Ohjaus ja tukipalvelut näyttötutkinnoissa Luonnos 4.6.2015
Sisällys OHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA... 3 Lähtökohdat ja tavoitteet... 3 Ohjauksen organisointi... 3 Ohjauksen työmuodot... 3 Ohjaus ennen opintojen alkua ja hakeutumisvaiheessa... 4 Ohjaus tutkinnon suorittamisen aikana... 6 Ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana... 6 Opintojen loppuvaiheessa... 7 Ohjauksen kehittäminen... 7 ERITYISOHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA... 9 Lähtökohdat ja tavoitteet... 9 Erityisopiskelijaksi nimeäminen... 9 Erityisohjauksen organisointi... 10 Erityisohjaus hakeutumisvaiheessa... 11 Tutkinnon suorittamisen vaihe... 11 Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaihe... 11 Erityisohjauksen toteutuminen... 12 Asiakirjojen arkistointi... 13
OHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA Lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä näyttötutkintoperustaisesti toteutettavassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijan opinto-ohjaus perustuu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998 29 ) ja asetuksen (811/1998 3 ja 4 ) sekä aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998 8 a ja 9 b ) määräyksiin, henkilökohtaistamismääräykseen (43/011/2006) ja tutkinnon perusteisiin. Työvoimakoulutuksessa ohjaus perustuu edellä mainittujen määräysten lisäksi lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012). Ohjaussuunnitelma on osa PKKY:n opiskelijan hyvinvointisuunnitelmaa. Ohjauksella tuetaan näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa opiskelevan oppimista, ammattiidentiteetin kehittymistä, osaamisen tunnistamisen toteutumista, tutkinnon suorittamista sekä helpotetaan opiskelijaa tämän tehdessä ura-ja koulutusvalintoja. Kysymys on opiskelun ohjaamisesta, kehityksen tukemisesta ja uraohjauksesta. Lisäksi edistetään opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin pääsyä elinikäisen ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijan elinikäisten oppimisvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista. Sen tarkoituksena on myös lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjauksella edistetään tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Ohjauksen organisointi Opiskelijan ohjauksen kokonaisuudesta vastaa oppilaitoksessa rehtori. Pohjois-Karjalan aikuisopistossa jokaisessa koulutusalan tiimissä on ohjaavan opettajan tehtävään nimetty ammatillisen aineen opettaja, joka oman työnsä ohella koordinoi ja toteuttaa oman tiiminsä opiskelijan ohjausta. Pohjois-Karjalan ammattiopistoissa ohjauksesta vastaavat ammatillisten aineiden opettajat yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksessa työskentelevän opinto-ohjaajan kanssa. Ohjaavat opettajat kokoontuvat johdon valitseman ohjaavan opettajan johdolla säännöllisesti keskustelemaan ohjauksen toteutuksesta ja kehittämisestä. Ohjauksen työmuodot Opiskelijan ohjauksessa käytetään eri muotoja, kuten henkilökohtaista ohjausta, pienryhmä- ja ryhmäohjausta, verkko-ohjausta sekä erilaisia sähköisiä työvälineitä (esim. sähköposti, Moodleverkko-oppimisympäristö, Mobiililaitteet, Connect Pro, Lync ja Wilma). Tärkeintä on, että henkilökohtaista ohjausta on riittävästi saatavilla. Opiskelijoiden lähimpänä tukena on oma ammatillinen opettaja, mutta ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat, ohjaava opettaja ja muu henkilöstö. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan kirjataan opiskelijan tavoite, jossa huomioidaan hänen aikaisempi osaamisensa ja taustansa sekä mahdollinen tuen ja erityistuen tarve. Lisäksi asiakirjaan kirjataan henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnitelma. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tallennetaan sähköisessä muodossa Wilmaan, tulostetaan, allekirjoitetaan ja arkistoidaan. Henkilökohtaistamista koskevassa asiakirjassa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seuraa opiskelijan lisäksi koulutuksesta vastaava ammatillinen opettaja. Tarvittaessa asiakirjaa voidaan päivittää.
