Tilinpäätös 2011. Espoon kaupunki Valtuusto 21.5.2012

Espoon kaupunki Valtuusto 21.5.2012

ESPOON KAUPUNKI 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Hallinto 4 1.1.3 Yleinen talouden kehitys 6 1.1.4 Espoon talousalueen kehitys 8 1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 10 1.1.6 Henkilöstö 15 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 18 1.1.8 Ympäristö ja kestävä kehitys 20 1.2 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 22 1.3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 25 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 25 1.3.2 Toiminnan rahoitus 29 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset 31 1.3.4 Kokonaistulot ja -menot 34 1.4 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 35 1.4.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt 35 1.4.2 Konsernin toiminnan ohjaus 35 1.4.3 Yhteisöille asetetut tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi 35 1.4.4 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 36 1.4.5 Lainat ja olennaisimmat vastuusitoumukset 37 1.4.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 39 1.4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 43 1.5 KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 47 2 TOTEUTUMISVERTAILUT 49 2.1 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 51 2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN 92 2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 113 2.4 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 117 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 130 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 133 3.1 TULOSLASKELMA 135 3.2 RAHOITUSLASKELMA 136 3.3 TASE 137 3.4 KONSERNITILINPÄÄTÖS 139

ESPOON KAUPUNKI 4 LIITETIEDOT 143 4.1 KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT 145 4.2 LIIKELAITOSTEN, TASEYKSIKÖIDEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET 165 4.2.1 Liikelaitokset 165 VARIKKO 165 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 176 TILAKESKUS-LIIKELAITOS 185 ESPOO CATERING 203 KIINTEISTÖNHOITO-LIIKELAITOS 212 KATU- JA VIHERTUOTANTO -LIIKELAITOS 222 4.2.2 Taseyksiköt 230 SUURPELTO 230 TAPIOLA 240 4.2.3 Rahastot 249 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO 249 PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO 252 ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO 255 VAHINKORAHASTO 260 SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN RAHASTO 263 5 LUETTELOT JA SELVITYKSET 267 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA, TOSITTEIDEN LAJEISTA JA SÄILYTYKSESTÄ 269 6 ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 273

ESPOON KAUPUNKI 1 1 TOIMINTAKERTOMUS

ESPOON KAUPUNKI 2

ESPOON KAUPUNKI 3 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kohtuullinen vuosi Espoon kaupungin tulos vuodelta on kohtuullinen. Kaupungin vuosikate on 140,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 45 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on lähes 60 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi, mikä johtuu ennakoitua suuremmasta verotulojen kasvusta. Vaikka vuosikatteessa saavutettiinkin tyydyttävä taso, jäi se yli 10 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta sekä yli 40 miljoonaa euroa vuoden 2010 tasosta. Investointitarve huomioiden vuosikatetaso on kuitenkin korkeintaan kohtuullinen. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat 9,5 prosenttia edellisvuodesta ja ylittivät muutetun talousarvion lähes 12 miljoonalla eurolla ollen yhteensä 245 miljoonaa euroa. Ulkoisten kulujen kehityksen osalta vertailukelpoisuutta vaikeuttaa vuonna tapahtuneet kirjanpidolliset muutokset koskien lomapalkkavelkaa ja valmistus omaan käyttöön -menettelyn laajennusta. Edellä mainitut seikat huomioiden oli ulkoisten menojen todellinen ja vertailukelpoinen kasvu 5,7 prosenttia. Menojen kokonaiskehitys vuonna olikin melko maltillista, sillä se kattoi yli 4 000 henkilön asukasmäärän ja palvelutarpeen kasvun, palkkojen sopimuskorotukset sekä inflaation tuomat hinnannousut. Henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 13 538 henkilöä. Verotulojen kasvu oli ennakoitua suurempaa ja verotuloarviota korotettiin loppuvuoden aikana 74 miljoonalla eurolla. Verotulojen kasvu edellisestä vuodesta oli 4,0 prosenttia ja jäi hieman alle kuntien keskimääräisen kasvun. Kaupungin investointeja toteutettiin 197 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon, koulujen peruskorjauksiin ja kaupungin vuokra-asuntoihin liittyviä investointeja lähes 117 miljoonalla eurolla. Vuodelle suunnitellut kaupungin investoinnit eivät lähinnä aikataulusyistä toteutuneet täysimääräisesti. Kaupungin rahoitustilanne pysyi hyvänä eikä kaupunki nostanut pitkäaikaista lainaa. Myöskään suunniteltua rahastojen 40 miljoonan euron purkua ei toteutettu. Osa Espoon kaupungin investoinneista toteutetaan konsernitasolla tytäryhtiöiden kautta ja siten talouden kokonaiskuvan muodostaminen vaatii myös konsernitarkastelua. Konsernin nettoinvestoinnit vuonna olivat n. 362 miljoonaa euroa. Konsernin osalta lainat asukasta kohti kasvoivat 5,1 prosenttia ja olivat 5 525 euroa asukasta kohti. Kaupungin toimintakyvyn turvaaminen kohtuullisella verotuksen tasolla edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. Edellä mainittujen seikkojen toteutuminen ja vuoden 2012 talousarviossa pysyminen edellyttävät kustannusten hallinnan ja tuottavuuden parantamisen lisäksi myös kaupungin henkilöstön hyvän yhteishengen ylläpitämistä ja panostusta palvelujen kehittämiseen. Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja

