Kasvuohjelma-tutkimus 2010
|
|
- Kirsti Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvuohjelma-tutkimus ISO-VILJA -sopimusten ennakkonäytetulokset -Kasvuohjelma -koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010
2 Johdanto Ravinnetaseet hyötykäyttöön Maataloutta on pitkään syytetty vesiemme pilaamisesta. Varmaan asia on näin, onhan tuotanto isoilla valuma-alueilla avoimen taivaan alla, jossa ravinnekierto ei ole suljettu. Sateet etenkin kasvukauden ulkopuolella huuhtovat osan ravinteista vesistöihin, joissa ne sitten näkyvät rehevöitymisenä. Asian laita on ollut näin tuhansia vuosia, mutta aivan viime aikoina asiaan on jouduttu kiinnittämään huomiota, koska maataloustuotanto ja erityisesti kotieläintuotanto on keskittynyttä. Ravinteiden talteenotto tärkeää Ympäristötukea on maksettu pitkään. Tähän tukeen on sitoutunut käytännössä kaikki suomalainen maataloustuotanto ja tuen maksamiselle on etsitty kansallisesti maksuperusteet. Ravinteiden käytön osalta on päädytty rajoituksiin, joiden käyttöä joudutaan luonnollisesti valvomaan melko raskaalla valvontamenettelyllä. Samanaikaisesti on alkanut kuulua soraääniä menetelmän tehokkuudesta. Tukea on maksettu paljon ja tulosta on vaikeaa Suomenlahdella todeta. Toinen tapa hoitaa asiaa on keskittyä ravinteiden talteenottoon ja etsiä keinoja, joilla ravinteet saadaan kasvustoon ja sitä kautta pellolta pois. Ensimmäiset ravinnetaselaskelmat laskimme luvun lopun ISO-VILJA -raportteihin. Jo silloin osoitimme, että vesiensuojelun ongelmat korostuvat pienissä sadoissa. Suuren sadon myötä kuivuriin saadut ravinteet ovat vesiensuojelun näkökulmasta turvassa. Ravinteiden talteenotto on käytön rajoittamista tehokkaampi keino, ja sitä on lähdettävä edistämään. Meidän maanviljelijöiden etujärjestölle tässä voisi olla tehtävä, kun uutta ympäristötukea valmistellaan. Agrimarketissa on paljon viljelyyn liittyvää numeerista dataa. Kesän 2010 aineistosta on laskettu seuraavanlainen taselaskelma: ohrasatoa ISO-VILJA -sopimustiloilla on saatu keskimäärin kg/ha, typpilannoitus on ollut keskimäärin 86,1 kg/ha ja typestä on saatu talteen 60,3 kg/ha. Taulukko 1. Typen tase Agrimarketin ISO-VILJA -sopimustilojen ohrasadoissa vuonna Sato, kg/ha N-lannoitus, kg 86,1 N talteen, kg 60,3 N-tase 25,5 Lannoitusta ei kannata vähentää Olemme tutkineet lannoitemäärän vähentämisen vaikutusta satoon. Tulos on, että mikäli typpilannoitusta lasketaan 10 kg/ha kaikilla ISO-VILJA -sopimusaloilla, ravinnetase laskee vain 1,7 kg/ha. Vähennetty typpikilo ei siis pienennä ravinneylijäämää kilolla, vaan huomattavasti pienemmällä määrällä. Typpilannoituksen vähentämisen haittapuolena on sadon lasku noin 400 kg/ha. 2
3 Taulukko 2. Typpitase vähennetyllä lannoituksella. Vähennetty N-lannoitus Sato, kg/ha N-lannoitus, kg 86,1 76 N talteen, kg 60,3 52,8 N-tase 25,5 23,7 Suuri sato on vesiensuojelua Toinen tapa hoitaa asiaa on keskittyä ravinteiden talteenottoon. Kun lannoitus on tehty, ainoa tapa saada ravinteet talteen on sitoa ne suureen satoon. Kaikki työt ja keinot joilla lisätään satoa, ovat tässä mielessä vesiensuojelua. Mikäli hyvää kasvustoa uhkaa kasvitauti ja se torjutaan tautiruiskutuksella, saadaan lähes poikkeuksetta kasvusto kasvamaan paremmin ja samalla ravinnetase paranemaan. Taulukko 3. Typen käyttäytymien tautien torjunnassa. Ei torjuntaa Torjunta T1 Torjunta T2 Sato, kg/ha N-lannoitus, kg N talteen, kg 55,5 60,1 66 N-tase 29,5 26,1 21 Ravinteiden talteenotto tulevaisuuden haasteeksi Pellon kalkitus on aina lisännyt ravinteita sitovaa kasvustoa. Vuosien ISO-VILJA - kokeiden pohjalta voidaan laskea, että yhden viljavuusluokan nousu lisäsi satoa 154 kg/ha ja samalla typpitase parani 2,5 kg/ha. On muistettava, että ph-luokan nostaminen on pysyväisparannus peltoon, edellyttäen ylläpitokalkituksesta huolehtimista. Hyöty voidaan mitata joka tuotantovuotena. Voidaan myös laskea, täytyykö tyytyä yhteen viljavuusluokkaan, kun niitä