Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia. RiHa 2 2011



Samankaltaiset tiedostot
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Urologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Epidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä

SAV? Milloin CT riittää?

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Feokromosytoomapotilaan anestesia

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Tylpät thoraxvammat. LT Jari Räsänen Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka HYKS

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

NuvaRing. N.V. Organon , versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS

Tietoa eteisvärinästä

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Mikä on valtimotauti?


Thoraxkuvan tulkinta Markus Sormaala radiologian ylilääkäri

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Käypä hoito -suositus

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Esitelmän painotuksia. Syvä laskimotukos muistatko scoren? Ennakkotodennäköisyyden arvioinnin merkitys

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Tamponaatio tunnistaminen ja hoito

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet

Kuolintodistusten kieli

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

Thorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

Tromboosiprofylaksia

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Valtimotaudin ABC 2016

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Laskeuman etiologiasta. LT Pia Heinonen Tyks, Naistenklinikka

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

Transkriptio:

Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia RiHa 2 2011

Obduktio YR98-362 29-vuotias nainen, jolla anamneesissa vuonna -87 oikean polven vamma, operaatio + kipsiimmobilisaatio. Sai distaalisen venatrombin polven alapuolelle. Tuolloin Heparin-Marevan-hoito. Vuonna -96-97 raskaudessa minihepariinihoito. Vuonna -98 potilaalla toisen raskautensa aikana Fragmin-profylaksia. Loppuraskaudessa hieman kohonneita verenpainearvoja, ei proteinuriaa. Normaali alatiesynnytys 23.8 Kotiutui 26.8.-98, jolloin Fragmin lopetetiin.

Obduktio YR98-362 2.9.-98 hakeutui Naistenkl. huonon voinnin takia. 2 pv aikaisemmin oli ylävatsakipuja, kävi lääkärillä, joka aloitti Losecin. Potilasta kuristi kurkusta, silmissä näkyi pisteitä ja näkö samentui, päänsärkyä ja outoa oloa. Naistenkl. päivystyspolikl. lyyhistyi lattialle, ei tajuttomuutta. Otettiin seurantaan. Laboratoriokokeissa ei erityistä. Illalla klo 20.45 haukkoi henkeään. 20.55 pulssi ranteesta oli hävinnyt. Elvytys aloitettiin. Anestesialääkäri paikalla klo 21.00. Elvytykselle ei vastetta ja exitus todettiin klo 21.40.

Obduktio YR98-362 Avauksessa todetaan pericardiumtamponaatio ja dissekaatio aortan nousevassa osassa sekä aortan kaaressa. Dissekaatioaukko näkyy heti aorttaläppätason yläpuolella. Pericardiumissa on osin hyytynyttä verta noin 600 ml. Keuhkoissa on staasia ja ödemaa. Sappirakossa kolesteroloosia. Välittömäksi kuolinsyyksi ja peruskuolinsyyksi ehdotetaan aortan dissekaatiota.

Aortan dissekaatio (klassinen) Määritelmä: intima repeämän pohjalta veri pääsee median lamellaaristen kerrosten väliin aiheuttaen pitkittäisen repeämän kerrosten väliin

Aortan dissekaatio Insidenssi 2-3/100000/vuosi Henkeä uhkaava tilanne 20% kuolee ennen sairaalaan pääsyä ja 30% sairaalassa Kuolinmekanismeina mm. Pericardiumtamponaatio Hypovolemia Sydäninfarkti dissekaation puristaessa sepelvaltimot lyttyyn

Aortan dissekaatio Etiologia Hypertensio tärkein riskitekijä Perinnöllinen: sidekudossairaudet Marfan ja Ehlers-Danlos, Turner Kehityshäiriöihin liittyvä (esim. 2 liuskainen aorttaläppä) Iatrogeeninen liittyen katetrisaatioihin, angioplastioihin

lisää aortan dissekaation etiologiaa Aortitis: Jättisoluartriitti, Syphilis,Takayasun arteriitti Traumat Raskauteen/synnytykseen liittyvä Kokaiinin ja amfetamiinin käyttöön liittyvä Miessukupuoli Ikä, yleisimmillään 50 70 v. Dissekaatioita myös muissa suurissa valtimoissa