ESPOON KAUPUNKI 4 1.1.2 Hallinto Valtuuston voimasuhteet 31.12. olivat seuraavat: Kansallinen Kokoomus (Kok.) 26 Vihreä liitto (Vihr.) 10 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) 11 Perussuomalaiset/Sitoutumattomat (PerusS/Sit.) 7 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 3 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Köyhien Asialla (KA) 1 Jäseniä yhteensä 67 Valtuuston puheenjohtajana toimi Markku Markkula (Kok.) 1.1.- 17.1. ja 17.1. - 31.12. Jyrki Kasvi (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markus Torkki (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Kurt Byman (PerusS/Sit.). Kaupunginhallitus 31.12.. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) 1.1. - 17.10. ja 17.10. - 31.12. Martti Merra (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Markku Sistonen (SDP). Kaupunginhallituksen, johon kuului 15 jäsentä, kokoonpano 31.12. oli seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Gestrin Christina SFP Johansson Ulf SFP Hertell Sirpa Vihr. Matikka Marjo Vihr. Hintsala Mikko Kesk. Blomster René SFP Juvonen Arja PerusS/Sit. Huhta Seppo PerusS/Sit. Kuronen Matti Vihr. Lahti Timo Vihr. Häggman Bjarne PerusS/Sit. Weurlander Katinka (ero 23.5.) SFP Blomster Rene 23.5. - 31.12. SFP Jääskeläinen Jarmo Kok. Särkijärvi Jouni J. Kok. Konttas Ari Kok. Holst Jan Kok. Hagerlund Tony Vihr. Elo Tiina (ero 5.6.) Vihr. Nevalainen Mari 15.8. - 31.12. Vihr. Leppäkorpi Jaana SDP Pikkusaari Sirkka SDP Luomaranta Ritva-Liisa Kok Nevalainen Mari (ero 13.6.) Vihr. Perklén Elli 13.6. - 31.12. Kok. Merra Martti Kok. Markkula Markku Kok. Viljakainen Paula Kok. Pankasalo Anja Kok. Sistonen Markku SDP Almqvist Fredrik SDP Äikäs-Idänpään-Heikkilä Saija Kok. Åkerlund Kirsi Kok. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sekä toimialojen johtajat Juha Metso, Aulis Pitkälä, Olavi Louko ja Mauri Suuperko.

ESPOON KAUPUNKI 5 Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin toimielimien jäsenet (kaupunginhallitus ja lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat), kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat ja toimielimien alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tarkemman luettelon tilivelvollisista voi määritellä valtuusto. Määrittely tapahtuu tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Viime kädessä harkintavallan siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan kuitenkin katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Tilivelvollisiksi on ollut perusteltua määritellä myös kaupungin konsernijohtoon kuuluvat konserniesikunnan johtaja ja rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on katsottu tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on määritellyt tilivelvolliset yhteistyössä tilintarkastajan kanssa ja asia käsiteltiin kaupunginhallituksessa 18.5.2009.

ESPOON KAUPUNKI 6 1.1.3 Yleinen talouden kehitys Vuoden Suomen BKT:n kasvu asettunee hieman ennakoidun 3 prosentin kasvun alapuolelle, kun vuoden talousarviota tehtäessä kasvuksi arvioitiin yli 4 prosenttia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus ennustaa vuoden 2012 BKT:n kasvuksi 0,4 prosenttia ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 BKT kasvaa saman ennusteen mukaan 1,7 prosenttia. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Ministeriön ennusteen taustalla on yleinen globaali taantumanäkymä. Alkusyksystä lähtien talousluvut ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa kuin Euroopassakin. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut ovat kehittyneisiin maihin nähden edelleen korkeat. Rahapolitiikan puolella, useat keskuspankit, ml. EKP ovat alentaneet ohjauskorkojaan tukeakseen kasvua. Finanssipolitiikka tullee olemaan vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Vuonna 2012 työttömyyden ennakoidaan kääntyvän lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 2012. Vastaavasti Kuntaliiton ennusteen mukaan kunta-ala kamppailee erittäin nopean henkilöstön eläkepoistuman kanssa. Seuraavien viiden vuoden aikana siirtyy eläkkeelle vuosittain 16 000 17 000 kuntien työntekijää. Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.

ESPOON KAUPUNKI 7 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen koko talouden palkkasumma oli vuoden syys - marraskuussa 4,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2010 syys - marraskuussa palkkasumma kasvoi 3,3 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 prosenttia, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä yleisiä kustannuspaineita. Julkinen talous kääntyi jyrkästi alijäämäiseksi vuonna 2008 ja alijäämä syvenee 1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012.

-90-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11* ESPOON KAUPUNKI 8 1.1.4 Espoon talousalueen kehitys Väestökehitys Vuoden alussa Espoossa oli 247 970 asukasta. Vuonna 2009 kasvu jäi pienimmäksi sitten 1990-luvun alun laman, 2 765 henkeen. Vuonna 2010 väestömäärä kasvoi jo 3 640 hengellä ja vuonna väestönkasvu oli 4 469 asukasta. Tämä merkitsee 1,8 prosentin väestökasvua. Espoon väkiluku oli vuoden 2012 alussa 252 439. Väestönkasvun suurenemiseen vaikuttivat sekä ulko- että kotimaasta saadun muuttovoiton lisääntyminen. Vuodesta 2006 Espoo on saanut muualta maasta vain vähän tai ei ollenkaan muuttovoittoa, mutta vuonna kotimainen muuttoliike toi lisäväestöä lähes 700 henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 300 hengellä. Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät 1990-6000 Henkeä 5000 4000 3000 2000 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus 1000 Väestönlisäys 0-1000 Syntyneiden enemmyys oli kuitenkin edelleen suurin väestöä lisäävä tekijä. Ennakkotietojen mukaan vuonna syntyi noin 3 540 lasta, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä oli ennakkotietojen perusteella edellisvuotta pienempi. Työpaikat Espoossa oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin 126 000 työpaikkaa. Määrä nousi merkittävästi vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat informaatio ja viestintä, teollisuus (suurimpina ryhmänä tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (suurimpina ryhminä arkkitehtija insinööripalvelut sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, kukin yli 10 prosentin osuudella Espoon työpaikoista. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15 74 v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000.

