Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi (PsM), tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto
Esityksen sisältö Vanhemmuus ja lasten hoiva eri kulttuureissa Vanhemmuus maahanmuuttajaperheissä Kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen arviointi Keskustelua ja kysymyksiä
Vanhemmuus ja lasten hoiva eri kulttuureissa Mistä kulttuurierot tulevat? o Lasten sosiaalistaminen elinympäristöön Mitä on kulttuuri? o Muuttuvat koko ajan, eivät noudata maarajoja o Miten tutkia ja vertailla kulttuureita? Yhteisöllisyys yksilöllisyys? Kaloja vedessä - sokeus omalle kulttuuriympäristölle o kulttuurit eivät ole eksoottisia vähemmistöjen ominaisuuksia Onko mitään täysin universaalia? o myös perushoiva (imettäminen, nukkuminen) on yhteydessä kulttuurisiin tapoihin Vanhemmuuteen vaikuttavat aina myös monet muut tekijät: koulutus, perheen nykyinen elämäntilanne, vanhempien aikaisemmat kokemukset...
Tutkimustieto vanhemmuudesta ja lasten kehityksestä ei ole edustavaa Paljon tutkimuksia Länsimaisista teollisuusmaista ja yksilökeskeisistä kulttuureista Kaupungeista koulutetuista keskiluokkaisista perheistä, joissa pääasiallinen hoitaja on äiti / isä Valtaosa maailman lapsista asuu läntisten teollisuusmaiden ulkopuolella, ei-keskiluokkaisissa perheissä, joissa hoitajia voi olla useita Lasten kehitys on vahvasti sidoksissa fyysiseen ja sosiokulttuuriseen ympäristöön Mitä on normaali kehitys? Vuorovaikutuksen arviointi lähtee aina kulttuurisista oletuksista: mitä on normaali vuorovaikutus? Hyvä vuorovaikutus?
Kulttuurinen vanhemmuuden logiikka Tapa hoitaa ja kasvattaa lapsia on aina yhteydessä laajemmin kulttuurissa vallitseviin arvoihin: erot eivät ole sattumanvaraisia o vanhempien toiveena tukea suotavaa kehitystä: tarjota sellaisia taitoja joita arvostetaan ja valmistaa lasta elämään o tietoiset ja tiedostamattomat tavat toimia o erilaiset hoivakäytänteet kehittävät erilaisia taitoja
Yksilö - Yhteisö Arvot ja uskomukset Vanhempien tavat toimia Vuorovaikutus Hoiva Tunneilmaisu Motoriset taidot Lasten taitojen kehittyminen
Vanhemmuus maahanmuuttajaperheissä Jokainen perhe on omanlaisensa! Kulttuurierot vain pieni osa kokonaisuutta o kaupunki maaseutu o perheen koko o vanhempien koulutus o vanhempien aikaisemmat (traumaattiset?) kokemukset o perhekohtaiset kulttuurit o sosiaalinen verkosto o arjen haasteet: kielitaito, asuminen, perhe ja suku maailmalla o syrjintä ja ulkopuolisuuden tunne Pelkästään perheen lähtömaan tai uskonnollisen taustan perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä
Vanhemman ja vauvan välinen vuorovaikutus o Ensimmäisen vuoden kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa o Heijastaa vanhempien arvoja ja toiveita o Yksilöllisyys yhteisöllisyys vuorovaikutuksessa Yksilöllisyys: vauvan itsenäisyyden tukeminen o Kasvokkainen vuorovaikutus, katsekontaktin korostaminen o Lelujen käyttö, vähäinen fyysinen kontakti o Hoitaja ja vauva tasa-arvoisia keskustelukumppaneita o Hoitaja myötäilee ja pyrkii ymmärtämään lapsen yksilöllisiä tarpeita o Vauvan tunteiden tunnistaminen ja pukeminen sanoiksi vanhempi auttaa lasta kehittämään käsityksen itsestään erillisenä YKSILÖNÄ o Kielellisten kykyjen kehittäminen vastavuoroinen keskustelu, sanoittaminen, runsas kielellinen selittäminen ja kyseleminen o yksilökeskeiset kulttuurit, esim. läntinen Eurooppa, Yhdysvallat; koulutetut ja keskiluokkaiset perheet
