PYHÄNNÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011--2013 Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 www.pyhanta.fi Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi
1 TALOUSARVIO V. 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA V. 2011-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne...3 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina 2010-2011...5 1.3. Kuntien verotulojen kehitys...6 1.4. Valtion talousarvioesitys 2011...7 1.5. Valtionosuudet...8 1.6. Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat...10 1.7. Vuoden 2011 talousarvion rakenne...11 2. TOIMINNALLISET PAINOPISTEALUEET...11 2.1 Kunnan toiminnan painopistealueet...11 2.2 Toiminnalliset tavoitteet...11 2.3 Määrälliset tavoitteet...11 2.4. Konsernitavoitteet...12 3. TALOUSARVION KOKONAISTALOUDELLINEN ARVIOINTI...12 3.1 Tuloslaskelma (ulkoinen)...13 Tuloslaskelma...14 3.2 Rahoituslaskelma...15 4. TALOUSARVION SITOVUUS...20 5. TALOUSARVION SEURANTA...20 6. KOKONAISMENOJEN JA TULOJEN KEHITYS...21 7. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA...22 8. KÄYTTÖTALOUS Vaalit...25 Tilintarkastus...25 Yleinen hallinto...26 Muut palvelut...28 Elinkeinoelämän edistäminen...28 Maaseudun kehittäminen...29 Hallinto ja sosiaalitoimisto...30 Lasten ja nuorten tukitoimet...30 Vanhusten laitospalvelut...31 Kotihoito...32 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö...33 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut...34 Päihdehuolto...34 Terveyden- ja sairaanhoito...35 Muu sosiaali- ja terveystoimi...36 Hallinto ja sivistystoimisto...37 Peruskoulut...37 Esiopetus...38
2 Päivähoito...39 Liikuntatoimi...40 Raittiustoimi...40 Nuorisotoimi...41 Kulttuuritoimi...41 Kirjastotoimi...41 Kansalaisopisto...42 Hallinto ja tekninen toimisto...43 Yhdyskuntasuunnittelu...43 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito...43 Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu...43 Jätehuolto ja energiahuolto...44 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet...44 Rakennusvalvonta...44 Palo- ja pelastustoiminta...45 9. INVESTOINNIT...52 Rakentamisohjelma...56 Investointien perustelut...57 Jätevesilaitoksen tuloslaskelma, liite nro 1...59 Keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannusten jako hallintokunnittain, liite nro 2...60 Kansikuva: Aitto-oja Timo, Puumaster Oy:n teollisuushallityömaa, 22.10.2010
3 TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 JA TALOUSARVIO 2011 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun vuoden 2010 aikana. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Maailmantalous on kasvanut jo toista vuotta syvimmän romahduksen jälkeen ripeänä. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan tänä vuonna 18 % ja ensi vuonna 10 %. Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyy epävarmuuksia molempiin suuntiin. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät talouskasvun haurauteen, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyslukujen hitaaseen korjautumiseen. Julkisten talouksien laajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälillä supistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä, mutta voivat toisaalta keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajien ja yritysten luottamusta ja luoda edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Erityisesti Euroopassa riskinä ovat valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden heikkous, jotka saattavat vahvistaa toisiaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin alamäki jatkui jyrkkänä, mihin osaltaan vaikuttivat poikkeukselliset tekijät, mm. maaliskuinen ahtaajien lakko. Euroopan taloustilanteen kohenemisen seurauksena vienti EU-alueelle ja erityisesti keskeisiin vientimaihin Ruotsiin ja Saksaan on lähtenyt vahvaan nousuun vuoden toisen neljänneksen aikana. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin arvo kasvoi 7 %. Kuluvana vuonna viennin ennustetaan lisääntyvän 6 % ja vientihintojen nousevan 5½ %. Vuonna 2011 viennin kasvu nopeutuu 8 prosenttiin, vaikka metsäteollisuudessa suhdannenousu ensi vuoden aikana on jo ohitettu. Tuontikin jatkuu loppuvuonna viimevuotista vilkkaampana, silti ensimmäisen neljänneksen kuoppa painaa koko vuoden tuonnin kasvun neljän prosenttiin. Ensi vuonna tuonti kasvaa keskimäärin 7½ %. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Valtionvarainministeriön 10.9.2010 julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan kansantalouden kasvuksi arvioidaan noin 2 % ja vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen kolmeen prosenttiin. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan hidastuvan noin 2,5 prosenttiin. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen pro-
4 senttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuominen ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Seuraavassa taulukossa esitetään lukuja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2006-2010. Arviot ja ennusteet vuosille 2009-2010 perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemaan suhdannekatsaukseen. Keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitys v. 2009-2012 Muuttuja 2009 2010* 2011** 2012* (%-muutos) Tuotanto (määrä) - 8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma -1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3,0 - - 0,5 1,3 1,3 Työllisyys 2,9 Inflaatio 0,0 1,5 2,5 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,0 56,1 55,2 55,1 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-3,3-1,4-0,8 Julkinen velka/bkt 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3 kk, % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 3,7 3,3 4,0 4,5 Lähde: Suomen Kuntaliitto
5 1.2. Kuntatalouden näkymät vuosina 2010-2011 Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muiden kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010-2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin yhden prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 2010-2011. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna 2011. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotason kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on vuonna 2010 2,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan ensi vuonna. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Palkkasumman alarajaa nostettaneen arvioidun inflaation mukaisesti. Täsmälliset muutokset tiedetään, kun niistä on tehty päätökset. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttia palkkasummasta. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä.