ESPOON KAUPUNKI 9 Työpaikkojen määrä Espoossa vuosineljänneksittäin 130 000 128 000 126 000 124 000 122 000 120 000 118 000 116 000 114 000 112 000 110 000 1 2009 2 3 4 1 2010 Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2 3 4 1 2 3 4 Työttömyys Valtionvarainministeriö ennusti joulukuun suhdannekatsauksessa maamme työttömyysasteen nousevan 8,1 prosenttiin vuonna 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan vuoden lopulla Espoossa oli 7 185 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 5,5 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 5,7 prosenttia vähemmän ja työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi. Syksyllä 2010 Espoossa alkanut työttömien määrän lasku on hidastunut keväästä alkaen. Nuorisotyöttömyys kääntyi nousuun joulukuussa pitkään kestäneen laskusuuntauksen jälkeen. Vuoden lopulla Espoossa oli 589 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa reilu viidennes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut helmikuusta lähtien ja laskusuuntaus jatkui edelleen. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli vuoden lopulla 1 113 avointa työpaikkaa, mikä oli 19 prosenttia vuodentakaista enemmän. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Lkm 10 000 Työttömät työnhakijat sekä avoimet työpaikat Espoossa kuukausittain 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi (kk:n viimeinen päivä) Työttömät v.2010 Työttömät v. Avoimet työpaikat v.2010 Avoimet työpaikat v.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 ESPOON KAUPUNKI 10 Rakennus- ja asuntotuotanto Vuonna Espooseen valmistui ennakkotietojen mukaan noin 300 000 m 2 :ä kerrosalaa ja 2 500 asuntoa. Valmistunut kerrosala kasvoi 2,5 ja asuntojen määrä noin 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna aloitettiin noin 280 000 k-m 2 :n rakentaminen, mikä oli hieman edellisvuotista enemmän. Uusia asuntoja aloituksissa oli noin 2 500, mikä oli parisataa asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin 390 000 kerrosneliömetrille ja 2 200 asunnolle. Myönnetyissä luvissa oli noin 32 000 kerrosneliömetriä ja 660 asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna valtion tukema asuntotuotanto säilyi korkealla tasolla. Vuonna aloitettiin kaikkiaan 546 valtion pitkällä korkotuella toteutettavan vuokra-asunnon rakentaminen. Näistä Espoonkruunun tuotantoa oli 243 asuntoa. Asumisoikeusasuntohankkeita aloitettiin 301 asunnon verran ja valtion ns. välimallin lyhyen korkotuen hankkeita 493 asunnon verran. Vapaarahoitteista tuotantoa aloitettiin 1 140 asuntoa. 3500 Valmistunut asuntotuotanto Espoossa 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei vapaarahoitteiset Vapaarahoitteiset Lähteet: Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi 1.1.5 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö Pääkaupunkiseudun yhteistyö painottui seudullisen omistajaohjauksen kehittämiseen sekä yhteistyösopimuksen ja strategian toimeenpanoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti koordinaatioryhmä on toiminut omistajaohjausryhmänä niiden merkittävimpien yhteisöjen osalta, joissa vähintään kolmen suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastoinfo- neuvontakeskus on toiminut hankemuotoisena marraskuun loppuun saakka. Ilmastoinfon toiminnan uudelleen organisoinnista on tehty päätökset vuoden lopussa. World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen ohjelmasisältöä ja toteuttamista on valmisteltu yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden kaupungin kanssa.