on tarjolla kaikkiaan seitsemän. Jatkossa on keksittävä lisää vastaavia ravinneimureita ja ennen kaikkea siirryttävä rajoituksista ravinteiden talteenottoon. Nämä seikat tulisi ottaa huomioon seuraavan tukikauden ympäristötukipäätöksiä valmisteltaessa. Mielestäni meidän maanviljelijöiden etujärjestön tulisi ottaa tällainen kanta asiaan. Toisaalta kun vastassamme on suuri EU, joka ei salli satoa nostavia maataloustukia, voisi perusteluna käyttää vesiensuojelua. Taulukko 4. Yhteenveto. Menetelmä Sadon alennus/-lisä Vaikutus ravinnetaseeseen 10 kg N-lannoituksen vähennys 424 1,7 Tautitorjunta T1-vaiheessa ,4 Tautitorjunta T2-vaiheessa ,5 1 viljavuusluokan nosto kalkituksella ,5 3
4 Lukijalle Tähän tuloskirjaan on kerätty tuloksia viime kesän ISO-VILJA -sopimustilojen ennakkonäytteistä ja Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalta. Tuloksista näkyy, että panostamalla viljelyyn ja kohdistamalla tuotantopanokset lohkon satotason ja kasvukauden vaatimusten mukaan, voi tuottaa hyviä satoja ympäristöystävällisesti ja kannattavasti. Toivomme, että Kasvuohjelmatutkimuskirjasesta on hyötyä viljelysi kehittämisessä. Lisää tietoa Kasvuohjelmista löytyy osoitteista ja Sisällysluettelo 1. Kasvuohjelmatutkimus 2010 Juha Salopelto, Hankkija-Maatalous Oy Sivu Johdanto 2 Sisällysluettelo Sää kasvukaudella Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Ruis Evolo Mallasohra Ohralajikkeiden sato ja laatu Muokkausmenetelmä Kasvuohjelmalla parhaat sadot 1.8 Karjatilan ohra Kevätvehnä 2.1 Lajikkeet Esikasvi Peittaus Muokkausmenetelmä Tautien torjunta Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kauran paino 3.1 Peittaus Viljely menetelmä Tautien torjunta Kasvuohjelma-koetuloksia ja kokemuksia Kotkaniemestä 2010 Juha Liespuu Yara Suomi Oy 4.1 Hybridirukiin viljelytekniikkaan lisätieto a 4.2 Hybridirapsit pärjäsivät kokeissa hyvin Jaettu lannoitus sopii öljykasveillekin Steinar -kaura hyödyntää tehokkaasti ravinteet Lannoitus ja siemenmäärä näkyvät syysrapsikasvustossa jo syksyllä 4.6 Typen tehokas hyväksikäyttö vaatii muitakin ravinteita Tunnistatko rikinpuutosoireet rypsillä? Pelkkä typpi ei riitä 35 4
5 1.1 Sää kasvukaudella 2010 Lyhyt täyttymisjakso Kesän 2010 kylvöjä tehtiin pitkällä aikajaksolla. Sateet hidastivat kylvöjä, joita tehtiin monella tilalla kuuden viikon aikana. Kylvettäessä vielä kesäkuussa, jouduttiin pohtimaan kasvukauden riittävyyttä, olihan tuossa vaiheessa lämpösummaa menetetty jo 200 astetta. Tähkälle tulon jälkeen seurasi tavattoman kuuma sääjakso, jolloin lämpösummaa kertyi jopa 20 astetta päivässä. Tämä edellytti vuorokauden keskilämpötilaksi 25 astetta. Kuuma heinäkuu joudutti viljan kasvua niin, että täyttymisjaksosta tuli ennätyksellisen lyhyt. Normaalina vuotena kaksitahoisen ohran täyttymisjakso (lämpösummajakso astetta) kestää Tampereella 40 päivää, mutta kesällä 2010 vastaava jakso kesti vain 27 päivää. Vastaava käyrästö voidaan piirtää minne tahansa Suomea. Kuuma ja kuiva heinäkuu leikkasi kaikkien viljojen satoa edelliseen vuoteen nähden noin 800 kg/ha. Tulevan sadon valkuaisen määrästä oltiin vielä juhannuksen aikoihin huolissaan, olihan muistissa edellisen kesän matalat valkuaiset. Sadon määrän laskiessa typpeä jäi vielä valkuaisen muodostukseen, joten edellisen kesän valkuaisongelmaa ei päässyt syntymään Pv Pv Kuva 1. Lämpösumma kasvukausilla Typpisato Taulukkoon 5 on koottu ohrasadot vuosilta 2009 ja Vuoden 2010 sato oli vajaat 800 kg/ha pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Typpilannoitus oli lähes sama molempina vuosina. Kun sadon määrä laski vuonna 2010, ohjautui typpi valkuaiseen, jota muodostuikin edellisvuotta 5