6 Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että hintatason kohoamisesta. 1.3. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina 2005-2008 nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 30 prosenttia. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntientuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuudet on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita ja korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja. Veroperustemuutoksilla kompensoidaan ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen verotusta kiristävä vaikutus. Inflaation vaikutus on huomioitu ansiotason nousun kompensaatiota laskettaessa. Valtion tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja nostetaan noin 3,0 prosenttia. Lisäksi tuloverovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 650 eurosta 740 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Valtion tuloveroasteikon tulorajojen nostot ja työtulovähennysten korotuksen arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 101 miljoonalla eurolla. Kaikkein pienituloisempien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä 2 200 eurosta 2 250 euroon. Muutoksen arvioidaan alentavan verotuloja noin 14 miljoonalla eurolla. Eläkeläisten verotusta kevennetään, jotta eläketulon veroaste pysyy korkeintaan palkkatulon veroasteen tasolla. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, minkä arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 14 miljoonalla eurolla.
7 Hallituksen esityksessä ehdotetut veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 129 miljoonalla eurolla. Aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille 2009-2011. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat vuonna 2010 arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. 1.4. Valtion talousarvioesitys 2011 Valtion talousarvioesitykseen 10.9.2010 sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntien valtionosuuksia sekä veroperusteita koskevat päätökset heikentäisivät kuntien rahoitusasemaa nettomääräisesti ensi vuonna noin 42 miljoonalla eurolla tämän vuoden talousarvioon ml. lisätalousarviot) verrattuna. Negatiiviseen lopputulokseen vaikuttaa muun muassa se, että ministeriö esittää poistettavaksi kuluvalle vuodelle myönnetyn niin sanotun ylimääräisen 30 miljoonan euron valtionosuuden, jonka tarkoituksena oli se, että harvaanasutuille ja saaristokunnille tullut valtionosuuden 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys ei tulisi muiden kuntien rahoitettavaksi. Kuntatalouden tila ja näkymät ovat selvästi paremmat kuin vielä keväällä esimerkiksi Peruspalveluohjelmassa 2011-2014 arvioitiin. Kunnat korottivat veroprosenttejaan vuodelle 2010 koskien sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroa. Velkaantuminen lisääntyi voimakkaasti. Kun kansantalouden ja työllisyyden kehitys on ollut ennakoitua myönteisempää, on kuntienkin veropohja kehittynyt ennakoitua paremmin. Tähän on vaikuttanut talouskehityksen ohella valtion ja kuntaverosaajan jako-osuuksien muutokset 2008 ja 2009, jotka kertaluonteisina erinä ovat lisänneet ja lisäävät verotilityksiä vuosina 2009 ja 2010. Kunnallisveron muutos saattaa jäädä lievästi, arviolta 0,5 %, negatiiviseksi tänä vuonna, mutta paljon aiemmin ennakoitua vähemmän. Kokonaisuudessaan verotulot kasvaisivat arvion mukaan tänä vuonna vajaat 2 % yhteisöveron ja kiinteistöverojen huomattavan kasvun vuoksi. Kuntatalouden ennakoitua parempaan kehitykseen on myös vaikuttanut toimintamenojen kasvun hillitseminen ja hidastuminen, joka on ollut mahdollista kustannustason aiempaa pienemmän kasvun vuoksi. Samalla säästötoimenpiteistä johtuen henkilöstön määrän kehitys kääntyi vuonna 2009 laskuun. Aiemmista arvioista poiketen kuntatalous on peruspalvelubudjetin mukaan ylijäämäinen vuosina 2010-2014. Tämä edellyttää kuitenkin kuntien toimintamenojen kasvun pysyvän hyvin maltillisena, eli selvästi viime vuoden 4 %:n tasoa alhaisempana. Arvioidulla investointitasolla kuntien viime vuosina nopeasti kasvanut velkaantuminen jatkuisi kuitenkin edelleen, vaikka vaikeasti ennakoitavaa investointitasoa onkin hieman kehitysarviossa alennettu. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kuntien kustannustason nousuksi
