liite 2 sivistysltk 15.6.2011

liite 2 sivistysltk 15.6.2011

liite 2 sivistysltk 15.6.2011 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET...3 1.1 TEHTÄVÄ...3 1.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET...4 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...5 2.1 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...5 2.2 OPPIMISKÄSITYS...5 2.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ...6 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT...8 3.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS...8 3.2 MATEMATIIKKA...8 3.3 ETIIKKA JA KATSOMUS...9 3.4 YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO...11 3.5 TERVEYS JA RUOKAKASVATUS...12 3.6 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS...12 3.7 TAIDE JA KULTTUURI...13 4 LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN...17 4.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI...17 4.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI...17 4.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI...18 4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT...19 5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT...20 5.1 ESIOPETUKSEN OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI...20 5.2 ESIOPETUKSEN MUU TUKI...21 5.3 YHTEISTYÖ KODIN KANSSA - KASVATUSKUMPPANUUS...22 5.4 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN...23 6 ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS...25 7 ARVIOINTI...26 8 OPETUSSUUNNITELMA TYÖN JATKUVUUS...28 9 LIITTEET, LOMAKKEET JA TUKIMATERIAALIT...29 LÄHTEET:...29

1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 TEHTÄVÄ tiedotamme avoimesti toiminnastamme toiminnan suunnittelussa otamme huomioon perheiden toiveet opetuksemme perustuu tasa-arvoon, tasapuolisuuteen, erilaisuuden hyväksymiseen ja lapsen kunnioittamiseen vahvistamme lapsen myönteistä kuvaa itsestään huolehdimme päivittäin lapsen turvallisuudesta varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta yhdenmukaisesti etenevän kokonaisuuden siirryttäessä perusopetukseen Voit maailmaa tutkia, hutkia rajoja, ajatella mustia, valkeita rajoja. Pidä haavi auki, älä vaivoja säästä, voit ehkä perille itsekin päästä. Kenties mahtavan saaliin kieppaat: Itsesi kiinni sieppaat! Esiopetuksen arvojen pohjana ovat varhaiskasvatussuunnitelman arvot: OIKEUDENMUKAISUUS, ALOITTEELLISUUS, POSITIVISUUS, AVOIMUUS, TURVALLISUUS, LUOTTAMUS, PYSYVYYS, LEVOLLISUUS JA ILO. esiopetus tapahtuu hyväksyvässä ja positiivisessa ilmapiirissä, kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa 3

1.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET Kasvatuskumppanuus tukee ja eheyttää lapsen kasvua ja oppimista. Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteiden jatkumoon on tärkeää kiinnittää huomioita, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta perusopetuksen piiriin. Lapsen perustaidoissa keskeisellä sijalla ovat sosiaalisten ja kielellisten taitojen harjoittelu sekä myönteisen minäkuvan vahvistaminen. Tavoitteena on luoda kasvuja oppimisympäristö, joka on turvallinen, hyväksyvä ja kannustava, sekä mahdollistaa lapsen aktiivisen toiminnan. Tehtävänä on antaa myönteisiä oppimiskokemuksia sekä itsenäisesti, että ryhmän jäsenenä toimimiseen. Toiminnan keskiössä on leikkivä lapsi! Lapsi suoriutuu päivittäisistä asioista, kuten pukeutumisesta, ruokailusta ja hygieniasta, mahdollisimman omatoimisesti. Lapsi opettelee esiopetustilanteissa keskittymään, kuuntelemaan, hyväksymään erilaisuutta ja huomioimaan toisia. Lasta tuetaan muodostamaan positiivinen suhde itseensä sekä ympäristöönsä. Lapselle pitää antaa mahdollisuus toteuttaa itselleen ominaisia tapoja toimia: leikkiä, tutkia, liikkua, sekä kokea ja ilmaista taidetta. Näistä kuntakohtaisen opetussuunnitelman kaikille yhteisistä tavoitteista jokainen yksikkö täsmentää omat tavoitteensa. 4

2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Päivähoitolaki(1.1.1996) takaa lapselle subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja 6-vuotiaiden esiopetukseen. Kuusivuotiaiden maksutonta esiopetusta koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2001, jolloin esiopetuksen järjestäminen tuli kunnille pakolliseksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville esiopetuksen järjestäminen tuli pakolliseksi jo 1.8.2000 alkaen. Saarijärvellä maksuton esiopetus aloitettiin vuonna 2000 ja se toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa. Lain mukaan kunnan tulee järjestää haluaville maksutonta esiopetusta vähintään 700 h vuodessa. Saarijärven kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma on kunnallinen opetussuunnitelma, joka perustuu voimassaoleviin Opetushallituksen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Tätä esiopetussuunnitelmaa täydentävät ja täsmentävät varhaiskasvatussuunnitelma sekä yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja viheralueilla. Viheralueiden esiopetuspaikat vaihtelevat vuosittain esioppilaiden määrän mukaan. Esiopetuspaikoista ja ryhmistä päättää sivistyslautakunta lukuvuotta edeltävänä keväänä. Opetuksen järjestäjä osoittaa riittävät resurssit laadukkaan esiopetuksen järjestämiseksi huomioiden myös erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten palvelut. Esiopetuksen keskeisenä tavoitteena on terveen itsetunnon kehittyminen. 2.2 OPPIMISKÄSITYS Oppimiskäsitykseen kytkeytyy olennaisesti käsitys ihmisestä, ja tässä lapsesta, joka luonnostaan on utelias, aktiivinen ja halukas omaksumaan uutta. Jo varhain lapsi aloittaa elinikäisen oppimisen matkan, jonka aikana hänellä on jatkuva mahdollisuus ja kyky oppia. 5

