Biotal Iso-Britanniassa



Samankaltaiset tiedostot
Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biologinen rehunsäilöntä

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Rehuanalyysiesimerkkejä

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Erilaiset säilöntäaineet

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Säilönnän uudet haasteet

Säilöntähaasteiden hallinta

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maxammon ruokintateknologia

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Säilörehun ruokintahävikit

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Hyödyllinen puna-apila

Sari Kajava, Annu Palmio

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Aperehuruokinnan periaatteet

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kaura lehmien ruokinnassa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Maississa mahdollisuus

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN

Olki energian raaka-aineena

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Transkriptio:

Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä Patentoidut tuotteet Asiakaslähtöisyys Vahva tutkimukseeen perustuva myynnin tuki Markkinajohtaja Iso-Britanniassa Emoyhtiö Lallemand

Kuka on Lallemand? Eläinruokinnassa alkaen 1988 Markkinoiden ainoa hiiva- ja bakteerituotteiden toimittaja, joka on samalla niiden alkutuottaja (omat tehtaat) Toimii globaalisti Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa, liikevaihto n. USD 300 milj. Asiakkaina: Leipomot, Olutpanimot, Eläinruokinta, Terveystuotteet, Viinintuotanto ja Alkoholitislaamot Maailman suurin erikoishiivojen valmistaja Biotalin emoyhtiö

Biotal Iso-Britanniassa Vahva myyntiverkosto 15 suoramyyjää 90 jälleenmyyjää Yli 300 myyntiedustajaa Asiakaslähtöinen tuotepolitiikka 30 räätälöityä tuotetta rehutyypin ja asiakkaan tarpeen mukaan Vahva tilakohtainen myynnin tuki Tuotteet kuuluvat Biotal-Brandiin

Biotal-tuotteet asiakkaalle kannattavia Viljelijälle kustannustehokas kokonaisratkaisu, joka kattaa kaikki säilörehutyypit, siiloon ja pyöröpaaliin Viljelijä voi kannattavasti lisätä omaa rehuntuotantoa (Tuorerehu viljasta, proteiinirehut, jne.) Karjan tuottavuus parantuu: tiinehtyvyys,poikiminen, terveys, maidon / lihan tuotanto BIFFS ruokinnan optimointi-ohjelma

Biotalin rehun säilöntäaineet Siiloon ja pyöröpaaliin Nurmisäilörehu Säilöntäaineet erikseen korkealle ja matalalle kosteuspitoisuudelle Tuorerehut viljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) Säilöntäaineet korkealle ja matalalle kosteuspitoisuudelle Valkuaissäilörehut Palkokasvit ja monikasvirehut Viljan säilöntä Kostea murskevilja ja vilja

Huippurehua nurmesta

Biotalin nurmensäilöntäaineet Siiloon ja pyöröpaaliin Perustuu huippuosaamiseen - Bakteereista - Entsyymeistä Tuotteiden hinta perustuu - Hyvin toimivaan tuotteeseen - Kannattavuuteen viljelijälle Tuotefilosofia - Kullekin rehutyypille kehitetty oma säilöntäaine Täysin uudet innovaatiot - Tuorerehu viljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) - Murskeviljan biologinen säilöntä - Monikasvi-tuorerehut

Ruohon säilöntä TUOREREHUN KÄYMINEN HAPEKAS TILA: CO 2 Etikkahappo H 2 O ph=6.0 HAPETON TILA: Maitohappo, Alkoholi CO 2 ph=4.0 SOKERI RISKI Homeet Hiivat Clostridia

Säilörehun vaiheet siilossa ja pyöröpaalissa 1. Ilmastusvaihe - kestää muutaman tunnin - happi käytetään loppuun - ph pysyy korkealla (5.0 6.0) 2. Käymisvaihe - alkaa kun happi loppunut - maitohapon vaikutus määräävää - ph putoaa (~4.0) 3. Stabiili vaihe - tuorerehun ominaisuudet eivät paljoa muutu - bakteerimäärät laskevat - clostridia & homeet & hiivat jäävät itämään 4. Siilo avataan ruokintaa varten - ilma pääsee tuorerehuun - ravintoarvot laskevat - hukka lisääntyy Säilöntäaineet vaikuttavat näissä vaiheissa

