Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys- ja tellisuustiminnasta vastaava kmissin jäsen Antni Tajani perusti vuden 2011 alussa eurppalaisen mutilun asiantuntijaryhmän. Varapuheenjhtaja Tajani kehtti asiantuntijaryhmää esittämään susituksia siitä, kuinka vahvistetaan mutilun asemaa Eurpan innvaatiplitiikassa kansallisella, alueellisella tai paikallisella taslla, sekä esittämään yhteisen näkemyksen painpistealat ja timet, jilla mahdllistetaan se, että mutilusta tulee Eurpan taslla lennainen sa innvaatiplitiikkaa innvaatiuninihankkeen mukaisesti. Kuluneen vuden aikana eurppalaisen mutilun asiantuntijaryhmä n kkntunut seitsemän kertaa sekä järjestänyt c-design plicy wrkshpin yli viidenkymmenen keskeisen sidsryhmän kanssa, jtka edustivat hallituksia, tellisuutta, krkeakuluja, mutilutellisuutta ja julkista sektria. Asiantuntijaryhmä maksui laajakantaisen näkemyksen ja määritti 21 timenpidesusitusta, jtka ryhmiteltiin kuuteen strategiseen mutilutimen alaan, jtka vidaan esittää lyhyesti seuraavasti: 1. Eurppalaisen mutilun erttuminen maailmannäyttämöllä 2. Mutilun asemiminen Eurpan innvaatijärjestelmään 3. Mutilu innvatiivisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä varten 4. Mutilu innvatiivista julkista sektria ja yhteiskuntaa varten 5. Mutilun tutkimuksen aseminti 2000-luvulle 6. 2000-luvun mutiluvalmiudet 1.1 STRATEGINEN MUOTOILUTOIMI 1 Eurppalaisen mutilun erttuminen maailmannäyttämöllä Eurppalaisessa kulttuurissa sen arvjen ja vahvuuksien mukaisesti lutujen eurppalaisten tutteiden ja palvelujen ainutlaatuisten minaispiirteiden ja laadun perusteella susituksissa vaaditaan tunnustusta Eurpan nykyisille mutilun huippuyksiköille sekä kehtetaan levittämään hyviä käytäntöjä tellisuuteen laajemmin, jtta saadaan aikaan kilpailukykyä maailmanlaajuisella taslla. Eurppalaiselle tellisuudelle n tiedtettava kestävän mutilun eduista, ja tätä n tuettava Eurpan mutiluinnvaatin entistä khdennetummalla immateriaaliikeuksien sujalla ja täytäntöönpanlla sekä vahvistamalla eurppalaisen mutilun kansainvälistä tunnustusta perustamalla Eurpan mutilutunnus. Aalt-ylipist Pstisite Käyntisite Puhelin 09 47001 aalt.fi PL 31000 Hämeentie 135 C krista.kinnunen@aalt.fi Krista Kinnunen 00076 AALTO Helsinki Y-tunnus 2228357-4 VAT FI22283574 Ktipaikka Helsinki
2 (5) 1) On määritettävä Eurpan nykyiset mutilun huippuyksiköt liiketiminnan ja tellisuuden alilla ja vahvistettava niitä sekä tarjttava niille keint tehdä yhteistyötä avimissa verkissa, jista innvaati siirtyy kk eurppalaiseen telliseen eksysteemiin. 2) On edistettävä mutilun yhä laajempaa käyttöä eurppalaisessa tellisuudessa, kska näin edistetään synergiita, jtka tukevat taluskasvua, ympäristön kunnstamista sekä ssiaalisen ja emtinaalisen arvn nusua ttaen samalla humin uusiutuvien ja ktperäisten resurssien tarpeet. 3) On perustettava erityinen EU:n ikeusistuin/tumiistuin tarkastelemaan eurppalaisia immateriaaliikeustapauksia ja edistettävä ja lisättävä tumareiden kulutusta kansallisissa tumiistuimissa suhteessa immateriaaliikeuksien sujaamiseen fyysisessä maailmassa ja verkssa. Tavitteena n pyrkiä rikkmusten salta nllatleranssiin. Tämä edellyttää lainsäädännön tarkistamista, jssa siihen n sisällytettävä immateriaaliikeuksien sujelun jaetun vastuun hulehtimisvelvllisuus kk digitaalisessa arvketjussa. 