8 arvioidaan vastaavasti 2 % ja 2,6 %. Valtionosuuksiin tehdään ensi vuodelle vain 1,6, %:n indeksikorotus, koska indeksikorotusta korjataan aiemmin ylimitoitetun indeksikorotuksen vuoksi. Kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla. 1.5. Valtionosuudet Vuodelle 2010 uudistetun valtionosuusjärjestelmän ns. peruspalvelujen valtionosuuteen on koottu aiemmin erillään olleita valtionosuuksia ja se perustuu yleisen osan määräysperusteisiin (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan järjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena (pl. harkinnanvarainen avustus). Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2011 kuntien peruspalvelujen rahoitusosuudeksi on arvioitu 2 631,97 euroa/asukas (nousu vajaat 2 %). Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 % ja tämän ulkopuolelle jäävien opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa 41,89 %. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä 10 056 miljoonaa euroa mikä on 4,3 % tämänvuotista enemmän (410 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Korjausmenettely on kuntien valtionosuuslain mukainen. Uusia valtionosuuksien lisäyksiä ei vuodelle 2011 ole tulossa lukuun ottamatta uusien verovähennysten kompensointia 129 milj. euroa. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista, jotka eivät määräydy ikäluokkaperusteisesti, jäävät opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan opetusministeriön päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotus - lisäopetus - yksityisten ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta Uudistuksen ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus koskee lukiota, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Tämä toimii entiseen tapaan. Ylläpitäjäjärjestelmää koskeva asukaskohtainen rahoitusosuus on yhden putken rahoitusosuuden lisäksi v. 2011 arviolta 348 euroa asukasta kohti. Suurimmalla osalla kunnista tämä ylläpitäjäjärjestelmän osuus valtionosuudesta jää miinusmerkkiseksi.
9 Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa ovat: - liikunta - nuorisotyö - kansalaisopisto - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta Yleinen osa kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärään muutokseen perustuva korotus. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset muutokset (valtionosuuslisäykset ja valtionosuusvähennykset) ja 1,6 prosentin indeksitarkistus. Budjettiesityksessä valtionosuutta kuntien perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään nostettavaksi 29 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Hallituksen budjettiesityksessä esitetään toimeentulolakia muutettavaksi siten, että alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Näin valtionosuuksia alennetaan 2 milj. euroa. Vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.9.2009 ja sen toimeenpano laajenee vuonna 2011. Neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten toimeenpano tulee täysimääräisesti voimaan. Päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan, lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan. Pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki astuu voimaan. Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6-15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2011 kustannusten määrässä on otettu huomioon vain indeksitarkistus. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6 710,31 euroa 6-15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, joita ovat mm. asukastiheys, lisäkorotus, jos asukastiheys alle 4 as/km 2, kaksikielisyys, saaristolaisuus ym. Yleisten kirjastojen perushinta on 55,50 euroa asukasta kohti 1,6 prosentin indeksikorotus huomioon otettuna. Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta. laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä, joka vuonna 2011 on 1,40 /asukas.
