tarvitse elektronisia palveluja. 184 vastaajaa ilmoitti käyttävänsä tarvitsemiaan elektronisia palveluja muualla kuin yleisessä kirjastossa. 156 vastaajaa ei tiennyt elektronisten palvelujen olemassaolosta tai koki niiden käytön liian vaikeaksi. 62 vastaajaa kertoi hakeutuvansa mieluummin kirjastoon paikan päälle hakemaan henkilökohtaista palvelua. Ajanpuute esti elektronisten palvelujen käytön 11 vastaajan osalta. 8 vastaajaa kertoi, ettei e-palveluja ollut heidän kirjastossaan saatavilla, ja 8 vastaajaa ei osannut kertoa syytä elektronisten palvelujen käyttämättä jättämiselle. Kirjastoilla on kaikenlaisia tietokantoja mutta arvatkaas mitä? Minua ei kiinnosta mihin tietokantaan joku teos kuuluu. Minua asiakkaana kiinnostaa vain kuinka nopeasti saan tietyn kirjan käsiini.

21 E-palvelujen käyttämättä jättämisen syyt yleisissä kirjastoissa Arvostaa fyysisiä käyntejä / henkilökohtaista palvelua 10 Tottumuksen puute 4 Taitojen puute 5 Ei tiedä e- palveluista 15 Muu 6 Ei tarvetta 32 Käyttää muualla 28 Ei tarvetta Käyttää muualla Ei tiedä e-palveluista Taitojen puute Tottumuksen puute Arvostaa fyysisiä käyntejä / henkilökohtaista palvelua Muu Yliopistokirjastot Elektronisista palveluista saatiin 47 positiivista palautetta. Lisäksi vastaajat antoivat korjaus- ja parannusehdotuksia. Nelli-portaalin vaikeakäyttöisyys mainittiin 46 palautteessa. Nelliin tyytyväisiä palautteita oli kolme kappaletta. 120 vastaajaa raportoi muista elektronisten palvelujen ongelmista ja epäselvyyksistä. Kirjaston verkkosivuihin tyytymättömiä palautteita oli 34 kappaletta, tyytyväisiä neljä kappaletta. Etäkäytön mainitsi positiivisena 10 vastaajaa. Etäkäyttöön liittyviä ongelmia mainittiin 14 palautteessa. Lisäksi aineiston varausjärjestelmä sisälsi joissain kirjastoissa samankaltaisina toistuvia ongelmia. Myös aikakatkaisun aiheuttamat ongelmat, palvelujen yhteensopimattomuus muiden kuin windowsjärjestelmien kanssa, puutteelliset käyttöohjeet, mahdollisuus maksaa sakkomaksut verkkopankissa, toimivammat linkitykset sekä yleinen käyttäjäystävällisyys palvelun helppouden ja nopeuden suhteen mainittiin avoimessa palautteessa. Muutamat vastaajat toivoivat myös ennen laina-ajan päättymistä sähköpostiin saatavaa eräpäivämuistutusta, jota ei kaikissa kirjastoissa vielä ollut käytössä. Elektronisten palvelujen ei-käytön syistä annettiin kaikkiaan yli 300 palautetta. Suurin yksittäinen syy elektronisten palvelujen käyttämättä jättämiseen oli se, etteivät vastaajat tunteneet tarvetta niiden käyttöön.