Säilörehun hävikki Hävikki-% min max Vaikuttava tekijä Ei voi vaikuttaa Ilman vaikutus pellolla 2 >5 Sää, kuivumisaika pellolla, kasvilaji, korjuuuutekniikka Ruohon nestehukat 5 >7 Kosteus, siilon syvyys, silpun pituus, säilöntäaine Ilmantulo siiloon 1 2 Kost,silpun pit.tiiviys,s-aine. Käyminen 2 4 Kosteus, säilöntäaine Voi vaikuttaa Jätkokäyminen 0 >5 Kasvi, kosteus, säil. aine Siilon pilaantuminen 0 >10 Täyttönopeus, tiiveys, säil.ain. Pilaantumenen avattaessa 0 >15 Tiiveys, säilöntäaine TOTAL 10 >40

Märän nurmituorerehun ominaisuudet Märkä rehu ( yli 75 % kosteus) - vaatii erittäin nopeaa ph-pudotusta Märän massan bakteeririskit - anaerobiset bakteerityypit: clostridia ja entero-bakteerit - herkkyys liian alhaiselle happamuudelle (ph <5.0) Jatkokäymisriski - maitohappo ja sokeri jatkokäyvät voihapoksi - sokeri käy etikaksi - muodostuu ammoniakkia NH 3 - ph-arvo nousee Ruokinta-ongelmat - ravintoarvon alentuminen (maitohappo) - ruokahalun lasku - taloudellisuuden huononeminen

Märän nurmituorerehun säilöntäaine - Huipputehokas säilöntäaine märälle nurmituorerehulle (kosteus % 70 82) - Tarkoin luonnosta valitut täsmäbakteerit: - L. plantarum - P. pentosacceus - P. jensenii - L. buchneri - Tehoste-entsyymiseos - Estää jatkokäymistä, parantaa säilyvyyttä ja taloudellista tulosta

Kuivan tuorerehun ominaisuudet Esikuivattu nurmituorerehu (Kuiva-aine yli 30 %) - vaatii nopean ph-pudotuksen Kuivan tuorerehun bakteeririskit - hiivat, homeet & aerobiset mikrobit (bacillus, acetic acid bacteria, listeria) - anaerobiset bakteerit - haitalliset bakteerit lisääntyvät laajalla ph-alueella Käymisongelmat (Aerobiset hävikit) - hiivat voivat kuluttaa sokerit ja käymishapot - ph ja massan lämpötila nousevat - muodistuu ideaaliolosuhteet haitallisille mikrobeille Ruokintaongelmat - pilaantuneen rehun määrä kasvaa - pienentynyt kuiva-aine ja energia-arvo - mykotoksiinien (homemyrkkyjen) muodostuminen - kannattavuuden heikkeneminen

Kuivan ruoho-rehun säilöntäaine Huipputehokas säilöntäaine esikuivatulle nurmisäilörehulle (Kosteus % alle 70) Tarkoin luonnosta valitut täsmäbakteerit: - L. buchneri - P. pentosacceus Tehoste-entsyymiseos Parantaa säilyvyyttä ja rehun hyväksikäyttöä

Säilörehun käymistuotteet A N A E R O B I C Acetate, Formate, 2,3 butanediol, Ethanol, Lactate CO 2, Endotoxins Ethanol CO 2 Hiivat Lactate, Acetate, Mannitol, Ethanol, CO 2 Enterobacteria Maitohappo bakteerit Sokerit Clostridia Buyrate, CO 2, H 2 Listeria Lactate Propionihappo bakteerit Propionate, Acetate, CO 2, H 2 0 K Ä Y M I N E N A E R O B I C CO 2, H 2 0 Bacilli CO 2, H 2 0, Mycotoxin-myrkyt Homeet Maitohapot Hiivat Etikkahappo bakteerit CO 2, H 2 0 CO 2, H 2 0 I L M A S T U S

Biotalin bakteerit

ph laskee kun Biotal-bakteerit toimivat Biotalin ruohosäilöntäaineet sisältävät homo- ja hetero-käymisbakteereja Hetero-käymisbakteerit ph 7.0 Propionbacterium jensenii ph 6.7 Lactobacillus buchneri Homo-käymisbakteerit ph 6.5 Pediococcus pentosaceus ph 5.2 Lactobacillus plantarum ph 4.8 ph 4.5 ph 4.5 ph 3.7

