MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN TUNNISTAMINEN Masennus ja masentuneen vanhemman tukeminen perhetyössä 24.11.2011 1

Mielialahäiriössä keskeistä on mielialan tai mielenvireen pitempään kestänyt muutos Muutos kestää yhtäjaksoisesti vähintään 2-3 viikkoa, kuukausia, jopa vuosia Muuttuneeseen mielialaan liittyy myös erilaisia oireita Mielialahäiriöt luokitellaan oireiden laadun, keston ja vaikeusasteen mukaan 24.11.2011 2

Masennushäiriöt Masennustila on oireyhtymä ja sen diagnostiikassa on keskeistä niin oireyhtymän toteaminen kuin yksittäisten masennusoireiden tunnistaminen Tähän luokkaan katsotaan kuuluviksi masennustilat ja toistuvat masennukset, pitkäaikainen masennus eli dystymia sekä toistuvat lyhyet masennusjaksot. Masennuksessa voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakavaasteiset ja psykoottiset masennukset oirekuvansa perusteella. Samoin voidaan erotella melankoliset ja epätyypilliset masennustilat. Mielialan muutos voi ajoittua tiettyyn vuodenaikaan, jolloin puhutaan esim. talviaikaan esiintyvästä kaamosmasennuksesta. Synnytyksen jälkeen ilmenevää masennusta kutsutaan synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Se ilmenee heti synnytyksen jälkeisten viikkojen aikana. 24.11.2011 3

Joskus masennustiloihin liittyy yksittäisiä tai toistuvia mania- tai hypomania-jaksoja, jolloin mieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut. Silloin puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jota myös kutsutaan nimillä bipolaarihäiriö tai maanis-depressiivinen mielialahäiriö. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan jakaa tyyppiin I ja II. Tyypin I häiriössä mielialan kohoamisjaksot ovat luonteeltaan maanisia ja tyypin II muodossa ne ovat hypomaanisia. Mielialan aaltoiluhäiriössä eli syklotymiassa mieliala vaihtelee toistuvasti lievän masentuneisuuden ja lievän maanisuuden välillä. 24.11.2011 4

Masentuneen mielialan taustalla voi olla myös jokin sairaus, joka aiheuttaa mielialaan muutoksia, jopa pitempiaikaisia. Kilpirauhasen vajaatoiminta Lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta Krooniset infektiot Sokeritauti Anemia Erilaiset neurologiset sairaudet On hyvä muistaa myös se, että joidenkin lääkkeiden, alkoholin tai muiden päihteiden käyttö voi aiheuttaa masennusta 24.11.2011 5

Masennustilat ja etenkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksot voivat olla toistuvia, mutta sairausjaksojen toistumisalttiutta, pituutta tai vakavuutta voidaan olennaisesti vähentää hoidon avulla (lääkehoito, terapiat). Masennus- tai maniajakson uusiutumista kutsutaan relapsiksi, toistuvien sairausjaksojen välistä oireetonta vaihetta taas remissioksi. 24.11.2011 6

Pitkäaikainen masennus eli dystymia Tarkoittaa oirekuvaltaan lievä-aseteista, mutta pitkäaikaista masennuksen muotoa. Pitkäaikaisuus tarkoittaa tässä sitä, että masentunut mieliala on kestänyt lähes yhtäjaksoisesti ainakin kaksi vuotta. Normaalin mielialan jaksot eivät kestä muutamaa viikkoa kauempaa. 24.11.2011 7

Masentuneisuuden oireina ilmenee vaihtelevasti vähintään kolme seuraavista oireista: Vähentynyt energia Unettomuus Heikentynyt itseluottamus Keskittymisvaikeudet Itkuisuus Vähentynyt kiinnostus sukupuolielämään tai muita mielihyvää tuottaviin asioihin Toivottomuuden tunne Pessimistinen asenne Menneisyyden murehtiminen Sosiaalinen vetäytyminen Huomaa kuitenkin, että oirekuva on lievempi kuin varsinaisissa masennustiloissa. 24.11.2011 8

Masennustilasta kärsii vuoden aikana n. 5 % suomalaisista. Naisilla masennus on 1,5-2 kertaa yleisempää kuin miehillä. 2/3:lla pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivistä tila muuttuu vakavaoireiseksi depressioksi. Depressio on siis sairauden nimi, jonka antaa lääkäri diagnoosissaan. Huomaa, että pitkäaikainen masentuneisuus on psyykkisesti kuluttava tila, joka oikeasti heikentää ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. 24.11.2011 9

Hetkellinen tai masentunut mieliala on normaalireaktio erilaisiin pettymyksiin, siksi esim. lähiomaisen kuolemaan liittyvää surureaktiota ei diagnosoida masennukseksi Jos masentuneisuus jatkuu vähänkin pitempään, on luonteeltaan voimakasta, heikentää elämänlaatua tai kaventaa ihmissuhteita, on aina viisasta kääntyä mielenterveydenhoidon ammattilaisen puoleen masentuneisuuden syiden selvittämiseksi. 24.11.2011 10

