Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Transkriptio

1 Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto

2 Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten huostaanottojen asiakirjat Miten käsityksiä vanhemmuudesta ja lasten onnistuneesta kasvatuksesta määritetään? Aineisto: 343 asiakirjaa vuodelta 2008 (19 % perheistä maahanmuuttajataustaisia)

3 Miksi asiakirjatekstien huolellinen muotoilu on tärkeää? TEKSTIT OVAT PYSYVIÄ! Perhe saa tekstit luettavakseen (myös lapsi) Päätökset voivat vaikuttaa perheen (isän, äidin ja lasten) elämään myös myöhemmin esimerkiksi uuden lastensuojeluasiakkuuden myötä. Oikeudet käyttävät sosiaalityön hakemustekstejä usein suorina lainauksina päätöksissään - erityisesti tapauksissa, joissa ei järjestetä suullista käsittelyä. Tekstit kertovat myös siitä, miten kirjoittajat/päätöksentekijät ymmärtävät hyvän lapsuuden ja vanhemmuuden. Ne ovat viestejä vanhemmille ja niihin sisältyy valtaa ja kontrollia.

4 Normit Normi biovallan perusteena liittyy ajatukseen normaalista luvulla normaalin ja patologisen sekä sairaalloisen erottelusta tuli biologiassa, lääke- ja ihmistieteissä tiedon ja tutkimuksen kohteena olevan todellisuuden tärkeä jäsentäjä ja mittapuu. (Helén 1997, 17) Millaisten normaalin ja epänormaalin määrittelyjen pohjalta sosiaalityötä tehdään?

5 Yhtenäiskulttuuri? Usein puhutaan monikulttuurisuudesta uutena ilmiönä: kuitenkin Suomessa on aina asunut useita eri ryhmiä (saamelaiset, romanit, venäläiset, uskonnolliset vähemmistöt) Lisäksi tavoissamme toimia on alueellisia eroja (maalla/kaupungissa, maan eri osissa) Kulttuuri ei koskaan ole tarkkarajainen ja sitä määritellään jatkuvasti uudelleen.

6 Länsimainen ydinperhe normina Päätösteksteissä korostetaan ydinperhemallia lapsen etuna : kuitenkin valtaosa lapsista asuu muunlaisissa perheissä. Millaiseen asemaan ydinperhemuotoisen mallin korostaminen lähtökohtaisesti parhaana asettaa lastensuojelulapset?

7 Isyydestä Suullisessa käsittelyssä on ilmennyt, että isän koti on ollut kunnossa ja tasoltaan hyvinkin sovelias lapsille. Edelleen esille on tullut lasten kannalta hyvinkin tärkeä seikka eli isän ruoanlaittotaito. Myöskään isän muista kodinhoitotaidoista ei ole herännyt epäilyksiä. Millaisia sukupuoleen liittyviä streotypioita tekstiin sisältyy?

8 Eroja puhetavoissa etnisen tausta ja sukupuolen mukaan Äitejä kuvattiin useimmin osaamattomina (39 %) Kun kantasuomalaisia valkoisia äitejä kuvattiin usein väsyneiksi tai uupuneiksi (27 % äideistä), maahanmuuttajataustaisien äitien haasteita ei kuvattu vastaavasti uupumuksen aiheuttamina Isistä kerrottiin useimmin heidän olevan väkivaltaisia (25 % isistä) tai käyttävän alkoholia (18 % isistä). Äideistä kerrottiin suhteessa lapsiin, kun isistä puhuttiin ongelmien kautta. Maahanmuuttajataustaisten isien ei kuvattu käyttävän alkoholia, mutta väkivalta mainittiin usein.

9 Kiintymyssuhdeteoria ja vuorovaikutus Päätöksissä arvioidaan usein lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, jonka juuret ovat vahvasti länsimaisessa psykologiassa Oikeus: Tytön käyttäytymisestä ja hänen suhtautumisestaan äitiinsä voi päätellä, että hänen ja hänen äitinsä vuorovaikutuksessa on ollut ongelmia. Äidin lausuma: Kasvatusperiaatteena äidillä on hyvät käytöstavat. Vapaata kasvatusta hän ei kannata. Pohdittavaksi: jos vanhempi ei käytä väkivaltaa, kuka määrittää, kuinka lapsen saa kasvattaa.

10 Yksi ratkaisu on kätkeytyä asiantuntijakielen taakse: Lapsen ruumiillinen ja psyykkinen pahoinpitely sekä niiden uhka vaurioittavat lasta vakavasti. Lapsen ristiriitainen kasvuympäristö ei takaa lapsen turvallisuutta. Lapsen lapsuudesta asti perheen tilanne on ollut vaihteleva, johtuen vanhempien välisistä ristiriidoista sekä päihteiden väärinkäytöstä. Miksi tämä on ongelmallista?

11 Aineistoesimerkki: Kaksi perhettä, lapset samanikäisiä tyttöjä Maahanmuuttajaperhe: Kaupungin maahanmuuttajapalveluissa todettiin perheen tilanteen olevan kaoottinen. Äiti oli keinoton lasten kanssa. Riitatilanteissa hän kuritti lapsia fyysisesti. Kantasuomalainen perhe: Äidin voimavarojen vähyys ja näistä johtuva tuen puute ovat aiheuttaneet tytölle turvattomuutta. Henkisen huolenpidon vähäisyys, rajojen ja säännöllisen vuorokausirytmin puuttuminen sekä koulua käymättömyys uhkaavat vaarantaa tytön kehitystä.

12 Maahanmuuttajaäiti ja kantasuomalainen isä, eronneet: Äiti on myös tuonut usein esille, että hän tarvitsee lapsia jaksaakseen, mistä on noussut huoli siitä, että lapset kantavat vastuuta äidin jaksamisesta ja hyvinvoinnista Voiko tämän tulkita yksiselitteisesti vanhemmuuden heikkoudeksi?

13 Lopuksi Äitiys ja isyyskäsitykset näyttäytyvät teksteissä varsin perinteisinä: normina toimii kantasuomalainen ydinperhe, jossa äiti ottaa päävastuun lapsen hoivasta ja isän tehtävä on lähinnä olla läsnä perheessä. Maahanmuuttajaperheiden ongelmat määrittyvät eri säännöillä, vaikka toisaalta kulttuurierosta ei kerrota laajemmin. Ainakin äitiydessä, ongelmat nähdään useammin äitien ominaisuuksina (kykenemätön) eikä tilanteiden aiheuttamina (väsymys). Kaikkiaan on epäselvää, miksi tiettyihin vanhempien käytäntöihin viitataan lapsen edun vastaisina ja toisiin ei. Lapsen edun määrittely voi sulkea ulos erilaisia vanhemmuuskäytäntöjä. Lisäksi monista selkeistä ongelmista, kuten lapsiin tai äitiin kohdistuvasta väkivallasta, kerrotaan epäselvästi. On ilmeistä, että vanhemmuuden ja lapsuuden tulkinnat pohjautuvat tiettyihin länsimaisiin normeihin, joiden muodostuminen taas on oma tutkimusalueensa (psykologia, psykiatria, lääketiede, biologia, jne ) Päätöksentekoon ja onnistuneen vanhemmuuden sekä lapsen edun määrittelyyn sisältyy voimakasta valtaa.