Vanhemman ja vauvan välinen vuorovaikutus Yhteisöllisyyden tukeminen o Runsas fyysinen kontakti ja läheisyys o Hieronta, motoristen taitojen tukeminen o Katsekontakti ei yhtä tärkeää kuin fyysinen läheisyys o Vanhempi johtaa vuorovaikutusta o Yksilön omat tunteet ja toiveet eivät ole ensisijaisia o Lasta pitää auttaa hillitsemään tunteitaan ja ottamaan huomioon muiden tarpeet o Kielellinen kehitys tapahtuu omalla painollaan o Rytminen puhe ja laulu, toisto o yhteisölliset kulttuurit, esim. Aasia, Afrikka; maaseutu, usein alhainen koulutustaso
Vuorovaikutus on yhteydessä kehitykseen Vanhempien uskomukset: mitä taitoja vuorovaikutuksessa pitää harjoitella? o kävelemään oppiminen vs. puhuminen Motoriset taidot o Taidot joita on harjoiteltu kehittyvät varhain, esim. istumaan ja kävelemään oppiminen o Taidot joita ei harjoitella kehittyvät hitaammin tai eivät ollenkaan, esim. kääntyminen selältä vatsalle Kielelliset taidot o Mitä kieltä kotona puhutaan? o Luetaanko kirjoja? Miten keskustellaan? o Kaksi- ja monikielisten lasten kielen kehitys näyttää erilaiselta Maahanmuuttajaperheiden lasten taitojen eriaikainen kehitys verrattuna suomalaisperheiden lapsiin on usein normaalia ja heijastelee erilaisia arkikokemuksia (vrt. kehityksen ongelmat)
Vuorovaikutus ja tunteiden säätely Kulttuuriset käsitykset tunteista ja yksilön oikeuksista miten tunteita, esim. harmistumista ilmaistaan? Mihin lapsi on tottunut arjessaan? mitä tunteita erilaisissa tilanteissa herää Uhmaikä Kiintymyssuhde Vierastaminen Kuka lasta hoitaa? mihin lapsi on tottunut? millainen tunneilmaisu on sallittua? Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna vierastamisen puuttuminen tai vähäinen tunneilmaisu erotilanteissa eivät välttämättä kerro esimerkiksi kiintymyssuhteen laadusta
Kehityksen ja vuorovaikutuksen arvioiminen maahanmuuttajaperheissä Ei ole olemassa kulttuurivapaita arviointimenetelmiä Hyvä vanhemmuus on kulttuurisesti latautunut käsite Menetelmien käyttö vaatii tulosten kriittistä tulkintaa: mitä tulokset kertovat? Kaikki kehityksen osa-alueet ovat yhteydessä kasvuympäristön virikkeisiin ja mahdollisuuksiin harjoitella
Arvioinnissa huomioitavaa Millaista on perheen arki? Miten lasta hoidetaan? Kannetaan selässä? On kapaloituna? Kuka lasta hoitaa? Äiti, sisarukset vai isoäiti? Suhteessa keneen vuorovaikutusta kannattaa tarkastella? Millaisia virikkeitä arjessa on tarjolla? Varovaisuus johtopäätöksissä: esimerkiksi lapsen vähäinen tai hyvin hillitty tunneilmaisu: mistä voisi johtua suomalaisessa kulttuurissa? Entä yhdysvaltalaisessa kulttuurissa? Japanilaisessa kulttuurissa?
Monikulttuuristen vauvaperheiden kohtaaminen työssä Kaikkia kulttuureita ei tarvitse tuntea Tietoisuus kulttuurieroista: etenkin omien arvojen ja käsitysten tunnistaminen Uteliaisuus ja mielenkiinto Sanoita omia arvoja: o miksi perheen arki kiinnostaa? o miksi vanhemman ja vauvan välisestä vuorovaikutuksesta ollaan Suomessa kiinnostuneita? Miksi joskus syntyy huoli? Omien uskomusten tunnistaminen ja punnitseminen Vanhempien näkökulman ymmärtäminen (huom. ei tark. hyväksyminen)
Kirjallisuutta Olemme muuttaneet ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Väestöliitto (2013). Toim. Anne Alitolppa-Niitamo, Stina Fågel & Minna Säävälä. Keller, Heidi (2007). Cultures of Infancy. London: Psychology Press.