Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen ja ahdistuneisuuteen Tampere 30.9.2009 Klaus Ranta ylilää ääkäri TAYS nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö
Nuoruusiän n masennus Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvaa nuoruusiäss ssä lapsuusikää ään n verrattuna kaksin kolminkertaiseksi Esiintyvyys Suomi: 5 10 % (Aalto-Set Setälä 2002, Haarasilta 2003). Sukupuolijakauma: tytöt: t: pojat 2:1 Oirekuva alkaa vastata aikuisten vakavaa masennusta Oirekuva vaikeutuu nuoruusiäss ssä: toimintakyky laskee voimakasta ahdistuneisuutta käytöshäiriöitä alkavaa päihteenkp ihteenkäyttöä itsetuhoisuutta
Nuorten masennus: samanaikaiset sairaudet Samanaikaissairastavuus (komorbiditeetti) on nuorilla enemmän n sääs ääntö kuin poikkeus 40-80%:lla masennuksesta kärsivistk rsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai useampi muu mielenterveyden häirih iriö. ahdistuneisuushäiri iriö (30-60 %:lla; alkaneet usein ennen) käytös- ja tarkkaavaisuushäiri iriö (30-80 %: lla; alkaneet usein ennen) päihteiden vääv äärinkäyttö (20-30 %:lla; kehittyminen samanaikaisesti) syömish mishäiriöihin ihin ja somaattisiin sairauksiin liittyy usein masennusta Jos masennukseen liittyy muita mielenterveyden häirih iriöitä, masennusjaksot uusiutuvat useammin, ovat kestoltaan pitempiä ja niihin liittyy useammin itsetuhoisuutta kuin pelkkää ään n masennukseen Monihäiri iriöisyys isyys johtaa useammin hoitokontaktiin kuin masennuksen esiintyminen yksinää ään - nuorten toimintataso jääj usein hoidon päättyessä alemmaksi kuin vain masennuksesta kärsineiden k nuorten
Nuoren depression oireet Ainakin kaksi viikkoa viisi oiretta vallitsee suuren osan ajasta / lähes l joka päivp ivä = vakava masennustila (kliininen diagnoosi) 1. Masentunut / ärtynyt mieliala * 2. Mielenkiinnon tai mielihyvän n väheneminen v * 3. Painon nousu/lasku (>5 %/kk) / selvä ruokahalun muutos 4. Unettomuus / liiallinen nukkuminen 5. Kiihtyneisyys / hitaus 6. Väsyneisyys V / voimattomuus 7. Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet 8. Keskittymiskyvyttömyys myys / pääp äättämättömyys 9. Toistuvat kuoleman ajatukset, itsemurha-ajatukset, ajatukset, -suunnitelmat, ja -yritykset *jompikumpi näistn istä on yksi viidestä oireesta
Nuorten masennus: Ikävaiheelle tyypilliset erityispiirteet Nuori ei tiedosta itse olevansa masentunut on ärtyisä,, kiukkuinen, vihainen; vaikeat riidat perheessä ja ystävien kanssa Voimakkaat mielialan vaihtelut ja pitkäkestoinen kestoinen ikävystyneisyys liittyy ikätovereista ja perheestä eristäytyminen Epämää ääräinen ruumiillinen oireilu vatsakivut, pääp äänsärky, lihasjännitys), tai jatkuva huoli terveydestä etenkin varhaisnuorilla ja tytöill illä.. Usein myös s ahdistuneisuushäiri iriöistä kärsivillä Jatkuva levottomuus nuori etsii aktiviteettia tai seuraa pitää ääkseen pahan olon poissa Varttuneemmilla nuorilla päihteiden p vääv äärinkäyttöä,, vieraantumista ja itsemurhayrityksiä,, erityisesti tytöill illä irrallisia seksisuhteita Pojilla aikaisempaan käytk ytökseen nähden n epätyypillist tyypillistä epäsosiaalista käyttäytymistä,, pikkurikollisuutta, tuhoamista ja hävitth vittämistä. Nuorilla depression oireet havaitaan usein koulussa. Nuoren suoriutuminen laskee perustasoon nähden, n poissaolot tai oppituntien häirintä Nuorisopsykiatrisessa avohoidossa olevista nuorista 85% :lla itsemurha emurha- ajatuksia ja 1/3 on yrittänyt itsemurhaa Epäsuora itsetuhoisuus välinpitämättömyys tai kyvyttömyys suojella itseää ään n vaaratilanteilta Koulukiusaamiseen osallisilla, sekä kiusaajilla että kiusatuilla, voi olla vakavia masennusoireita ja itsetuhoisia ajatuksia