10 Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2011 on 3,50 /asukas. Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuutta koskevan lain 7.luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella lisäyksiä ja vähennyksiä. Tiedossa olevien lisäysten ja vähennysten nettomäärä on 494 milj. (vähennykset noin 92 milj., lisäykset noin 586 milj. ) Muutoksia ovat: Kunta it-hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva vähennys n. 5 milj. Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoituksesta johtuva vähennys n. 1,3 milj. Yhdistymisavustusten kattosäännönylityksestä johtuva vähennys n. 45 milj Vuodelle 2011 toteutettavien verovähennysten kompensaatio 129 milj. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuus-järjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Vertailulaskelmassa on tehty jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. On mahdollista, että em. päätöstä on muutettu oikaisuvaatimuksen ja/itseoikaisun johdosta, jolloin noudatetaan tätä muutettua päätöstä. 1.6. Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Pyhännän kunnan vuoden 2009 tilinpäätöksen ylijäämäksi muodostui n. 668 000. Taseessa aikaisemmin olleeseen ylijäämään lisättynä taseessa on ylijäämää 1 070 504. Vuoden 2009 lopussa kunnan lainamäärä oli 2 705 396,80 eli 1 641 /as. Lainamäärässä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna 456 140,20 ja vuoden 2009 aikana ei ole tarvinnut ottaa uutta lainaa. Vuonna 2010 on otettu toistaiseksi uutta lainaa 600 000, Kiinteistö Oy Ukonojankartanon peruskorjaushankkeen rahoittamiseksi. Vuoden 2010 talousarvion toteutuminen näyttää tässä vaiheessa tasapainoiselta. Kunnan väkiluvun määrä on vähentynyt Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2010 kolmen neljänneksen jälkeen 19 henkilöä. Asukasluku oli siinä vaiheessa 1629 asukasta. Kunnan väkiluku v. 2006-2010 ja väestösuunnite vuosille 2011-2014 Vuosi Väkiluku 1.1. %-kasvu edell.vuodesta 2006 1834 0,8 2007 1799-1,9 2008 1763-2 2009 1701-3,5 2010 1648-3,1 2011 1640-0,5 2012 1670 1,8 2013 1685 1,5 2014 1690 0,3
11 Työttömyys Siikalatvan työvoimatoimiston alueella keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2009 11,0 prosenttia. Pyhännän kunnan työttömyysaste oli vuonna 2009 keskimäärin 11,0 prosenttia. Työttömyysaste nousi joulukuussa 12,2 prosenttiin lähinnä talonrakennusteollisuuden lomautusten vuoksi. Vuonna 2010, ajalla 1.1.-30.9.2010 työttömyysaste oli Haapavesi- Siikalatvan seutukunnassa keskimäärin 9,5 prosenttia ja Pyhännän kunnassa keskimäärin 8,7 prosenttia. Työttömyyden odotetaan pysyvän alhaisemmalla tasolla ensi vuoden aikana. Vuosi 2011 Vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa 26.7.2010 lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa 1.10.2010 mennessä. Talousarvioraamien ylitystä tapahtui perusturva-, sivistys- ja teknisellä lautakunnalla. 1.7. Vuoden 2011 talousarvion rakenne Vuoden 2011 talousarviossa ei ole rakennemuutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 2. TOIMINNALLISET PAINOPISTEALUEET Kunnan toiminnan painopistealueet Kunnan toiminnan keskeisenä painopistealueena on laadukkaiden palvelujen tuottaminen kuntalaisille, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen vastaaminen ja kunnan talouden pitäminen vakaana. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristön parantaminen rakentamisella, kunnostamisella sekä asumisviihtyvyyttä lisäämällä. Asukasluvun nostaminen hyödyntäen jo olemassa olevaa työpaikkaomavaraisuutta ja tarjoamalla laadukkaampia vuokra-asuntoja. Toiminnalliset tavoitteet Olemassa olevan teollisuustoiminnan sekä palveluyritysten toimintaedellytysten edistäminen. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen asuinpaikkana ja yritysympäristönä. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kuntapalveluiden tuottaminen osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Tavoitteena on, että kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Määrälliset tavoitteet Asukasluku vuoden lopussa 1670.
