Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan. Kehätien ympäristö on muuttunut viime vuosina hakkuiden, kehätien ja rinnakkaistien rakennustöiden vuoksi. Suunnittelualue kuuluu Vihnusjärven vesistöalueeseen. Alueen pohjoisosien vedet kulkeutuvat ojien kautta Pohjajärvenleton suoalueelle ja edelleen Pohjajärvenletolle. Muutoin alueen vedet laskevat Pohjajärvenleton laskupuroon Länsimäen tilan läpi kulkevien ojien kautta. Selvitys perustuu lopussa olevien selvitysten lisäksi tekijän maastokäynteihin vuosina 2006-2007, 2009 ja 2014. Liito-oravainventointeja on tehty lähes vuosittain 2006-2014. Metsät Kaava-alue on lähes kokonaan kivistä kangasmetsää. Metsät ovat olleet voimakkaassa talouskäytössä. Pääosin metsät ovat kivisiä, nuoria ja tiheitä istutusmetsiä. Pääpuulajina on mänty, mutta hoitamattomina metsät ovat muodostuneet paikoin sekametsätiheiköiksi. Nuoria sekametsiä on sekä kaavoitettavan alueen pohjois-, länsi että itäosissa. Länsimäki-tilan peltoalueen pohjoispuolella ja rinnakkaistien varrella on myös uusia avohakkuualueita. Vanhempia, jo pensoittuneita avohakkuualueita on rinnakkaistien molemmin puolin alueen keskivaiheilla. Luonnontilaisimmat metsät löytyvät kaavoitettavan alueen keskivaiheilta ja alueen kaakkoiskulmalta. Näyttävän peltoaukean koillispuolella (1) on varttunut kuusimetsä samoin kuin pienen kalliojyrkänteen pohjoispuolella (2) alueen keskivaiheilla. Laajan vanhan metsän vyöhykkeen on katkaissut tuore avohakkuu, missä on jäljellä siemenpuumäntyjä. Metsät ovat pääosin varttunutta tuoretta kangasmetsää. Peltoaukean viereisessä kuusikossa on myös lehtipuuta harvakseltaan. Kalliojyrkänteen lähellä kasvaa puolestaan lehmusta pensasmaisena. Myös sudenmarja ja koiranheisi kertovat ravinteisuudesta. Kuvat: Alueen kaakkoisosan vanhaa kuusimetsää (1, vas.) ja keskiosan kivistä vanhaa kuusimetsä (2).
Kuvat: Kalliojyrkänteen läheistä lehmuskasvustoa ja kallioseinämän alapuolista kuusimetsää. Muutoin metsät ovat olleet voimakkaiden metsänhoitotoimien piirissä. Itäisin osa kaavaalueesta (3) on erittäin tiheää, kivikkoista, noin 30-vuotiasta istutusmännikköä. Kenttäkerroksen kasvit ovat pääasiassa vain mustikka, puolukka ja metsätähti tiheyden vuoksi. Kaava-alueen pohjoisosat (4) ovat niin ikään erittäin tiheitä, 25-35-vuotiaita sekametsiä. Metsäautotien pohjoispuolella puusto on mäntyvaltaista ja eteläpuolella lehtipuuvaltaista. Seassa on paikoin paljon kuusta. Mäntyvaltaisella kuviolla on runsaasti lehtomaisen kankaan lajeja kuten kieloa, valkovuokkoa, oravanmarjaa, lillukkaa, kevätlinnunhernettä ja taikinamarjaa, mutta tiheys vähentää lehtomaisen kankaan lajistoa. Aivan kaavaalueen luoteisosa on 30-vuotiasta istutusmännikköä (5), missä on pari soistunutta painannetta. Itäisempi painanne on ojitettu, mutta ojan varrella on runsaasti alvejuurta. Alueen keskiosia halkoo laaja avohakkuualue. Tuorein avohakkuu on kahden vanhan kuusimetsän välinen alue (6), mihin on jätetty muutamia mäntyjä siemenpuuasentoon. Vanhempia avohakkuita on suoritettu varttuneen kuusimetsän eteläpuolella (7) ja kaavaalueen lounaiskulmassa (8), missä kasvaa jo melko tiheä, nuori lehtipuusto. Suot Kaavoitettavan alueen suot on ojitettu, joten alkuperäisiä soita ei enää ole. Kehätien ja ohitustien väliin jää entinen isovarpuräme (9), joka on tosin ojitettu ja sitä halkoo myös kehätien yhteydessä tehty huoltoreitti. Räme on pääosin muuntunut jo mustikkavaltaiseksi kangasmuuntumaksi. Rämeellä