Homo-käymisbakteeri ph Stabiilin säilörehumassan ph (Wilkinson 1967) 4.5 4.4 4.3 4.2 4.1 4 3.9 3.8 3.7 3.6 3.5 70% 75% 80% 85% Kosteus

Ruohon proteiinien jakautuminen luonnossa ja säilörehussa 100 Kasvava Ruoho Homo-käymisbakteerien vaikutus Hyvä Säilörehu Huono Säilörehu % 80 60 40 Ammoniakki NH 3 Muut typpityhdisteet Vapaat aminohapot Proteiinit 20 0 15 % Raakaproteiinia

Homo-käymisbakteerien toiminta Käymistyypit siilossa Lactate Butyrate Acetate Ilmastus ph 3.9 5.2 4.8 4.2 KA (%) 19.0 17.0 17.6 30.8 Maitohappo 10.2 0.1 3.4 5.9 % Kuiva- aineesta Etikka 3.6 2.4 9.7 2.4 % Kuiva-aineesta Voihappo 0.1 3.5 0.2 0.1 % kuiva-aineesta WSC % k.a. 1.0 0.6 0.3 4.8 Etanoli % k.a. 1.2-0.8 0.6 NH3 % tot N 7.8 24.6 12.8 8.3

Hetero-käymisbakteerien toimintaperiaate Ei säilöntäainetta 1-propanol (2.5 g/kg FW) Propionihappo (1.5 g/kg FW) 1- Propanol and propionihappo Aika 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus ph 3.85 4.16 3.85 4.08 3.84 3.99 3.84 3.80 Maitohappo (g/kg) 21 13 21 15 21 15 22 22 Lämpötila ( C) 17 35 17 35 17 38 17 19 JOHTOPÄÄTÖS Ilman säilöntäainetta hiivat lisääntyvät ilman vaikutuksesta ja aiheuttavat lämmönnousua. Tällöin maitohappo hajoaa ja ph nousee, rehu pilaantuu. Yhdistetyllä 1-propanol + propionihapolla käsitellyn (oikeanpuoleisin sarake) rehun lämmönnousu on pieni ja maitoahpon hajoaminen vähäistä, ph pysyy vakaana.

% loss Hetero-käymisbakteerit L. Buchnerin yhdistetty käymisvaikutus ratkaisee aerobisen stabiilisuus-ongelman kuivassa ruoho-tuorerehussa 9 14 12 Aerobiset häviöt (34% kuivapainosta) 8 10 8 6 Log10 (cfu/g) 7 6 5 Hiivat & homeet yhteensä (31% ruohon kuivapainosta) 4 4 2 0 Vertailunäyte AxCool AxCool-käsitelty ruohorehu (7 päivän ilmastus) ei menettänyt kuivapainoa verrattuna vertailunäytteeseen 3 Vertailunäytel AxCool 14 päivän ilmastuksen jälkeen AxCool-käsitellyssä tuohorehussa oli yli 10 000 kertaa vähemmän hiivoja ja homeita kuin vertailunäytteessä (Braunschweig) (ID-DLO)

Mykotoksiinitutkimus L. buchneri-bakteeri pienentää mycotoxin-myrkyn pitoisuutta tuorerehussa. Tätä koskeva projekti käynnistetty vuonna 2005. Välitulokset näyttävät: - 74% vähentyminen aflatoxin pitoisuudessa - 10% vähentyminen zearalenone pitoisuudessa Hyvää tulosta voidaan jo nyt käyttää markkinoinissa: - Wholecrop Gold & Wholcrop Gold Mill - Biocrimp Lisää tuloksia saadaan vuonna 2006

BIOTAL ENTSYYMIT

Entsyymit Mikä on enntsyymi? - Suuria, monimutkaisia proteiineja. - Biologinen katalysaattori. Miten se toimii? - Hajottaa suuria hiukkasia kuten proteiineja, HIILIHYDRAATTEJA ja lipidejä pieniksi osiksi, kuten aminohapoiksi, SOKEREIKSI, ja rasvahapoiksi - Toimiakseen vaatii sopivan hiukkasen, lämpötilan ja ph:n Edut? - Hajottaa monimutkaisia aineita, kuten hemiselluloosaa ja ligniiniä. - Kasvattaa rehuhiukkasten pinta-alaa, jolloin lehmän ruuansulatuksen bakteereille avauttuu lisää toimitapintaa. - Parantaa rehun sulavuutta. - Kasvattaa rehun energialähteitä.