ESPOON KAUPUNKI 11 Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toimenpiteiden ja kärkihankkeiden toteutusta jatkettiin. PKS-KOKO -ohjelmakausi päättyy vuoden lopussa ja ohjelman hankkeiden toteutus keväällä 2012. Helsinki Region Infoshare (HRI) - Avoin seututieto -hankkeen verkkopalvelun testiversio julkaistiin maaliskuussa ja sitä on myös Espoon osalta aktiivisesti kehitetty. Kaupunginhallitus teki myös 7.2. päätöksen Espoon osallistumisesta toimintakonseptiltaan uudistettuun kaupunkitutkimusyhteistyöhön. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen ilmastoinfo -neuvontakeskus on toiminut hankemuotoisena marraskuun loppuun saakka. Ilmastoinfon uudelleen organisoinnista tehtiin päätökset vuoden lopussa. Seudun yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita valmisteltiin keväällä. Hallitusohjelmatavoitteita olivat mm. metropolipolitiikan ja aiesopimuskäytännön jatkaminen ja kehittäminen, metropolipolitiikan sisällön uudistaminen ja pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioon ottaminen lainsäädäntö- ja muissa uudistushankkeissa. Kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista laadittiin Helsingin seudun14 kunnan yhteistyönä selvitys. Vantaalla järjestettiin selvitykseen osallistuneiden kuntien valtuustoille yhteinen informaatiotilaisuus 10.2.. Metropolipolitiikka Metropolipolitiikassa jatkettiin valtion kanssa solmittujen aiesopimusten mukaisten toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa. Vuoden 2010 alussa voimaan astuneen, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi laaditun aiesopimuksen toimeenpanoa jatkettiin edelleen yhteistyössä Espoon TEtoimiston kanssa. Sopimuskausi ulottuu vuoden 2012 loppuun ja pääkaupunkiseudun kaupunkien ja ministeriöiden väliset neuvottelut aiesopimusyhteistyön jatkosta ovat käynnistyneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi solmitun aiesopimuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin keväällä yhteistyöelimissä. Hankesuunnitelman toteutus on käynnistynyt ja osahankkeet etenevät laaditun aikataulun mukaisesti. Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatiotyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa ja päätti vuoden kestäneen työnsä helmikuussa. Työryhmän tehtävänä oli löytää metropolialueen sosiaalista eheyttä vahvistavia toimenpiteitä. Metropolialueen kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelmasta solmitun vuosien 2010-2014 sopimuksen mukaisesti on jatkettu kehittämistyötä. Keväällä järjestettiin ensimmäinen metropolitutkimusseminaari kaupunkitutkimuksen ajankohtaisista teemoista. Jatkoseminaari pidettiin syksyllä. Metropolipolitiikan valmistelu hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta käynnistettiin syksyllä. Tällöin käynnistyi Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen valmistelu sopimuskaudelle 2012-2015. Metropolialueen kilpailukykyaiesopimuksen uudistamisen valmistelu käynnistyi myös syksyllä. Muiden metropolipolitiikan painopisteiden valmistelu tapahtuu vuonna 2012. Kuntauudistus Paras-hankkeen jatkona Jyrki Kataisen hallitus käynnisti kuntauudistustyön, jossa kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.

ESPOON KAUPUNKI 12 Syksyn aikana Espoo valmisteli yhteisiä kantoja ja vankkaa tietopohjaa tulevaisuuden haasteista Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Espoo painotti seuraavia seikkoja: - Espoo haluaa olla mukana ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita. Keskustelun pitää perustua hyvään vuorovaikutukseen ja parhaimpiin argumentteihin, joilla etsitään ratkaisuja sekä kaupunkikeskusten, pientalovaltaisten alueiden että maaseutujen osalta. - Metropolialueelle tarvitaan oma ratkaisu. Metropolialue kilpailee muiden maiden metropolien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan kansantalouden suotuisan kehittymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. - Onnistunut lopputulos edellyttää kuntien vapaaehtoista yhteistyötä. Espoo edellyttää, että kuntauudistuksen valmistelu ja päätöksenteko tehdään hyvässä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Palveluissa pääkaupunkiseudun kuntaliitokset tai megaorganisaatiot eivät tuo laatua tai kustannustehokkuutta. Seudulliset palvelut järjestetään jo nyt seudullisesti, ja niistä mahdollisesti saatava suuruuden ekonomia on jo hyödynnettävänä. Julkisissa lähipalveluissa suuren yksikkökoon tavoittelu näyttäisi lisäävän vain byrokratiaa, kun pitäisi tavoitella asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. - Tarvitaan MALY-ratkaisu. Metropolialueella tarvitaan (verkostomaisen yhteistyön lisäksi) selkeää ja läpinäkyvää menettelyä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Seudulle tarvitaan MAL-aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä ympäristöpalvelujen valmistelua ja päätöksentekoa tulee yhdistää. Kuntauudistushanke jatkuu vuoden 2012 aikana kiihtyvällä tahdilla. Toiminnan kehittäminen Tuottavuuden parantaminen Taloushallinnon ja hankinnan tuottavuusprojektin esityksen mukaisesti taloushallintotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouspalvelut yksikköön 1.1.2012 alkaen. Projekti tunnisti toimenpiteet, joilla tavoitteen mukainen tuottavuushyöty on saavutettavissa. Viidennes tavoitteesta saavutettiin jo projektin aikana tehdyillä tehtäväjärjestelyillä. Hankinnoissa on saavutettu säästöjä uusilla hankintamenettelyillä. Hankinnan organisoinnin uudistaminen yhdistettiin keskushallinnon uudistukseen. Tietohallinnon tuottavuusprojektin toimeenpano on edennyt. Tavoitteesta on saavutettu kaksi kolmannesta. Taloudellisen tietoteknisen ympäristön osalta jäädään jonkin verran tavoitteesta. Henkilöstöhallinnon tuottavuuden parantamiseksi luotiin toimintaa tukevien tietojärjestelmien kohdearkkitehtuuri ja sen perusteella tarkennettiin ERP HR -järjestelmän tavoitetila ja organisoitiin valmistelu uudelleen siten, että järjestelmä otetaan käyttöön kevään 2012 aikana. Espoo on ollut mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuushankkeessa, jossa on määritetty yhteiset tuottavuusmittarit keskeisille palveluille. Sähköisen asioinnin hankkeessa uudistetaan kaupungin internet- ja intranet (Essi) -sivustot. Vuonna allekirjoitettiin sopimus uudesta julkaisujärjestelmästä, luotiin ulkoasu ja rakenne uudistettaville sivustoille ja aloitettiin sisällöntuottajien julkaisujärjestelmäkoulutukset. Uudistetun espoo.fi-sivuston ensimmäinen vaihe julkaistiin helmikuussa 2012. Essin ensimmäinen vaihe julkaistaan huhtikuussa 2012. Nuorisotoimen avustushakemus-sovellusta pilotoitiin siten, että syksyn kohdeavustukset haettiin sovelluksen avulla. Avustushakemus-sovellus käytti uuden sähköisen asioinnin alustan palveluja. Vuonna pilotoitiin uutta palautejärjestelmää, joka mahdollistaa palautteen antamisen myös karttapohjaa käyttäen. Tuotantoon palautejärjestelmä otettiin verkkosivuston uudistuksen yhteydessä. Palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisut -hankkeessa määritellään kunta- ja palveluriippumaton tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa palveluseteleillä ja ostopalveluina järjestettyjen palvelujen uudenlaiset toimintamallit sekä sähköistetyn ja osittain automatisoidun kokonaisprosessin. Tavoitetila huomioi asiakkaan aktiivisena toimijana ja sähköisten asiointipalvelujen käyttäjänä sekä yksityisten palveluntuottajien sujuvaa ja tehokasta palvelutuotantoa koskevat tarpeet. Tavoitteena on kuntaja palveluriippumaton tietojärjestelmäratkaisu.