Ahdistuneisuushäiri iriöt Pelko-oireiset oireiset häirih iriöt Määräkohtainen pelko (fobiat; korkeat paikat, veri, pimeä..) Sosiaalisten tilanteiden pelko (esiintyminen, tutustuminen) Julkisten paikkojen pelko (bussit, elokuvat, marketit) Paniikkihäiri iriö (tukehtuminen, pyörtyminen, kohtaus) Yleistynyt ahdistuneisuushäiri Pakko-oireinen oireinen häirih iriö (monet huolet, koulu, terveys..) iriö (jumittavat pakkoajatukset ja toiminnot; likaisuus, seksuaalisuus, uskonnollisuus, symmetrisyys, taikausko) Eroahdistushäiri iriö (eroon joutuminen) Traumaperäiset häirih iriöt Posttraumaattinen stressireaktio (järkytt rkyttävä kokemus, muistuminen) Äkillinen stressireaktio
Ahdistuneisuushäiri iriöt Ahdistuneisuushäiri iriöt t ryhmänä nuorten yleisimpiä mielenterveyden häirih iriöitä esiintyvyys on nuorilla noin 6 10 % Tytöt t kärsivk rsivät t poikia useammin useimmista ahdistuneisuushäiri iriöistä pakko-oireisen oireisen häirih iriön n ja sosiaalisten tilanteiden pelon esiintyvyys lisää ääntyy varhaisnuoruudesta alkaen puberteettikehityksen edetessä myös s paniikkihäiri iriön n esiintyvyys lisää ääntyy eroahdistushäiri iriötä ei nuorilla enää siinä määrin kuin lapsilla määräkohtaiset pelot alkavat usein lapsuusiäll llä ja osa niistä säilyy läpi l nuoruusiän n aikuisuuteen asti
Perinteinen työnjako Perusterveydenhuollon - erityisesti kouluterveydenhuollon tärket rkeä tehtävä on ollut tunnistaa ja seuloa nuorten hoitoa vaativaa psyykkistä oireilua. Kun ongelmien selvittely aloitetaan koulussa, voidaan samalla kartoittaa psyykkisen oireilun vakavuutta ja mahdollista konsultaation tai hoidon tarvetta. Usein jo muutamat (esim. 3-83 8 kertaa) selvittelevät t tapaamiset helpottavat tilannetta ja monia lieviä masennustilanteita voidaankin hyvin hoitaa perusterveydenhuollossa. -> > tutkimuksen hoidollisuus
Minkälainen nuorten masennus voitaisiin hoitaa kouluterveydenhuollossa? Taso 1): Ennaltaehkäisy ja depressio-oireet oireet ilman kliinistä masennustilaa (koulutaso -> > oppilaiden edukaatio; luokkataso -> ongelmien selvittelyt, perheen + muun tuen haku) Taso 2): Lievät t masennustilat reagoivat yksittäisen isen työntekij ntekijän n lyhyeen ja selvittelevää ään, tukea antavaan, hallintakeinoja ja psykoedukaatiota (oireista ja niiden yleisyydestä tiedottavaan) ja tuke< tarjoavaan hoitoon (kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi)
Nuoren masennuksen vaikeustaso ja hoito perustasolla (1) Taso 1): Masennusalttius, masennus-/ahdistu /ahdistu- neisuusoireet + ennaltaehkäisy. Ei kliinistä masennustilaa Sovellettavissa nuorten ryhmissä tai luokkatasolla Luokka- ja ryhmäperusteiset ohjelmat koulussa FRIENDS; (Barrett ym. 2001) ahdistuneisuus ja masentuneisuus), CWD-A A (Clarke ym. 1990, masennusoireet) Tunteiden tunnistaminen, tunteiden ja ajatusten erottelu Sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot Itsetunnon rakentaminen Oireiden hallintakeinot Rentoutustekniikat Aktiviteettien ohjelmointi (CWD-A); tai myönteisten mielikuvien / ajatusten käyttk yttö
Tapaus masennuksen Joni 14 vuotta vaikeustasolta 1) Keskittymisen puutteita ja vilkkautta jo lapsuudesta, mahdollisesti lieviä ADHD -oireita Koulun ryhmätilanteissa helposti epäonnistuu, toimii hätäisesti, sanoo jotain muiden mielestä tyhmää Tekee itsestää ään n pellen Itse koettuja huonommuuden tunteita en osaa mitää ään Lievää mielialan laskua, ahmii karkkia ja limsaa Saattaisi hyöty tyä kouluun suunnatusta ryhmämuotoisesta muotoisesta interventioista, normalisoinnista, ongelmanratkaisukykyjen opettamisesta