Aortan dissekaatio - Marfanin syndrooma Autosom.dominantisti periytyvä sidekudossairaus, n.15-25% sporadisia Geenivirhe elastiiniin liittyvässä Fibrilliini-1:ssä (FBN1) Todennäköisesti mutatoitunut fibrilliini johtaa lisääntyneeseen TGF-beeta tuotantoon Loeys Dietz oireyhtymässä TGFR1 tai TGFR2 mutaatio, taudinkuva Marfania vastaava Kardiovaskulaariseet manifestaatiot: nousevan aortan aneurysma, aortan dissekaatio, koarktaatio, histologiassa kystinen mediadegeneraatio Muskuloskeletaaliset: pituus/pitkäraajaisuus (erityisesti sormet), nivelten löysyys Selkäranka: skolioosi (60%)/ kyfoosi Silmät: linssin subluksaatio Tautiin liittyvä kuolleisuus selittyy n.90% kardiovaskulaarisilla tekijöillä Seuranta+ profylaktinen aortta-aneurysman korjausleikkaus AT reseptorisalpaajilla voidaan mahdollisesti hoitaa, koska TGF-betan synteesi on AT-säätelyn alaista

Aortan dissekaatio Marfanin tauti Marfan habitus: Pituus, Pitkäraajaaisuus Skolioosi/kyfoosi Arachnodaktylia

Aortan dissekaatio Luokittelu anatomian mukaan

Aortan dissekaatio Luokittelu dissekaation keston mukaan Akuutti alle14 vrk Krooninen yli 14 vrk

Aortan akuutti syndrooma 1. Klasssinen aortan dissekaatio 2. Intramuraalinen hematooma Vasa vasorumin ruptuura Ei intiiman repeämää Arviolta 1/3 voi edetä dissekaatioksi, osa voi regressoitua ja resorboitua 3. Penetroiva ateroskleeroottinen ulsetaatio Syntyy aortan seinämän hematooma, mahdollinen pseudoaneyrysma ja ruptuura noin 90% sijaitsee laskevassa ateroskleroottisessa aortassa

Oireita REPIVÄ Kipu, joka voi vaihtaa paikkaa (tyyppi /alku /lokalisaatio) Aortan dissekaatio Kliininen kuva Malperfuusion aiheuttamat vaihtelevat kohdeelinoireet Syncope Kipu+ stroke

Löydöksiä Aortan dissekaatio Kliininen kuva Kardiogeeninen shokki mahdollinen A-tyypin dissekaatiossa Hypertensio (yleensä tyyppi B ) tai hypotensio (yleensä tyyppi A) Poikkeava thorax-rtg-löydös ( mediastinum levennyt, poikkeava aortan muoto). Voi olla myös normaaali thorax-rtg tai pleuranestettä Pulssipuutokset raajoissa Pulssien epäsymmetrisyys Ekg vaihteleva, voi olla iskemiaa- TROMBOLYYSI VASTA-AIHEINEN

Aortan dissekaatio Komplikaatiot Dissekaation puhkeaminen: sydänpussiin, pleuraan, mediastinumiin, retroperitoneaalisesti Aortasta haarautuvien suonten luumenin mekaaninen tukkeutuminen: koronaarit (AMI, äkkikuolema), carotikset (syncope, stroke), subclavia (yläraajaiskemia), intercostaalit (selkäytimen iskemia- >paraplegia), renalikset (munuaisiskemia/infarkti, oliguria/anuria), mesententeriaaliset suonet (suoli-iskemia) Aorttavuoto

Aortan dissekaatio Diagnostiikka Anamneesi + kliininen status (RR, pulssit) THX-rtg Sydämen UÄ:Transesofageaalinen (transtorakaalinen) Aortan varjoainetehosteinen TT MRI

Aortan dissekaatio - Differentaalidiagnostiikka AMI +/- ST-muutokset Aorttavuoto/aneurysma ilman dissekaatiota Muskuloskeletaalinen kipu Perikardiitti / Myoperikardiitti Mediastinumin tuumorit Pleuriitti Keuhkoembolia Kolekystiitti, munuaiskivet, pankreatiitti yms.