Ohjaus ennen opintojen alkua ja hakeutumisvaiheessa Ohjauksen tavoitteena ennen opintojen alkua on tiedottaa hakijoita ammatillisista tutkinnoista sekä vaihtoehdoista näyttötutkintojen suorittamiseksi, alakohtaisista terveydentilavaatimuksista, opintososiaalisista eduista ja opiskelukustannuksista. Ennakko-ohjaukseen kuuluvat erilaiset tapahtumat, kuten messut ja vierailut sekä infotilaisuudet. Pohjois-Karjalan kuntayhtymän wwwsivut tarjoavat tietoa aikuisten näyttötutkinnoista ja ammatillisen aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista. Hakijalle kerrotaan eri tapahtumissa sekä organisaation nettisivuilla huumausainetestauksista, rikostaustaotteen pyytämisestä ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Asioista tiedotetaan myös haastattelukutsussa, haastattelussa ja soveltuvuustestissä. Hakijoille selvennetään, että terveydentilaesteestä kertomatta jättäminen tai virheellisen tiedon antaminen voi johtaa opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Hakeutujan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voi toimia. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijavalintaa tehtäessä on huomioitava ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat opiskelijalle yksilölliset ratkaisut tutkinnon suorittamiseen. Hakeutumisvaiheessa ohjauksen tavoitteena on, että hakeutuja tuntee tutkinnon rakenteen, opintojensa tavoitteet, suoritustavat ja ajoitukset sekä ymmärtää, millaisia valintamahdollisuuksia hänellä on. Hän tuntee tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja niihin perustuvat arviointikriteerit. Saamansa ohjauksen avulla hän pystyy suunnittelemaan opintonsa mielekkääksi kokonaisuudeksi ja ottamaan vastuuta omista opinnoistaan. Opiskelija osaa toimia oppilaitoksessa, ottaa vastuuta opinnoistaan, kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Hakeutumisvaiheessa selvitetään hakeutujan lähtötilanne, arvioidaan hänen ohjauksen, tukitoimien ja erityistuen tarve sekä valitaan tutkinnon suorittajalle soveltuva tutkinto. Hakeutujalle selvitetään opintojen aikaiset taloudelliset tukimahdollisuudet. Hakeutumisvaiheen päätteeksi tehdään johtopäätökset tutkinnon suorittamisesta ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen dokumentoidaan Wilmaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Maahanmuuttajien valinnassa noudatetaan periaatetta, että hakijalla on oltava ennen opintojen alkua riittävän hyvä suomen kielen taito ja hänellä on jo hakeutumisvaiheessa asianmukainen oleskelulupa. Maahanmuuttajien kielitaidon arviointi suomen kielen osalta tehdään haastattelemalla sekä tarpeellisia kartoitusmenetelmiä käyttämällä muun muassa eri testejä.
Työvoimakoulutukseen hakeutuminen tapahtuu TE-hallinnon kautta ja opiskelijavalinnoista vastaa TE-palvelut. TE-hallinto voi kuulla opettajia alan asiantuntijoina opiskelijavalintoja tehtäessä. Oppisopimuksen koulutussuunnittelijat hoitavat oppisopimuksen opiskelijavalinnat. Koulutussuunnittelijat arvioivat yhdessä ammatillisen opettajan kanssa tutkinnon soveltuvuuden sekä ohjaavat oppisopimusopiskelijaa sopivan tutkinnon valinnassa. Orientaatiojakson aikana tehdään oppimisvalmiuskartoitukset kaikille tutkinnon suorittajille. Aikuisopiskelija arvioi itse oppimistaan edistäviä ja hankaloittavia tekijöitä, käy läpi aikaisempia oppimiseen liittyviä kokemuksiaan sekä kartoittaa mahdollista tuen tarvetta ohjaavan opettajan avulla. Kartoituksiin käytetään erilaisia menetelmiä ja testejä. Kartoitusten tulokset merkitään Wilmaan osaksi Henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Wilmaan merkitään vain yleisiä oppimisvalmiuksiin liittyviä asioita. Aikuisopiskelijan tarve ja tahto oppimisvaikeuksien selvittämiseen ja tukitoimiin täsmennetään yksilökeskustelussa erityisopettajan kanssa. Mikäli tutkinnon suorittajalla on aikaisemmin osoitettua osaamista, tehdään osaamisen tunnustamisesitys tutkintotoimikunnalle heti hakeutumisvaiheen päätyttyä. Ohjauksen tehtävät ja toteuttajat