22 E-palvelujen käyttämättä jättämisen syyt yliopistokirjastoissa Epämukavia käyttää 8 Muu 26 Ei tiedä e- palveluista 14 Ei tarvetta 37 Taitojen puute 15 Ei tarvetta Taitojen puute Ei tiedä e-palveluista Epämukavia käyttää Muu Muita syitä elektronisten palveluiden käyttämättä jättämiseen olivat mm. tarvittavan materiaalin olemassaolo vain painetussa muodossa (16 mainintaa), aineistojen sekavuus ja hankalakäyttöisyys (14 mainintaa) ja itselle sopivien elektronisten aineistojen huono saatavuus (10 mainintaa). Yhteensä 11 vastaajaa ei ollut tottunut käyttämään elektronisia palveluja tai eivät olleet tulleet ajatelleeksi asiaa ja 4 kertoi vastaanottavansa mieluummin henkilökohtaista palvelua. Ammattikorkeakoulukirjastot Avoimessa palautteessa elektronisten palvelujen käytettävyyteen toivottiin parannusta 206 kertaa ja esimerkiksi aineistohakuun ja varausjärjestelmään liittyviä ongelmia mainittiin 152 palautteessa. Nelli-portaali mainittiin vaikeakäyttöiseksi 11 kertaa ja kirjaston verkkosivut saivat 49 negatiivista mainintaa. Positiivisia palautteita elektronisista palveluista annettiin yhteensä 54 kappaletta ja 39 vastaajaa toivoi lisää tiedotusta elektronisten palvelujen tarjoamista mahdollisuuksista. Laina-ajan erääntymistä koskeva muistutussähköposti sai kiitosta 16 palautteessa ja 47 vastaajaa toivoi palvelua käyttöön siten, että muistutus tulisi sähköpostiin jo ennen laina-ajan päättymistä eikä vasta samana päivänä tai lainojen jo ollessa myöhässä. Etäkäyttö mainittiin tarpeelliseksi palveluksi yhteensä 49 palautteessa ja siihen liittyviä ongelmia mainittiin 17 kertaa. Elektronisten palveluiden käyttöohjeissa havaitut puutteet mainittiin 13 kertaa. Tietokantojen aikakatkaisu mainittiin epäkäytännölliseksi 11 kertaa. Elektronisten palvelujen ei-käytön syistä annettiin kaikkiaan yli 1500 palautetta. Niistä lähes puolessa vastaajat kertoivat kokevansa, ettei heillä ole tarvetta elektronisten palveluiden käyttöön (712 mainintaa). Tietämättömyys elektronisten palvelujen olemassaolosta tai sisällöstä mainittiin 180 kertaa ja osaamisen puute niiden käytön suhteen mainittiin 170 kertaa. Seuraavaksi yleisin syy elektronisten palveluiden käyttämättä jättämiseen oli tottumuksen tai niihin perehtymisen puute,

joka mainittiin 114 kertaa ja 105 vastaajaa piti aineistoja liian sekavina, huonosti toimivina ja vaikeakäyttöisinä. 92 vastaajaa koki elektroniset aineistot epämukavina käyttää ja halusi siksi suosia painettuja aineistoja. 79 vastaajaa mainitsi ajan puutteen estävän perehtymisen elektronisiin aineistoihin. 39 vastaajaa ei ollut kiinnostunut elektronisista palveluista tai ei halunnut tutustua niihin ja 32 vastaajaa kertoi asioivansa mieluummin henkilökohtaisesti kirjastonhoitajan kanssa. 27 vastaajaa koki jääneensä ilman kunnollista käyttökoulutusta ja 16 vastaajaa ei ollut löytänyt palvelutarjonnasta itselleen relevantteja materiaaleja. Muutamia mainintoja saivat myös etäkäyttömahdollisuuden puute tai sen toimimattomuus, sekä avun kysymisen tai itse suoraan hyllystä etsimisen nopeus verrattuna elektronisten palveluiden käyttöön. 23 e-palvelujen käyttämättä jättämisen syyt amkkirjastoissa Muu 11 Epämukavia käyttää 6 Sekavia, huonoja 7 Tottumuksen puute 7 Taitojen puute 11 Ei tiedä e- palveluista 12 Ei tarvetta 46 Ei tarvetta Ei tiedä e-palveluista Taitojen puute Tottumuksen puute Sekavia, huonoja Epämukavia käyttää Muu Erikoiskirjastot Elektronisista palveluista yleensä saatiin erikoiskirjastojen osalta avointa palautetta yhteensä 94 kappaletta. Niistä heijastuu selvästi elektronisten palveluiden tärkeys kyselyn vastaajille, ja e- palvelut saivat onnistumisestaan yhteensä 16 mainintaa. Lisäksi lisää koulutusta ja tiedotusta e- palveluista toivottiin 14 kertaa. Tarjolla olevien e-palveluiden riittämättömyys sai 14 mainintaa ja 4 vastaajaa toivoi kirjastonsa käyttöön lisää tietokantoja (esim. Nelli-portaali). Lisää toivottiin myös erityisesti sähköisiä lehtiä. Etäkäytön tarpeellisuuden mainitsi 4 vastaajaa. Elektronisiin palveluihin liittyvistä ongelmista tuli yhteensä 25 mainintaa, ja niistä 11 liittyi sekaviin www-sivuihin ja 14 muihin käytettävyyteen liittyviin seikkoihin. Lisäksi 5 vastaajaa koki, että kysymyksessä ei oltu riittävästi täsmennetty mitä elektronisilla palveluilla tarkoitetaan.

