OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

Transkriptio

1 OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät , Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE Neuvolassa kohdataan entistä monimuotoisempia perheitä: mm. adoptio-, sijais-, uus- ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheet Perheitä edustavien järjestöjen mukaan uusperheitä on 9,2 % (Tilastokeskus), adoptioperheitä 1 %, sijaisperheitä 10 %, sateenkaariperheitä 2 % kaikista lapsiperheistä p + erilaisia yhdistelmiä Lähtökohtana perinteinen ydinperhe: isä, äiti ja heidän biologiset lapsensa Saattaa synnyttää ristiriitoja sekä vaikeuttaa asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä sekä asiakaslähtöisen palvelun tarjoamista 1

2 YDINPERHEIDEAALI (Moderni perhekäsitys, Nätkin 2003) Perhe muodostuu kahden eri sukupuolta olevan vanhemman heteroseksuaaliselle parisuhteelle Lapset ovat tästä suhteesta syntyneitä (biologinen vanhemmuus) Perhe asuu yhdessä Oman äidin antama hoiva on merkittävää Aineellinen vauraus ja hyvinvointi Lapsuus erillisenä elämänvaiheena Lapsen etu kaiken tarkastelun lähtökohtana Asiantuntijavalta ja oikea tieto Vahvoja taustavaikuttajia (riskit, paha äitipuoli, oma äiti vs. muu äiti jne.) 2

3 YDINPERHEIDEAALISTA POIKKEAVAT PERHEET Miten perhe määritellään? Riskiperhe? Perheen tarpeiden ymmärtäminen? Asiakaslähtöinen palvelu? Runsaasti kyseenalaistamisen kokemuksia: ei tarvita enää neuvolasta lisää Perheen yksilöllisyys, omat määritelmät ja niistä lähtevät palvelut Keskiössä: Vanhemmuuden tukeminen (kaikissa perhemuodoissa) Lapsen kasvuolosuhteiden vaikutuksen huomioiminen lapsen kokonaiskehitykseen (erityisesti sijais- ja adoptioperheissä, mutta myös uusperheissä) ADOPTIO-, SIJAIS- JA UUSPERHEET Lasten asuminen: sijais- ja adoptioperheissä lapset eivät asu enää biologisten vanhempiensa kanssa, uusperheessä toinen biologinen vanhempi on yleensä lähi- ja toinen etävanhempi Arjen vanhemmuus: suurimmaksi osaksi sosiaalista vanhemmuutta, geneettinen yhteys vain uusperheissä toiseen arkivanhempaan Biologisten vanhempien osuus: sijais- ja uusperheissä tapaamiset, mukana olo päätöksenteossa, adoptioperheissä mielikuvina ja lapsen identiteetin osina 3

4 ADOPTIO-, SIJAIS- JA UUSPERHEET Perheenjäsenet joutuvat neuvottelemaan asemaansa sekä perheen sisällä, läheisverkostoissa että yhteiskunnassa Vanhemmuus, sisaruus, lapsena oleminen joutuvat neuvottelujen kohteeksi > uudelleen määrittelyä Arjen ratkaisujen löytäminen haasteellisempaa Myös koko lainsäädäntö- ja perhepalvelujärjestelmä rakentuvat ajatukselle ydinperheestä OHJAUS: UUSPERHEET Keskustelu ja käsityksen rakentaminen perheen tilanteesta j y p (monimuotoisia perheitä) Perheen oma kieli Arjen ratkaisut ja niiden toimivuus Uusperheen ikä ja sen muodostumisprosessin vaihe Vanhempien parisuhde Lasten asettuminen eri perheisiin ja sen haasteet Lasten kehitys ja mahdolliset tuen tarpeet (avioeron jättämät vaikutukset, uuden perheen muodostaminen, suhde etävanhempaan) Perheen tukiverkostot (mutta myös voimia vievät kontaktit) Mitkä tilanteet ovat haasteellisia? 4

5 OHJAUS: UUSPERHEET Tiedon vaihtaminen i ja salassapito lasten asioita it hoidettaessa Työntekijän omien asenteiden tunnistaminen ja käsittely Sukupuolen vaikutus: äidin ja isän uudet suhteet Haasteita: Vanhemmuuden kokemukset: suhteet puolison lapsiin Sisaruussuhteet Suhteet biologiseen vanhempaan ja järjestelyjen toimivuus Perheen jakautuminen biologisten linjojen mukaan ja liittoutuminen (yksi vaihe) Parisuhde ja siihen liittyvät aikaisemmat kokemukset Väitöskirja: P. Sutinen: Vanhempana ja aikuisena uusperheessä, 2005, Helsingin yliopisto Väestöliitto ja SUPLI: Uusparisuhteen kehrä Suomen Uusperheellisten Liitto SUPLI, OHJAUS: SIJAISPERHEET Keskustelu ja käsityksen rakentaminen perheen tilanteesta (monimuotoisia perheitä) Perheen oma kieli Sijaisperheen ikä ja sen muodostumisprosessin vaihe Lasten asettuminen perheeseen ja sen haasteet Lasten kehitys ja mahdolliset tuen tarpeet (lapsilla yleensä aina traumatausta) Perheen tukiverkostot (mutta myös voimia vievät kontaktit) Vanhempien parisuhde ja traumataustaisen lapsen sille asettamat haasteet Mitkä tilanteet ovat haasteellisia? 5

