VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK
Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset laivarahdit Energian ja bioenergian hinnat Yleinen talouskehitys Spekulatiivinen kauppa Hallinnolliset ja poliittiset päätökset Satokauden sää Pohjois- / Etelä akselilla
Viljapuolella on monta riskiä Hinta maailmalta EU kotimarkkinat Määrä satokauden säätila Laatu leipävilja rehuvilja? Markkinariski löytyykö ostaja Poliittinen riski EU Maailma Sää satovahinko asiat vakuutus mahdollisuudet Valuuttariski vientikaupoissa $/ Logistikka saadaanko vilja liikkeelle
Viljat ja öljykasvit 2015-2020 Maailman viljan- sekä öljykasvien tuotanto laskee hieman tarkastelukauden alkupuolella jääden 1.950 milj. tonnin tasolle. Tuotanto ja kulutus pysyttelevät hyvin lähellä toisiaan. Varastotaso pysyttelee 400 milj. tonnin tasolla n.22 % stoc-to-use ratio Poukkoilevat (volatilit) hinnat tulevat vaivaamaan markkinoita Hintataso pysyttelee alle 2008 tason mikä ei anna signaalia tuotannon nostoon oikeastaan missään päin maailmaa. Maailman viljakaupan määrä pysyttelee 300 milj. tonnin tasolla 2016 Rahdit pysyttelevät matalalla tasolla öljyn hinnan takia Tuojamaitten ostovoiman vakautuminen nostaa kulutusta jakson loppu puolella, 2018/20 mikä näkyy alenevista varastoista maailman laajuisesti Kysynnän kasvu nostaa viljojen hintaa sekä myös kiinnostusta tuottaa. Maailman viljavaranto alenee ja stoc-to-use ratio tippuu alle 20 % Viljaa tuotetaan nyt täydellä teholla, suurin nousu tulee korkeammista hehtaari sadoista sillä lisää viljelymaata ei tässä vaiheessa vielä saada mukaan tuotantoon. Tämä nostaa lannoitteitten hintoja ja pistää kasvinjalostuksen paineen alle saada uusia satoisampia lajikkeita markkinoille nopeampaan tahtiin geeniteknologia Suurimmat vaihtelut tulevat ääri sääilmiöitten kautta Väestönkasvu on tarkastelukautena linjaarinen
Viljat ja öljykasvit 2015-2020 Suurin vaikuttaja viljojen ja öljykasvien kysyntää tulee elintarvike ja rehu puolelta Aasian kasvavat ruoka markkinat. Lihan sekä viljatuotteitten, pastat, olut, ym. Kulutus nousee nopeasti Biopolttoaine puolella nähdään jopa tuotannon laskua ainakin ensimmäisen sukupolven tuotannossa 2 ja 3 sukupolvi jo käytössä Tuotannon nousua nähdään myös Aasiassa mutta se ei ehdi mukaan nopeaan kysynnän nousuun vaan EU alue, USA, Etelä-Amerikka sekä CIS maat tulevat enimmältä osalta vastaamaan tuotannon nostosta. Tämä nostaa tuotteiden hintoja mutta myös pienoisella (hyvin pienellä) viiveellä myös tuotantokustannuksia tuotantopanokset kokonaisuutena Tämä pistää logistiikka ketjun koville jotta nousevat vientimäärät saadaan siirtymään nopeasti kohti markkinoita EU alueella on vielä otettava mukaan laskuun nousevat tuontimäärät ainakin soijan suhteen jos ei sisäistä valkuaistasetta saada parempaan kuntoon Jos talouskasvu jatkuu niin tuotanto ei pysty vastaamaan kulutuksen nousua samassa tahdissa joka väistämättä nostaa hintoja nopeaan tahtiin jopa hallitsemattomasti 2007/08 tapaan. Viljojen ja öljy/valkuaiskasvien hinnan nousua voidaan odottaa satokauden 2016/17 aikana ja jos sääilmiöt tulevat mukaan kuvioihin niin jo tämän satokauden, 2015/16 aikana vaikka todennäköisyys on pieni