6 enemmän. Typpeä saatiin talteen suurin piirtein saman verran molempina vuosina, joka on kirjattu taulukkoon typpisatoina. Mikäli kasvi olisi saanut kasvaa normaalisti heinäkuun aikana, sadon määrä ei olisi pienentynyt ja typpeä olisi kulunut enemmän sadon ja valkuaisen muodostukseen. Siitä olisikin varmaan tullut pulaa, mikä olisi näkynyt pienenä valkuaispitoisuutena. Taulukko 5. Typpisato ohralla kasvukausina 2009 ja Sato, kg/ha RV, % 10,4 12,4 N-lannoitus 86,5 86,1 N-sato jyvissä 62,6 60,7 1.2 Vastaanotetun viljan laatu Agrimarketissa Erityspiirteenä vuoden 2010 ohra- ja vehnäsadoissa on valkuaisen suurempi määrä verrattaessa vuosien keskimääräiseen. Kasvukaudella oltiin huolissaan tulevan sadon valkuaisen riittävyydestä. Kylvöajan runsaat sateet huuhtoivat todennäköisesti osan kylvetystä typestä ja vielä juhannuksen aikoihin satoa näytti tulevan enemmän kuin lopullinen sato olikaan. Heinäkuun kuivuus leikkasi satoa ja kasvissa oleva typpi ohjautui valkuaisen muodostukseen. Kevätvehnän laatu oli pääsääntöisesti kohdallaan. Korjuuaikaan ei ollut suuria sateita ja sakoluvut pysyivät korkeina. Myös hehtolitrapainot olivat kohdallaan. Kuivuus ja jyvän nopea täyttyminen aiheutti sen, että surkastuneita jyviä syntyi moneen kauppaerään liikaa ja niistä aiheutui tilitykseen laatuvähennyksiä. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vesi loppukesästä puuttui, tuli kevyttä viljaa, jonka hehtolitrapaino on koko tarkastelujakson matalin. Kauran vientiä on haitannut joidenkin erien pieni jyväkoko. Taulukko 6. Agrmarketiin vastaanotetun viljan laatutiedot vuosina Ohra HLP 64,6 65,3 64,5 66,1 69,1 66,3 66,0 66,5 64,5 Valkuainen 12,7 13,1 11,6 11,5 12,2 12,0 10,7 10,4 12,4 Kevätvehnä HLP 78,8 79,4 75,9 79, ,5 80,5 80,6 81,1 Valkuainen 15 14,3 13,2 12,3 12,4 13,6 12,9 12,0 13,7 Sakoluku Kaura HLP 55,7 55,9 56,1 56,1 57,0 56,9 57,1 56,5 52,7 6
7 1.3 Ruis Evolo Hybridiruis Evolo oli ensimmäistä vuotta Agrimarketin ISO-VILJA -tuotannossa kesällä Lajike on tuottanut virallisissa kokeissa noin kiloa paremman sadon kuin perinteiset populaatiolajikkeet. Samanlainen tulos on mitattavissa ISO-VILJA -tuotannostakin. Suurin ilmoitettu sato oli Evololla kg/ha ja pienin kg/ha, mikä on suurempi verrattuna populaatiolajikkeiden keskiarvoon. Kuva 2. Evolon ja muiden ruislajikkeiden hehtaarisadot. Laadultaan Evolo on pärjännyt hyvin. Sen hehtolitrapaino on ollut 78,1 kg, joka on 2 kiloa parempi verrattaessa muiden lajikkeiden keskiarvoon. Viime syksynä ruis päästiin puimaan kuivissa olosuhteissa, joten sakolukuongelmaa ei Evololla eikä muillakaan lajikkeilla päässyt syntymään. Hybridirukiin kylvöaika ja -määrä on onnistumisen suhteen ratkaiseva tekijä. Näistä on tehty koesarjat Kotkaniemessä, jotka on esitetty tämän julkaisun loppuosassa. Perinteiseen tietoon nojaavaan korrensääde-käsittelyyn saadaan myös tarkennusta. 1.4 Mallasohra Agrimaketin ISO-VILJA -sopimuksien mallasohrista parhaimman sadon on tuotti NFC Tipple. Lajikkeen valkuaispitoisuus oli vähäinen, 11,2 %. Vuosittain NFC Tipplessä on ollut muita lajikkeita vähemmän valkuaista. Lisäksi Tipplen valkuainen nousee maltillisesti typpilannoituksen lisääntyessä, joten se sietää muita mallasohria korkeamman typpilannoituksen. Vanhoista tutkimuksista on luettavissa, että typpilannoituksen lisääntyessä 10 kg/ha on sadonlisä 400 kg/ha. Tämä yhtälö on syytä muistaa lannoitusta suunniteltaessa. Keskisato mallassopimuksilla oli kg/ha, jossa on laskua edelliseen vuoteen 671 kg/ha. Uutuutena mallassopimustoimintaan on tulossa Marthe-lajike, joka omaa hyvän hehtolitranpainon. Aikaisuudeltaan lajike sijoittuu Scarletin ja Barken väliin. Typpilannoitus tulee olla Marthella maltillista. 7
8 Taulukko 7. Mallasohran sato- ja laatutiedot ISO-VILJA-sopimuksilla. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Barke ,5 12,8 Marthe ,6 13,2 Scarlett ,5 12,5 NFC Tipple ,3 11,2 Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään seuloilla 2,8 2,5 ja 2,2 mm. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Vuonna 2010 kaikkein pienimpien jyvien määrä lisääntyi puolella edellisestä vuodesta. Kuva 3. Lajitteluasteet eri lajikkeilla. Ohralajikkeiden välillä on eroja kasvutautien herkkyydessä. Lisäksi lajikkeen kasvurytmillä ja tautipaineen ajoittumisella on merkitystä lopulliseen tautien määrään. Mallasohralajikkeita on verrattu toisiinsa ilman tautiruiskutusta ja ruiskutettuna (T2). Voidaan puhua tautitorjunnan vasteesta. Mikäli tautitorjunnan vaste on hyvin pieni, voidaan arvella, että lajike on taudinkestävä. 8