Aortan dissekaatio Radiologia Mediastinum ja aortan tyvi leveät Aortassa kaksoisluumen

Aortan dissekaatio Makroskopia

Aotran dissekaatio Mikroskopia Elastiinivärjäys-Normaali Kystinen mediadegeneraatio Dissekaatioluumen histologiassa

Aortan dissekaatio Hoito Päivystysleikkaus tyypin A (I/II) dissekaatiossa Tyypin B dissekaatiossa hoito usein konservatiivinen, leikkausindikaatiot: jatkuva kipu ja hoitoresistentti hypertensio, aortan laajentuminen ja ruptuurariski, malperfuusio Lääkkeellinen hoito, tavoitteena systolisen RR lasku tasolle n.100-120mmhg tarkka verenpaineen hoito: nifedipiini, betasalpaajat+tarvittaessa natrium-nitroprussidi Kivun hoitoon morfiinijohdannaiset, Thrombolyysi kontraindisoitu

KEUHKOEMBOLIA Yleinen Tuhannesta henkilöstä 1-2 sairastuu vuosittain syvään laskimotukokseen tai keuhkoemboliaan Merkittävä kuolinsyy Oirekuva usein epämääräinen ja kliininen diagnoosi haastava

Hankitut Altistavat tekijät immobilisaatio (halvaus, leikkaus, luunmurtumat, vammat) akuutti vuodehoitoon johtava sairaus (sydäninfarkti/ sydämen vajaatoiminta, infektio, dehydraatio) maligniteetti raskaus, lapsivuodeaika hormonaaliset hoidot/ehkäisy ikä, ylipaino, tupakointi

Altistavat tekijät Perinnöllinen tukostaipumus: faktori V Leiden proteiini S ja C protrombiinigeenin polymorfia Antitrombiini III:n vajaus

Keukoembolian luokittelu hemodynaamisen vaikutuksen ja varhaisen kuoleman vaaran mukaan Massiivinen keuhkoembolia hemodynamiikka on epävakaa ja varhaisen kuoleman vaara on suuri >15% Submassiivinen keuhkoembolia ja keuhkoembolia, johon liittyy sydänlihasvaurio varhaisen kuoleman vaara 3-15% Ei oikean kammion kuormitusta varhaisen kuoleman vaara <1%

Oireita ja löydöksiä keuhkoemboliassa Emboluksen koko vaikuttaa oireisiin ja löydöksiin Oireita hengenahdistus (erityisesti rasitukseen liittyvä) yskä, veriyskä rintakipu pleurakipu kollapsi pieni embolia voi olla oireeton

Löydöksiä Takykardia Oireita ja löydöksiä keuhkoemboliassa Takypnea ( yli 20 hengenvetoa/min) hypotensio shokkimerkit massiivisessa emboliassa, synkopee syanoosi

Keuhkoembolian diagnoosi plasman D-dimeeri, normaaliarvo vähäoireisella potilaalla sulkee pois keuhkoembolian luotettavasti thorax-rtg yleensä normaali ekg ( voi olla normaali tai T-inversioita ja oikeanpuolen kuormituksen merkkejä) Valtimoverikaasuanalyysi matala PaO2 ja matala PaCO2 tai normaali a-astrup Jos sydämen oikean puolen kuormittumista, P-TnT tai P-ProBNP voi nousta

Keuhkoembolian diagnoosi spiraali TT ventilaatioperfuusiokartta alaraajalaskimoiden UÄ, sydän-uä ( massiivinen/submassiivinen keuhkoembolia)

Erotusdiagnoosit sydäninfarkti, myoperikardiitti, sydäntamponaatio ilmarinta, pleuriitti, keuhkopöhö, keuhkokuume, COPD sepsis + shokki, hypotonia hyperventilaatio

Plasman D-dimeeristä laskimotukoksen ja keuhkoembolian poissulku heijastaa elimistössa tapahtuvaa fibriinin muodostusta ja hajoamista epäspesifinen mm. tulehdukset, raskaus, maligniteetit nostavat myös negatiivinen ennustearvo on 95% tromboosin ikä, tuore/pieni voi antaa fibrinolyysin vajavuuden takia väärän negat. tuloksen

Keuhkoembolia-makroskopia Embolia Hemorraginen infarkti

Keuhkoembolia-mikroskopia

Massiivisessa verenkiertoa uhkaavassa tilassa liuotushoito. Jos liuotushoito ei auta tai on vasta-aiheinen voidaan harkita embolian mekaanista hajottamista katetrin avulla tai embolektomiaa Pienessä emboliassa antikoagulaatiohoito Yleensä pienimolekulaarinen hepariini ja varfariini Keskisuurien embolieoiden hoitoratkaisut harkinnan mukaan mm sydän UÄ:tä apuna käyttäen Hoito

Keuhkoembolia hoito raskaus: pienimolekulaarinen hepariini käy Uusimisen vaara antikoagulaatiohoidon loputtua Profylaksia tärkeää yksilöllisesti toimenpiteeseen liittyvän riskin ja potilaan yksilöllisen pysyvän tai tilapäisen tromboosiriskin mukaan