Esiopetuksen pohjalla on oppimiskäsitys, jonka lähtökohtana on leikkivä, tutkiva ja omaa oppimistaan rakentava lapsi. Ympäristö tukee omaehtoisuutta ja tutkivaa oppimista, ja lapsen uteliaisuus voi siten suuntautua yhä uudelleen kiinnostaviin asioihin. Uudet havainnot ja opittavat asiat rakentavat lapsen aiemmin koettua ja oppimaa ainesta. Oppimisessa oleellista on prosessin kokonaisvaltaisuus, ei sen lopputulos. Vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa sekä lapsi että aikuinen oppii. Aikuinen on yhteistyökumppani, joka ympäristöä rakentamalla sekä lasta ohjaamalla ja kannustamalla tukee paitsi oppimisprosessia myös itsetunnon ja minäkuvan kehittymistä. Aikuisen tulee olla ulkoisesti passiivinen mutta sisäisesti aktiivinen. (Friedrich Fröbel) 2.3 OPPIMISYMPÄRISTÖ Esiopetuksen oppimisympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen ympäristö, jossa toiminta toteutuu. Lapsiläheisyys tarkoittaa ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapsilta voi myös vaatia ja odottaa asioita. Saarijärven keskustan alueella esiopetusta annetaan päiväkodeissa. Viheralueiden esiopetuspaikat vaihtelevat vuosittain. Lukuvuotta edeltävänä keväänä päätetään esiopetuspaikat ja ryhmät. Kukin yksikkö määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan, missä esiopetus tapahtuu. Fyysisissä tiloissa tulee ottaa huomioon tilojen sopivuus, turvallisuus terveellisyys ja esteettisyys. Aikuisen tulee rakentaa oppimisympäristöstä riittävän haasteellinen. Havainto - ja opetusvälineiden sekä leikki- ja toimintamateriaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Lasten liikunnan tarpeet tulee tyydyttää ja lapsella pitää olla mahdollisuus kokeilla, tutkia sekä kehittää omia kykyjään. Kaikille annetaan tilaisuus omaehtoiseen, monimuotoiseen leikkiin toisten lasten kanssa. Aikuisen malli on ensiarvoisen tärkeä esikouluikäiselle lapselle. Erilaiset tutustumiset ja vierailukäynnit lähiympäristöön kuuluvat esiopetuksen toimintaan. Viheralueilla käytetään koulujen liikuntasaleja ja kenttiä, 6

lähiympäristön luontokohteita, hiihto- ja luistelupaikkoja. Paikat päätetään yksikkökohtaisesti. Keskustassa käytetään keskustan urheilupaikkoja ja lähimetsiä. Mahdollisuuksien mukaan tutustutetaan lasta lähiympäristöön ja lähiyhteisöön opettamalla lapselle hyvien tapojen mukaista käyttäytymistä (juhlat, kirkko, kirjasto ym.) Aikuisen rooli on kannustaa lasta uteliaisuuteen ja luoda turvallinen oppimistilanne. Oppimisympäristön ilmapiirin tulee positiivinen, kiireetön ja avoin. 2.4 ESIOPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TYÖTAVAT Työtavat muovautuvat jokaisessa yksikössä omaleimaisesti ja persoonallisesti perustuen henkilökunnan erityisosaamiseen ja yksikön erityispiirteisiin. Yksiköt täsmentävät itselleen sopivat ja lasten tarpeita vastaavat työtavat eheyttämisen periaatteiden mukaisesti. Eheytyksessä opetus rakentuu kokonaisuuksien ympärille siten, että oppiminen liittyy lapsen elämänpiiriin. Opituilla asioilla on välitöntä käyttöä ja merkitystä oppijalle, niin että lapsen minäkäsitys ja maailmankuva eheytyy Työskentelyn periaatteita Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Lasta ohjataan oppimaan ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmien kanssa. Positiivinen, avoin, turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Arviointi on osa päivittäistä työtä (lasten kehitystason arviointia eri menetelmin, lasten itsearviointia, toiminnan arviointia) Hyvät tavat kuuluvat kaikkeen toimintaan. Oppiminen tapahtuu mahdollisimman monipuolisesti eri aisteja käyttäen. Vaikka eri sisältöalueille on määritelty omat tavoitteensa, opetus ja oppiminen tapahtuvat kokonaisvaltaisesti ilman oppiainejakoa. 7

