4.5 Oppilashuolto P erusopetuksen oppilashuolto aloitetaan jo esiopetuksessa ja sen palvelut ovat samat perusopetuksen kanssa. Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea ja sen tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Suunnitelmista tiedotetaan kaikille kouluyhteisön aikuisille ja oppilaille sekä vanhemmille. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Sen avulla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset, jota voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Sen tulee kokoontua säännöllisesti ja sen toimintaa koordinoi koulun rehtori. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Se on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.
Oppilashuollon toteuttaminen kuuluu siis jokaiselle kouluyhteisössä toimivalle. Säännöllinen toiminta mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen, jolloin niihin voidaan puuttua ajoissa ja keskittyä ensisijaisesti ennalta ehkäisevään toimintaan. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa käyttää myös paikkakunnalla toimivien erilaisten verkostojen asiantuntemusta. Oppilashuollon ydinryhmän muodostavat rehtori ja koulun oppilashuoltohenkilöstö: terveydenhoitaja, erityisopettaja, koulukuraattori, psykologi ja opinto ohjaaja. Se toimii koulun yhteistyökumppanina eri palvelutahojen kanssa ja kutsuu kokouksiinsa tarpeelliset asiantuntijat. Se madaltaa yhteyden ottamisen kynnystä ja helpottaa yhteistyössä tarvittavien sopimusten syntymistä. Kuka tahansa yhteistyön osapuoli voi vanhempien luvalla olla aloitteentekijä lapsen asioiden saamiseksi kokonaisvaltaiseen pohdintaan. Erityisopettajat tarkistavat vuosittain yhteystietojen paikkansapitävyyden. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu oppilashuollon osalta yhteistyössä kunnan sosiaali ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilashuollon kehittämistä koskevissa kokouksissa näitä voivat olla ainakin luokanopettaja tai luokanvalvoja, erityisopettaja, esiopetuksen opettaja, mielenterveyden asiantuntija ja fyysisen työympäristön terveellisyyden asiantuntija. Oppilasta koskeviin kokouksiin osallistuvat kulloinkin käsiteltävien asioiden kannalta tarpeelliset henkilöt, kuten oppilaan vanhemmat, häntä hoitavat tai tutkivat asiantuntijatahot, opettajat tai koulun muu henkilöstö. Moniammatillisesta yhteistyöstä on paikkakunnalla jo pitkät perinteet. Verkostot toimivat hyvin. Pietarsaaren kokoisessa kaupungissa on jopa mahdollista oppia tuntemaan lasten kanssa toimivien yhteistyöverkostojen työntekijöitä henkilökohtaisesti, ei vain instituutioina. Näkymä pohjoiseen
4.5.1 Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn ja vastuunjako ongelma ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: poissaolojen seuranta, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet 4.5.2 Oppilashuoltoryhmän tehtävät Oppilashuoltoryhmä käsittelee yleisiä koulun henkilöstön ja oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä hankkeita vastaa siitä, että koulussa esiin tulleisiin ongelmiin ja yksittäisten oppilaiden tai oppilasryhmien oppimisvaikeuksiin haetaan aktiivisesti ja viipymättä ratkaisuja yhteistyössä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa tukee opettajaa oppilaiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien (HOJKS) laadinnassa vastaa siitä, että koulussa on pelastussuunnitelma sekä toimintasuunnitelmat koulukiusaamisen torjumiseen ja kriisitilanteissa toimimiseen sekä poissaolojen seuraamiseen kehittää kouluruokailua niin, että siinä voidaan saavuttaa terveys ja ravitsemuskasvatukselliset tavoitteet sekä tapakasvatuksen tavoitteet