Asiantuntija oppii kyllä käyttämään palveluja, jos niitä tarvitsee ja niitä haluaa käyttää ja kokee ne tarpeellisiksi. Ongelma voi olla ainoastaan siinä, että hän ei a) tiedä niiden olemassaolosta b) ei ymmärrä niiden tarpeellisuutta tai tärkeyttä omassa työssään. Kirjaston onkin hyvä aika ajoin muistuttaa olemassaolostaan ja osaamisestaan vaikka kahvitarjoiluin ja lyhyin tietoiskuin. Näin onkin toimittu, ja tätä on hyvä jatkaa - esim. kerran - kaksi vuodessa. Syitä elektronisten palvelujen käyttämättä jättämiseen saatiin yhteensä 175 kappaletta. Yleisin syy elektronisten palvelujen ei-käyttöön oli yksinkertaisesti se, etteivät vastaajat tunteneet tarvitsevansa niitä (75 mainintaa). 25 vastaajaa koki elektroniset palvelut liian vaikeakäyttöisiksi tai ei osannut käyttää niitä. 23 vastaajaa ei tiennyt elektronisten palvelujen olemassaolosta tai sisällöstä. Aikapula käytön opettelemiseen mainittiin 14 kertaa ja 14 vastaajaa ilmoitti käyttävänsä elektronisia aineistoja jossain muualla. 13 vastaajaa ei ollut löytänyt elektronisten palvelujen joukosta itselleen relevanttia materiaalia. 24 E-palvelujen käyttämättä jättämisen syyt erikoiskirjastoissa Käyttää muualla 8 Aikapula 8 Muu 14 Ei tiedä e- palveluista 13 Taitojen puute 14 Ei tarvetta 43 Ei tarvetta Taitojen puute Ei tiedä e-palveluista Aikapula Käyttää muualla Muu 8 vastaajaa kertoi pitävänsä paperiversiosta sähköisiä aineistoja enemmän ja 6 vastaajaa ei jostain muusta syystä halunnut käyttää elektronisia aineistoja tai ei ollut tottunut niiden käyttöön. Lisäksi 6 vastaajaa koki nopeammaksi ja helpommaksi tavaksi neuvojen kysymisen tai tarvittavan materiaalin etsimisen muulla tavoin. Neljä vastaajaa koki konkreettisen kirjastossa asioimisen miellyttävämmäksi ja kolme vastaajaa arvosti enemmän henkilökohtaista palvelua. Elektronisten materiaalien toimimattomuus mainittiin ei-käytön syyksi vain kaksi kertaa.

Kirjastopalvelujen vaikutukset 25 Kirjastopalvelujen vaikutuksia arvosteltiin numeroarviointina välillä 1 4, joista 1 = huomattavasti, 2 = jonkin verran, 3 = ei lainkaan ja 4 = en osaa sanoa. Yleisissä kirjastoissa kirjastopalvelujen vaikutuksia arvioitiin tarvittavan tiedon löytymiseen, lukemis- ja kulttuuriharrastusten tukemiseen, tietoteknisten taitojen kehittymiseen, virikkeiden tarjoamiseen vapaa-aikaan ja harrastuksiin, sosiaalisten kontaktien lisäämiseen ja elämänlaadun parantumiseen. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastojen vastaajat saivat arvioida kirjastopalvelujen vaikutuksia aineiston löytämisen ja alan seuraamisen helpottumiseen, opiskelun tai työtehtävien laadun parantumiseen, opiskelun tai työskentelyn tehostumiseen sekä uusien ideoiden syntymisen edistämiseen. Kaikilla sektoreilla yli 90 vastaajista koki kirjastopalvelujen helpottaneen aineistojen löytymistä joko huomattavasti tai jonkin verran. Yli 80 vastaajista koki kirjastopalvelujen parantaneen opiskelun tai työtehtävien laatua sekä tehostaneen opiskelua tai työskentelyä. Lähes yhtä monen mielestä kirjastopalvelut ovat helpottaneet oman alan seuraamista ja noin 70 vastaajista tunsi kirjastopalvelujen edistäneen uusien ideoiden syntymistä. Lisäksi kaikilla sektoreilla kirjastopalveluista annettiin runsaasti yleistä positiivista palautetta ja kirjastojen säilyttäminen koettiin tärkeäksi. Kirjastojen merkityksessä korostuivat opiskeluiden ja työtehtävien tukemisen rinnalla myös virkistyksen, motivaation ja elämyksien tarjoaminen. Yleiset kirjastot Vastauksista voi päätellä, että kirjastoilla on merkittävä vaikutus moniin elämän osa-alueisiin. Yli puolet vastaajista koki tiedon löytymisen, lukemis- tai kulttuuriharrastusten tukemisen ja vapaaaikaan tai harrastuksiin käytettävien virikkeiden kannalta kirjastojen vaikutuksen olleen huomattava. Kun vaikutuksen huomattavaksi arvioineiden määrään lisätään ne, jotka kokivat vaikutusta olleen jonkin verran, nousee kirjastojen positiiviseen vaikutukseen luottavien kokonaismäärä lähelle 90 prosenttia ja sen yli. Kirjastojen uskoi parantaneen elämänlaatuaan yhteensä 84,7 vastaajista. Kysyttäessa yleisten kirjastojen vaikutusta vastaajien sosiaalisten kontaktien lisääntymiseen ja tietoteknisten taitojen kehittymiseen olivat lukemat selvästi pienemmät. Lähes puolet vastaajista ei kokenut kirjastopalveluilla olleen näihin vaikutusta.