Toimintakyvyn häiriintyessä on syytä pysähtyä pohtimaan sen synnyn syitä. Melkein kaikkiin mielenterveyden häiriöihin liittyy toimintakyvyn muutoksia: esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi hypomania tai maniavaiheessaan touhuta ylenpalttisesti, esim. siivota, leipoa, urheilla. Toisaalta lamaantuessaan ihminen ei kykene selviytymään edes perusasioista: peseytymisestä, siivoamisesta, syömisestä Ihminen on toimiva eläin! Vain harva haluaa olla laiska. 24.11.2011 11

Masennuksella on monet kasvot ja sen tunnistaminen on todella vaikeaa. Se naamioituu kuin kameleontti tarpeen tullen. Läheisetkään eivät aina tiedä masennuksen olemassaolosta mitään. Häpeä estää sen näyttämistä. Pelko kieltää esiintuloa. Hätä ja kyvyttömyys eivät anna sitä ilmi. 24.11.2011 12

Masennus ja sen oireet voivat ärsyttää läheisiä ja tukihenkilöitä. Voi tulla tunne siitä, että henkilö on laiska ja saamaton. Ilkeä ja ärsyttäväkin. Näistä tunteista on päästävä pois ja uskallettava nähdä niiden taakse. Tieto ja ymmärrys oireen taustalla olevasta sairaudesta antaa voimaa myös läheisille ja tukihenkilöille. Kukaan ei ole luontaisesti laiska, kaikki haluavat selvitä omillaan mahdollisimman pitkälle. Halu toimia on siis jokaisella olemassa. Kaikessa työssä on järkevää koettaa palauttaa toimintakykyä. 24.11.2011 13

Miesten masennus Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja väsymys on kova. Kyky nauttia asioista on kadonnut Ilmenee usein tyypillisiksi nimettyinä masennusoireina: heillä se tulee usein esiin unen häiriintymisenä ja ruokahalun vähenemisenä. Osa miesten masennuksista saattaa jäädä tunnistamatta ja peittyä esim. alkoholin käytön taakse. Alkoholi lievittää ahdistusta ja masennusoireita, mutta pitkään ja runsaasti käytettynä se lisää ahdistusta, masennusta ja pahentaa oireita. Näin tästä avusta voi tulla lisäongelma! 24.11.2011 14

Mies voi kokea masennuksen ja pahan olon myöntämisen epämiehekkääksi ja heikkouden merkiksi Mies ei hae helposti apua Mies purkaa pahaa oloaan touhuamiseen ja suorittamiseen, joka kiihtyy ja työpäivä voi kestää aamusta iltaan Mies voi purkaa oloaan pelaamiseen. Itsemurhia miehet tekevät kolme kertaa naisia enemmän. Tunteista ja sisäisestä elämästä puhuminen on miehelle vieraampaa kuin naiselle. Varhainen alkoholin käyttöön puuttuminen ja sen syyn selvittäminen voisivat olla miehen masennuksen seurausten (itsemurhien ehkäisyn) kannalta hyvä juttu. 24.11.2011 15

Miehet eivät ole tutkimusten mukaan oppineet käsittelemään tunneasioita lapsuudessaan, sillä vanhemmat puhuvat tunneasioista ja etenkin surullisuudesta enemmän tyttöjen kuin poikien kanssa. Miehillä on todettu myös olevan naisia enemmän aleksitymiaa eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista. Myös ajattelussaan miehet keskittyvät naisia herkemmin ulkomaailman tapahtumiin ja yksityiskohtiin sen sijaan, että pohtisivat sisäisen maailman asioita. Aleksitymian on todettu olevan yhteydessä myös työuupumukseen. Samoin se on yhteydessä vähäiseen koulutukseen ja pieniin tuloihin. Sitä on todettu olevan enemmän ikääntyneillä, mutta syytä ei siihen tiedetä (johtuuko se ikääntymisestä vai kasvatuseroista?) 24.11.2011 16

Miesten tuntemuksia masennuksessa Ristiriita suorittamiseen liittyvissä odotuksissa Yhteyden puute toisiin Vieraantuneisuus ja etäisyys Eristäytyneisyyden ja muista eroavuuden tunne Pelko, että tulee nähdyksi heikkona Kontrollin puute Itsesyytökset Surullisuus, viha, syyllisyys ja pelko 24.11.2011 17