Biotalin entsyymit toiminnassa Biotalin entsyymit hajottavat monimutkaisia hiilihydraatteja kuten hemiselluloosaa, jolloin siitä tulee sokereita. Tämä lisää tuorerehun sulavuusarvoja. Selluloosa on tärkein hiilihydraattipohjainen rakenneaine tuorerehussa. Käyttämällä modernia entsyymiteknologiaa Biotal parantaa merkittävästi säilöntäaineittensa toimivuutta ja rehun ruokinta-arvoa.

Axphast Gold tuorerehu-vertailussa Kuiva-aine % D-arvo Energia (MJ/kg DM) Tuhkaa NDF CP ph NH4-N Sokeri Axphast 31.1 72.4 11.6 8.2 49.0 14.4 3.8 2.1 5.6 *Parhaat kilpailijat 24.3 69.5 11.1 7.4 51.4 14.0 4.0 5.4 2.5 * - Lähde: Frank Wright

Tilalla tuotettu tuore- ja väkirehu Kokoviljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) valmistettu tuorerehu tulee korjata kun jyvät ovat taikinatuleentumis - vaiheessa. Tällöin kosteuspitoisuus on 55-60% riippuen viljatyypistä. Jos kosteuspitoisuus on pienempi kuin 50%, jolloin jyvä ei murru peukalon ja keskisormen välissä puristettaessa, tulee vilja murskata ennen syöttöä karjalle.

Kokoviljasäilörehua korjataan. Työ on tehtävä huolella ja oikeilla laitteilla, jotta jyvät eivät varise maahan.

Tuorerehu-herneet tulee korjata silloin kun herneet palon keskellä ovat kypsyneet. Rehuksi häytetään koko kasvi. Kypsyys on oikea silloin, kun palot voi vielä halkaista sormilla puristamalla.

Säilörehu-herne niitetään ja voidaan jättää pellolle kuivumaan. Korjaus tapahtuu tarkkuussilppurilla, jossa säilöntäaineen annostelija(hapotin) Säilörehu-herne voidaan myös korjata suoraan aumaan. Säilöntäaine annostellaan heti korjattaessa.

Korkealaatuinen tilalla tuotettu tuore- ja väkirehu Biotal-säilöntäaineilla Hyvän tuloksen saavuttamiseksi on tärkeää käyttää kullekin säilörehu-tyypille kehitettyä säilöntäainetta. Tämä - Parantaa rehun laatua - Lisää airobista stabilisuutta - Vähentää oleellisesti hiiva- ja homeriskiä Kostealle kokoviljatuorerehulle kun kosteus on 50-65 % Kuivalle kokovilja-tuorerehulle kun kosteus on 50-25 % Tuorerehu palkokasveille kun kosteus on 50 80 %

Useat viljalajit voidaan murskata ennen säilöntää Ohra Kaura Vehnä Triticale (Ruisvehnä)

Murskattu vilja: - Vähentää varastointitilaa -Tekee viljankuivurin tarpeettomaksi. - Mahdollistaa aikaisen korjuun ja pidemmän puintiajan - Pidentää puintipäivää - Antaa suuremman sadon - Mahdollistaa talvirehun korjuun lyhyessä ajassa

Huipputehokas säilöntäaine viljalle Biotalin Biocrimp on erinomainen säilöntäaine murskatulle viljalle. Se edut ovat - Pieni aerobinen pilaantumishävikki - Vähentää merkittävästi hiiva- ja homeriskiä - Pienentää hukkaa - Takaa ravintoaineitten säilymisen

Ongelma Märkä paalattu olki homehtuu ja pilaantuu helposti Homeista olkea ei voi syöttää karjalle Homeinen pahna-olki aiheuttaa monenlaisia ongelmia, mm. homepölyä Ratkaisu BioStraw on erikoisesti paalatulle oljelle kehitetty säilöntäaine BioStraw estää oljen homehtumisen 22 % kosteuteen asti ja tekee oljen syöttämisen ja pahnakäytön mahdolliseksi

Bakteerit ja entsyymit säilyvässä kuivamuodossa Biotal säilöntäaineet toimitetaan tiiviissä muoviastiassa. Astia riittää 100 1000 rehutonnin käsittelyyn, tilauksen mukaan. Astiassa on 5-10 ilmatiivistä pakettia, joissa veteen sekoitettavaa kuivajauhetta.