ESPOON KAUPUNKI 13 Hankkeessa ovat Espoon lisäksi mukana Helsinki, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Espoo. Määrittelyvaihe käynnistyi kesäkuussa ja päättyy huhtikuussa 2012. Toteuttamista koskevat päätökset on tarkoitus tehdä kevään 2012 aikana ja käynnistää toteutuksen kilpailutus mahdollisimman nopeasti em. päätösten jälkeen. Toteutettavan tietojärjestelmäratkaisun hyötyjen maksimoimiseksi hankkeessa mukana olevien kaupunkien yhteinen tavoite on löytää ratkaisulle ja sitä tukeville palveluille ohjaus- ja tuotantomalli, jonka avulla ratkaisu ja sen mahdollistamat uudet toimintamallit olisivat levitettävissä hankekuntia laajempaan käyttöön. Sähköiset työskentelytavat -projektissa kehitetään hallintotyötä. Ensimmäisessä vaiheessa on aloitettu kaupunkitasoisen tiedon jakamista ja ryhmätyötä tukevan ryhmätyöohjelmiston käyttöönotto. Keväällä pilotoitiin yhtenäisen viestintäratkaisun (mm. tavoitettavuustiedot, chat-tyyppinen keskustelu, työpöydän jakaminen, verkkokokoukset) mahdollistavaa Lync-ohjelmistoa. Pilotista saatiin erittäin hyvät käyttökokemukset, joten ohjelmiston käyttöönotto käynnistyi syksyllä. Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 hyväksyttiin valtuustossa 13.12.2010. Tavoitetilassa keskeistä on muodostaa asiakaslähtöinen, ilmastovaikutukset huomioiva palvelujen järjestämisen kokonaisuus, jossa palveluja tuottavat sekä kaupunki että lukuisat kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat. Tavoitetilassa suurin osa asioinnista voidaan hoitaa sähköisinä palveluina. Palveluverkkoa tullaan kehittämään pitkäjänteisesti keskittämällä palveluja liikenteen solmukohtiin ja hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskusten ja länsimetron läheisyyteen. Palveluverkko muodostuu osin lähipalveluista, osin eriasteisesti keskitetyistä palveluista. Palvelujen järjestäminen ja palveluverkko 2020 -tavoitetilan mukaisessa kehitystyössä on edetty. Matinkylän tulevan metroaseman ja kauppakeskus Ison Omenan välittömään läheisyyteen on suunnitteilla Matinkylän palvelutori. Suunnittelun tavoitteena on määritellä Matinkylän palvelutorin alue ja alueelle sisältyvät kaupungin järjestämät palvelut sekä palvelujen edellyttämät tilaratkaisut. Palvelujen suunnittelun ja tilojen käytön lähtökohtia ovat helppo saavutettavuus, asiakaslähtöisyys, uusien palvelumuotojen kehittäminen, tilojen monikäyttöisyys sekä tilankäytön tehostaminen. Ehdotus Matinkylän palvelutilojen kokonaisratkaisuksi valmistuu keväällä 2012. Palveluverkon kehittämistä koordinoiva toimitilaryhmä aloitti keväällä toimintansa, ja sen seurauksena palveluverkkokokonaisuutta kokoava ja arvioiva keskustelu on lisääntynyt. Kaupungin toimintojen organisointi Palveluliiketoimen toimiala aloitti toimintansa vuoden alusta. Toimiala on kaupungin oma palveluntuottaja ja koostuu viidestä liikelaitoksesta ja toimialajohtoa palvelevasta esikunnasta. Teknisestä ja ympäristötoimesta toimialan organisaatioon siirtyivät Espoo Catering -liikelaitos, Kiinteistönhoito-liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Varikko-liikelaitos sekä teknisen keskuksen katu- ja vihertuotanto. Vuoden 2012 alusta toimialalle siirtyy keskushallinnosta myös konsernipalvelujen tulosyksikkö. Kaupunginhallituksen 22.3.2010 valmistelukehotuksen mukaisesti konsernipalvelujen tulosyksikössä luotiin valmiudet toimintojen siirtoon palveluliiketoimen toimialalle 1.1.2012 alkaen. Siirron myötä konsernipalveluista muodostui nettositova tulosyksikkö ja vuonna 2012 valmistellaan tulosyksikön liikelaitostaminen. Vuoden 2012 alusta Varikosta ja konsernipalvelujen yhteyspalveluista muodostettiin Espoo Logistiikka -liikelaitos, Kiinteistönhoito -liikelaitoksesta ja keskushallinnon aula- ja turvallisuuspalveluista muodostettiin Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos sekä Katu- ja vihertuotanto -liikelaitoksen nimi muutettiin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokseksi. Keväällä asetettiin kolme projektia valmistelemaan konsernipalvelujen palvelutuotantoon liittyvien toimintojen siirtoa. Projektien tehtävänä oli tehdä ehdotus siirtyvistä toiminnoista, sisäisten palvelujen ohjausmallista ja keskushallintoon jäävien toimintojen organisoinnista. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja kuntalaispalveluja kehittämällä kaupungin johtamista ja selkiyttämällä sisäisten palvelujen tuottamista. Projektien työ valmistui vuoden lopulla. Uudistukseen liittyvät päätökset ja johtosääntömuutokset hyväksyttiin joulukuussa. Uuden organisaation mukainen toiminta käynnistyi vuoden 2012 alusta.