Naisten masennus Naisten masennus on lähes kaksi kertaa miehiä yleisempää. Ero syntyy murrosiässä. Yhdeksi syyksi on arveltu naishormonitoimintaa. Raskauden aikana 10-12 %naisista potee masennusta. Raskauden jälkeinen ja vaihdevuosiaikainen masennus ovat tuttuja monille. Tutkimuksissa naishormonien yhteys masennukseen on ristiriitaista. Eläinkokeissa naishormoni estrogeeni kuitenkin lisää stressihormoneja ja naiset ovat stressissä depressiolle miehiä alttiimpia. 24.11.2011 18

Masennus ilmenee alakuloisena mielialana ja väsymys on kova. Kyky nauttia asioista on kadonnut Naisen mieli reagoi myös miehen mieltä useammin erilaisina ruumiillisina oireina, esim. kipuina. Naiset myös ahdistuvat herkemmin ja kokevat miehiä enemmän Naisilla masennuksen oireet syyllisyyden ja ilmenevät epätyypillisesti: arvottomuuden tunteita. ruokahalun, hiilihydraattihimon ja unen tarpeen lisääntymisenä.. 24.11.2011 19

Vaikka naisilla on miehiä parempi kyky käsitellä ja puhua tunteistaan, tytöt käsittelevät usein myös kielteisiä tunteita yksityiskohtaisemmin kuin pojat. Tällainen märehtiminen ja murehtiminen pikemminkin kuitenkin lisää masennusta kuin karkottaa sitä. 24.11.2011 20

Uni Unien näkeminen on yksi hyvä tunne-elämän säätelijä. Uni monine tasoineen vaikuttaa ihmisen tunneelämän tasapainoisuuteen. Impulsiivisuus ja äkkipikaisuus lisääntyvät huonolaatuisen ja/tai liian vähäisen unen jälkeen. Psyykenhäiriöistä masennusta on epäilty osittain unenpuutteen aiheuttamaksi. Myös muihin psyyken ongelmiin unenpuute on selittävä tekijä, vaikka kyse on usein syy-seuraussuhteista: henkinen paha olo estää unen saantia, mikä taas johtaa pahanolon lisääntymiseen noidankehämäisesti. 24.11.2011 21

Unen tarvetta ei voi korvata millään. Ihminen tarvitsee lepoa. Kokonaan valvotun unen jäljiltä seuraava yöuni ei ole yhtä pitkä kuin menetetty yöuni. On kyetty osoittamaan, että korvausuni sisältää lähes kaiken syvästä unesta, mutta vain osia vilke- eli REM-unesta. Näin on päätelty, että syvä uni on ihmiselle elintärkeä univaihe. Unen määrä vaihtelee eri ikäkausina ja eri elämäntilanteiden mukaan. Keskimääräinen suositus on 8-10 tuntia unta vuorokautta kohden. Väliaikaisesti valvominen ei aiheuta paljoa ongelmia, mutta univaje alkaa pian näkyä monella tapaa. 24.11.2011 22

Erilaisten suoritusvirheiden taustalla on usein keskittymiskyvyn puute, arvostelukyvyn puute ja omia suorituksia yliarvioidaan. Nuorilla univaje vaikuttaa oppimiseen kahdella tavalla: keskittymistä ja asioiden mieleenpainumista haitaten. Oppimisessa ongelmia aiheuttaa myös nuorten runsas valvominen. Myös aikuisten oppimiseen vaikuttaa univaje sen lisäksi, että aikuisilla mieleenpainamiskyky on erilainen kuin nuorilla Käytösongelmat ovat usein seurausta unenpuutteesta. 24.11.2011 23

Psykofysiologiseksi unettomuudeksi kutsutaan stressitilanteen laukaisemaa unettomuutta, joka voi jatkua, vaikka stressi poistuisi. Elimistö jää ylivirittyneisyyden tilaan eikä pysty rauhoittumaan, mikä on edellytys nukahtamiselle. Unihygienian tarkistaminen voi auttaa. Jos tilanne jatkuu yli kaksi viikkoa, tulisi hakeutua lääkäriin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoja voisi käyttää apuna. Sellaisia löytyy mm. depressiokoulun hallintamalleista. Toisaalta ihmisiä on aamuvirkkuja, iltavirkkuja ja siltä väliltä ihmisiä. Tämä piirre säilyy läpi elämän ja tahtoo periytyä. 24.11.2011 24

Kaamosmasennus Oireet: ilottomuus, masennus, ärtyneisyys, univaikeudet, epäselvät kivut, ruokahalun lisääntyminen, painonnousu talvella (yli 5 kg), energiatason lasku, jatkuva väsymys ja uneliaisuus, sosiaalisen aktiivisuuden väheneminen 24.11.2011 25