hakeutumisvaiheessa: Tehtävä Tutkintojen ja koulutusten markkinointi Markkinointitapahtumat ja infot Tutkinnoista ja koulutuksista tiedottaminen Tutkintojen ja koulutusten vieminen Opintopolku-järjestelmään Koulutusten vieminen koulutuskalenteriin Aikuisopiskelijaoppaan päivittäminen Soveltuvuuskokeet Kutsukirjeet haastatteluihin Haastattelut Opiskelijavalinnat Oppisopimusopiskelijan valinta Valintapäätökset ja kutsukirjeet Orientaatiojakso Osaamiskartoitukset ja testit Erityisen tuen tarpeen kartoitus Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ja johtopäätökset Toteuttajat Sovitun työnjaon mukaisesti Hallintopalvelut, tiimien henkilöstö (aiko) Sovitun työjaon mukaisesti Hallintopalvelut, tiimien henkilöstö (aiko) Sovitun työnjaon mukaisesti Hallintopalvelut, tiimien henkilöstö (aiko) Sovitun työnjaon mukaisesti Hallintopalvelut (aiko) Opintotoimisto Hallintopalvelut (aiko) Tiimikoordinaattorit / koulutuspäälliköt Opintotoimisto ja tiimikoordinaattorit/koulutuspäälliköt Tiimikoordinaattorit / koulutuspäälliköt, ohjaava opettaja ja ammatillinen opettaja Tiimikoordinaattori / koulutuspäällikkö ja ammatillinen opettaja Koulutussuunnittelija Opintotoimisto, tiimikoordinaattori/koulutuspäällikkö ja rehtori Ohjaava opettaja ja ammatillinen opettaja Ohjaava opettaja ja erityisopettaja Erityisopettaja Ammatillinen opettaja, ohjaava opettaja ja eritysopettaja Johtopäätökset tekee ammatillinen opettaja Oppisopimuksessa koulutussuunnittelija ammatillisen opettajan avustuksella
Oppisopimuksen solmiminen Osaamisen tunnustamisesitys AIPAL-palaute hakeutumisvaiheen päättyessä Koulutussuunnittelija ja tiimikoordinaattori Tutkinnon vastuuhenkilö Ohjaava opettaja Ohjaus tutkinnon suorittamisen aikana Tutkinnon suorittajaa ohjataan laatimaan henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma ja valmistautumaan tutkintotilaisuuksiin. Kun laaditaan tutkinnon suorittamissuunnitelmaa ja suunnitellaan tutkintotilaisuuksia, on huomioitava tutkinnon suorittajan erityisen tuen tarve tutkintotilaisuuksien järjestelyissä. Ohjauksen tehtävät ja toteuttajat tutkinnon suorittamisen aikana: Tehtävä Tutkinnon suorittamissuunnitelman ohjaus Tutkintotilaisuuksien toteutuksen ohjaus Toteuttajat Ammatillinen opettaja Ammatillinen opettaja, ohjaava opettaja, työpaikkakouluttaja, työpaikkaohjaaja, työnantaja Ohjaus tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa sovitaan, kuinka tutkinnon suorittaja hankkii tutkinnon suorittamiseen tarvitsemansa puuttuvan osaamisen. Suunnitelma ammattitaidon hankkimisesta kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Tämän suunnitelman pohjalta opiskelijaa ohjataan hankkimaan tarvitsemansa ammattitaito työssä oppimalla, valmistavassa koulutuksessa tai muuten sovittavalla tavalla. Opintojen aikaisen ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia aktiivisena vaikuttajana ja osallistujana. Opiskelijaa kannustetaan tekemään elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Häntä ohjataan työelämään ja jatko-opintoihin. Opiskelijaa ohjataan ja motivoidaan tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suorittamisessa. Opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Häntä autetaan löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksia. Osana opintojen aikaista ohjausta seurataan opiskelijan opintojen ja tutkinnon suorittamisen edistymistä. Seurannasta vastaa opiskelija ja ammatillinen opettaja. Olennaista opintojen aikaisessa ohjauksessa on, että opiskelijan mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja tarvittaessa hänelle annetaan ohjausta. Opintojen alkuvaiheessa ohjaava opettaja ohjaa opiskelijaa orientaatioon liittyvässä aikuisen oppijan oppimisvalmiuksien kartoituksessa sekä opintojen aikana oppimisen ja opiskelun erilliskysymyksissä, kuten rahoituksen, oppimisvaikeuksien ja elämäntilanteen selvittelyssä. Ohjaavan opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa myös mahdollisen uuden koulutusvaihtoehdon pohdinnassa.