3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Esiopetuksen tärkeimpiä tavoitteita on lapsen äidinkielen monipuolinen kehittäminen. Kielellisiä taitoja harjoitellaan esiopetuksen kaikilla osa-alueilla. Lapsi toimii sekä puhujana että kuuntelijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Esiopetusryhmässä lapsi harjoittelee toisten lasten ja aikuisten kuuntelemista sekä oman vuoron odottamista. Esiopetuksen tulee sisältää mahdollisimman paljon tilanteita, joissa lapset voivat osallistua keskusteluun heitä kiinnostavista asioista. Tavoitteet mielenkiinnon herääminen lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen rohkaistua ilmaisemaan itseään, mielipiteitään ja tunteitaan monipuolisen sanavaraston kehittyminen kirjallisuudesta kiinnostuminen vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelu (keskittyminen, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kysymyksiin vastaaminen, oman vuoron odottaminen) ajattelun ja mielikuvituksen kehittyminen Sisällöt leikki; ohjattu leikki, roolileikki ja vapaaleikki vuorovaikutus; keskustelut, kuunteleminen, päivittäinen monipuolinen äidinkielen käyttö kaikissa tilanteissa puheen ja kirjoitetun kielen havainnointi ja tutkiminen kirjallisuus; lukuhetket 3.2 MATEMATIIKKA Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa 8

lapsen käsitystä matematiikasta. Lapsen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi, mielekkääksi, hauskaksi ja haastavaksi asiaksi. Tavoitteet kehittää matemaattisia perusvalmiuksia arkipäivän tilanteissa myönteinen asenne ja kiinnostuksen herääminen matematiikkaa kohtaan matemaattisen ajattelun kehittyminen kiinnittää huomio erityisesti toiminnallisuuteen ja konkreettisuuteen Sisällöt luokittelu ja vertailu yksi yhteen vastaavuus järjestykseen asettaminen ja sarjoittaminen päätteleminen lukukäsite lukujonot järjestysluvut lukujen hajoittaminen ja koonta 10 järjestelmä mittaaminen ja geometria aika ja raha 3.3 ETIIKKA JA KATSOMUS Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetuksen etiikka- ja katsomuskasvatukseen sisältyy eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus sekä sille vaihtoehtoinen elämänkatsomustietokasvatus. Eettinen kasvatus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin ja sitä käsitellään lasten kanssa keskustellen tai roolileikkejä käyttäen ja näin kehitetään lasten eettistä ajattelua. 9

Tavoitteet lapsen terveen itsetunnon ja eettisen ajattelun kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen toisten kunnioittaminen ympäristöarvojen kunnioittaminen Kulttuurinen katsomuskasvatus Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisesti. Se tukee erityisesti oman kulttuurin ja luonnon arvostamista sekä erilaisten ihmisten ja kulttuurien hyväksymistä. Tavoitteet katsomuksellisen ajattelun kehittyminen myönteinen ja kunnioittava suhtautuminen erilaisia ihmisiä, kulttuureita sekä uskontoja kohtaan lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Saarijärven luonto- ja kulttuuriperintöön tutustuminen Uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatus on ensisijaisesti enemmistön uskontokunnan mukaista. Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen sovitaan vanhempien kanssa. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tavoitteet oman uskonnon keskeisempiin sisältöihin tutustuminen tutustuminen kirkkovuoden juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus on vaihtoehto uskontokasvatukselle ja tarkoitettu lähinnä uskontokuntaan kuulumattomille. Tavoitteet valmiuksien kehittyminen kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen, sekä yhteisöön 10

Etiikan ja katsomuksen sisältöjä ristiriitojen selvittäminen, anteeksipyytäminen ja antaminen, rehellisyys hyvät tavat käsitteet: oikein- väärin, hyvä- paha erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen kulttuuriperinnön siirtäminen uskonnolliset juhlat ja pyhät 3.4 YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. On tärkeää, että lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä lähiympäristöstä. Toimimme siten, että lapsi oppisi liikkumaan luonnossa ympäristöä kunnioittaen ja sitä suojellen. Lapsen mielikuvitus kasvaa, sanavarasto laajenee ja käsitteet sekä havainnot tarkentuvat luonnon moninaisuutta ihmeteltäessä. Lapsen minäkuvan vahvistuminen on tärkeä osa ympäristökasvatusta. Lapsen on koettava, että hänen teoillaan on merkitystä. Tavoitteet oppia ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöään. oppia kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa sekä tuntemaan vastuuta sen suojelemisesta. antaa mahdollisuus ihmetellä, tutkia, kysellä, nauttia luonnosta positiivisten elämysten ja kokemusten kautta eri vuodenaikoina. muodostaa myönteinen ympäristösuhde: turvallinen ja kiinnostava tutkimusja leikkipaikka. oman toiminnan ja valintojen merkityksen ymmärtäminen ja oppia säästämään luonnonvaroja jokapäiväisessä toiminnassa. Sisällöt luonnossa liikkuminen ja leikkiminen sekä lähiympäristön tutkiminen kaikkia aisteja käyttäen (luonnonvarainen ja rakennettu ympäristö) eläimet ja kasvit erilaiset materiaalit (elollinen ja eloton) kestävän kehityksen periaatteet: jätteiden lajittelu, kierrätys, energian säästäminen maa ja avaruus liikennekasvatus 11

3.5 TERVEYS JA RUOKAKASVATUS Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Saarijärven varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön Sapere- ravitsemuskasvatusmenetelmä syksyllä 2011. Menetelmä perustuu aistikokemuksiin sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa ja ruokailutottumusten oppimisessa. Latinankielinen sana sapere tarkoittaa maistella, tuntea ja olla rohkea. Sapere- menetelmässä haju-, maku-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistia hyödyntämällä lapsi saadaan tutkimisen, kokemusten ja elämysten kautta oppimaan uusia asioita ruuasta, ruoka-aineista ja niiden valmistuksesta. Tavoitteet Omasta terveydestä ja päivittäisestä hygieniasta huolehtiminen Ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen, sekä välttämään väkivaltaa. Terveellisten ruokatottumusten tukeminen ja hyviin ruokailutapoihin ohjaaminen Rohkaistua maistamaan kaikkia ruokalajeja ja kertomaan omia tuntemuksiaan ruoka-asioissa ja kuvaamaan ruuasta saatuja kokemuksia. Sisällöt huolehditaan lapsen riittävästä levosta järjestetään ruokailutilanteesta miellyttävä, lasta kannustetaan maistamaan kaikkia ruokalajeja 3.6 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja päivittäiselle hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan esiopetusikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Liikunta edistää lapsen oppimisvalmiuksia, käsitteiden oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä. 12