4.5.3 Oppilashuollon palvelut Aamu ja iltapäivätoiminta Toimintaa järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Kouluruokailu Esiopetukseen ja kouluruokailuun kuuluu lämmin lounas. Annoksen tulee antaa oppilaalle kolmasosa päivän ravintotarpeesta. Ruokailutilanne on myös pedagoginen. Sille tulee jokaisessa opetusyksikössä ja koulussa asettaa terveys, ravitsemuskasvatus ja tapakasvatustavoitteet. Erityisruokavalio toteutetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen perusteella ja heidän antamiensa ohjeiden mukaisesti. Yleisellä tasolla kuraattori pyrkii vaikuttamaan koulun, asuinalueiden ja kaupungin lapsia ja nuoria koskevan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kouluyhteisössä hän toimii yksittäisen oppilaan tarpeista lähtien. Hän tekee yhteistyötä oppilaan, perheen ja opettajien, tarvittaessa myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kuraattori on käytettävissä, kun oppilaalla on pulmia esimerkiksi koulunkäynnin motivaatiossa, kaverisuhteissa tai omassa kehityksessään, tai kun vanhemmat tai opettajat tarvitsevat opiskeluun tai kasvatukseen liittyvää tukea. Koulut ilmoittavat koulukuraattorin yhteystiedot koteihin. Puhelinyhteyden saa varmimmin kaupungin puhelinkeskuksen kautta. Kuljetukset Kuljetuksissa noudatetaan yleiselle turvallisuudelle asetettuja tavoitteita. Koulukuraattori Koulukuraattorin työn tavoite on sosiaalityön keinoin edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä syrjäytymistä. Koulun sosiaalityön keinoja ovat psykososiaalinen työ, yhteistyö, päätöksentekoon vaikuttaminen ja tiedottaminen. Koulupsykologi Koulupsykologi toimii konsulttina opettajille ja koulun henkilöstölle. Työn tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Tämä edellyttää tiivistä ja monimuotoista yhteistyötä. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä ja muita koulun käytäntöjä, sekä huolehtimalla myönteisestä työilmapiiristä. Koulupsykologin asiantuntemusta käytetään kouluyhteisön, luokkien ja erilaisten pienryhmien kehittämishankkeissa. Hän on mukana myös oppilashuoltoryhmissä.
Yksittäisen oppilaan ja hänen perheensä käytettävissä koulupsykologi on esimerkiksi silloin, kun on tarpeen tutkia heikon oppimismenestyksen tai oppimisvaikeuksien syitä ja suunnitella tukitoimia, harkita erityisopetukseen siirtymistä tai laatia henkilökohtaisia opetussuunnitelmia. Psykologin kanssa voi luottamuksellisesti keskustella myös koulun työyhteisöön, lapsen ja nuoren kasvamiseen, kaverisuhteisiin, mielen terveyteen tai perhetilanteeseen liittyvistä huolista. Koulupsykologin työn periaatteisiin kuuluu moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen, sekä opettajan, oppilaan ja hänen vanhempiensa tasavertaisuus vuorovaikutuksessa, jossa pyritään etsimään ja vahvistamaan heidän omia voimavarojaan. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä suoraan kaupungin puhelinkeskuksen kautta. Hammashoito Hammashoidon toiminta ajatuksena on edistää oppilaiden kokonaisterveyttä ja hyvinvointia huolehtimalla suun ja hampaiston toimintakyvystä. Ehkäisevän hammashoidon tarkoituksena on kannustaa jokaista tekemään sekä oman että läheisen suun terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä valintoja. Hammashoidon palvelujen tavoitteena on tarjota yksilöllistä ja järjestelmällistä hammashoitoa, johon kuuluvat säännölliset suun ja hampaiden tutkimukset ja niiden perusteella tarpeelliseksi todettu hammas ja suusairauksien perushoito. Erikoishammashoitoa annetaan rajoitetusti yhteistyössä eri ammattiryhmien ja yhteisöjen kanssa. Koulut jakavat oppilaille vuosittain a jankohtaista tietoa järjestelmällisen hammashoidon periaatteista sekä päivystysjärjestelyistä. Hammashoitoyksiköt lähettävät kutsun hammaslääkärin ja hammashoitajan määräaikaistarkastuksiin. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaan terveyttä ja tervettä kasvua ja tukea hänen kehitystään yhdessä oppilashuollon, opettajien ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaalle tietoa ja vastuuta omasta terveydestään niin, että hän kasvaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti itsenäiseksi. Koulut ilmoittavat oppilaiden kotiin, milloin terveydenhoitaja on koululla tavattavissa, kuka terveydenhoitaja on ja kuka on koululääkäri.