Selitys ja diagnostiikka: valon määrän väheneminen niin pohjoisella kuin eteläiselläkin pallonpuoliskolla näyttää lisäävän talviaikaisen masennuksen määrää, väsymystä ja univaikeuksia kaikkialla maailmassa. Mitä pohjoisemmaksi esim. Euroopassa mennään, sitä enemmän kaamosmasennusta esiintyy. Valon parantava voima on tunnettu jo antiikin ajoista alkaen. Esiintyvyys: 5-10 % suomalaisessa väestössä, useammilla esiintyy lievempiäkin oireita Naisilla yleisempää Pahenee iän lisääntyessä Taipumus näyttää olevan voimakkaasti periytyvä Ei johdu menetyksistä, paineista tai elämäntilanteista 24.11.2011 26

Selittäviä tekijöitä: Aivojen käpylisäkkeen vaikutus aivojen serotiini-välittäjäaineen ja melatoniinin (unihormoni) toimintaan aiheuttaa vaikutuksia ihmisten ja eläinten vuorokausi- ja vuodenaikarytmeihin ja viettitoimintoihin (aktiivisuuteen, ravinnonhakuun, aggressiivisuuteen, pelokkuuteen ja seksuaalisuuteen). Ihmisten ja eläinten keskushermosto noudattaa kahdenlaista aikarytmiä: vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Ihmisillä serotoniinin puutteen ajatellaan olevan yhteydessä monenlaisiin psykiatrisiin häiriöihin esim. masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja paniikkireaktioihin, hillitsemishäiriöihin. 24.11.2011 27

Ahdistuneisuushäiriöt Tällä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäaikainen hoitamaton ahdistuneisuushäiriö altistaa henkilöä vaikealle masennukselle ja esim. päihdeongelmille Nykyisessä ICD10-tautiluokituksessa erotellaan keskeisinä ahdistuneisuushäiriöryhminä paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 24.11.2011 28

Paniikkihäiriö Tyypillistä toistuvat, vaikeat ahdistuskohtaukset Kohtaukset eivät rajoitu mihinkään erityistilanteisiin Kohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä ahdistusoireita (sydämen tykytys, rintakipu, huimaus, tukehtumisentunne, epätodellinen olo) ja psyykkisiä oireita (hallinnan menettämisen pelkoa, kuolemanpelkoa, sekoamisen pelkoa) Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia ja niistä seuraa voimakas ahdistus ja pelko/huoli seuraavasta kohtauksesta Aiheuttaa välttelyä Alkavat toisinaan vakavan masennustilan yhteydessä Jossakin vaiheessa paniikkihäiriöpotilaille kehittyy myös masennustilan oireita Lääkityksenä käytetään NYKYÄÄN aivojen serotoniinitoimintaan vaikuttavia, riippuvuutta aiheuttamattomia lääkkeitä 24.11.2011 29

Sosiaalinen fobia Merkittävin yksinkertaisista fobioista Liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, toisten ihmisten huomion kohteena olemiseen Oireet alkavat yleensä nuorella iällä Vaikeutuessaan aiheuttaa välttämiskäyttäytymistä Vaikeaan sos.fobiaan liittyy itsetunnon heikkenemistä, masentuneisuuttakin Lääkehoidossa painopiste beetasalpaajissa, mutta myös serotoniini- ja dopamiinitoimintaa kohottavia lääkkeitä käytetään Psykoterapiasta myös apua 24.11.2011 30

Pakko-oireinen häiriö Tyypillistä vaivaavat ajatukset, mielikuvat ja yllykkeet, joita asianomainen tunnistaa liiallisiksi ja suhteettomiksi omiksi ajatuksikseen ja koettaa torjua niitä tai olla välittämättä niistä Kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita toistetaan yhä vain uudelleen Pakkotoimintojen avulla henkilö pyrkii estämään pelkäämänsä vahingollisen teon tai tapahtuman Läheinen yhteys masennukseen, myös oireiden lievittymisessä ja voimistumisessa (toisen lievittyessä/voimistuessa toinenkin helpottuu/vaikeutuu) Oireilu alkaa yleensä nuoruusiässä, häiriö on pitkäaikainen, sen on arvioitu omaavan biologista ja perinnöllistä alttiutta Lääkityksenä käytetään pitkäaikaista ja suurina annoksina määrättyjä serotoniini-toimintoja kohottavia masennuslääkkeitä Ennuste on parantunut em. lääkehoidon ansiosta 24.11.2011 31

Yleistynyt ahdistuneisuus Epämääräinen, erityisiin tilanteisiin liittymätön ja suhteellisen lievä ahdistusoireilu Oireilu muistuttaa ohimenevää huolestumista ja ahdistuneisuutta laadullisesti Mukana on usein lähes jatkuvia fyysisiä ahdistusoireita, huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä Saattaa ennakoida masennustilan syntyä Lääkityksenä käytetään Suomessa busbironia tai lyhytaikaisia, rauhoittavia tai nukahtamislääkkeitä Depressiolääkkeiden tehoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti 24.11.2011 32