Tavoitteet liikkumisen ilon, elämysten ja myönteisten kokemusten saaminen liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. kehonhallinnan kehittyminen lapsella on mahdollisuus ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan sekä leikkiin harjoitella yhteistoimintaa ja sääntöjen noudattamista lapsi tutustuu eri liikuntamuotoihin ja liikuntavälineisiin itsetunnon vahvistuminen lapsen luontaisen liikunnanhalun syntyminen liikkumisen rohkeuden ja uskalluksen kehittyminen Sisällöt motoriset perustaidot: kävely, juoksu, hyppiminen kieriminen, konttaaminen, potkiminen, heitot, kiinniotot kehontuntemus ja -hallinta liikkuminen erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina erilaiset liikuntaleikit ja pelit sisällä ja ulkona liikunta ja leikkivälineiden käsittely lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. huolehditaan lapsen riittävästä ulkoilusta lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle 3.7 TAIDE JA KULTTUURI Todellista kokemista on se, minkä pää on ymmärtänyt, sydän tuntenut ja käsi tehnyt, ja se juurtuu osaksi lapsen kokemusmaailmaa. Seija Liukko kirjassa Ilmaisua ipanoille Esiopetuksessa taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Taiteessa lapsi on sekä tekijä että vastaanottaja ja hän oppii myös seuraamalla toisten lasten toimintaa. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapsen taidekokemuksiin liittyy keskeisesti ilo, leikki ja mielikuvituksen käyttö. Hän saa elämyksiä ja kokemuksia kaikkien aistien avulla. 13

Musiikki Tavoitteet iloita musiikista toimia aktiivisesti musiikin parissa liikkuen, laulaen, kuunnellen ja soittaen. kehittää motorisia ja tiedollisia valmiuksia rikastaa tunne-elämää ja mielikuvitusta kehittää keskittymiskykyä sekä muistia kehittää musiikin kuuntelutaitoa tutustua musiikin peruskäsitteisiin musiikkiperinteen säilyminen ja siirtyminen musiikin eri lajeihin tutustuminen Sisällöt esiopetuksen toimintaan liittyviä lauluja, esim. vuodenaikoihin ja erilaisiin juhliin liittyvät laulut ja laululeikit musiikki- ja rytmisoitinsadut kehosoittimet rytmi- ja melodiasoittimiin tutustuminen ja yhdessä soittaminen erilaisen musiikin kuunteleminen ja kuullusta keskusteleminen; luonnon äänet ja hiljaisuus musiikkiliikunta ja -maalaus sormileikit, laululeikit, piirileikit kansanperinne lasten oma musiikin tuottaminen rytmi/tempo, melodia, harmonia, sointiväri, dynamiikka ja muoto Kuvaamataito ja kädentaidot Tavoitteet tutustua monipuolisesti kuvataiteen ja käsityön erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin harjaannuttaa lapsen aistiherkkyyttä, havaintokykyä ja avaruudellista hahmottamiskykyä pitkäjänteinen työskentely suunnitteluvaiheesta työn valmistumiseen kehittää kädentaitoja ja omatoimisuutta hienomotoriikan harjoitteleminen huolehtia työympäristöstä ja -välineistä tutustua suomalaiseen taide- ja käsityöperinteeseen kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen taiteen käyttäjäksi kasvaminen 14

Sisällöt piirustus maalaus muotoilu painanta rakentelu taideteokset ympäristötaide grafiikka tekstiilityö tekninen työ askartelu kierrätysmateriaalit vierailut taidenäyttelyihin ja museoon Draama ja teatteri Tavoitteet oppia ymmärtämään itseään ja muita kehittyä toimimaan ryhmän jäsenenä kokemuksien saaminen omasta osaamisesta ja omista vahvuuksista rohkaistua ilmaisemaan itseään, kokemuksiaan ja tuntemuksiaan Sisällöt vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ohjattu ja vapaa roolileikki ilmaisutaitoharjoitukset yksin ja ryhmässä omat esitykset ja muiden esitysten seuraaminen aisti-, rentoutumis-, tunnetila-, keskittymis- ja kontaktileikit puhe- ja ääniharjoitukset improvisaatio- ja mielikuvaharjoitukset verbaalin ja non-verbaalin kielen käyttö ja havainnointi teatterivierailut mahdollisuuksien mukaan Mediakasvatus Esiopetuksessa mediakasvatuksella tarkoitetaan viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua. Medialukutaito saavutetaan vähitellen: pienestä pitäen otetut askeleet vievät eteenpäin sitä mukaan kuin lapsi kasvaa. 15

Tavoitteet Erilaisiin tiedonhankinta- ja viestintävälineisiin tutustuminen opetella suodattamaan ja arvioimaan median välittämiä sisältöjä opetella kriittiseksi median käyttäjäksi opetella erilaisten viestimien asianmukaista käyttöä Sisällöt Kirjat, lehdet, elokuvat, televisio, radio, tietokone, kamera, puhelin, mainokset 16