ESPOON KAUPUNKI 14 Espoolaisen johtamisen mallin kehittäminen käynnistyi syksyllä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Espoo on Dialogisen johtamisen kehittäminen kunta-alalla -tutkimusprojektin pilottikohteena. Johtajuuden nykytilan ja kehitystarpeiden kartoitus on tehty syksyn aikana kahdessa työpajassa. Vuoden 2012 alkupuolella selvitetään johtamisen kehittämisen käytännön hankkeita ja laaditaan varsinainen tutkimus- ja hankesuunnitelma. Harmaan talouden torjunta Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 20.6. vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Espoossa tehtiin joulukuussa toimintasuunnitelma terveen kilpailun edistämiseksi Espoon hankinnoissa. Espoo aloitti 1.1.2012 alkaen yhteistyön verohallinnon kanssa, jonka mukaisesti kaupunki toimittaa ostoreskontrasta saatavat tiedot urakkasopimuksista sekä kiinteistöhuollon ja siivouksen hankintasopimuksista verohallinnolle. Tiedot sisältävät mm. yrityksen yksilöintitiedot ja maksetut suoritukset sekä työnkohteen sijaintitiedot. Saatujen tietojen pohjalta verohallinnon tietopalvelu tuottaa Espoolle tilastollisen analyysin, joka käsitellään kaupungin sisäisessä Terveen kilpailun edistämisen verkostossa. Kriittiset tapaukset lähetetään jatkotoimia varten ao. yksikköön. Saaduista tuloksista raportoidaan kaupungin johdolle. Terveen kilpailun edistämisen verkosto seuraa aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia, harmaan talouden torjuntaan liittyviä lakihankkeita sekä metropolialueen toimia harmaan talouden torjunnassa. Yhteistyötä pyritään tekemään Espoo-konsernin ulkopuolisten toimijoiden, kuten Espoonkruunu Oy:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Kaupungin hankintaohjetta on päivitetty selkiyttämällä entisestään hankintapalvelujen ja tilaavan yksikön välistä työjakoa toimittajien valvonnassa ja harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi on korostettu sopimuskauden aikaista valvontaan, kehotettu tehostamaan alihankintaketjujen valvontaa ja velvoitteiden laiminlyöntien sanktioimista. Kaupunkirakenne ja rakentaminen Tärkeimpiä kaavoituskohteita olivat metron ja metroasemien lähiympäristöt sekä laajat suunnittelukokonaisuudet Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa. Finnoon osayleiskaavaluonnos valmistui. Laajalla sidosryhmä- ja asukasyhteistyöllä valmisteltiin alueen kehittämisen tueksi Finnoo-visio. Vuonna 2010 käynnistynyt Länsimetron rakentaminen jatkui. Vuoden aikana kilpailutettiin kaikki tunneliurakat. Työt etenivät samanaikaisesti aikataulun mukaisesti useassa paikassa. Tavoitteena on metroliikenteen käynnistyminen Matinkylään loppuvuonna 2015. Tapion aukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyi kesäkuussa ja Jousenpuiston metroaseman ja sen päälle tulevan pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyi toukokuussa. Tapiolan keskuksen uudistaminen käynnistyi kaupungin ja kiinteistöjen yhteistyönä. Keskuksen uudistamisen keskeisiä hankkeita ovat Merituulentien ja tulevan linja-autoterminaalin toteuttaminen maan alle ja maantason vapauttamien jalankululle. Aalto-yliopiston kesäkuussa toteutunut kampuspäätös käynnisti Otaniemessä useita maankäytön kehittämishankkeita. Tavoitteena on mm. asumisen lisääminen alueelle. Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa valmistui vuoden lopulla. Kehä I:n uudistamisen suunnittelu välillä Kalevantie - Länsiväylä jatkui. Suurpellon alueen päiväkodin rakentaminen käynnistyi. Opinmäen alueen yleinen suunnittelukilpailu toteutettiin syksyn aikana. Kilpailun tulokset julkistetaan vuoden 2012 alussa. Eritasoliittymän rakentaminen Kehä II:lle käynnistyi.