Päihteet ja masennus Masennuksen ja päihteiden yhteys näkyy niin yksilön oman kuin hänen perheensä ja sukunsakin elämänkaaressa ja sukupolvesta toiseen siirtyvänä pahanolon taakkana Osa siirtyvästä taakasta liittyy psyykkisiin pettymyksiin, pelkoihin, traumamekanismeihin Päihde auttaa hetkellisesti, mutta syventää ongelman vyyhdin syitä: aiheuttaa monenlaisia psykologisia ja sosiaalisia vaikeuksia, ruokkien myös parisuhde-, työ- ja itsetunto-ongelmia Huono hoitovaste liittyy etenkin masentuneilla miehillä usein suureen alkoholin käyttöön Samanlainen noidankehä on muidenkin päihteiden ympärillä 24.11.2011 33

Fyysiset sairaudet ja masennus Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyä fyysisen sairauden seurauksena Masennuksen syntymekanismit ovat usein sekä fyysisiä että psyykkisiä Erityisen usein masennus on mukana esim. neurologisissa sairauksissa (esim. Parkinsonin tauti, ms-tauti), syöpä- ja sydänsairauksissa, diabeteksessä ja kroonisissa kiputiloissa Monet fyys.sairauksien lääkkeet voivat altistaa masennusoireille Kuitenkin esim. vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksen hoidossa hormonikorvaushoito helpottaa usein tilannetta Psyykkinen mieliala vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja selviämiseen ja päinvastoin! (kts. Kopakkala Aku: Masennus, Antti Heikkilä: Siunattu kipu) 24.11.2011 34

Masennuksen hoitokeinoja Kirkasvalohoito Aamuisin 2500-5000 lux valoteholla päivänvaloputkilla 30-60 min 3-5 kertaa viikossa Jos levottomuutta, pahoinvointia, päänsärkyä tms., niin pienennä valotehoa tai lyhennä hoitoa Hoidon vaikutus alkaa viikon sisällä, jos se on toteutettu ohjeen mukaisesti ja jos diagnoosi kaamosmasennuksesta tai väsymyksestä on oikea Älä käytä hoitomuotoa iltaisin -> aih. unettomuutta 24.11.2011 35

Lääkehoito Lääkehoito aloitetaan lääkärin ohjeen mukaisesti ja hoidon lopullista tehoa voi arvioida vasta 4-8 viikon hoidon jälkeen. Vakavassa masennuksessa lääkehoito on keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdollisiksi Etuna nopeus ja helppous Masennuksen lääkehoidosta on hyvin usein sivuvaikutuksia, jotka helpottuvat ajan kuluessa Masennuksen paraneminen on kiinni ihmisestä itsestään, ei aina lääkkeestä (Antti Heikkilä) Masennuslääke joko kiihdyttää tai hillitsee mieltä 24.11.2011 36

Lääkehoito auttaa potilasta katkaisemaan pitkäänkin jatkunutta negatiivista noidankehää Sen avulla potilas saa voimia muuttaa asioita, joita pystyy muuttamaan, ja kestämään asioita, joille ei voi mitään. Lääkityksen onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvää potilas-lääkärisuhdetta ja pitkäjänteisyyttä! Tavoitteena on aina oireiden lievittyminen siten, että laajempi sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyisi Kunnollisen toipumisen tulisi kestää vähintään puoli vuotta ensimmäisen masennusjakson jälkeen ennen lääkityksen lopettamista. Mahdollisen uusiutumisen jälkeen hoitoa tulisi jatkaa 1-2 vuotta ja kolmannen uusiutumisen jälkeen harkitaan jatkuvaa estohoitoa. Lääkehoito mahdollistaa psykoterapeuttisen avun vastaanottamisen eikä ole sille este. On hyvä muistaa myös se, että vaihtoehtojakin lääkehoidolle löytyy! 24.11.2011 37

Ravinto Ravinnon määrä ja laatu ovat ratkaisevia hyvinvoinnille, siksi ihmisiä kannattaa opastaa syömään terveellisesti nauttimaan ruoasta kohtuudella. Ravinnon monipuolisuus ja säännöllinen ruokailu takaavat vitamiinimäärän sopivuuden, mutta usein ravinto voi olla yksipuolista ja vitamiinien saanti voi olla kasvunkin huomioon ottaen riittämätöntä. Omega 3-rasvahappojen ja E-EPAn hyöty masennuksen ja väsymysoireyhtymien hoidossa on mullistavaa: vaikutukset alkavat näkyä 1-4 kk:ssa ja käyttö sekä yksin että yhdessä lääkkeiden kanssa on turvallisia. D-vitamiini (tehostaa n-3 rasvahappojen vaikutuksia ja edistää mielenterveyttä), C-vit. helpottaa stressiä, B-vit. helpottavat masennusta ja Magnesium vahvistaa psyykeä ja auttaa henkiseen 38 24.11.2011 38 rentoutumiseen.