Kouluterveydenhoitajan työ on lähinnä ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Hän tekee terveystarkastuksia ja pitää säännöllistä vastaanottoa oppilaille. Näin hän seuraa ja arvioi oppilaan hyvinvointia ja terveyttä, osallistuu oppimisen, tunne elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhdessä oppilashuollon kanssa. Malmin terveydenhuoltoalueen puheterapeutti ja fysioterapeutti ovat käytettävissä. Tutkimuksiin pääsemiseksi ei tarvita lähetettä. Malmin terveydenhuoltoalueen lasten kuntoutustyöryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai kehitykseensä tukea tarvitsevien lasten eri hoitotahojen hoito, kuntoutus ja koulutussuunnitelmia. Se tekee myös tutkimussuunnitelmia ja valmistelee koulun aloittamiseen tai erityisopetukseen siirtämiseen liittyviä tukitoimia. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Aloitteen yksittäisen oppilaan asioiden käsittelemiseksi lasten kuntoutustyöryhmässä voi tehdä esim. kouluterveydenhoitaja. Malmin terveydenhuoltoalueen sairaalan lasten poliklinikalla hoidetaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia. Lasten ja nuorten vastaanotolta voi hakea apua tunne elämän, käyttäytymisen ja kehityksen vaikeuksiin. Syömishäiriöpoliklinikalle hoitoaloitteen voi tehdä vanhempi tai terveydenhoitaja, myös lapsi tai nuori itse. Poliklinikan yhteyshenkilönä toimii erikoissairaanhoitaja. Lähete ei ole välttämätön. Keski Pohjanmaan keskussairaalan kehityspoliklinikka Kokkolassa tekee kehitysarviointeja ja antaa asiantuntijalausuntoja. Sosiaalikeskuksen lastensuojelun tukiryhmä pohtii ennaltaehkäiseviä ja avohuollon tukitoimia, sekä antaa sosiaalilautakunnalle lausuntoja lastensuojelun toimenpiteistä päätettäessä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulukuraattori on ryhmän jäsen. Kriisiryhmän yhteyshenkilöön saa yhteyden Malmin terveydenhuoltoalueen puhelinkeskuksen kautta. Koulupuistoa
Mielenterveystyö Oppilaiden mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja ne syntyvät haavoittuvassa kehitysvaiheessa lapsen/nuoren omien voimavarojen tai ympäristön tuen pettäessä. Monet mielenterveyden häiriöt ilmenevät ensi kertaa nuoruusiässä. Normaalin ja epänormaalin nuoruusiän erottaminen ulkoisista tunnusmerkeistä on vaikeaa. Siksi avun saannin tulee olla joustava ja saatavuuskynnyksen matala siten, että oppilaan kehitystä voitaisiin tukea kriittisissä vaiheissa ilman leimaantumisen pelkoa. Kouluterveydenhuollolla on yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa tärkeänä tehtävänä oppilaiden mielenterveysongelmien ehkäisy ja näiden ongelmien varhainen havaitseminen sekä tarvittavan jatkoselvittelyn ja avun järjestäminen viipymättä. Oppilaan psyykkisen oireilun ja koulunkäyntiongelmien havaitsemista pyritään selvittämään laaja alaisessa terveystarkastuksessa. Mielenterveysongelmien ilmaantuessa oppilashuoltoryhmä selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa oireilun taustaa sekä koulun tukitoimien riittävyyttä. Oppilas ohjataan tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoon. Kansanterveyslain ja asetuksen mukaan oppilaan mielenterveyden selvittämiseksi tarpeellinen psykiatrinen ja psykologinen tutkimus kuuluvat maksuttomaan kouluterveydenhuoltoon. Paras tapa saada asiantuntevaa apua on terveydenhoitajan tai koulukuraattorin luo hakeutuminen. Nämä vievät asian tarvittaessa, oppilaan/perheen