Maailman Viljatase ennuste (IGC) 07/08 11/12 14/15 16/17 (e) 18/19 (e) 19/20 (e) Tuotanto 1.699 1.846 2.002 1.978 2.037 2.066 Kauppa 240 267 300 297 309 316 Kulutus 1.678 1.844 1.973 1.987 2.043 2.071 Varasto 302 366 432 405 391 386 Muutos +21 +1 +30-9 - 6-5 Stoc-to-use ratio 18% 20% 22% 20% 19% 18%
Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohta EU:n maatlouspolitiikka kehitty entistä enemmän markkinalähtöiseen suuntaan CAP 2021 Vientituet poistuneet Interventio ainoastaan vehnälle Ohralla mahdollisuus mutta avataan ainoastaan ongelmatilanteessa Maailmanmarkkinahintojen suuret vaihtelut Volatiliteetti jatkuu
Viljele sopimusta vastaan Markkina sekä hintariski: Tuota sopimusta vastaan monia eri tyyppisiä Tee sopimus ajoissa Tunne omat tuotanto kustannukset Sovi osalle sopimusmäärästä hinta 30 50% Hajauta riski jakamalla myynti useampaan erään Sopimustuotanto antaa seuraavalle ketjun osapuolelle mahdollisuuden toimia Varmista että tiedät sopimuksen alla olevat laatu kriteerit: Sovi myös laatu preemio Sovi myös mitä erälle tapahtuu jos laatu ei täsmää leipävehnä sekä rehuvehnä samalle sopimukselle
6.7. -10 3.8. -10 8.9.-10 4.10.-10 25.10.-10 1.11.-10 7.12.-10 12.1.-11 7.2.-11 9.3.-11 6.4.-11 11.5.-11 6.6.-11 5.7.-11 5.8.-11 7.9. -11 5.10.-11 2.11. -11 7.12. -11 11.1. -12 7.2.-12 7.3.-12 11.4. -12 8.5.-12 6.6.-12 1.8.-12 5.9.-12 4.10. 31.10. 4.12. 11.1. 6.2. 6.3. 12.4. 7.5. 4.6. 6.8. 27.9. 4.11. 4.12. 8.1.-14 6.2.-14 5.3.-14 3.4.-114 7.5.-14 3.6.-14 6.8.-14 Vehnän hinta korrelatio, Matif/Suomi 300 250 200 150 100 50 0-50 -100 Basis, Matif Milling Wheat (Matif)** Milling Wheat (Finland)* * Specific weight min.78 kg/hl, Moisture content max.14%, protein min. 12 %, Falling Nbr. Min 220 **Specific weight min 76 kg/hl, Moisture content max.15%
Markkinariskien hallinta Jenkki sanonta: On tärkeämpää minimoida riskit kuin maksimoida voitto On hyvä muistaa että: Markkinariskienhallinta koskee koko viljaketjua Viljanmyyjä suojautuu laskevilta hinnoilta Viljanostaja suojautuu nousevilta hinnoilta
Maailman viljantuotanto/kulutus 26.02.2015 (lähde IGC)
Maailman vehnän tuotanto/kulutus 26.02.2015 (lähde IGC)
Maailman maissin tuotanto/kulutus 26.02.2015 (lähde IGC)
Maailman ohran tuotanto/kulutus 26.02.2015 (lähde IGC)
Maailman soijan tuotanto/kulutus 26.02.2015 (lähde IGC)
Markkkina informaatiota www.vyr.fi Vilja alanayhteistyöryhmä www.igc.com kansainvälinen viljaneuvosto www.hgca.com UK, Eu sekä maailma www.usda.gov USA:n ministeriön sivut www.agrarberatung-hessen.de Saksa www.toepfer.com Viljakauppias www.agrimoney.com markkina infoa www.cargill.com viljakauppias www.worldagwheather.com sääennuste www.insidestocks.com pörssinoteerauksia