Opintojen aikana opiskelijaa ohjaavat ammatilliset opettajat, ohjaava opettaja, tutkinnosta vastaava opettaja sekä mahdollisesti myös erikoisammattimiehet. Kun opiskelijan opinnot eivät etene ja hän tarvitsee ohjausta, dokumentoidaan ohjaus Wilmaan. Samoin dokumentoidaan ohjauksissa esille tulleet erityiset asiat mm. elämäntilanteeseen tai terveyteen liittyen. Dokumentointi tehdään Wilman Tuki-välilehdelle. Arkaluonteisia asioita ei kirjata tuki-välilehdelle. Tarvittaessa opiskelija ohjataan asiantuntijoiden palveluun. Ohjauksen tehtävät ja toteuttajat tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana: Tehtävä Ammatillisten teoriaopintojen ohjaus Työssäoppimisen ohjaus Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan toteutumisen seuranta ja päivitys Opintojen ja tutkinnon edistymisen seuranta Sovittujen tukitoimien toteutumisen seuranta Toteuttajat Ammatillinen opettaja ja erikoisammattimiehet Ammatillinen opettaja ja työpaikkaohjaaja, työpaikkakouluttaja Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ohjaava opettaja ja erityisopettaja Opintojen loppuvaiheessa Opintojen loppuvaiheessa opiskelijoita ohjaa ammatillinen opettaja ja ohjaava opettaja sekä työnhaussa että jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opiskelijoita rohkaistaan kiinnittämään huomiota oman alansa tehtäviin hakeutumisen lisäksi myös uusiin ja kiinnostavilta tuntuviin tehtäviin unohtamatta kansainvälisiä työmarkkinoita ja yrittäjyyttä. Työvoimakoulutuksessa opintojen loppuvaiheessa tehdään ohjaavan opettajan johdolla jatkosuunnitelma, joka tallennetaan työvoimahallinnon ARVI-järjestelmään. Ohjauksen tehtävät ja toimijat opintojen loppuvaiheessa: Tehtävä Työnhakuun ja jatko-opiskeluun liittyvät asiat Jatkosuunnitelma ARVI-järjestelmään työvoimakoulutuksessa Palautteen kerääminen, AIPAL, OPAL Palautteen kerääminen Webropol, Sopimus- Pro Todistukset ja arviointiin liittyvät asiat, dokumentointi ja arkistointi Toteuttajat Ohjaava opettaja ja ammatillinen opettaja Ohjaava opettaja Ohjaava opettaja Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ammatillinen opettaja, koulutussuunnittelija (oppisopimus) Ohjauksen kehittäminen Ohjauksen kehittämisessä huomioidaan opiskelijoilta kerätty palaute. Palautetta kerätään tutkinnon suorittajilta rahoitusmuodosta riippumatta valtakunnallisella AIPAL-järjestelmällä kahdessa vaiheessa eli hakeutumisvaiheen päätyttyä ja viimeisen tutkintotilaisuuden
jälkeen. Työvoimakoulutuksesta kerätään palaute OPAL-järjestelmällä ja lyhytkoulutuksista Webropol-järjestelmän kautta. Oppisopimusopiskelijalta kerätään palaute SopimusPro-järjestelmän kautta. Ohjauksen asiantuntijoiden on mahdollista osallistua ammattitaidon kehittämiseksi mm. Opetushallituksen järjestämiin lyhytkoulutuksiin, omaehtoisesti itseopiskeluna suoritettaviin alan opintoihin ja koulutuskuntayhtymän järjestämiin koulutuspäiviin.