9 Kuva 4. Tautitorjunnan vas te kg/ha mallasohralajikkeilla. 1.5 Ohralajikkeiden sato ja laatu Monitahoinen ohra Monitahoisista ohrista parhaan sadon tuotti Edvin, jonka hehtolitrapaino oli vertailun paras. Taulukko 7. Monitahoisten ohrien sato- ja laatutiedot. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Tärkkelys, % Rolfi ,3 12,3 60,1 Voitto ,7 12,5 60,4 Gaute ,9 11,5 61,0 Jyvä ,3 11,6 61,4 Erkki ,3 12,1 59,7 Olavi ,9 13,0 59,8 Kunnari ,2 11,1 61,8 Edel ,3 11,8 61,6 Vilde ,5 12,6 60,0 Edvin ,9 11,9 60,7 2-tahoinen ohra Mallasohrista NFC Tipple tuot ti parhaan sadon. Laajennettaessa tarkastelua muihin 2-tahoisiin lajik keisiin, olivat lajikkeet Tocada ja Maaren vielä tätäkin satois ampia. Agrimarketin sopimusviljelyssä Tocad an keskisato on ollut kg/ha. Kasvuajaltaan lajike on Annabellen kanssa samaa luokkaa eli listan myöhäisimpiä. Tocadalla jyvänpaino on lajikelistan suurin (TSP yli 50 g). Ominaisuuksiltaan lajike sov eltuu hyvin sikatiloilla viljeltäväksi eteläisessä Suomessa, tosin Etelä-Pohjanmaallakin se m enestyi hyvin. 9
10 Taulukko 8. 2-tahoisten ohralajikkeiden laatutiedot. Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Tärkkelys, % Saana ,4 12,8 60,8 Scarlett ,6 12,9 61,0 Barke ,1 12,8 61,0 Braemar 67,5 12,4 60,7 Tofta 64,7 11,3 60,6 Maaren ,2 13,3 60,3 Prestige ,9 13,2 60,2 Tocada ,9 12,4 60,9 Annabell ,0 12,3 60,9 NFC Tipple ,0 11,5 61,0 1.6 Muokkausmenetelmä Viime vuosina eri muokkausmenetelmät ovat antaneet likimain saman sadon. Kesällä 2010 perinteinen kyntömenetelmä tuotti parhaan sadon. Varmastikin kesän vesitalous toimi tässä menetelmässä parhaiten. Laadultaan vilja oli samanlaista kaikilla kolmella menetelmällä viljeltynä. Taulukko 9. Sadot eri muokkausmenetelmien välillä. Suorakylvö Kevennetty Kyntö Sato, kg/ha HLP, kg 65,5 65,7 64,8 RV, % 12,6 12,2 12,4 Lajitteluaste 4, % 5,3 3,8 4,3 Kun pelto kynnetään, haudataan taudinaiheuttajat olkien mukana peltoon. Näin ne eivät haittaa samalla tavalla seuraavan kesän kasvustoa kuin jätettäessä pellon pintaan. Sen sijaan kevennetyssä muokkauksessa ja suorakylvössä kaikki oljet tai osa niistä ja taudinaiheuttajista jää pellon pintaosiin. T1-vaiheen ruiskutuksella saatiin suorakylvössä sadonlisää tautiaineille 665 kg/ha. Vastaava tulos kynnössä oli reilusti pienempi. Myöhäisemmällä T2-vaiheen ruiskutuksella kyntömenetelmän tautitorjunnan vaste oli 787 kg/ha. Tässä vaiheessa vasteen erot ovat tasoittuneet. Toisaalta on huomattava, että kun tautitorjuntaa ei tehty, tuotti kyntö 543 kiloa paremman hehtaarisadon kuin suorakylvö. 10
11 Kuvat 5 ja 6. Tautitorjunnan vaste kg/ha eri viljelymenetelmissä (T1- ja T2-vaiheet). 1.7 Kasvuohjelmalla parhaat sadot Takana on kasvukausi, jolloin sadot jäivät vaatimattomiksi ja moni miettii, oliko kaikella panostuksella vastetta sadon määrään ja laatuun. Kasvuohjelmatutkimus osoittaa jälleen, että kun viljelet, se kannatta tehdä täysillä. Taulukon 10 ensimmäisessä sarakkeessa on keskisato ja laatutiedot sellaisista ohranäytteistä, joiden viljelyssä on käytetty omaa peittaamatonta siementä eikä tauti- ja laontorjuntaa ole tehty. Tällöin on viljelty minimipanostuksella. Peittauksella ohrasta on saatu lisäsatoa 113 kg/ha. Viljan laatu on hieman parantunut, mutta se ei täytä mallasohran lajitteluastevaadetta (toinen sarake). Kun kasvuston rikkakasviruiskutukseen lisättiin tautiaine, sato nousi 349 kg/ha. Tehokkain aine tähän menetelmään on Acanto Prima. Näillä toimenpiteillä mallasohran lajitteluastevaade (1+2 lajitteiden määrä yli 90 prosenttia) täyttyy (kolmas sarake). Kun tautipaine on suuri kuten kesällä 2008, tehokkain tapa