KÄYTTÖ 25 tonnin paketti Suositellaaan, että 25 tonnin paketti sekoitetaan 50 litraan kylmää, puhdasta vettä. Seosta käytetään 2 litraa / rehutonni. Sekoituksen jälkeen ainetta voi käyttää 48 tunnin ajan. 100 tonnin paketti Suositellaan, että paketti sekoitetaan 200 litraan vettä. Seosta käytetään 2 litraa / rehutonni.

Säilöntäaineen ruiskutus Suutin tulee sijoittaa syöttörummun kohdalle, leikkurin eteen

Nurmirehun tuoresäilöntä-prosessi RUOHON OMINAISUUDET SÄILÖNTÄ- TEKNIIKKA SÄILÖNTÄ- AINE KÄYMINEN TUOREREHUN SÄILÖNTÄ RUOKINTA & RAVINTOPITOISUUS

Biotalin kolme osa-aluetta 1.Hetero-käymisbakteerit 2.Homo-käymisbakteerit 3.Entsyymipaketti

Hetero-käymisbakteeri L. Buchneri ainutlaatuinen metaboliikka sokerit Bakteerit käyttävät sokeria tuottaessaan maitohappoa Maitohapp Maitohapp. L. buchneri muuttaa osan maitohaposta etikaksi ja 1,2 propanedioliksi 1,2 Propanediol (Monopropylene glycol) 1,2 propanediol muuttuu sitten propionihapoksi ja 1-propanoliksi Kaikki ympyröidyt neljä käymistuotetta toimivat tehokkaasti homeita vastaan Etikkahappo Propionihappo 1- Propanoli

Hetero käymisbakteeri Lactobasillus Buhner ph 6,7-4,5 A) Propionihappo ja 1-propanoli Rajoittaa hiiivojen ja homeiden kasvua Kuivan rehun ongelma EI MITÄÄN 1-PROPANOLI PROPIONIHAPPO MOLEMMAT 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 17 35 17 35 17 38 17 19 B) Etikkahappo erinomainen ravintolähde naudalle Pikkelsitehtaan haju Saattaa aiheuttaa ongelmia Artturi-analyysissä (kuuluu haihtuviin rasvahappoihin) C) Propyleeniglygoli Käytetään ketoosin hoidossa Vaikuttaa suoraan veren sokeriin Glykolia muodostuu n. 150 g lehmän päiväannokseen Propionbacterium jensenii Tuottaa propionihappoa ja etikkahappoa ph 7,0-4,5

Homo käymisbakteerit Pediococcus pentosaceus toiminta-alue ph 6,5 4,8 Lactobasillus plantarum toiminta-alue ph 5,2 3,7 - Homo maitohappobakteerilla kuten P. pentisaceus ja. L. plantarun toimivat nopeasti ja tehokkaasti. - Alhaisella ph:lla ja nopealla ph:n laskulla estetään haitallisten bakteerien lisääntyminen. - Clostridia- ja entero-bakteerit -- Haitalliset bakteerit ovat ongelmana lähinnä märällä rehulla (ka alle 26%)

Entsyymipaketti Xylanaasi - Pilkkoo hemiselluloosaa - Kuohkeuttaa rehumassaa - Parantaa selluuloosakuitujen sulavuutta pötsissä Beetta-glukanaasi - Pilkkoo selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä Alfa-amylaasi - Hajottaa hiilihydraatteja sokereiksi - maitohappokäymisen raaka-aineiksi. - Lisää maittavuutta

Ei säilöntäainetta 1-propanol (2.5 g/kg FW) Propionihappo (1.5 g/kg FW) 1- Propanol and propionihappo Aika 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus ph 3.85 4.16 3.85 4.08 3.84 3.99 3.84 3.80 Maitohappo (g/kg) 21 13 21 15 21 15 22 22 Lämpötila ( C) 17 35 17 35 17 38 17 19