Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto
Illuusio: koko ajanhan ne juoksevat ja touhuavat Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt; 29% 3-6vuotiasta urheiluseurassa (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010) Mutta luonnollinen liikunta (play, active/free play): ulko- piha- ja katuleikit ovat vähentyneet; 25% v. 1981->1997 (Burdette & Whitaker 2005) 34.1% 4-11 v (USA) liikkui alimmalla aktiivisuutasolla (<6x /vko kerrat, jolloin lapsi hengästyy/hikoilee) sisäleikit ja istuvat toiminnot ovat lisääntyneet; 3vuotiaiden päivästä erittäin kevyttä toimintaa 10.6 h (Soini ym., 2012) Lasten iällä tai sukupuolella ei ole kovin suurta merkitystä aktiivisuuteen (vanhemmat/pojat aktiivisempia (Kyhälä 2012) 12% 3-vuotiaista liikkuu alle 2h/pv(Lasten terveysseurantatutkimus)
Miksi liikkuminen on vähentynyt? luonnolliset liikuntapaikat ovat vähentyneet elintila on muuttunut `saarekkeiseksi 57 % 3-6v kulkee autolla pkotiin (Sääkslahti et al; Strip) lelut ovat muuttuneet vrt. Dowda et al. 2009, Bower 2008 mediakulutus on lisääntynyt ; viikonloppuisin yli 50% pojista ja n.40% tytöistä viettää yli 2 h tv:n ja tietokoneen äärellä (Late, Strip) turha kieltäminen on lisääntynyt Samalla kehon ja aistien avulla omaksuminen eli havaintomotorinen oppiminen on vähentynyt
4 18.9.2014 Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) Reipasta liikuntaa on kello 8.00 12.00 välisenä aikana 10 % ajasta eli 24 minuuttia. Tämä aika sisältää myös ulkoilun, jumpat, liikuntahetket ja retket. Keskimäärin 56,1 % ajasta lasten liikkuminen on vain vähäistä: istumista, kynän käyttöä, syömistä jne. (Ka 1,53) Orientaa tion lähteillä - varhaisk asvatuks en kehittä misproje kti / Suomi - Taiwan
Lasten liikkuminen ulkoleikissä päiväkodissa 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 518.9.2014
6 18.9.2014 Esineleikkien liikunnallistamisella olisi iso vaikutus kokonaisliikkumiseen ulkona 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0
7 18.9.2014 Lasten huomion kohde liittyy lasten liikkumiseen 0,35 Ei-sosiaaliset kohteet ja aikuinen huomion kohteena vähentää liikkumista, toinen lapsi tai usea lapsi lisää liikkumista, (p <.05) 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) C Ei-sosiaalinen kohde C Toinen lapsi C Ryhmä lapsia C Aikuinen
Sensomotorinen vaihe Lapsella on sisäsyntyinen halu ja tarve liikkumiseen luontainen uteliaisuus auttaa lasta kehittymään Sensomotorisessa vaiheessa ( 7v) lapsi oppii liikkumalla ja havainnoimalla asioita ympäristöstään ja omasta itsestään ja se muodostaa pohjan lapsen henkiselle kehitykselle Tärkeä vaihe lapsen kehityksessä Myös havaitsemisen taidoissa lapsi kehittyy Monipuoliset liikuntakokemukset ja aistien harjoittaminen mahdollistavat tämän kehittymisen
Sensomotorisessa vaiheessa Lapsi harjoittelee motorisia perustaitojaan ja havaintomotorisia taitojaan Havaintomotoriset taidot= Aistien kautta välittyvän tiedon hyödyntäminen motorisissa suorituksissa/taidoissa Mitä paremmin lapsi pystyy hyödyntämään aistitoimintojaan sitä paremmin/ monipuolisemmin /tarkoituksenmukaisemmin hän oppii motorisia perustaitoja eli oppii liikkumaan ja leikkimään Havaintomotoriset tekijät eli liiketekijät ovat yhteisiä kaikille taidoille ja lapsi hahmottaa kehoaan suhteessa niihin (Numminen, 2005) Aika Tila Voima Suhteet Havaintomotoriikkaa voidaan ja pitää kehittää kaikkien aistien avulla!