FRIENDS -ohjelma FRIENDS (Barrett ym. 2001): koululaisten ahdistuneisuus- ja masennusoireet) Työvälineet: 10 + 2 sessiota viikoittain Kehitetää ään n käsittelytaitoja k ja tekniikoita elämäss ssä ilmenevien ahdistuneisuutta nostattavien tilanteiden kanssa selviämiseksi ja niiden hallitsemiseksi. ajatusten uudelleenmuotoilu rentoutumistekniikat tarkkaavuuden uudenlaisen suuntaamisen harjoittelu vanhemman kanssa toteutettavat altistusharjoitukset vanhempien, perheen ja ikätoverien tuen ja heiltä oppimisen aktivointi Laajemmat tavoitteet Tunnekestävyyden (resilience) kehittäminen Ahdistuneisuuden tunnekokemuksen normalisointi Itseluottamuksen kehittäminen vaikeissa tai ahdistuneisuutta herätt ttävissä tilanteissa tunteiden tunnistamisen, tunteiden ja ajatusten erottelun oppiminen Itsetunnon ja ongelmanratkaisutaitojen rakentaminen
www.asemanlapset.fi Friends nuorille Nuorten ohjelma on suunnattu yläkoululaisille. Friends-tunnit sopivat pidettäväksi esimerkiksi terveystiedon, oppilaanohjauksen ja äidinkielen tunneilla. Vaihtoehtoisesti Friends-ohjelmaa voidaan hyödyntää 7-luokkalaisten ryhmäyttämiseen, luokanvalvojan tunnilla tai ohjelma voidaan toteuttaa valinnaisena kurssina. Myönteisiä kokemuksia ja hyvää palautetta olemme saaneet ohjelman toteuttamisesta seitsemänsissä luokissa. Ohjelma on koettu toimivaksi myös 10-luokilla. Koulujen johto-, opetusja oppilashuoltohenkilöstön lisäksi Friends-ohjaajiksi voivat kouluttautua myös kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät ja toimia opettajien työpareina luokissa. Kevääseen 2009 mennessä nuorten ohjelma on ollut käytössä 30 yläkoulussa ja 1300 oppilaalla eri puolilla Suomea.
Ohjelmaan osallistuneiden nuorten Friends-ohjelma oohjelman perusajatukset ofriends lapsille ofriends nuorille Friends ja opetussuunnitelma Koululaisen mielenterveys Friends ajankohtaista Koulutukset Kirjatilaukset Yhteistyökumppanit Uutisarkisto Yhteystiedot Extranet kommentteja: "Olen ajatellut enemmän n mitä teen." "Olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin. Rentoutumaan, kun on huono, ärsyttävä ja surullinen fiilis." "Olen oppinut hillitsemää ään n paremmin itseni ja en suutu nykyää ään n niin helposti. Sosiaalisuuteni on parantunut ja suhtaudun paremmin erilaisiin ihmisiin." Ohjelmaan osallistuneiden ohjaajien kommentteja: "Oppilastuntemus kasvoi valtavasti, työparin kanssa työskentely oli palkitsevaa, opin uutta, aineisto hyvä." "Tehtävät t antoivat paljon oppilaille, tuntuivat auttavan oppilaiden ryhmää ääntymisessä ja keskinäisen isen luottamuksen syntymisessä.. Tehtävien kautta oppii itsestää ään, mutta samalla myös s tuntemaan luokkakaverinsa." Vanhempien kommentteja: "Lapseni on ollut todella kiinnostunut ja halukas osallistumaan tunteihin, hän n on puhunut asioista paljon myös s vapaa-aikana." aikana." "Hyvä idea, nykynuorissa paljon nuoria, jotka voivat tosi huonosti ja tarvitsevat kaiken mahdollisen avun ja ehkä "terveemmät" t" nuoret oppivat ymmärt rtämään erilaisuutta" "Lapseni urheiluharrastuksen myötä pelitappiot eivät ole tuntuneet niin pahoilta, koska pelistä on haettu positiivisia tapahtumia." Esimerkkejä Friends-teht tehtävistä: Mieti iltaisin ennen kuin menet nukkumaan, mitä