torjua tauteja on ruiskuttaa tautiaine erillisinä T2-vaiheessa. Sadonlisä on silloin 821 kg/ha. Tällöin aika, jonka kasvi on suojassa tauteja vastaan, on pitempi kuin T1-vaiheen ruiskutuksessa. Lajitteluaste on edelleen parantunut, jyviä on tullut enemmän ja ne ovat suurempia (neljäs sarake). Kasvuohjelman mukainen viljely antoi parhaat tulokset. Tällöin käytettiin sertifioitua siementä, kasvitautien torjunta tehtiin tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja laontorjunnasta huolehdittiin. Kasvusto oli täystiheä, terve ja pystyssä. Satoa kertyi yli kiloa hehtaarilta ja laadultaan se oli kerättyjen näytteiden p aras (viimeinen sarake). Typpilannoituksen tehossa eroja Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituk sen määrä jyväsadon määrällä. Tul okseksi saadaan jyviä/typp ikilo. Mitä suurempi luku, sitä tehokkaampaa typen käyttö on ollut. 11
12 Kasvuohjelman mukaisella viljelytavalla yhdellä typpikilolla tuotettiin viime vuonna lähes 50 kiloa ohraa, kun se vähimmillään oli ISO-VILJA -näytteissä alle 40 kiloa. Sertifioitu siemen, peittaus, tautitorjunta ja kasvunsääde tuottivat lisäkiloja ja tehostivat siten annetun lannoituksen tehoa. Taulukko 10. Viljelymenetelmien vertailu. Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato, kg/ha HLP, kg 65,3 66,3 67,3 68,0 67,8 RV, % 12,3 12,3 11,9 11,6 11,8 Tärkkelys, % 61,0 61,2 61,7 61,8 61,4 Lajite 1+2, % 87,7 88,7 90,1 91,8 92,0 N-lannoitus, kg Jyviä / N kg 38,7 40,0 41,8 47,3 49,3 1.8 Karjatilan ohra Perinteisesti tilan viljalajike on valittu satoisuuden, laon- ja taudinkestävyyden sekä maaperä- ja olosuhdevaatimusten perusteella. Lajikkeen laatua tarkastellaan sekä hehtolitrapainon että valkuaisja tärkkelysprosentin mukaan. Monesti jyväsadon määrä on ollut hallitsevin lajikkeen valintaperuste. Viljatila arvostaa hehtaarisatoja ja mahdollisia laatulisiä. Rehuteollisuus taas arvottaa käyttämänsä viljan hehtolitrapainojen sekä valkuais- ja tärkkelysprosentin pohjalta. Karjatilalla viljalajikkeen arvoa on syytä laskea hehtolitrapainoa pidemmälle. Lajikkeen raakavalkuais- ja tärkkelyssato on hyvä huomioida jyväsadon ohella. Suurilla tiloilla on monesti rajallinen vilja-ala, ja omilta pelloilta saadaan vain osa karjan tarvitsemasta viljasta. 12
13 Rajalliselta peltoalalta on syytä ottaa mahdollisimman suuri arvosato. Tällaisessa kotieläintilan arvosadossa on mahdollisimman paljon tärkkelyksestä saatavaa energiaa sekä valkuaista. Kotieläintilalla viljalajikkeita onkin syytä arvioida tärkkelys- ja valkuaissadon perusteella. Uutuuslajikkeet tuottavat runsaita satoja Agrimarket on tuonut viljelyyn uutuuslajikkeita, joiden jyvä-, tärkkelys- ja valkuaissadot ovat korkeita. Näin ollen ne soveltuvatkin hyvin kotieläintiloilla viljeltäviksi. Monitahoisista ohrista parhaan sadon ISO-VILJA -sopimustiloilla tuotti viime vuonna uutuuslajike Edvin BOR. Se on ainoa monitahoinen lajike, jonka sato oli kg/ha. Lisäksi sen hehtolitrapaino on korkea. Taulukko 11. Monitahoisten ohrien jyvä-, raakavalkuais- ja tärkkelyssadot sekä hehtolitrapainot. Jyväsato, kg/ha RV-sato, kg/ha Tärkkelyssato, kg/ha HLP, kg Voitto ,4 Erkki ,0 Olavi ,9 Vilde ,4 Edvin ,6 2-tahoisten lajikkeiden puolella on tehty vastaava tarkastelu. Tämän kisan voitti ylivoimaisesti Tocada. Taulukko tahoisten ohrien jyvä-, raakavalkuais- ja tärkkelyssadot sekä hehtolitrapainot. Jyväsato, kg/ha RV-sato, kg/ha Tärkkelyssato, kg/ha HLP, kg Saana ,4 Scarlett ,0 Barke ,0 Annabell ,0 Tocada ,9 13