4) Ludaan eurppalaisen ympäristömerkin kaltainen Mutiltu Eurpan uninissa - tunnus mutilupalvelujen vientiä piristämään. Tarkitus n tehdä eurppalaisen mutilun ja innvaatin sujelusta ja sen täytäntöönpansta entistä tehkkaampaa ja helpsti saavutettavaa samalla kun nstetaan dtusten tasa ja yhdistetään huippusaaminen kestävyyteen. 1.2 STRATEGINEN MUOTOILUTOIMI 2 Mutilun asemiminen Eurpan innvaatijärjestelmään Susituksissa paintetaan tulksekkaan mutilua kskevan plitiikan valmistelua siten, että saatavilla n indikaattreita ja että mutilun vaikutusta taluteen, investintien tuttn ja ympäristöön mitataan keräämällä lutettavaa ja vertailtavaa tilasttieta mutilusta taludellisena timintana EU:n nykyisistä tilastista. Mutilu n sisällytettävä innvaati-hjelmiin ja yrityshautmihin kaikkialla Eurpassa, jtta lisätään tietisuutta mutilusta. Tuetaan mahdllisuutta levittää uusia mutilumetdlgiita, kuten Open Designia. Innvatiivisissa julkisissa hankinnissa mutilua tarkastellaan keskeisenä strategisena alana ja mutiluhallint esitetään keskeisenä hallintvälineenä ja prsessina mutilun laadun parantamiseksi kaikkialla Eurpassa. 5) On edelleen tuettava ja laajennettava tarvittavia timia entistä tehkkaampien ja lutettavampien menetelmien kehittämiseksi mutiluun tehtävien investintien vaikutusten mittaamiseksi kasvun ja yhteiskunnallisen hyvinvinnin kannalta niin mikr- kuin makrtaslla. Tulkset lisi sisällytettävä Eurpan innvaatitilastihin. 6) On vahvistettava nykyisen NACE-kdin 74:10 Taidetellinen mutilu ja suunnittelu täytäntöönpana kaikissa jäsenvaltiissa ja varmistettava sen päivittäminen tarvittaessa esikuva-analyyseja ja vertailevaa analyysia varten kaikissa jäsenvaltiissa. 7) Mutilu n sisällytettävä innvaatin ja yrityshautmihin ja niiden verkstihin. 8) On laadittava suuntaviivja, menettelyhjeita, säädöskehystä ja kkeellisia tilja Open Designin käytön edistämiseksi. 9) On kehitettävä eurppalaista plitiikkaa, jlla varmistetaan entistä kehittyneempi lähestymistapa innvatiivisten ratkaisujen julkisiin hankintihin tunnustamalla mutilu, sen sisällyttäminen ja täytäntöönpan käyttäjäkeskeisen innvinnin ajurina.
3 (5) 10) On parannettava mutiluhallinnn asiantuntemuksen ja välineiden saatavuutta yrityksille kaikkialla Eurpassa, jtta tuetaan mutilun käsityskykyä ja sen sekä mutiluhallinnn yhdentämistä kasvua edistävänä strategisena välineenä. 1.3 STRATEGINEN MUOTOILUTOIMI 3 Mutilu innvatiivisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä varten Susituksissa paintetaan mutilun huippusaamisen vahvistamista Eurpan jhtavissa mutilualan suuryrityksissä, Eurpan mutilujhtajuuden säilyttämistä siellä missä se n vahvaa sekä Eurpan mutilusta tietisten huippujhtajien seuraavan sukuplven jatkuvaa kehittämistä. Susituksissa tarkastellaan mahdllisuutta tukea keskisuuria yrityksiä, jtka pyrkivät kasvamaan mutiluinnvaatin kautta suuriksi mutilujhteisiksi yrityksiksi. Lisäksi niissä pyritään valjastamaan suurten yritysten saaminen ja asiantuntemus Eurpan pk-yritysten eduksi. Myös pk-yritysten erityisiä mutiluinnvaatitarpeita tarkastellaan, erityisesti sen kannalta, millaisia mahdllisuuksia tarjaa Hrisntti 2020 -alitteen hjelmien helpmpi saatavuus. Mutiluinnvaatin pansta työpaikkjen lumisessa ja sen tehtävää tutannn uusien mutjen, kuten tulevaisuuden tehtaan salta tarkastellaan, kuten myös seuraavan Mdern Craft -sukuplven ilmaantumista Eurpassa, minkä yhteydessä mutilu n sisällytettävä entistä laajemmin ammatillisen kulutuksen järjestelmiin. Valmistustellisuuden ja tutannn npeasti muuttuvaa kntekstia krstetaan. Myös Eurpan tarvetta pysyä uusien ja kehittyvien prsessien ja metdlgiiden kärjessä paintetaan ratkaisevana tekijänä menestykselle tulevaisuudessa. 