Liikunta Liikunnan on osoitettu olevan lähes yhtä hyvä masennuksen hoitokeino kuin masennuslääkkeiden tai liikunnan ja masennuslääkkeiden yhdistelmän (Aku Kopakkala, Masennus). On ihan sama, mitä liikuntaa harrastaa, kunhan harrastaa. Löydä autettavasi kanssa juuri hänelle sopiva laji, tue häntä siinä ja ohjaa liikkumaan vähintään kolmesti viikossa 45 min. kerrallaan. Liikunta vähentää haitallisten stressihormonien määrää elimistössä, mikä puolestaan helpottaa masentunutta mieltä. 24.11.2011 39

Ilo Iloa on olemassa meissä jokaisessa, aina emme vain voi nähdä sitä johtuen mielemme negatiivisista tunteista. Negatiivinen tunne ilmoittaa asemointitavasta: emme näe valoa/iloa tai emme kykene aistimaan valoa/iloa itsessämme tai elämässämme. Ilon kokemus kulkee yhdessä onnellisuuden ja merkityksellisyyden kokemusten kanssa. Kyseessä on käytännön myönteisyyden taito. Mikä on toiselle merkityksellistä, ei ehkä ole sitä toiselle. Sen tähden on tärkeää olla yhteydessä omaan sisäiseen valoon: ymmärrykseen, taitoon ja onnistumisen riemuun. 24.11.2011 40

Elämän positiivinen näkemys ei ole itsestään selvää, mutta sen voi synnyttää, kun oppii havainnoimaan hyviä asioita tai kun keskittää huomionsa hyvään. Masentuneella voi olla vaikeaa ymmärtää tätä, jos hänen lähipiirissään ei positiivisuus ole syystä tai toisesta saanut tilaa. Myönteisen ja toiveikkaan olotilan avulla on helpompi elää vaikeat tilanteet läpi. Kyseessä on taito virittää mieli siten, että olemassa oleva mielen valoisuus tulee selkeästi koettavaksi. Siitä seuraa automaattisesti hyvä, positiivinen olo. Esim. kun antaa toiselle palautetta, tulee itsellekin mukava mieli. Hyvä olo vie automaattisesti hyvään ja innostuneeseen toimintaan: Ei kannata ottaa valokuvaa, jos ei ole hyvällä mielellä! Ei leikata tukkaa, jos on kiukkuinen. Psyyke pyrkii koko ajan tekemään parhaansa yksilön menestymisen kannalta, sen toiminta on siis perusluonteeltaan positiivista ja auttavaa. 24.11.2011 41

Ilon ja hyvänolon löytämistä auttaa esim. viidenpisteen korva-akupunktio, jonka käyttö Suomessa ja maailmalla on yleistä niin mielenterveys- kuin päihdealalla. Jo yhden neulan tai magneetin avulla voi auttaa löytämään rentoutta ja omaa iloa: Shen (mieli) asuu siellä, missä on ihmisen mieli, Shenin asuinsija. Kun sydän on levollinen, Shen viihtyy siellä (Elisa Alakahri) 24.11.2011 42

Ilo syntyy spontaanisti siitä, kun onnistut kohdistamaan huomiosi uusiin asioihin ja päästämään irti itsessäsi heräävistä negatiivisista asioista. Näin saat realistista toivoa onnistumisista, huomaat tarjolla olevia vaihtoehtoja, iloa, ratkaisuja ja oivalluksia! Voit siis ohjata ajatuksia määrätietoisesti kohti tulevaisuutta, oli nykyisyys millainen hyvänsä. Vähennä siis tuhoavaa sisäistä puhettasi opettelemalla siihen helppoja, sinulle sopivia keinoja. 24.11.2011 43

Mielentaito Ihminen voi muokata omaa toimintaansa ja ajatteluaan, mieltään yksinkertaisilla tavoilla: Olemalla tietoisesti läsnä ja harjoittelemalla sitä, Mindfullness tietoisuustaito-harjoitteet. Hengittäminen, jalanjäljen jättäminen yms. Ovat yksinkertaisia keinoja. Ole levollisesti läsnä, katso hyväksyen menneisyyttäsi ja ilolla tulevaisuuttasi! 24.11.2011 44

Ajattelu Psyykkinen immuniteettijärjestelmä käynnistyy itsestään, kun opitaan irrottamaan turhat ajatukset itsestä ja suostutaan vastaanottamaan helpottava olotila. (Tony Dunderfelt, Ilon psykologia) Taito ohjata ajatuksia määrätietoisesti tulee sitä mukaan, kun oppii tunnistamaan ajatuksiaan. Silloin voi alkaa kuulla sitä sisäistä puhetta, jota haluaa kuunnella. Ajatuksia on jonkun laskelman mukaan jopa 60.000 kpl/vrk. Siihen määrään mahtuu sekä hyviä, että huonoja ajatuksia. On siis varaa valita. Ajatuksia voi tutkia ja niitä voi muuttaa: on tuhoavia, on sekoittavia, on rakentavia on pakottavia ajatuksia 24.11.2011 45