luvalla oppilashuoltoryhmään tuen ja hoidontarpeen määrittelyyn. Terveydenhoitaja huolehtii tarvittavista lähetteistä jatkohoitoon/erikoissairaanhoitoon. Aikuisten tulee tarvittaessa varmistaa oppilaan pääsy asiantuntijan luo. Terveystiedonoppitunneilla annetaan oppilaille sellaista mielenterveyden tietotaitoa, jonka avulla he tulevat paremmin toimeen itsensä ja ympäristön kanssa. Poissaolojen seuraaminen Toimenpiteet oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja kirjaamiseksi sekä luvattomien poissaolojen ehkäisemseksi ja hoitamiseksi: Huoltajalla on velvollisuus ilmoittaa tiedossaan olevista poissaoloista viipymättä kouluun. Huoltajan tulee tarpeen vaatiessa anoa tilapäistä vapautusta oppilaan koulunkäynnistä. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan huoltajalle. Merkinnät poissaoloista tulee tehdä luokkien poissaolokirjoihin, joita säilytetään opettajainhuoneessa. Luokanvalvojan työn helpottamiseksi poissaolot on merkittävä välittömästi tai viimeistään samana päivänä, kun poissaolo on havaittu.
Luokanvalvojat jakavat luokkansa oppilaille poissaolovihkot ja huolehtivat siitä, että poissaolot selvitetään niihin asiallisesti ja ajallaan. Luokanvalvoja tarkistaa huoltajan allekirjoituksen poissaolovihkosta. Luokanvalvojan on seurattava poissaoloja päivittäin. Mikäli oppilas on poissa pitempään syytä ilmoittamatta, toimitaan seuraavasti: luokanvalvoja ottaa yhteyden kotiin, kun poissaolo on jatkunut kolme päivää, eikä selvitystä ole saatu ja kun on aihetta epäillä oppilaan olevan poissa ilman hyväksyttävää syytä mikäli hyväksyttävää selvitystä huoltajalta ei saada, asiasta on ilmoitettava kuraattorille. Poissaolojen edelleen jatkuessa oppilashuoltoryhmä käsittelee asiaa luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat oppilaitten poissaoloja huoltajilta edellytetään yhteydenottoa kouluun oppilaan sairastapauksissa tai poissaolosta tehdään muunlainen selvitys opettajan harkitsemalla tavalla aiheettomiin poissaoloihin puututaan välittömästi ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet poissaolot kirjataan koulun päättämällä tavalla Malli poissaolokirjaan tehtävistä merkinnöistä: poissaolo myöhästyminen poissaolo kokeesta luokasta poistaminen koulutehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä X O K U T Kouluyhteisö ja kriisitilanteet Jokaisella koululla on omat tarvittaessa päivitettävät toimintasuunnitelmat ongelma ja kriisitilanteita varten. Toimintasuunnitelma väkivallan ja kiusaamisen ehkäisemiseksi Lähtökohtana on, että kiusaamista ja väkivaltaa ei hyväksytä ja niihin puututaan välittömästi. Suunnitelmassa määritellään kiusaaminen ja väkivalta ja annetaan toimintaohjeet kiusaamis ja väkivaltatilanteiden selvittelyä varten. Kiusaaminen Kiusaamisesta on kysymys silloin, kun oppilas joutuu toisen tahallisen, vahingoittavan toiminnan kohteeksi. Kiusaamiselle on tyypillistä voimasuhteiden epätasapaino: kiusattu on aina heikompi kiusaajaan verrattuna. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora kiusaaminen on fyysistä: lyömistä, potkimista, tönimistä tai verbaalista: nimittelyä, pilkkaamista tai loukkaavien viestien tai kirjeiden lähettelyä. Epäsuora kiusaaminen on sosiaalista manipulointia: muut ryhmän jäsenet yritetään saada kiusattua vastaan, puhutaan pahaa kiusatusta takanapäin ja jätetään hänet ryhmän ulkopuolelle.