4 LAPSEN KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Jokaisen lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen esiopetuksessa. Lapsen kohdalla tulee aloittaa tarvittavat tukitoimet heti, kun lapsen tuen tarve tunnistetaan. Mahdollisimman varhainen tuki ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja lieventää mahdollisia oppimisen esteitä. Lapsen tuen järjestämisessä huomioidaan lasten yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet sekä esiopetusryhmä ja oppimisympäristöön liittyvät tekijät. Pääperiaate on tarjota tukea lapselle ensisijaisesti hänen omassa esiopetusryhmässään ja sisällyttää tarvittavat palvelut luontevaksi osaksi arkea. Tukitoimien suunnittelu ja käytännön toteutus perustuvat monipuoliseen tietoon lapsesta ja yhteistyöhön lapsen kodin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tuen tarvetta arvioidaan ja lapsen kehitystä seurataan esiopetusvuoden aikana ja siirtyminen esiopetuksesta kouluun muodostaa suunnitelmallisen jatkumon. 4.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Esiopetuksessa tulee ottaa huomioon kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet sekä luoda myönteinen ilmapiiri, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja oppimista. Lasten tarpeiden huomiointia edesauttaa kasvatuskumppanuuden luominen lasten vanhempien kanssa sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Opettajan tulee tukea ja edistää ryhmän sisäisten vuorovaikutusten kehittymistä sekä ohjata lapsia toimimaan ryhmässä tasavertaisina jäseninä. Pienryhmätoimintapa tukee lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Oppimisen ja tekemisen ilo korostuvat työskentelytilanteissa. 4.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu kirjalliseen pedagogiseen arvioon, jonka lapsen esiopetuksen opettaja yhdessä huoltajan sekä muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa laativat. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja kehityksen kokonaistilannetta sekä oppimisvalmiuksia ja erityistarpeita. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena ja siinä korostuu pidemmän ja lyhyen aikavälin tavoitteet lapsen kehityksen suhteen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ja 17

mahdollista kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää vanhempien luvalla. Pedagoginen arvio sisältää myös aina toimintasuunnitelman, miten tehostettua tukea toteutetaan ja arvioidaan esiopetuksen aikana. Pedagoginen arvio käsitellään esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä. Lapsi siirtyy takaisin yleiseen tukeen joustavasti, mikäli lapsi ei tarvitse enää tehostettua tukea. Tukikeinona erityisopettajan ja erityislastentarhanopettajan konsultaation lisäksi esiopetusryhmään voidaan järjestää avustaja. Lapsen kehityksen tukemiseksi esiopetuksen arkeen voidaan eriyttää pienryhmätoimintaa ja yksilöohjausta. 4.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Lapsille, joille tehtyjen arviointien perusteella tehostettu tuki ei ole riittävä, tulee tehdä erityisen tuen päätös. Ennen päätöksen tekemistä on opetuksen järjestäjän kuultava lasta ja tämän huoltajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten tarvitaan esiopetuksesta vastaavan opettajan selvitys lapsen oppimisen etenemisestä ja moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys lapsen saamasta tehostetusta tuesta sekä lapsen kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia myös muita lausuntoja (esim. psykologinen, lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys) pedagogisen selvityksen lisäksi. Siinä hyödynnetään myös lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetussuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Lapsi, jolla on pidennetty oppivelvollisuus saa aina erityistä tukea. 18

Kuvio: erityisen tuen prosessi päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS tehdään pedagoginen selvitys päätetään aloittaa TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma tehdään pedagoginen arvio päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja eriyttää YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) ESIOPETUS, YLEINEN TUKI 4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Jokaiselle lapselle tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Oppimissuunnitelma toimii pohjana mahdolliselle perusopetuksen oppimissuunnitelmalle sekä erityisopetukseen siirtyvien lasten HOJKS:ien (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) tekemisessä vanhempien luvalla. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä lapsen huoltajien kanssa. (Perusopetuslaki 17 a (642/2010). Lisäksi yhteistyötä tehdään tarvittaessa moniammatillisesti ja myös lapsi itse voi mahdollisuuksien mukaan osallistua suunnitelman laadintaan. HOJKSissa tulee ilmetä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tavoitteet, keskeiset esiopetuksen sisällöt, pedagogiset menetelmät ja muut tarvittavat tukitoimet. Lapsen kehitystä havainnoidaan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan esiopetusvuoden aikana ja HOJKSia päivitetään yhteistyöpalavereissa syksyllä ja keväällä. Kevään tiedonsiirtopalaverissa HOJKS asiakirja siirtyy vanhempien luvalla lapsen kouluun. 19

5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT 5.1 ESIOPETUKSEN OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Erityisopetuspäätös tehdään vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Päätöksen tekee päivähoidon aluejohtaja/päiväkodinjohtaja. Päätöksen perusteluista pitää selvitä, millaista tehostettua tukea lapsi on saanut. Erityisopetuksen strategian ( v.2008 ) mukaan lapselle, jolle tehtyjen arviointien perusteella tehostettu tuki ei riitä, tulee tehdä erityisopetuspäätös jo ennen esiopetuksen alkamista. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan esiopetus ja muu tuki hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS on pedagoginen asiakirja, joka määrittää erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen opettajan tulee käyttää lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Erityislastentarhanopettaja ja koulun erityisopettaja voi olla esiopettajan apuna tarpeen mukaan. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista suorittaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat muun muassa vaikeasti sairaat tai vammaiset lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Sen tekee päivähoidonaluejohtaja/päiväkodin johtaja. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Perhe voi hakea lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä lapsen huoltajien ja eri hallintokuntien välillä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: 20