Ajatus Ajatuslukko, tunnelukko, tunnekoukku syntyy, kun vatvotaan liian pitkään jotain vanhaa, kipeää tehnyttä tapahtumaa. On tärkeää oppia päästämään irti! Psyyken tietoisen ja luovan käytön mahdollistaa kyky päästää irti ajatuksista ja tunteista, jotka eivät selvästikään johda mihinkään rakentavaan. Tätä ei itse huomaa, siksi ystävät ja toiset ihmiset voivat olla avuksi: he voivat auttaa huomaamaan, että kokemuksista voi oppia, tietoisesti. Päästää irti vanhasta, ottaa mukaan tietoinen toisin näkemisen taito: Kysy siis itseltäsi: Voisiko asian nähdä toisin? Negatiivinen tunne ei synny siitä, että jotain menee ulkoisesti huonosti, se syntyy, kun et huomaa sitä hyvää, mikä on olemassa ja sitä apua, mikä on saatavissa. Tähän perustuu mm. akupunktuuri: se osoittaa, miten asiat voisivat olla. 24.11.2011 46

Harjoittelu Harjoittele tietoisesti ajatusten kanssa työskentelyä, miellyttävien asioiden tekemisten tekemistä ja tunnistamista, läsnäoloa, tietoista läsnäoloa, rentoutumista ja onnistumisia. Tee autettavasi kanssa erilaisia rentoutumisharjoitteita, esim. hengitysharjoitteita jokaisella tapaamiskerralla. Tavasta tulee tottumus! Muutos vie aikaa 6 viikosta 15 viikkoon, se ei käy käden käänteessä, mutta on mahdollista ja innostavaa! 24.11.2011 47

Harjoittele taitoa suunnata huomio siihen, mikä voisi auttaa, taito luoda itselle sitä kautta hyvä tulevaisuus ja myös muille! taitoa siirtyä joustavasti asiasta toiseen, jäämättä jumiin aina samoihin asioihin. Näin löytyy uusi suunnitelma tai ratkaisumalli ja silloin tuntuu hyvältä. Ongelmanratkaisujen malleja Yhteyksien luomista toisiin ihmisiin Vuorovaikutustaitoja: piirrä sosiaalista atomia, verkostokarttaa Osoita autettavallesi näitä, sillä sitä ei heti itse huomaa Omien toimintojen tunnistaminen auttaa jaksamisessa. Kun tunnistetaan omia miellyttäviä toimintoja, voidaan niitä lisätä ja näin saadaan ajatukset ja mieliala muuttumaan voimauttaviksi. 24.11.2011 48

Ongelmanratkaisumalli 1(2) Pilko ongelma yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti Muodosta siitä tavoite: mikä on ensimmäinen askel ongelman ratkaisun suuntaan? Tee luettelo kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista tavoitteen saavuttamiseksi. Kirjaa kaikki vaihtoehdot! Arvioi kunkin vaihtoehdon edut ja haitat 24.11.2011 49

Valitse toimivin ratkaisuvaihtoehto, yksi tai useampi Tarkastelkaa vaihtoehtoa ja sopikaa sen käyttöönotosta. Sopikaa myös siitä, että seuraatte edistymistä. Kiinnittäkää yhdessä huomio ensisijaisesti saavutuksiin. Muuttakaa suunnitelmaa tarvittaessa. Tehkää tämä kaavioon, jonka autettavasi voi laittaa esille muistuttamaan menetelmästä. 24.11.2011 50

Stressi ja uupumus Masennus on stressi-uupumusjatkumon sairaus. Sen oireet ovat samantyyppisiä kuin stressissä, mutta ne tulevat vaikea-asteisimpina ja kestävät pitempään. Masennusriski pitäisi tunnistaa jo stressivaiheessa, erityisesti, jos on taipumusta masennukseen. Jokaisen tulisi oppia tunnistamaan omat rajansa, se hetki, jolloin on aika levätä ja säästää aivoja. 24.11.2011 51

Tilanteeseen tulisi puuttua ennen kuin oireilu vaikeutuu ja riski masennuksen tuloon kasvaa. Kun tilanne stressin suhteen on lähellä uupumusta, on tunne, kuin kovalevy olisi täynnä: ihminen ei kykene enää ottamaan vastaan lisää asioita. Keskittymiskyky on nollassa ja asiat unohtuvat ja lipsuvat. Mielialakin voi olla apea. Jarruta! Pysähdy! Pysäytä! 24.11.2011 52