Yleiset kirjastot 26 Kirjastopalvelut ovat auttaneet löytämään tarvittua tietoa ; 1,90 ; 3,90 ; 2,70 ; 38,10 ; 53,50 Yleiset kirjastot Kirjastopalvelut ovat tukeneet lukemis- tai kulttuuriharrastuksia ; 2,00 ; 2,50 ; 3,00 ; 26,40 ; 66,10

Yleiset kirjastot 27 Kirjastopalvelut ovat kehittäneet tietoteknisiä taitoja ; 3,10 ; 12,10 ; 7,40 ; 28,80 ; 48,50 Yleiset kirjastot Kirjastopalvelut ovat tarjonneet virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin ; 2,40 ; 3,50 ; 6,20 ; 37,10 ; 50,90

Yleiset kirjastot 28 Kirjastopalvelut ovat lisänneet sosiaalisia kontakteja ; 2,40 ; 11,10 ; 46,80 ; 7,10 ; 32,50 Yleiset kirjastot Kirjastopalvelut ovat parantaneet elämänlaatua ; 2,30 ; 7,50 ; 5,40 ; 44,20 ; 40,50

Yliopistokirjastot 29 Yliopistosektorilla kirjastopalveluilla oli eniten vaikutusta aineiston löytymiseen, jonka 93,9 vastaajista arvioi helpottuneen joko huomattavasti (62,8 vastaajista) tai jonkin verran (31,1 vastaajista). Ainoastaan 1,2 vastaajista ei uskonut kirjastopalvelujen helpottaneen aineiston löytymistä. Vastaajista yhteensä 87 uskoi kirjastopalvelujen parantaneen opiskelun tai työtehtävien laatua ja tehostaneen opiskelua tai työskentelyä. Lisäksi 81 vastaajista koki kirjastopalvelujen helpottaneen alansa Vähiten kirjastopalveluilla koettiin olleen vaikutusta uusien ideoiden syntymiseen, johon uskoi yliopistosektorilla 68 vastaajista. Yliopistokirjastot Kirjastopalvelut ovat helpottaneet aineistojen löytymistä ; 2,40 ; 2,50 ; 1,20 ; 31,10 ; 62,80

Yliopistokirjastot 30 Kirjastopalvelut ovat helpottaneet alan seuraamista ; 2,60 ; 9,70 ; 6,50 ; 35,70 ; 45,50 Yliopistokirjastot Kirjastopalvelut ovat parantaneet opiskelun tai työtehtävien laatua ; 2,90 ; 6,10 ; 3,90 ; 43,70 ; 43,30

Yliopistokirjastot 31 Kirjastopalvelut ovat tehostaneet opiskelua tai työskentelyä ; 2,90 ; 5,20 ; 4,90 ; 41,90 ; 45,00 Yliopistokirjastot Kirjastopalvelut ovat edistäneet uusien ideoiden syntymistä ; 15,50 ; 13,50 ; 3,20 ; 21,20 ; 46,70

