Vasuperusteet KIRSI TARKKA OPETUSHALLITUS

Transkriptio

1 Vasuperusteet KIRSI TARKKA OPETUSHALLITUS

2 tutkimustiedon ilmentäjänä ARJA SÄÄKSLAHTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

3 Varhaiskasvatuksen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasaarvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;

4 LIIKUNTA VARHAISKASVATUKSESSA - JOKAISEN LAPSEN OIKEUS Varhaiskasvatuslain perusteella jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen. (OKM 2016:21, 10)

5 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET LAATUASIAKIRJANA Määrittelee raamit kaikille yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Vasun mukaisesti toimimalla varmistetaan jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta.

6 Lasten liikunta on monipuolista fyysisesti aktiivista leikkimistä

7 Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:21. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 22.

8 PEDAGOGISEN TOIMINNAN VIITEKEHYS -SUUNNITTELUN PERUSTA

9 VASUN ARVOPERUSTA Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Jokaisella lapsella on oikeus: hyvään opetukseen, huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. LAPSEN OIKEUDET OVAT AIKUISTEN VELVOLLISUUKSIA!

10 OPPIMISKÄSITYS Lapsi on aktiivinen toimija. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Lapset oppivat mm. leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Lasten tulee saada oppimiseensa ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana.

11 AKTIIVINEN TEKEMINEN INNOSTAA LIIKA ISTUMINEN ON IKÄVÄÄ Lapselle on luonteenomaista liikkua, leikkiä ja touhuta. Aktiivisimmillaan hän on leikkiessään muiden lasten kanssa. Lapsi oppii asioita toiminnallisesti: tutkien, kokeillen, yrittäen ja erehtyen. Siksi pitkät paikallaanolo- ja istumisjaksot eivät ole hänelle ominaisia tapoja toimia. Päivittäinen liikunta on lapselle yhtä tärkeääkuin riittävä uni ja terveellinen ravinto. (OKM 2016:21, 9)

12 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN VIITOITTAA SUUNTAA TULEVAAN Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Hyvinvointiin ja terveelliseen elämäntapaan liittyvien asioiden käsittely Ajattelu ja oppiminen Monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten merkitys. Ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Se, miten lasten kanssa toimimme tänään vaikuttaa heidän elämäänsä niin tässä hetkessä kuin vielä pitkälle tulevaisuudessa.

13 TEKEMÄLLÄ TAITOJA MONIPUOLISUUS KUNNIAAN Lapsella on oikeus liikkua, kokeilla ja haastaa omia fyysisiä rajojaan. Lapsen liikunta on fyysisesti aktiivista leikkiä. Leikeissään lapsi harjoittelee motorisia perustaitojaan. Oppimista ei pidä estää liiallisella turvallisuushakuisuudella. Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina. Jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, hänellä on oikeus saada siihen tukea ja apua. (OKM 2016:21,9)

14 (OKM 2016:21, 21)

15 TOIMINTAKULTTUURI FYYSISEN AKTIIVISUUDEN ESTE TAI MAHDOLLISTAJA Toimintakulttuuria muokkaavat: tiedostetut ja tiedostamattomat tekijät, joilla on paikkaan ja aikaan kytkeytyviä ulottuvuuksia. työyhteisön historiaan ja erilaisiin traditioihin liittyvät oletukset ja uskomukset. sosiaaliset normit eli käsitykset hyvin tehdystä varhaiskasvatustyöstä Estääkö vai mahdollistaako meidän toimintatapamme lasten fyysistä aktiivisuutta?

16 OPPIMISYMPÄRISTÖT Eri ympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen. Lasten ideat, leikit, fyysinen aktiivisuus saavat näkyvät. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa.

17 Aikuisten tehtävä on etsiä ja luoda liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen liikkuminen on sallittua. (OKM 2016:21, 9)

18 (OKM 2016: 21,31)

19 YMPÄRISTÖ HAASTAA JA HAUSKUUTTAA ULKONA UNELMAT TODEKSI Lapsi näkee kaiken ympärillään olevan tilan ja ympäristön kiinnostavana paikkana liikkumiseen, niin sisällä kuin ulkona. Aikuiset ratkaisevat, saako lapsi käyttää oivaltamansa mahdollisuudet etsiä, kokeilla ja keksiä erilaisia tapoja liikkua, hallita kehoaan sekä ilmaista itseään. Lasten mielipaikkoja ovat luonnonympäristöt. Lapsesta on hauskaa muokata ympäristöä fyysisesti aktiivisiin leikkeihinsä, erityisesti yhdessä muiden kanssa. (OKM 2016:21, 9)

20 VÄLINEET JA LELUT - INNOSTA KOKEILEMAAN (OKM 2016: 21, 26)

21 MONIPUOLISET TYÖTAVAT Lapsilla on vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen leikkeihin ja peleihin rauhalliseen oleiluun LUOVUUS TOIMINNALLISUUS lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki tutkiminen liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaisu OSALLISUUS

22 Ohjaamme lapsia olemaan paikoillaan: 3-vuotiaat ovat 85% ajastaan paikoillaan (Soini ym. 2017) Havainnointitutkimuksen perusteella sisällä 3-vuotiaat lapset ovat paikoillaan 86% ja ulkona 46% ajasta (Soini ym. 2014) Toisen havainnointitutkimuksen perusteella päiväkotipäivän aikana hieman vanhemmat lapset ovat keskimäärin paikoillaan 56% (Reunamo 2015)