14 Viljan laatu ratkaisee karjatilalla Agrimarket on analysoinut ja tutkinut karjatilojen viljaa niin nauta-, sika- kuin siipikarjatiloilta. Analyysitulosten lisäksi näytepussien kyljessä olevien muutaman viljelyyn liittyvän kysymyksen perusteella on voitu tarkastella syitä viljelyn onnistumiseen. Eniten on analysoitu ohraa, jossa hehtolitrapainojen hajonta on suurta. Alimmillaan painot ovat olleet alle 60 kiloa, joka on Suomen Rehun tehtaiden minimi vastaanottopainoksi. Parhaat tilat tuottivat hlp:taan yli 70 kiloa painavaa viljaa. Kun tämän painoiseen kotoiseen viljaan suunnitellaan täydennysrehustusta, saadaan 50 lehmän karjassa noin euroa edullisempi ruokintakustannus kevyeen viljaan verrattuna. 50 lehmän karja syö noin 100 tonnia viljaa, jonka kasvattamiseen tarvitaan ha peltoa. Vastaava tulos lihasikatilalla (1 000 sikaa) on noin euroa vuodessa. Raskaampi vilja on huomattavasti arvokkaampaa ruokinnassa kevyeen viljaan verrattuna. Säilörehu Energia 10,9 MJ/kg R D-arvo 68 RV-% 14, Säilörehua Ohraa Huippu-Krossi Top Lypsy Namino Säilörehua Ohraa Krono 135 Top Lypsy Namino Energia 12,5 MJ/kg RV 11,9 % Tärkkelys 60,4 % 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 Nautatilat ohra HLP Energia 13,2 MJ/kg RV 11,3 % Tärkkelys 62,2 % Kuva 5. Viljan hehtolitrapainoiltaan eroavat ruokintaratkaisut nautatiloilla. 14
15 Säilörehua Ohraa Huippu-Krossi Top Lypsy Namino Yhteensä Säilörehua Ohraa Krono 135 Top Lypsy Namino Nautatilat ohra HLP Hinnat /Kg Säilörehu 0,05 Vilja 0,150 KR 135 0,331 HK Top 0,4 L Namino 0,476 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45, Kuva 6. Ruokintaratkaisujen kustannusten erotus. Edellisten laskelmien perusteella voidaan todeta, että erityisesti kotieläintilan tulee panostaa viljan laatuun. Tutkimuksemme mukaan eniten hehtolitrapainoon vaikutetaan lannoituksella (vaikutus noin 4 kg). Kasvitautitorjunnan merkitys on vastaavasti noin 2 kg. Siemenenpeittauksella on saatu noin kilon parannus viljan hehtolitrapainoon. Ei sovi myöskään unohtaa lajikkeen merkitystä. Agrimarket tuo vuosittain markkinoille uutuuksia, jotka ovat poikkeuksetta edeltäjiään parempia. HLP:n parannus, kg N-lannoitus 4,1 Monitahoinen => 3,3 2-tahoiseen Tautitorjunta 2,2 Peittaus 1,0 2. Kevätvehnä Kasvuohjelmatutkimuksen keskimääräinen sato kevätvehnällä oli kg/ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 872 kg/ha pienempi. Raakavalkuais-% oli 13,7, joka on vajaan prosentin verran suurempi kuin edellisenä vuotena. Hlp oli 81,1 kg, joka on hieman edellisvuotta vähäisempi. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin 328, joka on ennätyksellisen hyvä. 15
16 2.1 Lajikkeet Parhaat kevätvehnäsadot tuotti odotetusti myöhäinen Trappe. Korkein hehtolitrapaino oli Piccololla. Yleisesti myöhäisten lajikkeiden valkuaispitoisuus jäi pienemmäksi kuin aikaisten lajikkeiden, ja syynä tähän voidaan pitää suur ta satoa. Taulukko 13. Vehnälajikkeide n sato- ja laatutiedot sekä lämpösummavaatimus. Sato, kg/ha RV, % HLP, kg Anniina ,4 81,5 Bastian ,4 80,2 Mahti ,1 80,4 Kruunu ,1 80,4 Marble Zebra ,0 81,9 Tjalve ,9 81,1 Piccolo ,6 82,6 Amaretto ,5 82,1 Epos ,3 79,3 Trappe ,6 82,4 2.2 Esikasvi Johtuen maamme pohjoisesta sijainnista meillä viljeltävä kasvivalikoima on suppea ja siksi viljelykierrosta tulee monesti vajavainen. Samaakin kasvia voidaan viljellä peräkkäin samalla lohkolla. Viljeltäessä vehnää vehnän p erään, satoa saatiin kg/ha. Parhaan esikasviarvon antoi öljykasv i, joka paransi vehnäsatoa 136 kg/ha, mutta erotus on aiempia tutkimuksia pienempi. Taulukko 12. Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Kevätvehnä Ohra Öljykasvi Sato, kg/ha HLP, kg RV, % ,0 81,1 81,3 13,9 13,7 14,0 2.3 Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon verrattuna muihin viljalajeihin. Peittaus tuotti kevätvehnän satoon lisää 521 kg/ha. 16
17 Taulukko 14. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Peittaamaton Peitattu Sato, kg/ha HLP, kg 80,4 81,1 RV, % 13,7 13,8 2.4 Muokkausmenetelmä Ohran tavoin kevätvehnän sato oli suurin kynnetyillä pelloilla. Rikkoja, jotka olivat kesän 2010 erityisharmi, esiintyi eniten kyntömenetelmässä. Taulukko 14. Muokkausmenetelmän vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Suorakylvö Kevennetty Kyntö Sato, kg/ha HLP, kg 81,0 81,5 80,8 RV, % 13,7 13,5 14,0 Rikka-% 6,4 6,6 7,2 2.5 Tautien torjunta Kevätvehnän tautipaine kesällä 2010 ei ollut niin suuri kuin aiemmissa raporteissa on kerrottu. Kasvuohjelmaraporteissa vuosina 2008 ja 2009 kerrotaan jaetulla tautitorjunnalla saadun sadonlisäksi reilusti yli kg/ha. Aivan vastaavaa tulosta ei viime kesältä saatu. Taulukko 15. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. Ei torjuttu T1-vaiheessa T3-vaiheessa T2-+T3-vaiheessa Sato, kg/ha HLP, kg RV, % Sakoluku ,7 80,8 81,3 82,0 13,6 14,1 13,8 14,