12 Kunnan yleiset konsernitavoitteet Tytäryhteisöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita toiminnassaan Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja ne tehostavat edelleen toimintaansa. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät noudattavat kunnan konserniohjetta soveltaen ja tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein myös talousarviovuoden aikana. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhdistykset 1. Yhtiön talouden hoitaminen kannattavasti. 2. Konserniohjeen mukaisen raportoinnin toteuttaminen. 3. Vuokra-asuntokannan kuntotason ylläpitäminen peruskorjaustoimenpitein. 4. Vuokratason määritteleminen sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioonottaen 5. Kunnan vuokra-asuntotarpeen selvittäminen tuleville vuosille yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa. 6. Toimenpide-esitysten tekeminen vuokra-asuntojen määrän vähentämiseksi 7. Selvitettävä vuokrataloyhtiöiden ja yhdistysten mahdollinen yhdistäminen. 8. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjänä olevista asunnoista. 3. TALOUSARVION KOKONAISTALOUDELLINEN ARVIOINTI Talousarvion ja suunnitelman kokonaistaloudellinen näkökulma välittyy tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta. Seuraavilla sivuilla esitetään tuloslaskelma ulkoisista menoista ja tuloista ja tuloslaskelma, jossa on myös sisäinen laskutus sekä rahoituslaskelma. Osastojen ja tulosyksiköiden välinen sisäinen laskutus on mukana talousarvion- ja taloussuunnitelman numero-osassa tulosalueittaisissa määrärahoissa.
Pyhännän kunta 13 Taloussuunnittelu 29.11.2010 Sivu 1 ( 1 ) TULOSLASKELMA (ulk) TP 2009 TA 2010 TA+LT2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Myyntituotot 656 825 632 770 632 770 639 370 630 820 630 970 Maksutuotot 242 302 227 958 227 958 243 412 243 412 243 412 Tuet ja avustukset 46 081 76 675 76 675 87 859 89 659 85 569 Muut toimintatuotot 403 877 423 815 423 815 433 456 433 506 433 516 Toimintatuotot Yhteensä 1 349 085 1 361 218 1 361 218 1 404 097 1 397 397 1 393 467 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 385 586-4 554 711-4 554 711-4 547 041-4 544 925-4 543 682 Palvelujen ostot - 4 020 371-4 202 914-4 202 914-4 396 733-4 388 413-4 389 148 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 765 204-720 885-720 885-733 347-727 842-727 902 Avustukset - 385 133-357 485-357 485-340 360-341 160-341 260 Muut toimintakulut - 130 648-97 380-97 380-89 035-89 185-89 715 Toimintakulut Yhteensä - 9 686 942-9 933 375-9 933 375-10 106 516-10 091 525-10 091 707 TOIMINTAKATE - 8 337 857-8 572 157-8 572 157-8 702 419-8 694 128-8 698 240 Verotulot Kunnan tulovero 3 575 888 3 300 000 3 300 000 3 350 000 3 400 000 3 450 000 Kiinteistövero 227 344 240 000 240 000 250 000 250 000 250 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 475 160 450 000 450 000 524 300 520 000 525 000 Verotulot Yhteensä 4 278 392 3 990 000 3 990 000 4 124 300 4 170 000 4 225 000 Valtionosuudet 5 157 062 5 152 600 5 152 600 5 191 000 5 165 800 5 260 200 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 347 5 567 5 567 13 350 13 120 12 880 Muut rahoitustuotot 21 424 21 627 21 627 22 817 22 817 22 817 Korkokulut - 94 267-120 000-120 000-125 000-130 000-135 000 Muut rahoituskulut - 17 066-19 347-19 347-19 517-19 517-19 517 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 83 562-112 153-112 153-108 350-113 580-118 820 VUOSIKATE 1 014 035 458 290 458 290 504 531 528 092 668 140 Poistot ja arvonalentumiset - 382 866-389 721-389 721-424 416-439 051-425 478 TILIKAUDEN TULOS 631 169 68 569 68 569 80 115 89 041 242 662 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 37 070 37 070 37 070 29 095 13 053 13 053 Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä 37 070 37 070 37 070 29 095 13 053 13 053 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 668 239 105 639 105 639 109 210 102 094 255 715