23 KUUNTELE ANNA LAPSELLE MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA Lapsi on utelias ja aktiivinen. Liikkuminen ja leikkiminen yhdessä muiden kanssa on lapsen tapa oppia. Lapsella on mielipiteitä, toiveita ja halu osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin. (OKM 2016:21, 9)

24 OPPIMISEN ALUEET KASVAN LIIKUN JA KEHITYN Tavoitteena innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa! Liikuntakasvatuksen tulee olla säännöllistä, ja lapsilähtöistä, monipuolista ja tavoitteellista. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikuntaan sekä sisällä että ulkona, kaikkina vuodenaikoina. Fyysisen aktiivisuuden tulee olla luonteva osa lapsen päivää.

25 OHJATTU LIIKUNTA ONNISTUMISEN ELÄMYKSIÄ Lapsi haluaa onnistua ja oppia uutta. Ohjatut liikuntatuokiot ovat erinomainen keino päästä oppimaan uusia taitoja yhdessä muiden lasten kanssa, turvallisten aikuisten innostavassa ohjauksessa. Lasten liikuntaa ohjaavien aikuisten tulee suunnitella toiminta lapsia kuunnellen niin, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus nauttia liikkumisesta, onnistua ja oppia uutta yksin ja yhdessä muiden kanssa. Lapset ovat yksilöinä erilaisia, minkä tulee näkyä toiminnan sisällöissä. Ilmapiiri välittyy lapselle erityisesti hänen saamastaan palautteesta. (OKM 2016: 21, 10)

26 OHJATTU LIIKUNTA ONNISTUMISEN ELÄMYKSIÄ Aikaisemmin liikuntaa harrastamattomien, taidoiltaan muita heikompien tai liikkumiseensa tukea tarvitsevien lasten tulee päästä toimintaan mukaan. Lapsen sukupuoli, perhe, kulttuuri, kieli, terveys tai muut yhdenvertaisuustekijät eivät saa vaikuttaa lapsen osallistumismahdollisuuksiin. (OKM 2016: 21, 10)

27 LIIKUNTA VARHAISKASVATUKSESSA - JOKAISEN LAPSEN OIKEUS Varhaiskasvatushenkilöstön tulee myös suunnitella toiminta siten, että fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan merkitys lapsen oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toteutuu. Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet velvoittavat varhaiskasvatushenkilöstöä suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatusta, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. (OKM 2016: 21, 10)

28 Tiesitkö että, kannustuksella on suuri voima: Havainnointitutkimus osoitti, että 92% tilanteista varhaiskasvattajat eivät innosta, kannusta tai rohkaise lasta liikkumaan ei vaikka aikuisen kannustaessa lasten fyysinen aktiivisuus on korkeampaa kuin ilman Kannustusta. (Soini 2015)

29 VAUHTI VIRKISTÄÄ VÄHINTÄÄN KOLME TUNTIA LIIKKUMISTA JOKA PÄIVÄ Suositeltava fyysinen aktiivisuus koostuu päivän mittaan kuormittavuudeltaan erilaisista arjen touhuista. (OKM 2016:21, 14)

30 KOHTI LIIKKUVAA ELÄMÄNTAPAA PERHE TÄRKEÄ ROOLIMALLI Koko perheen kanssa liikkuminen, ulkoileminen ja touhuaminen ovat valintoja, joiden myötä lapsi oppii liikkumisen kuuluvan päivittäiseen elämään. Aikuisen kannustaminen ja oma esimerkki, samoin kuin liikkumisen mahdollistavat vaatteet, lisäävät lapsen fyysistä aktiivisuutta. Kokeilemaan kannustaminen sekä yhdessä koettu onnistumisen ilo auttavat lasta muodostamaan myönteisen minäkuvan. Ne ovat tärkeitä askeleita kohti fyysisesti aktiivista, terveyttä ja hyvinvointia edistävää elämäntapaa. (OKM 2016:21, 9)

31 Innosta lapsia käyttämään Leikkivälineitä (kuten palloja, renkaita jne.) (Cardon ym. 2009) Isoja pyörällisiä leluja, joiden työntämiseen ja vetämiseen tarvitaan koko kehon suuria lihaksia (Soini 2015)

32 Muista myös, että ulkovälineiden tulisi olla lapsilla käytössään vapaan leikin aikana pihapiirrokset tai -maalaukset sekä erilaiset maahan tehdyt pelipaikkamaalaukset innostavat liikkumaan (Stratton & Leonard 2002) kiipeilytelineiden, keinujen, hiekkalaatikon ja liukumäkien käyttö lisää lasten aktiivisuutta (Cardon ym. 2009)

33 3-7-vuotiaiden motoriset taidot TGMD -3 mittarilla (Taitavat tenavat aineisto) Pistettä *** *** ***

34 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Arvioinnin avulla edistetään varhaiskasvatuksen laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Lapsen vasu on mahdollisuus pysähtyä yksittäisen lapsen äärelle yhdessä huoltajien kanssa!

35 Kiitos