ERITYISOHJAUS NÄYTTÖTUTKINNOISSA Lähtökohdat ja tavoitteet Erityisohjaus perustuu lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998), asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) ja lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). Aikuisten erityisohjauksesta on lisäksi säädetty henkilökohtaistamismääräyksessä (43/011/2006). Toimintaa säätelevät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallintosääntö, tutkinnon perusteet, näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat ja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmat sekä erityisohjauksen suunnitelma. Näyttötutkintojärjestelmä mahdollistaa yksilöllisemmän tavan suorittaa erilaisia tutkintoja. Tällöin huomioidaan joustavammin aikuisten jo saavutettu osaaminen. Näyttötutkintona voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoja ei mukauteta. Eritystä tukea tarvitsevalle tutkinnon suorittajalle on aina tarjottava tasavertaiset mahdollisuudet hankkia tarvittavaa ammattitaitoa tai koulutusta ja suorittaa näyttötutkinto (Näyttötutkinto-opas, Opetushallitus 2012). Tutkinnon suorittajan on saatava tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat oppimisvaikeuksista, sairaudesta tai vammasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Oppimisvaikeudet ovat yksilöllisiä ja ilmenevät moninaisesti. Aikuisopiskelijoiden kohdalla kysymyksessä voivat olla mm. mielenterveyden ongelmat, pitkäaikaissairaudet, kommunikaatiovaikeudet, vuorovaikutustaitojen puute, motivaatio-ongelmat, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet tai elämän hallintaan liittyvät asiat. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä näyttötutkintoa suorittavalla opiskelijalla ja tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus hakeutua erityisohjaukseen ja erityisopiskelijaksi omasta aloitteestaan. Erityisopiskelijaksi nimeäminen Erityisopiskelijaksi nimeäminen tapahtuu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, jolloin erityisen tuen tarve selvitetään näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa tai opintojen suorittamisen aikana (OPH 43/011/2006, 2 ). Kyseinen erityisen tuen tarve kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Erityisen tuen tarve näkyy monesti opintojen aikana, kun normaalin opetuksen tukitoimet on käytetty eikä tukitoimien mukainen ohjaus edesauta opiskelijan opintojen etenemistä. Aikuisopiskelijoiden kohdalla väärien uravalintojen, aikaisempien opintojen keskeyttämisten sekä epäonnistumisen kokemusten takia yksilön itsetunto voi olla heikko ja siksi varhaisten ja yksilöllisten tukitoimien kohdentaminen jo heti opintojen alussa on tärkeää.
Näin mahdollistetaan kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoiset mahdollisuudet saada suoritettua tutkinto. Hakeutumisvaiheessa tehtävä lähtötasokartoitus sisältää opiskelijan itsearvioinnin, aiempien dokumenttien tarkastelun, haastattelun tai ohjauskeskustelun ja oppimisvalmiuksien sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien kartoituksen. Aikuisopiskelijalla tulee olla aktiivinen rooli oman osaamisen, vahvuuksien ja tuen tarpeen kartoituksessa. Tässä yhteydessä opiskelijan pitäisi saada mahdollisimman realistinen kuva tulevan ammatin vaatimuksista ja oppilaitoksen edustajan saada käsitys opiskelijan mahdollisuuksista toimia tulevassa ammatissa. Tutkinnon suorittaja ja opiskelija voidaan nimetä erityistä tukea tarvitsevaksi silloin, kun huomataan, että opiskelija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan ja tutkinnon suorittamisen aikana. Erityisen tuen peruste on aina määriteltävä yksilöllisesti. Erityistä tukea tarvitsevaksi määrittäminen perustuu aina tarkkaan harkintaan ja huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Erityisohjauksen tarpeen arviointi alkaa siitä, kun opiskelija toivoo oppimisvalmiuksien tai vaikeuksien tarkempaa selvitystä hakeutumisvaiheessa. Ohjauksesta vastaava henkilö