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös, jonka tekee koulun rehtori/ johtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättymisestä pitää tehdä, jos lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 5.2 ESIOPETUKSEN MUU TUKI Käsiteltäessä yksittäisen lapsen tukea koskevaa asiaa, huoltajalle tulee antaa tietoa lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Lapsella voi olla henkilökohtainen avustaja tai lapsiryhmässä voi olla ryhmäavustaja. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Lapsen tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve arvioidaan ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota. Jos lapsi on saanut palveluja jo yleisen tuen aikana arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alussa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Pedagogisessa selvityksessä arvioidaan lapsen tehostetun tuen aikana saamien palvelujen 21

riittävyys ja vaikutus sekä palvelujen tarve jatkossa. Erityisen tuen aikana lapsi tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja palveluja. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen saamisesta päättävät varhaiskasvatuksen esimiehet. 5.3 YHTEISTYÖ KODIN KANSSA - KASVATUSKUMPPANUUS Tavoitteet Esiopetuksessa yhteistyö vanhempien kanssa jatkuu varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuuden hengessä (kunnioitus, kuuleminen, vastavuoroisuus, tasavertaisuus, luottamuksellisuus). Tavoitteena on luottamuksellinen, avoin ja mutkaton tiedonkulku, jotta lapsen esiopetus sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Vastuut Esiopetuksen opettajalla ja muulla kasvatushenkilöstöllä on vastuu yhteistyön aloittamisesta ja sen ylläpitämisestä. Henkilöstöllä on myös vastuu yhteistyön sujuvuudesta, tiedonkulusta ja omalta osaltaan lapsen kehittymisestä ja hyvinvoinnista. Vanhemmilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta ja omalta osaltaan avoimesta tiedonkulusta. Työnjako (eri toimijat) Esiopetuksen opettajalla on päävastuu lapsen esiopetuksen suunnittelusta, toteuttamisesta, havainnoinnista ja arvioinnista sekä kehittämisestä. Muu kasvatushenkilöstö esiopetusryhmässä tukee opettajan työtä. Muut toimijat, jotka tekevät työtä lapsen ja perheen kanssa tukevat omalta osaltaan lapsen sujuvaa esiopetusta, kehittymistä ja hyvinvointia. Tiedottamisen periaatteet Tiedottamisen tulee olla avointa, rehellistä ja yhteistyötä tukevaa. Esiopetuksen tavoitteista, yhteistyökumppaneista, toiminnan sisällöstä tulee antaa vanhemmille kattavaa tietoa, jotta he voivat osallistua arviointiin sekä halutessaan kehittämiseen. Vanhempien osallisuus Vanhemmilla on oikeus osallistua esiopetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Vanhemmat osallistuvat lapsensa esiopetukseen laatimalla esiopettajan kanssa lapsen yksilöllisen esiopetussuunnitelman, joka on jatkoa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tukea tarvitsevan lapsen kohdalla vanhemmille annetaan tietoa lasta koskevien tietojen käsittelystä, kenelle tietoa luovutetaan (vanhempien luvalla) ja salassapitovelvollisuudesta. 22

Lapsen osallisuus Esiopetuksessa otetaan huomioon lapsen oikeudet. Lapsen tulee tulla kuulluksi ja nähdyksi esiopetuksen aikana ja hänellä on oikeus suunnitella ja toteuttaa esiopetusta omalla persoonallisella tavallaan. Lapsi saa itse toivoa ja ilmaista mielenkiinnonkohteitaan ja ne otetaan huomioon esiopetusta suunniteltaessa. Yhteistyön seuranta ja arviointi Yhteistyötä seurataan ja arvioidaan vuosittain TAK arviointimenetelmällä sekä päivittäiskeskusteluissa ja vanhempaintapaamisissa. Myös lapset arvioivat yhteistyötä ja toimintaa sekä sanallisesti että TAK arviointimenetelmällä. 5.4 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on esiopetuksen oppilashuoltoa. Oppilashuolto on tukiverkoston rakentamista oppilaiden hyvinvoinnin ja tasavertaisten oppimismahdollisuuksien turvaamiseksi. Oppilaalla on oikeus tarvittaviin hyvinvointipalveluihin. Esiopetuksen oppilashuolto on muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Saarijärven kaupunkiin on laadittu esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion oppilashuollon käsikirja, jonka hyväksyy sivistyslautakunta. Siinä on kuvattu keskeiset oppilashuoltoon liittyvät asiat ja niihin liittyviä toimintatapoja. Yhteistyö on yksi tärkeä osa oppilashuoltoa: lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhaista tunnistamista ja puuttumista myönteisen vuorovaikutuksen edistämistä tasavertaisen kasvamisen ja oppimisen varmistamista Esiopetuksen laajennettu oppilashuoltoryhmä (koko kaupungin yhteinen) kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Tämän lisäksi kokoontuvat vähintään kerran vuodessa alueelliset/ ryhmäkohtaiset oppilashuoltoryhmät. Näiden puheenjohtajana toimii päivähoidon aluejohtaja/päiväkodin johtaja. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat päivähoidon aluejohtaja/päiväkodinjohtaja, lastentarhanopettaja, erityislastentarhaopettaja/konsultoiva erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja koulukuraattori. Tarvittaessa mukana voi olla myös oppilas ja/tai hänen huoltajansa sekä muita yhteistyökumppaneita. 23