Havaitseminen on osa oppimista Esim. kehontuntemus, lateraalisuus, ajan, suunnan ja tilan havaitseminen, kokosuhteiden arviointi ja tasapaino ovat yhteisaistimuksia Havaintomotoriikka on myös havaitsemisen, päätöksenteon eli ongelmanratkaisun ja toiminnan yhtenevä kokonaisuus ( Vickers, 2007) Tunneaivot ohjaavat havaintoa: tunteet ovat aina mukana oppimisessa: aiemmat kokemukset vaikuttavat alkuvaiheessa Päivittäinen liikunta on yhtä tärkeää kuin terveellinen ruoka ja riittävä uni Aikuisen rooli
Havaintomotorisia taitoja voidaan kehittää esim. näin: Kehon osien nimeäminen, sijainti, suhteet toisiinsa, niiden liikuttaminen, rentouttaminen Esineen heittäminen ja kiinniotto kehittää avaruudellisten suhteiden hahmottamista Liikutaan pienessä tilassa, isossa tilassa, lähellä toisia Liikutaan käyttäen voimaa vaihtelevasti: kevyesti/vähän voimaa, raskaasti/paljon voimaa, normaalisti Lorut ja laululeikit, tanssit jne. kehittävät ajan hahmottamista ja rytmikykyä Harjoitellaan liikkeitä ja liikkumista kehon eri puolia käyttäen ja eri suuntiin liikkuen (myös pyöriminen ja kieriminen)
Havaintomotoriikan kehittäminen Tärkeä muistaa: Monipuolinen liikunta Liiketekijöiden huomioiminen ja Aistien tietoinen monipuolinen harjoittaminen Erilaiset ympäristöt Toiset lapset Opettajan läsnäolon kahdensuuntainen merkitys Välineiden muunneltavuus
Liikunnan vaikutuksia oppimiseen Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsi tarvitsee reipasta liikuntaa vähintään 2h/pv kehittyäkseen monipuolisesti Liikunta ja kognitiiviset taidot kulkevat käsi kädessä, liikunta saattaa olla tehokas keino myös henkisten toimintojen kehittämiseksi (Davis et al., 2011) Lapsilla rasittavan liikunnan on todettu parantavan oppimistuloksia (Coe ym. 2006, Taras 2005, Dwyer ym. 2001) ja ylipainon yhdistyvän huonoihin oppmistuloksiin ( Castelli ym. 2007, Shore ym. 2008, Datar ym. 2004) Liikunnan lisääminen <->ns. akateemisten aineiden vähentyminen -> ei huononna oppimistuloksia ( Sallis ym. 1999) Liikunnan lisääminen (1½h/vko) 2-3 lk:lla paransi tuloksia muissa aineissa (=ma, ai) (Donnelly et al, 2009) (Reed et al 2010)
Liikunnan vaikutuksia oppimiseen Stevens et al. (2008) tutkimuksessa seurattiin lasten fyysistä aktiivisuutta pk:sta 5 lk; PA oli posit. yhteydessä matem. ja äidinkielen tuloksiin liikunta vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen ja vaikutus saattaa jopa vahvistua pitkällä aikavälillä Vastaavia tuloksia saanut myös Kantomaan tutkimusryhmä (2010) 15-16- vuotiailla tytöillä ja pojilla Hyppääminen, pyöriminen, heittäminen, kiinniottaminen, hippaleikit ym. vahvistavat kognitiivisia taitoja (Haywood & Getchell, 2009, Viholainen, 2006) Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia koulumenstykseen riippumatta siitä, onko liikunta järjestettyä vai ei (Fox et al. 2010)
Liikunnan vaikutuksia oppimiseen Hyvä fyysinen kunto näyttää olevan positiivisesti yhteydessä erityisesti matematiikan tuloksiin (Edwads et al 2011, Longdon et al. 2011) Liikunnan/hyvän fyysisen kunnon ja oppimistulosten yhteyttä saattaa selittää myös liikunnan positiivinen vaikutus muistiin, keskittymiseen ja luokkahuonekäyttäytymiseen, ahdistuneisuuteen On myös tutkimuksia, joissa yhteyksiä ei ole havaittu (Wingfield 2011) Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää
Elämäntapa Lapsuuden liikuntakokemukset muodostavat pohjan aikuisena liikkumiselle Fyysisen aktiivisuuden taso ja liikunnallinen elämäntapa löytyvät jo hyvin varhain (Malina 2001, Reilly 2005) Liikkumattomuus on pysyvämpää kuin fyysinen aktiivisuus
Muita merkityksiä Psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen Ymmärryksen tukeminen Osallisuuden tukeminen Elämyksellisyys ym. Liikunnan yksilölliset merkitykset Kokonaisvaltaiuus Hyvinvoiva ja liikkuva lapsi yhteisönsä osallisena
Kiitos!