18 Lajikkeiden väliset erot tautitorjunnassa Lajikkeet eroavat toisistaan siinä, miten tautitorjunta saa ne tuottamaan lisää satoa. Kuvan 7 pylvään alaosa kertoo lajikkeen sadon ilman tautiainetta (T3) ja pylvään yläosa tautiaineella saadun sadonlisän. Kuva 7. Tautitorjunnan vaste kg/ha kevätvehnälajikkeilla. 2.6 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kuten ohralla, tutkittiin viljelyn panostuksen vaikutusta kevätvehnän satoon ja laatuun. Oheinen tutkimus on laadittu jakamalla viljelytulokset eri menetelmien välillä. Alkaen vähäisillä panoksilla viljelystä (menetelmä 1: oma peittaamaton siemen ilman minkäänlaista kasvinsuojelua) aina Kasvuohjelman mukaiseen viljelyyn saakka (menetelmä 5). Menetelmä 1 Käytettäessä omaa siementä ilma peittausta ja tautitorjuntaa on saatu satoa kg/ha. Hehtolitrapainot ovat olleet vuonna 2010 kevätvehnällä kohdallaan, joten tälläkin menetelmällä on saatu kelpo tulos 80,6 kg. Rikkajyvien joukkoon lasketaan pienet ja surkastuneet jyvät, ja tässä luokassa niitä on ollut eniten, 6,8 %. Syksyn hyvät korjuuolot ovat pitäneet sakoluvut kaikissa luokissa kohdallaan. Tässä menetelmäluokassa ei kylvösimentä ole tarkastettu eikä myöskään peitattu, joten siemenen mukana kasvustoon on voinut tulla kasvitauteja kuten haisunokea ja ruskolaikkua. Omassa siemenessä on usein mukana pieniä jyviä, jotka saattavat itää vajavaisesti. Erilaiset homeet siemenen ympärillä estävät ja hidastavat itämistä. Kasvusta tulee harva ja epätasainen. 18
19 Menetelmä 2 Siemenen kunnollisen peittauksen myötä saadaan kasvuston nokiriskiä pienennettyä. Peittaus vähentää myös siemenerässä esiintyviä homeita. Eräät kasvitaudit kuitenkin jäävät, kuten esimerkiksi esikasvien kasvijätteistä leviävä ruskolaikku. Menetelmä 2:ssa sato on parantunut edelliseen menetelmään nähden vain 136 kg/ha. Samalla rikkajyvien määrä on jonkin verran vähentynyt, mikä nostaa hieman hehtolitrapainoa. Kyntämättä viljely Muokkausmenetelmien keventyessä on pelloille tullut DTR-tauti, jota tavataan vehnällä ja ohralla. Tautia ei juurikaan esiinny kynnetyillä pelloilla, eikä pelloilla joissa viljelykierto on kunnossa. Mikäli viljellään vehnää vehnän perään kyntämättä, on tautiriski suuri. Ohran ja vehnän DTR on samaa rotua, joten se voi levitä ohrasta vehnään. Lisäksi kirjallisuudessa DTR-taudin isäntäkasvina on mainittu juolavehnä, joka on meillä jatkuvasti lisääntynyt. Tauti leviää viileissä oloissa, joten sen tarkkailu ja torjunta tulee alkaa jo alkukesän T1-vaiheessa. Menetelmä 3 Menetelmässä on tehty samat työt kuin edellisissäkin menetelmissä, mutta rikkakasviruiskutukseen T1-vaiheessa on lisätty tautiaine. Sato on parantunut vain 310 kg/ha. Menetelmät 2 ja 3 eivät tuota taloudellista voittoa verrattaessa niitä ensimmäiseen menetelmään. Menetelmä 4 Tässä menetelmässä kasvitaudit on torjuttu tähkälle tulon vaiheessa, jolloin sato on parantunut lähtötilanteesta 531 ki loa, ja samalla surk astuneiden jyvin määrä on pienentyny t. Mikäli tämä ruiskutus jätetään tekemättä, on kasvusto altis ruskolaikun lisäksi muun muassa härmälle ja ruostetaudeille. Vehnän härmä on tauti, joka talvehtii syysvehnässä, josta se sitten leviää kevätvehnään. Ruostetaudit leviävät meille Suomeen pelkästään tuulien mukana. Kun tauti tulee kasvustoon tuulen mukana, se kohtaa ensimmäisenä kasvin ylälehden. Tällöin torjunnalla on kiire, sillä ylälehdet ovat kasvin tärkeimmät leh det, joten niiden suojaus on tärkeää. Menetelmä 5 Viimeisen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin k äytetään sertifioitua siementä, joka on Agrim arketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimm alla tavalla ja laontorjunnas ta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli kg/ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on kertynyt hieman yli 700 kiloa. Surkastuneiden jyvien määrä tässä luokassa on pienintä. Viljelyn taloustarkastelussa selviää, että Kasvuohjelma-luokka tuotti viljatuloa 154 enemmän kuin ensimmäinen luokka. Peittaus ja T1-vaiheen tautitorjunta ei tuottanut paljoakaan lisää tuloa. Tässäkin tarkastelussa pätee vanha viisaus, että mikäli viljelet viljele täysillä. 19
20 Taulukko 16. Viljelymenetelmien vertailu. Siemen oma Siemen oma Siemen oma Siemen oma Sertifioitusiemen Peittaus ei Peittaus kyllä Peittaus kyllä Peittaus kyllä Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T3 ei Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Moddus ei Moddus ei Moddus ei Moddus kyllä Moddus kyllä Sato, kg/ha HLP, kg 80,6 80,8 82,0 82,1 82,0 RV, % 13,7 13,4 13,7 13,8 14,0 Sakoluku Rikka-% N-lannoitus 6,8 6,5 5,5 5,3 5, Ravinteiden käytön tehokkuus Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituksen määrä jyväsadon määrällä. Tulokseksi saadaan jyviä/typpikilo. Mitä suurempi luku, sen tehokkaampaa on typen käyttö ollut. Parhaiten tässä vertailussa on pärjännyt Kasvuohjelma-menetelmä. Taulukko 16. Typen käytön tehokkuus eri viljelymenetelmissä Jyviä / N kg 31,8 30,5 32,3 33,7 37,2 3. Kauran paino Kuten aiemmin on kerrottu, laadullisesti suurimmat haasteet ISO-VILJA -tuotannossa oli kauran painoissa. Täyttymisjaksolla veden vähyys pienensi jyvien kokoa paljon. Kauran hehtolitrapainot ovat kuluneelta kesältä koko 2000-luvun alhaisimmat. Laskua kesästä 2009 on neljä kiloa. Vuosien välinen vaihtelu hehtolitrapainoissa on suurta. Lajikevalinta on tekijä, jolla viljelijä voi vaikuttaa painoon. Aikainen Eemeli on saanut kelvollisen tuloksen. Agrimarketin lisäysviljelyssä oleva Iiris-lajike tuotti hehtolitrapainoltaan parhaan sadon. Kesälle 2011 lajiketta on runsaasti lisäysviljelyssä, joten tämä lajike parantaa merkittävästi kauran paino-ongelmaa. Vanha Belinda- edellisvuosien lajike saa tässä tarkastelussa jälleen huonon tuloksen, sama tulos on luettavissa raporteista. 20
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotKASVUOHJELMATUTKIMUS 2015
KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi
LisätiedotViljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotKasvuohjelmatutkimus 2014
Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus 2013
Kasvuohjelma- tutkimus 2013 ISO- VILJA - sopimusten ennakkonäytetulokset Havaintolohkot Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma- koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta 2 Johdanto Nyt Itämerta suojelemaan
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotViljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin
Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotISO-VILJA Viljatutkimus 2007
ISO-VILJA Viljatutkimus 2007 Raportin laatinut Juha Salopelto 1 Viljatutkimus 2007 Johdanto Tämän vuotinen tutkimus on koottu runsaan 10 000 tuhannen hehtaarin viljelytiedoista. Suurin kiitos tulee antaa
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
LisätiedotVILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotEvolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa
Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotVilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015
Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotAgrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
LisätiedotViljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
LisätiedotKasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotHuomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa
Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotNytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
Lisätiedot