tai ammatillinen opettaja ohjaa opiskelijan erityisopettajan ohjaukseen. Erityisohjauksen tarve voi tulla esiin myös opintojen eri vaiheissa, jolloin koulutuksesta tai tutkinnosta vastaava opettaja voi ohjata opiskelijan erityisopettajalle. Erityisopiskelijaksi nimeämisen kriteerit aikuisopiskelijalla ovat erilaiset kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Kriteereitä aikuisopiskelijalla ovat oppimisen vaikeudet, elämäntilanteen vaikeudet, vuorovaikutuksen vaikeudet, pitkäaikaissairaudet ja toiminnan rajoitteet. Esityksen erityisopiskelijaksi nimeämisestä tekee erityisopettaja ja päätöksen tekee rehtori. Tuen tarpeesta riippuen päätös tehdään joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Erityisopettaja tarkastaa kaksi kertaa vuodessa tammi- ja elokuussa erityisopiskelijaksi nimettyjen opiskelijoiden tuen tarpeen ja tekee sen mukaisesti esitykset rehtorille rahoitusmuodosta riippumatta. Erityisopettaja tekee päätöksestä merkinnän Wilmaan. Erityisohjauksen suunnitelma tehdään opiskelijan tuen tarpeen mukaan. Erityisopettajan mukana suunnitelmaa tekemässä voi olla koulutuksesta vastaava opettaja, tutkinnosta vastaava opettaja, ohjaava opettaja ja oppisopimuskoulutuksessa koulutussuunnittelija. Työvoimakoulutuksessa erityisopettaja tekee TE-toimistolle ehdotuksen lisäohjauksen toteuttamisesta. TE-toimiston ehdotuksen hyväksymisen jälkeen voidaan lisäohjaus toteuttaa. Työvoimakoulutuksessa lisäohjauksesta ei tehdä rehtorin päätöstä. Oppisopimusopiskelijan osalta erityisopiskelijaksi nimeämisen päätöksen kirjaa erityisopettaja Wilmaan ja koulutussuunnittelija SopimusPro-ohjelmaan. Erityisopettaja välittää koulutussuunnittelijalle tarvittavat tiedot SopimusPro-ohjelmaa varten. Erityisohjauksen organisointi Erityisopettajat kokoontuvat johdon valitseman erityisopettajan johdolla säännöllisesti keskustelemaan erityisopetuksen toteutuksesta ja kehittämisestä.
Ohjaava opettaja, ammatilliset opettajat ja erityisopettajat tekevät yhteistyötä erityisohjauksen toteutuksessa. Perehdyttyään erityisopettajan kanssa opiskelijan henkilökohtaiseen erityisohjauksen suunnitelmaan he soveltavat saatuja tietoja omaan opetukseensa ja järjestävät opintokokonaisuuksien tukitoimia esim. lisäohjausta ja yksilöllistä oppimateriaalia. Toteutetut tukitoimet, samoin kuin saatu erityisohjauksen konsultaatio ja moniammatillinen yhteistyö kirjataan Wilmaan. Ammatillinen opettaja kirjaa antamansa tukitoimet Wilmassa tukivälilehdelle, josta erityisopettaja näkee tukitoimien toteutuksen kokonaisuuden. Oppisopimuksessa työpaikalla tapahtuvan erityisohjauksen toteutumisen seuraa ja dokumentoi Wilmaan erityisopettaja. Erityisopettaja toteuttaa erityisohjausta, seuraa erityisohjauksen toteutumista ja tekee tarvittaessa uusia päätösesityksiä. Hän koordinoi erityisohjauksen ja lisäohjauksen kokonaistoteutumista tiimeissä. Erityisohjaus hakeutumisvaiheessa Tutkintoon ja koulutukseen hakeutumisvaiheessa ohjaava opettaja yhdessä erityisopettajan kanssa selvittää aikuisopiskelijan mahdollisen ohjauksen ja tukitoimien tarpeen mm. erilaisten testien avulla. Erityisentuen tarve kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan opiskelijahallintojärjestelmään Wilman kautta. Asiakirjaan kirjataan suunnitelma tukipalveluista, ohjauksesta ja tarvittavista erityisjärjestelyistä. Näyttötutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa erityisohjausta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma oppisopimuksen solmimisen yhteydessä. Tutkinnon suorittamisen vaihe Näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma ja järjestämissopimus määrittävät tutkintotilaisuuksissa toteuttavan tuen. Tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa on otettava huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista haittaavat ja estävät tekijät. Henkilökohtaistamisen tarkoituksena on tarjota tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa ilman, että ammattitaitovaatimuksia mukautetaan. Tutkinnon vastuuhenkilön tehtävänä on huolehtia, että tutkinnon suorittamisessa tukitoimet mm. tutkinnon suorittajan mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin erityistarpeisiin tai muihin erityistarpeisiin on suunniteltu ja organisoitu hyvin. Erityisopettaja kirjaa erityisohjauksen tarpeen ja toteutuksen henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan Wilmassa. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaihe Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aikana on otettava huomioon erilaiset oppimista haittaavat ja estävät tekijät. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan hakeutumisvaiheessa henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan suunnitelma erityisestä ohjauksesta, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki, sen muodot ja toteutustavat valmistavassa koulutuksessa ja työssäoppimisessa. Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen voi
valmistavan koulutuksen lisäksi liittyä työssä oppimista. Erityisopettaja huolehtii, että työssäoppimispaikan työpaikkaohjaaja ja oppisopimustyöpaikan työpaikkakouluttaja ovat tietoisia erityisen tuen tarpeesta. Erityisopettaja ja työpaikkaohjaaja tai työpaikkakouluttaja suunnittelevat yhdessä työpaikalla tarvittavat tukitoimet. Näyttötutkinnon valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma määrittää mahdolliset tukitoimet tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Erityisohjauksen toteutuminen Ennen erityisohjaukseen siirtymistä opiskelijalle tarjotaan henkilökohtaistamismääräyksessä tarkoitettu ohjaus, mikä ilman lisäresursseja on mahdollista antaa. Erityistä tukea joudutaan usein antamaan henkilökohtaisena ohjauksena, ja muun muassa siksi siihen resursoidaan enemmän kuin suuremman ryhmän opetukseen. Erityisohjausta voidaan antaa yksilöohjauksena, pienryhmäohjauksena tai yksilön tukemisena ryhmässä. Erityisopettaja, ammatillinen opettaja ja ohjaava opettaja tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan opinnot ja tutkinnon suorittaminen etenisivät. Erityisohjaus liittyy usein lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan tai elämänhallinnan haasteisiin. Erityisohjauksen menetelminä käytetään yksilöllisesti esimerkiksi ohjaamalla opiskelijaa ja tutkinnonsuorittajaa seuraavasti: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa annetaan opiskelijalle oppimateriaalit etukäteen lisäaikaa oppimistehtäviin mahdollistetaan suullinen suorittaminen kokonaan tai osittain keskustellaan asiasisällöistä, annetaan lisäkysymyksiä, kohdennetaan keskeisiä asiasisältöjä lukemisessa harjoitellaan kysymään itseltä: ymmärsinkö? muistanko? havainnollistetaan asiasisältöjä mahdollisimman paljon selkeytetään oppimateriaaleja, käytetään suurempaa tekstiä tehtävien ja kysymysten lukeminen sekä selventäminen ääneen. Matematiikan vaikeuksissa peruslaskutaitojen harjoittelu niin kauan, että ne ovat hallinnassa matematiikan yhdistäminen arkielämän toimintoihin ja ammattialan työtehtäviin laskutoimituksen pilkkominen pienempiin osiin havainnollistaminen toistaminen ja kertaaminen. Tutkintotilaisuudessa: kirjallisen osuuden suorittaminen suullisesti tutkintotilaisuuden osittaminen tutkinnon suorittamisen dokumentointi (valokuvat, video jne.) opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välistä yhteydenpidon tiivistäminen arvioijien perehdyttäminen erityisopiskelijan tutkinnon arviointiin.
Asiakirjojen arkistointi Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tulostetaan, allekirjoitetaan ja arkistoidaan koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen keston ajan ja kuusi kuukautta sen jälkeen. Oppisopimuskoulutuksessa arkistointiaika on tutkinnon suorittamisen aika ja 10 vuotta sen jälkeen. Erityisohjauksen suunnitelma on osa henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa. Erityisohjauksen toteutus dokumentoidaan Wilmaan.