Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen



Samankaltaiset tiedostot
Rikinpuute AK

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kaura vaatii ravinteita

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kasvuohjelmaseminaari

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Myllyvehnän lannoitus AK

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Modduksen vaikutus kasviin

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Lisälannoitus kasvukaudella

MegaLab tuloksia 2017

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Nurmen lannoitusohjelmat

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

LANNOITEOPAS

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lannoiteopas

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lannoiteopas

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Nurmien fosforilannoitus

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Lannoiteopas

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

leipä leveämmäksi 2/2018 Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille 66. vuosikerta

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kasvuohjelma-tutkimus 2010

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Transkriptio:

Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen

Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi kehittyy heikosti Sato jää normaalia pienemmäksi. Viljoille muodostuu vain vähän sivuversoja. Viljoilla myös valkuaispitoisuus jää pieneksi. 3000 10 2000 1000 9 0 0 kg N/ha Pe Y1 60 kg N/ha Pe Y1 90 kg N/ha Pe Y1 120 kg N/ha Pe Y1 150 kg N/ha Pe Y1 220 kg N/ha 8 Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema

Hyvinä kasvukausina lisälannoitus kannattaa 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 11,7 13,0 120 kg N 120+30 kg N YaraBela Sulfan N26, S14 30 kg N/ha lisälannoituksella saatiin lähes 900 kg/ha sadonlisää kevätvehnällä. Kotkaniemen tutkimusasema 2011 13,5 13 12,5 12 11,5 11 10,5 10 9,5 9 Valkuais % Kun sato-odotukset ovat hyvät kannattaa lisälannoitus tehdä Ennen tähkälle tuloa lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Korrenkasvuvaiheen alussa alkaa nopean kasvun vaihe, jolloin kaikkia ravinteita tulee olla riittävästi tarjolla. Sopivia tuotteita tässä vaiheessa ovat rikkipitoiset lannoitteet, kuten Suomensalpietari (27-0-1-4), YaraBela Sulfan N 26, S 14 YaraVita Thiotrac 300 lehtilannoite + Typpiliuos.

Fosfori on kasvin energiaa 5500 5000 Fosforilannoituksen vaikutus ohran satoon Fosforia tarvitaan aikaisin keväällä sato kg/ha 4500 Puute hidastaa kehitystä ja juurten kasvua 3500 3000 0 P kg/ha 11 P kg/ha 17 P kg/ha Puutteessa tuleentuminen hidastuu ja jyvä jää kevyeksi Yara Suomi/MTT Ylistaro HeS; ph 5,6; Ca 1050; P 4,3-4,7 (välttävä); K 185; Mg 150 Sadonlisä 1300 kg = 221 euroa (170 /t) YaraMila Pe 2 ja NK 1 hintaero 29 /ha - > lisätuottoa 192

Kaliumin parantaa kasvin vedenottoa Kaliumlannoituksen vaikutus ohran satoon Sato kg/ha 7000 6500 6000 5500 5000 4500 3500 3000 0 16 32 56 Kaliumia kg/ha Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema Sadonlisä 600 kg = 102 euroa (170 /t) YaraMila Pe 4 ja NP 1 hintaero 44 /ha - > lisätuottoa 58 Kaliumin vaikuttaa kasvin kuivuuden ja kylmyyden kestävyyteen Kaliumin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä vanhoissa lehdissä. Kaliumin selkeässä puutteessa lehtien reunat kellastuvat ja saattavat myöhemmin muuttua ruskeiksi ja lehdet voivat varista.

Rikinpuute vaikeuttaa typen ottoa Rikkilannoituksen vaikutus kevätvehnän satoon sato kg/ha 6000 5500 5000 4500 3500 1000 kg/ha Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikki on erittäin tärkeä ravinne valkuaisen muodostumisessa ja ylipäänsä kasvin typen hyödyntämisessä, mutta sen puute näkyy yleensä ensi sadossa. Typpi-rikki suhde on tärkeä (10:1 viljoilla) 3000 0 kg S/ha 15 kg S/ha 30 kg S/ha Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema

Mangaaninpuute alentaa satoa YaraVita Mantrac Pro lisäsi ohran satoa Sato kg/ha 4500 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 + 1030 kg/ha Käsittelemätön Logran+Oxitril+Moddus Logran+Oxitril+Moddus+ YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha 9 euron panostuksella 1030 kiloa lisäsatoa Ohran hinta 170 /ha -> 166 lisätuloa Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle. Mangaanin puutosoireet esiintyvät ensin uusissa lehdissä. Jyvien ja röyhyjen muodostus jää heikoksi. Lievissä tapauksissa kasvusto näyttää vain normaalia vaaleammalta. Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema

Boorin puute aiheuttaa heikkoa kukintaa sato 2200 2100 Rypsin sato booriluku välttävä Boorin puutteessa kasvupisteet voivat kuolla. Kukkien kehitys häiriintyy ja tuleentuminen on epätasaista. 2000 1900 1800 1700 100 g booria 500 g booria Öljykasveilla ylimmät lehdet ovat normaalia pienempiä, epämuodostuneita, poimuisia, hauraita ja usein tumman vihreitä. Lehtien reunoissa ja myös koko lehden alueella saattaa esiintyä kuolleita, tummia alueita. Boorin puutteessa viljojen lehdet ovat epämääräisesti vääntyneitä, korret normaalia paksumpia. Lähde: Yara Kotkaniemen tutkimusasema

Kuparin puute Kuparilannoituksen vaikutus nurmen satoon (Kasvuohjelmakoe Kiuruvesi) 7500 7000 7421 Kuparin puutos esiintyy usein piilevänä. Kuparin puute alentaa satoa jo lievänä, vaikka oireita ei näkyisikään. 6500 6381 Ohra ja kaura ovat herkimpiä kuparin puutteelle (keltakärkitauti), mutta myös vehnällä voi esiintyä puutosoireita 6000 Jyvät voivat jäädä pieniksi ja ryppyisiksi tai joskus täysin tyhjiksi. 5500 N 100+100, ilman kuparilannoitusta N 100+100 Nurmen kuparilannoitus varmistaa nurmirehun hyvän laadun 100 kg Kuparilannosta 69 1040 ry rehua lisää -> 6,6 cent/ry

YaraMila NPKS kattavin valikoima