Pyhännän kunta 14 Taloussuunnittelu 29.11.2010 Sivu 1 ( 1 ) TULOSLASKELMA TP 2009 TA 2010 TA+LT2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Myyntituotot 1 016 883 1 005 013 1 005 013 1 005 613 997 063 997 213 Maksutuotot 242 302 227 958 227 958 243 412 243 412 243 412 Tuet ja avustukset 46 081 76 675 76 675 87 859 89 659 85 569 Muut toimintatuotot 460 401 479 185 479 185 511 256 511 306 511 316 Toimintatuotot Yhteensä 1 765 667 1 788 831 1 788 831 1 848 140 1 841 440 1 837 510 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 385 586-4 554 711-4 554 711-4 547 041-4 544 925-4 543 682 Palvelujen ostot - 4 322 283-4 518 057-4 518 057-4 692 976-4 686 656-4 688 391 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 823 365-777 985-777 985-793 347-787 842-787 902 Avustukset - 385 133-357 485-357 485-350 360-351 160-351 260 Muut toimintakulut - 187 174-152 750-152 750-166 835-166 985-167 515 Toimintakulut Yhteensä - 10 103 541-10 360 988-10 360 988-10 550 559-10 537 568-10 538 750 TOIMINTAKATE - 8 337 874-8 572 157-8 572 157-8 702 419-8 696 128-8 701 240 Verotulot Kunnan tulovero 3 575 888 3 300 000 3 300 000 3 350 000 3 400 000 3 450 000 Kiinteistövero 227 344 240 000 240 000 250 000 250 000 250 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 475 160 450 000 450 000 524 300 520 000 525 000 Verotulot Yhteensä 4 278 392 3 990 000 3 990 000 4 124 300 4 170 000 4 225 000 Valtionosuudet 5 157 062 5 152 600 5 152 600 5 191 000 5 165 800 5 260 200 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 347 5 567 5 567 13 350 13 120 12 880 Muut rahoitustuotot 21 424 21 627 21 627 22 817 22 817 22 817 Korkokulut - 94 267-120 000-120 000-125 000-130 000-135 000 Muut rahoituskulut - 17 066-19 347-19 347-19 517-19 517-19 517 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 83 562-112 153-112 153-108 350-113 580-118 820 VUOSIKATE 1 014 018 458 290 458 290 504 531 526 092 665 140 Poistot ja arvonalentumiset - 382 866-389 721-389 721-424 416-439 051-425 478 TILIKAUDEN TULOS 631 152 68 569 68 569 80 115 87 041 239 662 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 37 070 37 070 37 070 29 095 13 053 13 053 Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä 37 070 37 070 37 070 29 095 13 053 13 053 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 668 222 105 639 105 639 109 210 100 094 252 715
15 3.1. Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelma osoittaa riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menot sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Toimintatuotot muodostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista ja muista toimintatuotoista. Vuoden 2011 talousarviossa on maksuihin arvioitu korotukset mm. uusien kiinteistöjen, kuten teollisuushallin vuokratulot ja muut lähinnä indeksimuutoksista johtuvat korotukset. Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostosta, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostosta, avustuksista ja muista toimintakuluista. Toimintakulujen merkittävimmät erät ovat henkilöstökulut ja palvelujen ostot, joidenka osuudet vuoden 2011 talousarvion toimintakuluista on 43,09 % ja 44,48 %. Toimintakulut kasvavat vuoden 2010 talousarvioon verrattuna 189.571 eli 1,83 %. Vakinaisessa virka- ja työsuhteessa olevien palkkoja on talousarviota tehtäessä arvioitu korotettavan 2,5 %. TOIMINTAKATE Toimintakate on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina alijäämäinen. Vuoden 2011 toimintakate on 8 702 419 vuonna 2010 talousarvion mukaan - 8 572 157 ). Toimintakate alenee 130 262 eli 1,5 prosenttia. VEROTULOT Verotulot koostuvat kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja yhteisöveron tuotosta. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 15.11.2010 vuoden 2011 veroprosentit. Talousarvio on laadittu vuodelle 2011 siten, että tuloveroprosentti on 19,75 %. Kiinteistövero on arvioitu seuraavin perustein: - yleinen veroprosentti 0,75 % - vakituiset asunnot 0,50 % - muut asuinrakennukset 1,10 % - rakentamattomat tontit 1,10 %
16 Yhteenveto verotuloista Verotuloarvio 2011-2013 2009 2010 2011 2012 2013 Kunnallisvero (1000 ) 3576 3300 3350 3400 3450 Muutos % 0,00-7,72 1,52 1,49 1,47 Yhteisövero (1000 ) 475 450 524 520 525 Muutos % 15,60-5,26 16,44-0,76 0,96 Kiinteistövero (1000 ) 227 240 250 250 250 Muutos % 3,70 5,73 4,17 0,00 0,00 Verotulot yhteensä 4278 3990 4124 4170 4225 Muutos % -2,00-6,73 3,36 1,12 1,32 VALTIONOSUUDET Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuoden 2011 talousarviossa on arvioitu 5 191 000. Valtionosuuksiin tehdään 1,6 %:n indeksitarkistus. Valtionosuudet määräytyvät vuonna 2010 toteutetun uudistuksen mukaisesti. Pyhännän kunnan yleiseen valtionosuuteen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa asukasluvun muutokseen perustuva lisä 70 875. Kunnalle, jonka asukasmäärän muutos kolmena varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneenä vuonna on ollut yhteensä vähintään kuusi prosenttia, yleisen osan perushintaa korotetaan euromäärällä, joka on yleisen osan perushinta kerrottuna luvulla 1,39. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on vuonna 2011 1.083.054, joka on 102.847 pienempi kuin vuoden 2010 tasaus 1.185.901.