6 OHJAUS: SIJAISPERHEET Perheen osaaminen ja ymmärrys lasten tarpeista t Perheen sosiaalitoimelta saama tuki ja sen toimivuus Lasten terapia- ja muut tukijärjestelyt ja niiden toimivuus Tiedon vaihtaminen ja salassapito Työntekijän omien asenteiden tunnistaminen ja käsittely Haasteita: Vanhemmuuden kokemukset (aiemmat lapset, järjestelyn väliaikaisuus) Perheen jakautuminen lasten mukaan Suhteet biologisiin vanhempiin ja tapaamisjärjestelyjen toimivuus Sisaruussuhteet Perhehoitoliitto ry, SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN LASTEN HAASTEET Kaikilla lapsilla on traumatausta: aiemmat elinolosuhteet joko perheessä tai laitoksessa, lukuisat katkenneet ihmissuhteet, laiminlyönti, kaltoinkohtelu Kiintymyssuhdehäiriö: perustavaa laatua oleva epäluottamus aikuisiin Sitoutumisen tarve ja pelko Usein kehityksellisiä viiveitä ja palapelimäinen kehitysprofiili Yksilöllinen kehityksen tarkastelu Perusturvallisuuden ja kiintymyssuhteiden rakentaminen vanhemmuuden tärkein tehtävä Joskus aikuisilta unohtuu tämä lasten ollessa nyt hyvin hoidettuja ja huolehdittuja sekä toivottuja lapsia 6

7 LASTENKOTIOLOSUHTEET JA KEHITYS Yli 88 % kansainvälisesti adoptoiduista lapsista on kasvanut lastenkodissa 48 % USA:ssa adoptioklinikalla tutkituista adoptiolapsista oli syntynyt pienipainoisina (huonot sikiöaikaiset kasvuolosuhteet) Lastenkotihoito heikentää lasten kasvua ja kehitystä: jokainen lastenkodissa vietetty 3 kk:n jakso viivästyttää kasvua 1 kk:lla Pituus, paino ja erityisesti päänympärys Kasvun viive on yhteydessä y heikompaan älykkyyteen yy sekä huonompiin kielellisiin taitoihin Traumaattiset kokemukset, huono hoiva Genetiikka Raskaus ja synnytys 7

8 OHJAUS: ADOPTIOPERHEET Terveydenhoitajan ja perheen tapaaminen ennen lapsen hakumatkaa: Perheen saamat tiedot lapsesta Maahantulotarkastuksen suunnittelu Vanhempien odotukset ja toiveet Lapsen perushoito (tarvittaessa) Kotikäynti 2-3 viikkoa perheen kotiuduttua Matkakokemukset + alkuaika yhdessä Lapsen syöminen ja nukkuminen Kiintymyssuhde Vanhempien jaksaminen OHJAUS: ADOPTIOPERHEET 6 viikkoa kotiintulon jälkeen: th ja lääkäri Kasvu Motoriikka Syöminen ja päivärytmi Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 3 kk kotiintulon jälkeen Ravitsemus Kasvu Kielen kehitys Liikkuminen Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 8

9 OHJAUS: ADOPTIOPERHEET 6 kk kotiintulon jälkeen: th ja lääkäri Kehityksen ikätasoisuus Kasvu:kasvupyrähdys Suun terveys Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 12 kk kotiintulon jälkeen: th ja lääkäri Aggressio ja rajojen asettaminen Adoption vaikutus vs. normaali kehitys Leikki Päivähoito Perheen sosiaaliset verkostot Kiintymyssuhde ja vanhempien ajatukset ja kokemukset 18 ja 24 kk kotiintulon jälkeen kasvun seuranta Jatkossa tavalliseen terveystarkastusohjelmaan siirtyminen OHJAUS: ADOPTIOPERHEET Lapsen maahantulotarkastus ja rokotukset Tarkastusrunko lähtee ajallisesti liikkeelle lapsen kotiintulosta, ei kronologisesta iästä Vanhempien tukeminen ja kiintymyssuhteen tarkastelu keskiössä Adoption jälkeinen masennus Lapsen palapelimäinen kehitys Terveydenhoitaja 6/2009: Adoptiolapsi ja adoptioperhe neuvolassa Adoptioperheet ry:n opas Adoptiolapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa,

10 KIITOS! The fact of getting and having children is not primarily about individuals, but about relatedness; about mutuality, responsibility, belonging and affection (Howell 1999). 10