Julkisuuslain (621/1999) 24 :n mukaan sellaiset lasta koskevat asiakirjat, jotka sisältävät lapsen henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, ovat salassa pidettäviä. Esiopetuksessa on asetuksen mukainen henkilöstö ja noudatetaan myös asetuksen mukaisia ryhmäkokoja, jotta turvataan lasten oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja riittävään huolenpitoon. Lasten sisä- ja ulkoleikkivälineitä ja alueita tarkastetaan säännöllisesti. Päiväkodeissa ja viheralueiden kouluilla ovat ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmat ja niitä tarkistetaan säännöllisesti. Fyysistä tai psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa toimitaan yhteistyössä terveyskeskuksen, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa. Esiopetuksen aikana sattuneessa tapaturmatilanteessa annetaan lapselle välitön ensiapu, otetaan yhteyttä lapsen huoltajiin, jonka jälkeen lapsi viedään tarvittaessa terveyskeskukseen. Saarijärven kaupungilla on tapaturmavakuutus. Päiväkotien ja muiden esiopetustilojen sopivuutta ja turvallisuutta valvotaan yhdessä tilapalvelun ja terveystarkastajan kanssa. Ravitsemuspalvelu tai muu ruokahuollosta vastaava taho takaa lasten terveellisen ravitsemuksen esiopetuspäivän aikana. Esiopetuksessa oleville kuuluu maksuton täysipainoinen ateria. Lasten kuljetus esiopetukseen tapahtuu vanhempien tai luvan saaneen taksiyrittäjän avulla. Esiopetuskuljetukset järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Lasten kuljetukset retkillä ja eri tapahtumiin järjestetään julkisten kuljetusyrittäjien avulla. Esiopetukseen kuuluu turvallisen liikkumisen harjoittelu lapsiryhmässä ja liikenneopetusta annetaan läpäisyperiaatteella koko varhaiskasvatuksen ajan. Liikenteessä liikkumista harjoitellaan arkitilanteissa. Lapsen turvalliseen esiopetukseen kuuluu turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa lapsi ei tule kiusatuksi tai muuten uhatuksi. Kiusaamistapauksia varten on ohjeistusta oppilashuollonkäsikirjassa. Turvallisuussuunnitelmissa on tehty riskianalyysit ja selvitetty toimintatavat erilaisten kriisitilanteiden varalta. 24

6 ERI KIELI JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Esiopetuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaiset sekä erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopillisen järjestelmään pohjautuvat perheet kohdataan perhekulttuurinsa mukaan. Saamenkieliset Saarijärvellä ei ole saamenkielisiä lapsia esiopetuksessa. Romanikieliset Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romaanikulttuurin erityistarpeet ja niiden vahvistaminen lapsen identiteetin vahvistamiseksi. Koko esiopetusryhmä voi tutustua romanikulttuuriin ja sen historiaan. Viittomakieliset Viittomakieli voi olla lapsen äidinkieli, ensikieli tai toinen kieli. Viittomakielisen lapsen esiopetus tapahtuu joko normaali ryhmässä tai integroidussa ryhmässä siten että vahvistetaan lapsen viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarastoa. Esiopetuksen tukena käytetään kuvia sekä tarvittaessa avustajaa. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajalapsen esiopetus tapahtuu joko normaalissa ryhmässä tai integroidussa ryhmässä. Erikielistä lasta tuetaan sekä käyttämään omaa kieltää että vahvistetaan suomen kielen osaamista. Esiopetuksen käytössä on Mamu aineisto. Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Palvelusopimuksessa vanhemmilta kysytään lupaa lapsen osallistumisesta uskonnolliseen kasvatukseen (evl). Jos vanhemmat kuuluvat eri uskontoon tai heillä on vakaumuksensa takia erilaisia tapoja toimia, pitää heidän vakaumustaan kunnioittaa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan toimintatavoista ja / tai korvaavasta toiminnasta esiopetuksessa. Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Saarijärvellä on mahdollisuus esiopetuksen aikana tutustua vieraisiin kieliin esim. laulujen, leikkien ja vierailijoiden taholta. 25