ESPOON KAUPUNKI 15 Espoon sairaalan toteutus- ja rahoitusratkaisujen suunnittelua jatkettiin ja valtuusto päätti helmikuussa 2012, että Espoon sairaala rakennetaan Puolarmetsän sijaan Jorvin yhteyteen. Espoon sairaalan sijoittaminen Jorvin läheisyyteen perustuu toimintaympäristön muutoksiin, potilashoidon tarpeisiin ja tuki- ja sisäisten palvelujen synergiahyötyihin. Hankkeen toteutusaikataulu pyritään laatimaan sellaiseksi, että uusi sairaala valmistuisi keväällä 2016. Hanke toteutettaneen perustettavien tytäryhtiöiden hallinnoimana. Nuuksioon valmistuu vuodenvaihteessa 2012 2013 koko Suomen luontoa esittelevä Suomen luontokeskus Haltia, jonka ydintavoite on tarjota kävijöille aidon luonnon kosketus. Luontokeskuksen peruskivi muurattiin 4.11.. Luontokeskus Haltia on yksi Espoon kolmesta World Design Capital Helsinki 2012 -kärkihankkeesta. Haltiassa tulee olemaan mm. näyttelyt Suomen upeimmista luontokohteista ja pääkaupunkiseudun viherkehästä, ympäristökasvatus- ja luontokoulutoimintaa, monitoimiauditorio sekä retkeilyneuvontaa. Ekologisilta ratkaisuiltaan luontokeskus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Esimerkiksi aurinko- ja maaperän geoenergiaa hyödyntävät ratkaisut tekevät Haltiasta jäähdytyksen osalta täysin ja lämmityksenkin osalta 75-prosenttisesti omavaraisen. Koko rakennus rakennetaan puusta niin kantavien rakenteiden kuin erilaisten verhoilujenkin osalta. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Espoon kaupungin elinvoimaisuuden kehittymisen kannalta merkittävin tapahtuma oli Aalto-yliopiston päätös keskittää pääosa yliopiston toiminnoista Otaniemeen. Päätös tulee myös vauhdittamaan Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan muodostaman kokonaisuuden kehittymistä yhdeksi maailman johtavista tutkimuksen sekä liike- ja innovaatiotoiminnan keskittymistä ja vahvistaa siten pääkaupunkiseudun kiinnostavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Aalto-yliopiston kampuspäätös varmistaa osaltaan suunniteltujen, 4-5 miljardin arvoisten investointien toteutumisen alueella ja antaa kaupungille mahdollisuuden linjata alueen kehittämistä entistä pitkäjänteisemmin. Metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelu aloitettiin loppusyksystä ja se laaditaan vuoden 2012 aikana yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja KUUMA-kuntien kanssa. Syksyllä keskityttiin myös Kataisen hallituksen innovaatiokeskittymäpolitiikkaan ja sen merkitykseen Espoossa. Kaupungin tarve tukea innovaatiokeskittymiä korostuu ja kaupunki oli mukana useassa tähän liittyvässä hanke- ja sopimusvalmistelussa. Omnian uudet laajennetut toimitilat Espoon keskuksessa valmistuivat syksyllä. InnoOmnian yrityspalvelut tarjoavat tilat noin 100 yrittäjälle ja yrittäjäksi aikovalle. Tällä on merkitystä myös Espoon keskuksen kehittymisen kannalta. 1.1.6 Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä laski kolmatta vuotta perättäin. Henkilöstöä oli vuoden lopulla 13 538, mikä on 73 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstömenot (pl. palkkiot, sairaus- ja tapaturmapäivärahojen sivukulut sekä eläkkeet) kasvoivat kuitenkin 5,7 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 27,9 prosenttia. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 6,4 prosenttia. Henkilöstömenoja kasvattivat etenkin virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset, henkilöstösivukulujen kasvu, lomapalkkavelan laskutapamuutos, tulospalkkioiden maksatus sekä investointikustannuksiin budjetoitujen henkilöstömenojen kirjaus käyttötalouden puolelle toimintamenoihin. Kaupungin työvoimakustannukset kasvoivat 5,2 prosenttia. Vuonna kaupungissa oli 18,6 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden (18,2 v. 2010).

ESPOON KAUPUNKI 16 Muutoksia 1.1. alkaen: n. 60 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi. Muutoksia 1.1.2010 alkaen: Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo - syyskuussa 2010. Suomenkielinen varhaiskasvatus (2 700 henkilöä) siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen, teknisestä ja ympäristötoimesta siirtyi 160 Espoon Veden työntekijää (155 vakinaista ja 5 määräaikaista) kuntayhtymän palvelukseen. Sosiaali- ja terveystoimesta siirtyi 27 elatusturvan, edunvalvonnan ja yritystyöterveyshuollon työntekijää pois kaupungin organisaatiosta ja sivistystoimesta siirtyi valtiolle 8 kuluttajaneuvonnan työntekijää. Keskushallinnosta siirtyi 1.1.2009 alkaen 550 henkilöä Espoo Catering -liikelaitokseen. Henkilöstömäärät sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Henkilöstömäärä laski sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön osalta. Vakinaisten määrä pieneni 37 henkilöllä ja määräaikaisten määrä 36 henkilöllä. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,9 prosenttia, mikä on hieman suurempi osuus kuin vuonna 2010 (80,8 %). Naisia oli henkilöstöstä 79,5 prosenttia eli jonkin verran pienempi osuus kuin edellisvuotena. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Vaikka henkilöstömäärä laski, kasvoi vakinaisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytointien määrä 15,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kohosikin hieman ollen 6,2 prosenttia (6,1 % v. 2010). Työvoiman saatavuusongelmat näkyivät samoilla ammattialueilla kuin aiemminkin eli pääsääntöisesti vaikeuksia oli rekrytoida päteviä työntekijöitä päivähoidossa, sosiaalityössä, vanhusten palvelujen tehtävissä sekä erityisopetuksessa ja lääkärin tehtävissä. Henkilöstö- ja osaamisrakennetta tarkasteltiin osaamisperusteisen henkilöstösuunnittelun mallilla, joka oli käytössä kaikilla toimialoilla ja tavoitteen mukaisesti tulosyksiköissä. Keskushallinnossa henkilöstösuunnitelma laadittiin osana palveluliiketoimen toimialaa ja keskushallintoa koskevaa kehittämishanketta. Oppilaitosyhteistyötä kaupungin ja eri oppilaitosten välillä jatkettiin työvoiman saannin turvaamiseksi. Yhteistyöhön liittyen kaupunki tarjosi jatkuvasti harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Opintoihin liittyvän harjoittelupaikan kaupunki tarjosi 1 785 opiskelijalle, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuonna 2010. Vuokratyövoiman käyttö lisääntyi. Kasvuun vaikutti erityisesti lyhyt ja ennalta arvaamaton työntekijätarve sekä se, että edellisen vuoden syksyllä tiettyjen ammattiryhmien määräaikaisuudet siirrettiin systemaattisesti Seuren kautta täytettäviksi. Lisäksi tietyillä aloilla, kuten lääkärin tehtävissä, on työvoiman saatavuusongelmien vuoksi ollut pakko käyttää vuokratyövoimaa palvelujen turvaamiseksi. Kaupungin linjauksen ja tiivistyneen kaupungin ja Seuren välisen yhteistyön johdosta Seuren osuus kaikesta vuokratyövoiman käytöstä kasvoi edelleen ja se oli vuokratyövoiman käytöstä 83,5 prosenttia.