Nuoren masennuksen vaikeustaso ja hoito perustasolla (2) Taso 2): Lievät t masennustilat Sovellettavissa yksittäisen isen perus- ja (menetelmä) koulutetun työntekij ntekijän n vastaanotolla kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori, psykiatrinen sh). Ei itsetuhoisuutta, toimintakyvyn lasku Perheen tiedettävä hoidosta Menetelmät, t, jotka soveltuisivat opiskeltaviksi: Kognitiivis-behavioraaliset lyhytterapiamenetelmät Oirehallinta, ajattelun korjaaminen, psykoedukaatio, aktiviteettien lisää ääminen (esim. Clarke ym. 1999) Interpersoonallisen terapian menetelmät Psykoedukaatio ja depressioon liittyvien ihmissuhdeongelmien
Tapaus vaikeustasolta 2) Raisa 13 vuotta Läheisen isoäidin idin kuolema Tätä seuraa neljän n viikon jakso jolloin ensin surullinen, mutta mukaan alkaa liittyä myös s laajempaa haluttomuutta, kohtuuttomia syyllisyysajatuksia, unettomuutta Ei jaksa tulla kouluun viikon aikana, poissaolojakso - > alkaa tulla arvottomuus- ja syyllisyysajatusten pahenemista Reaktio irtoaa tavanomaisesta surureaktiosta = lievä masennustila Koulussa omissa ajatuksissaan, keskittyminen ei onnistu Parempi että olisin kuollut,, kaveriseura ei kiinnosta
Hoitomuotoesimerkki: interpersoonallinen terapia (IPT) 1) Käsikirjaksi muokattu ohjelma 12 viikolle (Mufson ym.2001) koulutetun terveydenhuollon työntekij ntekijän (koulupsykologi, terveydenhoitaja, kuraattori) opittavissa IPT: n periaatteet (sovellettavissa muutenkin) depressio ilmenee ihmissuhteissa, jotka voivat laukaista masennuksen tai vaikeuttaa sitä oireisiin suuntautuminen ja keskittyminen: vuorovaikutustapahtumien ja mielialan suhteen ymmärt rtäminen suhteiden parantaminen johtaa depressiosta
Ihmissuhteet ja masennus IPT- periaatteita; sovellettavissa muulloinkin Tunnistetaan ongelma-alue/alueet alue/alueet 1. Suru Potilaalle tärket rkeän n henkilön n kuolema 2. Roolimuutokset Elämänmuutokset myönteiset ja kielteiset 3. Henkilöiden iden väliset v ristiriidat Erimielisyydet tärkeisst rkeissä ihmissuhteissa kaverit, opettajat, vanhemmat, sisarukset) 4. Henkilöiden iden välinen v arkuus Yksinäisyys isyys ja sosiaalinen eristyneisyys Keskitytää ään n nykyisiin ihmissuhteisiin, ongelman vuorovaikutuk- selliseen luonteeseen, autetaan nuorta hallitsemaan masennuksen vuorovaikutuksellisia puolia
Nuoren masennuksen hoito perustasolla - edut Varhainen puuttuminen: Masennusjaksojen kesto lyhenee; liitänn nnäisongelmiin puuttuminen Aktivoidaan sosiaalinen ja perheen tuki oireilu huomattavaksi Nuoren hoitaminen normaalissa elämänkontekstissa Hoidosta koituvat ajalliset menetykset pienempiä esim. kouluun Stigmatisoitumisen vähenemisen v / ennaltaehkäisy ja oireiden hallinta luokkiin ja osaksi normaalia; miksei myös s itseä painavista asioista puhumisen kulttuuri? Verkostojen käyttk yttö lähellä nuorta ei tiedon, ei ajan hukkaa Uusia käytk ytäntöjä esim. koulun, perusterveydenhoidon, sosiaalitoimen, mahdollisesti jopa nuorisotoimen välille? v Nuoren oma hoito ja muu tarvittava tuki lähelll hellä
Nuoren masennuksen hoito perustasolla: haasteita Koulutukselliset haasteet Tunnistaminen: Depression tunnistaminen komorbiditeetin (erityisesti käytk ytös- ja päihdehp ihdehäiriöt) ohella ja vaikeusasteen ja hoitoisuuden arviointi Hoito: Psykososiaaliset ja lyhytterapeuttiset menetelmät Suomessa jopa erikoissairaanhoidossa alikäytettyj ytettyjä, perustasolla samoin Menetelmien yhdistäminen. Perhetyön onnistuminen vaatii usein työpareja / pieniä tiimejä työryhm ryhmän n kriittinen koko
Kiitokset tarkkavaisuudestanne!