17 Valtionosuudet tot. v. 2007-2009, suunn.v.2010-2013 Vuosi 1 000 Muutos % 2007 4566 4,9 2008 4846 6,1 2009 5157 5,0 2010 5153 6,4 2011 5191 0,7 2012 5166-0,5 2013 5260 1,8 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuottoina tuloslaskelmassa käsitellään korkotulot, joita ovat korot antolainoista, kuntayhtymien peruspääomasta ja maksuliikennetililtä. Korkokuluja ovat mm. pitkäaikaisten lainojen ja verotilitysten korot. Vuosikate Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, josta ilmenee, kuinka paljon tulorahoituksesta jää juoksevien toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Jos vuosikate on negatiivinen, kunta käyttää pääomaansa käyttötalousmenojen kattamiseen. Vuoden 2010 talousarviossa vuosikate on 458 290. Vuoden 2011 talousarviossa vuosikatteeksi muodostuu 504 531 ja se kattaa poistot. Asukasta kohti laskettu vuosikate on 302. Poistot Poistot ovat kunnan käyttöomaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Poistot on laskettu kunnanvaltuuston 11.11.1996 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi poistosuunnitelmaan tehtiin muutos 10.11.2003. Poistojen pienhankintarajaksi on päätetty 5 000. Poistot on kirjattu tulosalueille ja ne ilmenevät tulosyksiköiden tuloslaskelman lopussa. Talonrakennuksen poistot on kirjattu teknisen osaston menoihin ja ne sisältyvät hallintokunnilta laskutettaviin sisäisiin vuokriin. TILIKAUDEN TULOS Tuloslaskelman viimeinen välitulos kertoo tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen. Positiivinen tulos lisää kunnan vapaata omaa pääomaa tai kunnan varauksia. Negatiivinen tulos syö omaa pääomaa eikä varauksia ole mahdollista tehdä. Vuoden 2011 talousarvion tilikauden tulos on 80 115 ja tilikauden ylijäämä on 109 210.
18 RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TA 2010 TA+LT2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 014 018 458 290 458 290 504 531 526 092 665 140 Tulorahoituksen korjauserät - 76 241-99 000-99 000-68 980-68 980-68 980 Toiminnan rahavirta yhteensä 937 777 359 290 359 290 435 551 457 112 596 160 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit - 570 420-262 900-1 510 030-574 000-661 000-721 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 45 500 433 695 140 000 165 000 75 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot 145 001 113 000 113 000 82 980 73 980 73 980 Investointien rahavirta yhteensä - 379 919-149 900-963 335-351 020-422 020-572 020 Toiminnan ja investointien rahavirta 557 858 209 390-604 045 84 531 35 092 24 140 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 30 000-600 000-690 000 Antolainasaamisten vähennykset 5 981 5 981 5 981 5 981 5 981 5 981 Antolainauksen muutokset yht. - 24 019-594 019-684 019 5 981 5 981 5 981 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 800 000 1 600 000 650 000 500 000 650 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 456 141-536 200-536 200-502 500-631 700-559 600 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 200 000-200 000-200 000-200 000-200 000 Lainakannan muutokset yht. - 456 141 63 800 863 800-52 500-331 700-109 600 Rahoituksen rahavirta - 480 160-530 219 179 781-46 519-325 719-103 619 Rahavarojen muutos 77 698-320 829-424 264 38 012-290 627-79 479 3.2. Rahoitusosan analysointi Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuoden 2011 tulorahoitus eli vuosikate on 504 531. Vuoden 2011 vuosikate kattaa nettoinvestoinnit. Tulorahoituksen riittävyys (1 000) 2005 2006 2007 2008 2009 TA 2010 TA 2011 Nettoinvestoinnit 763 816 776 260 380 604 351 Poistot 331 381 410 396 383 390 424 Vuosikate 131 252 547 625 1 014 458 505