7 ARVIOINTI Arviointia suoritetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Palautetta annetaan lapsikohtaisissa keskusteluissa sekä päivittäin. Lapsia kannustetaan itsearviointiin. Vanhemmat arvioivat esiopetuksen sisältöä, tavoitteita ja oppimisympäristöä. Opettaja ja muu henkilöstö arvioi omaa toimintaansa, tiimin työskentelyä sekä esiopetuksen pedagogista sisältöä ja järjestämistä. Oppilaan arviointi: Syksyllä kirjataan tiedot vanhempien ja lasten odotuksista esiopetusvuodelle. Oppilaan arviointi pohjautuu opetussuunnitelman lisäksi tähän tavoitteenasetteluun. Lasta havainnoidaan koko ajan lapsen ja opettajan vuorovaikutuksessa arjen opetus- ja oppimistilanteissa. Havainnoista keskustellaan huoltajien kanssa tuontija hakutilanteissa ja erikseen järjestetyissä keskusteluissa. Varsinaiset arviointikeskustelut huoltajien kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa ja harkinnan mukaan myös lapsi voi osallistua keskusteluun. Arvioinnin tulee olla myönteistä ja lapsen itsetuntoa rakentavaa. Kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille tehdään osana esiopetusta kouluvalmiusryhmätutkimus esiopetusvuoden alkukeväästä. Keväällä oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvaillaan järjestettyä esiopetusta. Todistus siirtyy vastaanottavaan kouluun lapsen mukana. Lapsen itsearviointi Esiopetuksesta keskustellaan lapsen kanssa ryhmässä ja kahden kesken. Häntä ohjataan asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Lapset kertovat mistä ovat esiopetuksessa pitäneet ja mistä eivät. Esiopetusta antavan yksikön arviointi Toiminnan arviointia tehdään jatkuvasti vuoden aikana. Kunkin esiopetusryhmän perustyössä tarkistetaan päivittäin toimintatapoja ja tavoitteita tarpeen mukaan. Toimintakauden keväällä vanhemmille tehdään palautekysely, jonka tuloksista annetaan vanhemmille yhteenveto kevään lopulla. Kukin yksikkö käsittelee arviointiin liittyviä asioita omassa yksikkökohtaisessa palaverissaan ja hyödyntää arviointitietoa toimintansa kehittämisessä ja esiopetuksen laadun parantamisessa. Päivittäinen perustyöstä saatu palaute lapsilta ja vanhemmilta palvelee toiminnan kehittämistä ja tekee esiopetuksesta joustavaa, mahdollisimman hyvin perheitä 26

palvelevaa. Saatu palaute auttaa myös esiopetuksen opettajaa oman työnsä arvioinnissa ja opetuksen kehittämisessä. Lastentarhanopettajien yhteistyöpalaverissa, Esikoissa, tehdään yhteistä arviointia ja toimintaan liittyviä keskusteluja vähintään neljä kertaa vuodessa. Esiopetuksen järjestäjän suorittama arviointi Esiopetuksen järjestäjä arvioi esiopetuksen toteutumista vuosittain. Arvioinnin menetelmiä ja välineitä ovat TAK-arviointi, osaamiskartoitukset, vastuualuepalaverit ja kehityskeskustelut kerran vuodessa. Arvioinnin arviointi Esiopetuksen järjestäjä tarkistaa vuosittain arvioinnin muotojen ja lomakkeiden sopivuuden ja tarkoituksen mukaisuuden esiopetuksen tarpeiden mukaan. 27

8 OPETUSSUUNNITELMA TYÖN JATKUVUUS Sekä esiopetuksen kunnallinen että sitä tarkentavat yksikkökohtaiset opetussuunnitelmat ovat jatkuvasti kehittyviä ja uudistuvia dokumentteja, jotka määrittelevät kaikkea kunnassa annettavaa esiopetusta. Opetussuunnitelmia päivitetään esiopetusjärjestelyjen, lainsäädännön tai toimintaympäristöjen muuttuessa. Oleellista on että opetussuunnitelma on ajantasainen ja pyrkii vastaamaan uusiin paikallisiin ja kansallisiin haasteisiin. Yksiköissä toteuttavan esiopetuksen tulee vastata opetussuunnitelmaa mahdollisimman hyvin. Opetussuunnitelman toteutumisen ja tehtyjen esiopetusratkaisujen toimivuuden arviointi tapahtuu luontevimmin esiopetuksen arjessa - opettamisessa ja oppimisessa. Lisäksi opetussuunnitelmia tarkastellaan arviointikeskusteluissa: 1. Yksiköt arvioivat oman opetussuunnitelmansa selkeyttä ja käyttökelpoisuutta sekä opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi arvioidaan oman yksikön toimintaa suhteessa kunnan esiopetukseen huolehtien riittävästä yhdenmukaisuudesta. Arviointiin osallistuu mahdollisuuksien mukaan koko henkilöstö sekä lasten huoltajia. Arvioinnin ajankohta määritellään yksiköissä niin, että se mahdollisimman hyvin palvelee annettavaa esiopetusta ja sen suunnittelua. 2. Esiopetuksesta vastaavan viranhaltijan kutsusta käydään kerran valtuustokaudessa arviointikeskustelu, missä arvioidaan kunnan esiopetusjärjestelyjä yleisesti sekä kunnallisen opetussuunnitelman vastaavuutta toteutuvaan esiopetukseen. Samalla kartoitetaan esiopetuksen kehittämistarpeita ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Arviointiin osallistuu henkilöstöä jokaisesta yksiköstä sekä mahdollisuuksien mukaan myös ao. lautakunnan jäseniä. Lautakunta käsittelee ja hyväksyy opetussuunnitelman, jos siihen tehdään merkittäviä toimintaan tai resurssien ohjailuun liittyviä muutoksia. Lautakunta voi halutessaan asettaa työryhmän opetussuunnitelman kehittämiseksi. 28

9 LIITTEET, LOMAKKEET JA TUKIMATERIAALIT Esiopetuksen vuosikello Esiopetuksessa käytettävät lomakkeet: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelmasivut Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys HOJKS Tukimateriaalit: Jyväskylän kaupunki: Eskarin arki Oppilashuollon käsikirja Turvallisuussuunnitelmat Havainnointimateriaalit: MAVALKA KPT KIRJAINTUNTEMUS LÄHTEET: Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010. Määräykset ja ohjeet 2010:27 Perusopetuslaki Saarijärven kaupungin esiopetussuunnitelma 2007 Saarijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 29