ESPOON KAUPUNKI 17 Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä nousi, kuten se on tehnyt jo useamman vuoden ajan. Vuoden lopussa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus oli 4,1 prosenttia, kun se vuoden 2010 lopulla oli 3,6 prosenttia. Lisäksi monimuotoisuuden johtamista ja asiaan liittyvää työyhteisövalmennusta jatkettiin vuoden aikana. Kaupungin palveluksesta eläkkeelle jääneiden määrän kasvu jatkui. Vuonna eläkkeelle jäi 268 henkilöä, kun edellisvuonna eläkkeelle jääneitä oli 260. Iän perusteella eläkkeelle jäi 76,5 prosenttia. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 62,2 vuotta, mikä on kaksi kymmenystä edellisvuotta alempi. Vuosien 2012 2021 aikana yksilöllisen vanhuuseläkeiän saavuttaa yhteensä noin 3 050 henkilöä. Kun tähän lisätään arvio työkyvyn perusteella eläkkeelle jäävistä, jää seuraavan kymmenen vuoden aikana kaupungin palveluksesta eläkkeelle arviolta noin 4 000 henkilöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurattiin työhyvinvointimatriisilla, joka sisältää sekä euromääräisiä että henkilöstön kokemuksiin perustuvia työhyvinvointimittareita. Työhyvinvointimatriisi osoittaa, että työhyvinvointi on Espoossa kehittynyt myönteiseen suuntaan. Vuonna ei tehty Kunta 10 -tutkimusta, joten matriisin arvot perustuvat tältä osin edellisvuoden tuloksiin. Johtamisen ja esimiestyön parantamiseksi käynnistettiin yhteistyöhanke Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää espoolaista johtamista ja luoda espoolaisen johtamisen malli. Työskentely on aloitettu vuoden lopulla yhdessä laajan esimiesjoukon kanssa. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät. Keskimäärin terveysperusteisia poissaolopäiviä oli vuoden aikana 17,3 päivää henkilöä kohden, mikä on vähemmän kuin moneen vuoteen. Esimerkiksi vuonna 2010 poissaoloja oli keskimäärin 18 päivää ja tätä edeltävä vuotena 17,6 päivää. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden poissaolojen määrä laski, samoin opettajien ja tuntipalkkaisten. Eniten poissaolopäiviä oli edelleen tuntipalkkaisilla, keskimäärin 24,3. Opettajilla poissaoloja oli vähiten, keskimäärin 8,8 päivää. Terveysperusteiset poissaolot ovat olleet useita vuosia pääkaupunkiseudun pienimmät. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010. Yhteensä työja työmatkatapaturmia sekä ammattitautiepäilyjä laskettiin vuoden kuluessa 1 049. Tapaturmista aiheutui kuitenkin edellisvuotta vähemmän korvauspäiviä. Tuhatta henkilöä kohden tapaturmia sattui 77,5 kappaletta (77,2 v. 2010). Palkantarkistukset perustuivat valtakunnallisiin sopimuksiin. Palkkoja korotettiin 1.5. lukien kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, teknisen ja opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä tuntipalkkaisten ja muusikoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla 1,2 prosentin yleiskorotuksella. Lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla yleiskorotus oli 1,38 prosenttia. Kaikilla sopimusaloilla oli käytettävissä paikallinen järjestelyerä 1.5. lukien. Järjestelyerän suuruus oli sopimusalasta riippuen 0,44-0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta laskettuna. Järjestelyerät kohdennettiin sekä tehtäväkohtaisiin palkkoihin että henkilökohtaisiin lisiin ottaen huomioon palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen, paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen. Vuonna jatkettiin vuoden 2010 kokemusten perusteella edelleen kehitetyn ryhmätulospalkkiojärjestelmän kokeilua. Mukana ryhmätulospalkkauksessa oli yhteensä 11 tulospalkkioyksikköä. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin 85 400 lisä- ja ylityötuntia, kun vuoden 2010 aikana niitä tehtiin noin 82 000 tuntia. Ylityökustannuksia maksettiin 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat 22,9 milj. euroa, kun vastaava summa vuoden 2010 osalta oli 17,9 milj. euroa.