11) On perustettava Eurpan laajuinen mutilujhtamisen hjelma, jlla varmistetaan, että Eurpan seuraavan sukuplven suuryrityksiä jhtavat mutilutietiset jhtajat, jtka saavat hyödyntää paremmin mutilua. 12) On kehitettävä hjelmia tukemaan Eurpan keskisuuria yrityksiä, jtka pyrkivät kasvamaan mutiluinnvaatin avulla mutilujhteisiksi suuryrityksiksi. 13) On perustettava mekanismeja, jiden avulla mutilusaamisen ja parhaiden käytäntöjen siirtäminen lisi entistä tehkkaammin mahdllista mutilujhteisten suuryritysten, krkeakulujen ja pk-yritysten kesken. 14) Mutiluinnvaatita n vahvistettava pk-yrityksissä ttamalla humin pk-yritysten erityistarpeet Hrisntti 2020 -alitteen kaltaisissa EU:n hjelmissa. On myös helptettava pk-yritysten pääsyä jäsenvaltiiden tasn hjelmiin. 15) On tunnustettava ppispimuskulutuksen ja ammatillisen kulutuksen arv maailmanlukan asiantuntijiden ja ammattitaitisten käsityöläisten tuttamisessa perinteisille ja kehittyville alille, jilla tetaan yhä enemmän humin mutilu kasvun ja uusien työpaikkjen ajurina. 1.4 STRATEGINEN MUOTOILUTOIMI 4 Mutilu innvatiivista julkista sektria ja yhteiskuntaa varten Susituksissa peräänkuulutetaan entistä innvatiivisempien julkisten hankintjen laajaa kehittämistä siten, että lisätään julkisen sektrin päätöksentekijöiden mutilutietisuutta, myös kmississa. On tarjttava enemmän tukea mutilijiden paremman integritumisen helpttamiseksi julkisen sektrin ympäristöihin, jtta nämä vivat sallistua tiiviimmin julkisen sektrin timintaan ja palvelujen kehittämiseen. On saatava myös rakennerahastt tukemaan mutiluinnvaatiita yhteiskunnallisen muutksen edistämiseksi. Raprtissa susitellaan myös suuntaviivjen ja tukiaineistn laatimista sekä ammattilaisten ja jhthenkilöiden kulutuksen jatkamista mutilua kskevien hyvien käytäntöjen alalla niin hankintjen kuin päätöksenten salta. 16) Mutilun/mutilijiden käytön lisääminen julkisen sektrin innvaatiissa:
4 (5) Perustetaan kmissin mutilulabratri, jka tteuttaa pienimutisia esittelyhankkeita mutilujhteisen julkisen sektrin innvinnin arvn sittamiseksi. Tuetaan mutilijiden entistä laajempaa sallistumista eläviin labratriihin, jissa ssiaaliset innvaatit ja julkiset palvelut vat kriittisiä haasteita. On hyödynnettävä Eurpan rakennerahastjen, erityisesti Eurpan aluekehitysrahastn ptentiaalia mutiluinnvaatin hyödyntämiseksi ssiaalisessa muutksessa kaikilla plitiikan alilla. 17) On kehitettävä julkisen sektrin hallinnn valmiuksia käyttää itse mutilun menetelmiä ja hankkia tehkkaasti mutilua: mutilun työkalupakkien, tapaustutkimusten sekä EU:n timielinten, jäsenvaltiiden ja alueiden mutilijavierailujen avulla kehittämällä mutilun petussuunnitelma hallintvirkamiesten kuluttamiseksi ja kehittämiseksi sekä mutilun mestarilukkia tehkkaan päätöksenten ja hankintjen edistämiseksi. 