32 Ammattikorkeakoulukirjastot Vastaajien mielestä kirjastopalveluilla oli eniten vaikutusta aineiston löytymiseen. 58,1 vastaajista arvioi aineiston löytymisen helpottuneen huomattavasti ja 35,7 arvioi vaikutusta olleen jonkin verran. Ainoastaan 1,3 vastaajista ei uskonut kirjastopalveluiden helpottaneen aineiston löytymistä. 86 vastaajista uskoi kirjastopalveluiden parantaneen opiskelun tai työtehtävien laatua ja lähes yhtä suuri osa, 85 vastaajista, uskoi kirjastopalveluiden tehostaneen opiskelua tai työskentelyä. Lisäksi 79 vastaajista koki kirjastopalveluiden helpottaneen alansa seuraamista ja 69 vastaajista uskoi kirjastopalveluilla olevan vaikutusta myös uusien ideoiden syntymiseen. Ammattikorkeakoulukirjastot Kirjastopalvelut ovat helpottaneet aineistojen löytymistä ; 2,90 ; 2,10 ; 1,30 ; 35,70 ; 58,10

Ammattikorkeakoulukirjastot 33 Kirjastopalvelut ovat helpottaneet alan seuraamista ; 3,20 ; 9,80 ; 8,20 ; 28,90 ; 49,90 Ammattikorkeakoulukirjastot Kirjastopalvelut ovat parantaneet opiskelun tai työtehtävien laatua ; 5,90 ; 5,00 ; 3,40 ; 40,20 ; 45,40

Ammattikorkeakoulukirjastot 34 Kirjastopalvelut ovat tehostaneet opiskelua tai työskentelyä ; 3,30 ; 5,70 ; 6,40 ; 43,40 ; 41,10 Ammattikorkeakoulukirjastot Kirjastopalvelut ovat edistäneet uusien ideoiden syntymistä ; 13,60 ; 3,50 ; 21,10 ; 14,20 ; 47,60 Avoimessa palautetta yleistä positiivista palautetta kirjastosta annettiin yhteenä 293 kertaa. Kirjastopalvelunen säilyttäminen mainittiin 40 kertaa. Kirjastopalvelujen vaikutukset koettiin

ensisijaisesti opiskelua helpottaviksi (26 mainintaa) mutta 18 mainintaa saivat myös virikkeiden ja motivaation tarjoaminen. Kirjaston fyysisenä tilana mainitsi merkitykselliseksi 14 vastaajaa ja 20 vastaajaa koki kirjastopalveluista olevan apua virkistyksen ja mielenrauhan hankkimiseen. 35 Erikoiskirjastot Erikoiskirjastojen palveluilla koettiin olevan eniten vaikutusta aineiston löytymisen helpottumiseen, johon vastaajista yli 90 uskoi kirjastopalveluilla olleen vaikutusta joko huomattavasti (62,1 vastaajista) ja jonkin verran (30,8 vastaajista). Vaikutuksen puuttumiseen uskoi vain 1,4. Yli 80 vastaajista koki kirjastopalveluiden alan seuraamisen helpottumiseen, opiskelun, työn tai muun toiminnan laadun parantumiseen tai tehostumiseen ja yli 70 vastaajista uskoi kirjastopalveluiden edistäneen uusien ideoiden syntyä. Avoimessa palautteessa kirjastopalveluiden vaikutuksista mainittiin 25 kertaa kirjastojen tärkeys erilaisissa työtehtävissä menestymisen kannalta ja 40 kertaa mainittiin kirjastojen muut positiiviset ansiot. Kirjaston on hyvä aika ajoin pitää meteliä itsestään. Kirjaston toiminnot ovat tarpeellisia, ja käyttäjätkin voivat ne osin unohtaa, mikä johtaa oman työn hankaloitumiseen. Vireä kirjasto on sisältä hiljainen, mutta ulospäin välillä kuuluva. Erikoiskirjastot Kirjastopalvelut helpottaneet aineistojen löytymistä ; 3,10 ; 2,60 ; 1,40 ; 30,80 ; 62,10

36 Erikoiskirjastot Kirjastopalvelut helpottaneet alan seuraamista ; 4,20 ; 5,00 ; 5,20 ; 42,80 ; 42,90 Erikoiskirjastot Kirjastopalvelu parantaneet opiskelun, työn tai muun toiminnan laatua ; 4,00 ; 5,80 ; 3,40 ; 46,90 ; 39,80

37 Erikoiskirjastot Kirjastopalvelut tehostaneet työtä, opiskelua tai muuta toimintaa ; 3,60 ; 6,50 ; 5,40 ; 43,10 ; 41,40 Erikoiskirjastot

38 Kirjastopalvelut edistäneet uusien ideoiden syntymistä ; 11,60 ; 4,60 ; 26,00 ; 10,30 ; 47,40