on kuitenkin mm. hillaa, juolukkaa ja suopursua, vaikka päälajina onkin mustikka. Umpeenkasvaneessa ojassa tavataan myös tupasvillaa, suokukkaa ja saroja. Suo on maisemallisesti kaunis kelopuineen. Rämeen lisäksi näyttävä suoalue löytyy peltoalueen luoteispuolelta, missä on ojituksesta huolimatta melko hyvin säilynyt rehevä saniaiskorpi. Metsä on kuusivaltaista, 40-60 vuotiasta sekametsää ja puustossa on paljon myös leppää, haapaa ja koivua. Luonnontilaisen kaltainen korpi (10) on rajattu metsälain mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinpiiriksi. Korvessa kasvaa mm. parikymmentä komeaa tervaleppää ja aluskasvillisuutena mm. alvejuurta, mansikkaa, käenkaalta, oravanmarjaa, metsäkortetta, tesmaa, huopaohdaketta ja metsäimarretta. 2
Kuvat: Entinen räme (vas.) ja erityisen tärkeä elinympäristö saniaiskorpi. Muu osa suoalueesta on ojitusten takia muuntunut jo kangasmaaksi (11). Kuusen joukossa on runsaasti koivua ja järeitäkin haapoja. Aivan peltoalueen kulman tiheikössä korven itäkulmassa on metsäkauriiden talvinen oleskelupaikka. Eläimistö Kaavoitettavalta alueelta ei ole tavattu liito-oravaa viime vuosien inventoinneissa. Vanhasta kuusimetsästä (2) on vain yksi vanha papanapuuhavainto. Lähimmät havainnot liito-oravasta ovat Leppiojan varrelta ja Pihlajistonkorvesta kehätien länsipuolelta sekä Vuorentaustasta yli 600 metrin etäisyydeltä kaava-alueesta. Muista nisäkkäistä mainittakoon metsäkauriit, jotka viettävät talveaan peltoaukean reunamilla. Kuva: Kauriiden talvireviiriä tiheässä peltoalueen reunametsässä. Suunnittelualueen linnustosta on tehty erillisselvitys v. 2009 (Rintamäki 2009). Alueella tavataan mm. pohjantikkaa, tiltalttia, peukaloista ja kanahaukkaa. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet ovat vanhat kuusimetsät, joista pohjoisemmalla alueella (2) pesii 3
kanahaukka ja kaakon vanhassa metsässä pohjantikka ja peukaloinen. Muutoin lintulajisto on tavanomaista metsälajistoa. Arvokkaat luontokohteet Osayleiskaava-alueella on yksi metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnontilaisen kaltainen saniais-/tervaleppäkorpi sijoittuu peltoalueen luoteispuolelle (10). Paikallisesti arvokas luontokohde on vanhan kuusimetsän eteläosassa oleva kallioseinämä lehmuksineen (12). Myös vanhat kuusikot ovat arvokkaita, koska ne ovat viimeisiä luonnontilaisia alueita alueella ja niissä pesii merkittävää lintulajistoa. Ympäristönäkökohtia Kehätien varsi kuuluu liikenteen vuoksi melualueeseen, mikä tulee huomioida aluetta kaavoitettaessa. Suunnittelussa huleveden määrään ja laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä vedet kulkeutuvat alueelta Pohjajärvenleton kautta tai Länsimäki-tilan ojien kautta Tampereen puolella sijaitsevan Myllypuron puronvarsilehdon läpi. Lehto kuuluu Naturaverkostoon, joten hulevedet eivät saa heikentää lehdon kosteusoloja ja/tai puron vedenlaatua. Vesien määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota myös sikäli, että vedet kulkeutuvat edelleen Vihnusjärveen, josta Nokian kaupunki ottaa osan talousvedestään. Ylöjärvi 5.6.2014 Pentti Keskitalo ympäristöpäällikkö Lähteet Lagerström, M. 1994. Ylöjärven Vuorentaustan-Soppeenmäen-Ahveniston ja Nokian rajan välisen alueen linnustosta. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Rintamäki, P. 2009. Ylöjärven Vuorentaustan länsipuolisen alueen linnustoselvitys 2009. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. LIITE Karttaliite 4
5