Armollisuutta itseä kohtaan. Hyvän ja onnistumisen huomaamista ja palautetta itselle yrittämisestäkin! Lepoa, liikuntaa, hyvää ja terveellistä ravintoa, vitamiineja, alkoholin kohtuukäyttöä ja ihmissuhteista huolehtimista lisää! Huomio myös ajatteluun: sen muuttuminen kielteiseksi ja pessimistiseksi on hälyttävää. Kun päässä ja puheissa alkaa kiertää sama negatiivisuuden kehä, on aika puuttua siihen. Kysy, voinko auttaa? 24.11.2011 53

Miten autan? Hankin itselleni tietoa Tutustun autettavaan ja hänen taustaansa Näin lisään ymmärrystäni, joka auttaa minua Jaksamaan ja näkemään tilanteen objektiivisesti ja rakentavalla tavalla Kuuntelen ja kuulen Näen ja uskallan katsoa Tartun asioihin tarvittaessa, autan siinä, missä apua tarvitaan, oikea-aikaisesti, ohjaten, tukien ja opastaen ei vain puolesta tehden: Sit on your hands! 24.11.2011 54

Paraneminen Masennussairaudesta paraneminen tapahtuu, kun Minäkuvaan tulee muutos Elämän hallinnan tunne voimistuu Onnistumiset Turvallisuudentunne kasvaa Sosiaalinen kuntoutuminen käynnistyy Fyysinen aktiviteetti ym. Myönteiset kokemukset kasvavat Olo palaa sellaiseksi, kuin se oli ennen masennusta, ei siis riitä, että yksittäiset oireet poistuvat 24.11.2011 55

Huomaa, että Vakava masennustila on hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus Se on todettu erään luokituksen mukaan maailman toiseksi vakavimmista sairauksista Toipumisen kannalta on usein ratkaisevaa läheisten asenne ja hoidon tavoitteena on toipuminen Aiheuttaa aina avuttomuutta ja kyvyttömyyttä ja hyvääkin tarkoittavat patistelut masentunut kokee syyllisyyttä lisääviksi Masentunut pelkää leimautuvansa hulluksi 24.11.2011 56

Läheiset saattavat masentuneen tavoin sokeutua masennussairaudelle Myös lääkäreiltä masennus saattaa jäädä huomaamatta Lääkehoito saatetaan aloittaa liian pienellä tai liian suurella annoksella tai lääkehoidon aika jää liian lyhyeksi tai hoidosta ei saa vastetta tarpeeksi nopeasti Alkoholin käytön välttämisen laiminlyönti ehkäisee paranemista, samoin runsas tupakointi voi heikentää psyykenlääkkeiden tehoa! 24.11.2011 57

Varhaisesta vuorovaikutuksesta Varhaiseen vuorovaikutukseen keskittyvän hoidon keskeisenä tavoitteena on pitää vauva äidin mielessä sekä auttaa äitiä huomaamaan ja tulkitsemaan vauvan viestejä ja myös vastaamaan niihin riittävän nopeasti ja hyvin. Sillä on oleellinen merkitys kiintymyssuhteen laadulle ja lapsen myöhemmälle kehitykselle Varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan hoidon tuloksellisuuden ensimmäinen edellytys on, että työntekijä kykenee välttämään kyynisen asenteen ja säilyttämään aidon kiinnostuksen äidin ja vauvan yksilöllisiin mahdollisuuksiin. 24.11.2011 58

Jos vanhemman masennus on seurausta huumeriippuvuudesta, on huomioitava, että tällaiset äidit tarvitsevat tukea monella tasolla: apua riittävän arkirytmin löytämisessä ja säilyttämisessä, tietoa päihteille altistuneen vauvan erityispiirteistä, konkreettista ohjausta vauvalle sopivista hoitotavoista, otteista ja asennoista sekä tietoa lapsen kehityksestä ja tarpeista eri ikäkausina. 24.11.2011 59

Erityinen merkitys on äidin ns. reflektiivisellä kyvyllä eli kyvyllä ymmärtää ja ennakoida lapsen käyttäytymisen takana olevaa mieltä ja heijastella oikealla tavalla omaa kokemustaan suhteessa lapsen kokemukseen. Sen on todettu olevan yhteydessä äidin herkkyyteen vuorovaikutustilanteessa ja kiintymyssuhteen laatuun. Huumeista riippuvilla äideillä em. kyvyn on todettu olevan heikompi kuin ei huumeita käyttävillä äideillä, mutta sen on todettu olevan kyky, jota voi vahvistaa ryhmälle suunnatulla interventiolla (väliintulolla) jo odotusaikana. Päihdekuntoutuksessa on näyttöä siitä, että hyvässä asiakassuhteessa asiakkaat kuntoutuvat hyvin! Tutkimuksissa on todettu, että yhdistämällä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja päihdekuntoutus, saadaan parhaat tulokset! 24.11.2011 60