Kiusaamisen ennaltaehkäisevä toiminta Kiusaamista ehkäistään parhaiten rakentamalla jatkuvasti päivittäisessä koulutyössä suvaitsevaisuutta lisäävää ja erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä. Lapsia ja nuoria suojaa kiusaamiselta parhaiten hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot ja toimivat ihmissuhteet. Oppitunneilla ja ohjauksessa käsitellään yhdessä elämisen ja toimimisen periaatteita ja selvitellään mikä on kiusaamista ja keskustellaan sen vaikutuksesta kiusattuun oppilaaseen ja koko ryhmään. Oppilaille annetaan ohjeet miten heidän tulee toimia, jos heitä kiusataan tai he havaitsevat kiusaamista. Toimintamalli kiusaamisten selvittelyssä Kiusaamisen selvittely edellyttää aikuisilta kykyä havaita sekä rohkeutta ja taitoa puuttua kiusaamiseen heti. Joka havaitsee, hän selvittää ketä kiusataan, kuka kiusaa, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat nähneet. Tapahtumien kulku on käytävä läpi asianosaisten ja silminnäkijöiden kanssa. Tärkeää on kirjata muistiin tapahtumien kulku, päätökset ja ratkaisut. Jatkokäsittelystä sovitaan tarvittaessa rehtorin ja kuraattorin kanssa. Samalla päätetään tukitoimista kiusatulle ja tarvittaessa kiusaajalle. Selvittelyn jälkeen on välttämätöntä järjestelmällinen seuranta. Seurantakokous järjestetään kahden viikon päästä tapahtumasta. Kiusaamisesta tiedotetaan asianosaisten vanhemmille ja pyydetään heidät mukaan selvittelyyn tarpeen mukaan. Väkivalta Väkivalta on sellaista fyysistä toimintaa, joka voi vakavasti vahingoittaa toista henkilöä, kuten lyöminen, potkiminen, kuristaminen tai teräasein tai muiden kiellettyjen välineiden avulla tapahtuva vahingoittaminen. Tapaukset selvitellään samalla tavalla kuin kiusaamistapaukset. Niistä ilmoitetaan kuitenkin heti rehtorille ja kuraattorille. Vakavat tapaukset selvitetään yhteistyössä poliisin kanssa. Koulun oppilashuoltoryhmä kutsutaan käsittelemään vakavia väkivaltatapauksia. Käsittelyn jälkeen koulun rehtori lähettää ilmoituksen oppilaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä, väkivallalla uhkaamisesta, kiusaamisesta tai muusta vakavasta häirinnästä huoltajalle ja koulutuksen järjestäjälle.
Liitteet: Koulujen kriisisuunnitelma Kouluyhteisö ja kriisitilanteet: taustatietoa, lähteitä ja linkkejä Mielenterveysongelmat koulussa, toimintaohjeet Toimintasuunnitelma: Ennaltaehkäisystä hoitoon Toimintasuunnitelma: Kokeilusta käyttöön Tupakointi oppilaitoksissa Oppilashuollon yhteystiedot Huumeryhmän jäsenet Tarkennus mielenterveyslaista Muistio oppilas ja opiskelijahuoltoa, kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyötä sekä turvallisuutta koskevista lakimuutoksist, OPH Ilmoitus väkivaltatapauksissa, toimintaohjeet Excel muodossa Ilmoitus väkivaltatapauksissa, toimintaohjeet Word muodossa