1.5 STRATEGINEN MUOTOILUTOIMI 5 Mutilun tutkimuksen aseminti 2000-luvulle Mutilun tutkimus n tärkeä strateginen väline Eurpan mutiluinnvaativalmiuksien parantamiseksi. Susitukset kskevat mutilun tutkimuksen sekä sen menetelmien ja lähestymistapjen sisällyttämistä kknaisvaltaisemmin EU:n tutkimushjelmiin, mutilun arvn jatkuvan arviinnin käynnistämistä Hrisntti 2020 -hjelmassa sekä eurppalaisen mutilun tutkimusverkstn perustamista palvelemaan yritysten, tellisuuden, julkisen sektrin ja yhteiskunnan mutiluinnvaatitarpeita. 18) Mutilun tutkimus n sisällytettävä Eurpan tutkimusjärjestelmään sellaisen uuden saamisen lumiseksi, jka vahvistaa innvaatita samalla kun mutilun arva arviidaan jatkuvasti Hrisntti 2020 -hjelmassa: ttamalla mutilun tutkijat mukaan eri aljen välisiin ja mnialaisiin tutkimushjelmiin, jissa tarkastellaan ilmastnmuutksen, elintarviketurvan sekä terveyden ja hyvinvinnin kaltaisia maailmanlaajuisia haasteita rahittamalla mutilun arvn arviintia ja viestintää Hrisntti 2020 -hjelmassa. 19) On lutava mutilun tutkijiden Eurpan tasn verkst vaalimaan eri timijiden välistä entistä tiiviimpää vaihta sekä rhkaisemaan ja vahvistamaan Eurpan mutiluinnvaativalmiuksia tukevaa tutkimusta. 1.6 STRATEGINEN MUOTOILUTOIMI 6 2000-luvun mutiluvalmiudet Susituksissa kehtetaan kehittämään eurppalaisia mutiluinnvaativalmiuksia kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta keskeisenä strategiana. Jatkuvan ja elinikäisen ppimisen yhteydessä niissä krstetaan tarvetta sisällyttää mutiluppia kaikkien Eurpan kansalaisten yleissivistävään kulutukseen sekä ammatilliseen kulutukseen ja krkeakulupetukseen. Eurpan jhtaseman säilyttämistä mutilun alalla tarkastellaan tulevaisuuden valmiustarpeisiin vastaamisen kautta mutilualan ammateissa sekä tulevaisuuden jhtajien ja yrittäjien mutiluvalmiuksien parantamisen kautta. 20) On parannettava kaikkien Eurpan kansalaisten mutilulukutaidn tasa vaalimalla mutiluppimisen kulttuuria kaikilla petusjärjestelmän tasilla. 21) Rhkaistaan jäsenvaltiita tukemaan 2000-luvun mutiluvalmiuksien kehittämistä:
5 (5) sisällyttämällä mutilun strateginen asema krkeakulupetuksen eri alille vahvistamalla mutilun ammattilaisten jatkuvan ammatillisen kehittämisen hjelmia sisällyttämällä mutilu ppispimuskulutukseen. 1.7 Menestyksen varmistaminen ehdtukset Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin luvussa 4 esitetään 21 timenpidesusituksen täytäntöönpann tueksi klme erillistä ehdtusta, jilla pyritään varmistamaan mutilun menestyksekäs sisällyttäminen eurppalaiseen innvintiin. Ehdtukset n sitettu erityisesti Eurpan kmissille. A. Laaditaan Eurpan laajuinen krkeatasinen ja asianmukaisesti khdennettu viestintäja edistämishjelma uninin, jäsenvaltiiden ja mutilun sidsryhmien tasilla tietisuuden lisäämiseksi timenpidesusituksista ja niiden täytäntöönpann sallistumisen mahdllistamiseksi. B. Käynnistetään mutilua kskeva jatkuva vurpuhelun Eurpan kmissin kanssa BEDA:n (Bureau f Eurpean Designers Assciatin) kaltaisten rganisaatiiden kautta, jtka tarjavat Eurpan laajuisen kattavuuden, jtta vidaan keskittyä Eurpan taslla kaikkiin mutilun kehittämiseen ja kasvuun liittyviin asiihin Eurpan innvaatiplitiikassa. C. Perustetaan mekanismi, jka mahdllistaa edistymisen jatkuvan seurannan strategisella taslla timenpidesusitusten jatkuvassa täytäntöönpanssa. Tätä valv mutilun asiantuntijaryhmä. Lisätietja: Aalt-ylipistn viestintä, Krista Kinnunen, puh. 050 341 2256, krista.kinnunen@aalt.fi Eurpean Design Innvatin Initiative -blgi: http://eurpeandesigninnvatin.eu