Lohjan kaupunki 13.3.2015
Sisällys Lohjan kaupungin suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen 2 1. Valtion erityisavustus on tarkoitettu esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. 2 2. Lähtötilanne Lohjalla 3 Yleistä 3 Esi- ja perusopetuksen nykytila 6 3. Suunnitelma 9 3.1. Opettajaryhmien ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden yhteistyön tiivistämiseen ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentamiseen 10 3.2. Suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mm. oppimaan oppimisen vahvistamiseen, oppimismotivaation kasvattamiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen 15 3.3. Suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mm. koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen edistämällä oppilaiden osallisuutta ja tukemalla oppilaskuntien toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä työrauhaa ja kouluyhteisön hyvinvointia 18 4. Yhteenveto toimenpideohjelmista 19 1
Lohjan kaupungin suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen 1. Valtion erityisavustus on tarkoitettu esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Valtion erityisavustus on tarkoitettu esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi noin 17 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja oppimismotivaation vahvistamiseen. Avustusta voi hakea toimiin, jotka edistävät opetuksen järjestäjien pedagogista ICT:n käyttöä. Avustusta kohdennetaan myös tulevaisuuden esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin pedagogiseen kehittämiseen, joka panostaa oppimaan oppimiseen, koulupudokkuuden ehkäisemiseen sekä koulutuksen toimiin, jotka edesauttavat oppilaiden ja huoltajien osallisuutta. Avustus on tarkoitettu esi- ja perusopetuksen järjestäjille käytettäväksi vuosina 2015 2016. Rahoitusta voidaan myöntää edellyttäen, että eduskunta hyväksyy valtion vuoden 2015 ensimmäisen lisätalousarvion. Valtion erityisavustusta voidaan käyttää opetuksen sisällöllisten ja pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen, liittyen 1. opettajaryhmien ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden yhteistyön tiivistämiseen ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentamiseen. 2. oppimaan oppimisen vahvistamiseen, oppimismotivaation kasvattamiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen 3. koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen edistämällä oppilaiden osallisuutta ja tukemalla oppilaskuntien toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä työrauhaa ja kouluyhteisön hyvinvointia. Kohdan yksi mukaista valtionavustusta voidaan käyttää: opetuksen järjestäjän pedagogisen ICT-toiminnan strategian laatimiseen ja kehittämiseen, jossa yhdistyy koulujen arki, tietohallinto sekä informaalin oppimisen mahdollisuudet (kuten kirjastot ja museot) pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksen järjestäjän pedagogisen ICT-strategian jalkauttamiseen Kohdan kaksi mukaista valtionavustusta voidaan käyttää: eheyttävien ja motivoivien oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja järjestämiseen, joissa korostuu oppimaan oppiminen kehitystoimiin, joissa esiopetuksessa ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksia ohjauksen vahvistaminen koulupudokkuuden ehkäisemiseksi Kohdan kolme mukaista valtionavustusta voidaan käyttää: 2
koulun, oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteistyössä järjestettävien oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen koulun ja kodin välisen yhteistyötä hyödyntävien toimien tukemiseen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin Hakemus voi kohdistua yhteen tai useampaan kehittämiskokonaisuuteen. Rahoitusta ei voi käyttää olemassa olevan toiminnan rahoittamiseen tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta eikä laitehankintoihin. Opetuksen järjestäjä osoittaa toimiin omarahoitusosuuden, joka on 30 % toimintasuunnitelman toimien kustannuksista. Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjillä voi olla yhteisiä toimintasuunnitelmia, mutta hakemukset tulee tehdä järjestäjäkohtaisesti. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttäville perusopetuslaissa tarkoitetuille esi- ja perusopetuksen järjestäjille. Valtion erityisavustushakemus toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 16.3.2015 virka-ajan päättymiseen mennessä. 2. Lähtötilanne Lohjalla Yleistä Vuoden 2013 alusta Karjalohja ja Nummi-Pusulan kunnat liitettiin Lohjan kaupunkiin. 3
Vuoden 2013 Lohjaan liittyivät Karjalohja ja Nummi-Pusula. Lohja järjestää lisäksi Inkoon ja Karjalohjan yläkouluopetuksen. Lohja järjestää myös Siuntion ruotsinkielisen yläkouluopetuksen. Kuntaliitos tekee Lohjan alueista hyvinkin erilaisia. Liitoskunnat ovat asukasluvultaan pienempiä kuin Lohja, kouluverkko hajanainen ja toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan. Kunta on laaja ja välimatkat pitkät. Yksiköt ovat 400 oppilaan kaupunkiympäristöstä hiljaisen maaseudun 20 oppilaan yksikköön. Uusi Lohja jatkaa uuden valtuuston päätöksellä kaksikielisenä. Ruotsinkielisten osuus on nykyisellään Lohjalla 3,9 %, Karjalohjalla 2,0 % ja Nummi-Pusulassa 1,3 % väestöstä. Lohjan elinkeinorakenne on perinteisesti ollut teollisuuspainotteinen. Koulutustaso on Uudenmaan vertailussa alhainen. 2010 tilaston mukaan perusopetuksen jälkeen tutkintoa vailla olevien osuus on 35,9 %. Parhaillaan laaditaan Lohjan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vastaamaan lainsäädännön vaateita. Kehittämiskohteet liittyvät Lohjan kaupungin strategiaan, sivistystoimen toimenpideohjelmaan ja kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelmaan (liitteenä). Lohjan kaupungin opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan kehittämissuunnitelma, digiagenda on hyväksytty vuosiksi 2014 2020 (liitteenä). Erityisavustuksella tuetaan Lohjan esiopetuksen ja koulujen toimintakulttuuria sekä parannetaan oppimistuloksia, hyvinvointia, oppilaiden osallisuutta sekä ehkäistään koulupudokkuutta. Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa vasta harmonisoidaan Lohjan, Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin opetussuunnitelmat yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa hyödynnetään digiagendaa. Kehittämisessä vahvistetaan opettajien ja koulujen välistä yhteistyötä sekä yhteiskunnallista vuorovaikutusta. 4
Toimintaympäristö 5
Esi- ja perusopetuksen nykytila Esiopetus Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä (10.11.2010) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut, että ne esioppilaat, joilla ei ole ollut esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarvetta, ovat olleet koulujen yhteydessä; myös päivähoitopalveluita käyttävät päiväkodeissa. Myös päivähoitoa tarvitsevien esioppilaiden osuus on koko ajan noussut, ja nykyään lähes kaikki koulujenkin yhteydessä toimivat esiopetusryhmät tarjoavat lapselle myös päivähoidon. Perusopetus Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna 2014 2015 yhteensä 5 521 oppilasta, joista alakoulussa on 3 318 oppilasta ja yläkouluissa 2 137 oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. (20.9.2014) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain (20.9.2014 tilaston mukaan) 6
Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain (20.9.2014 tilaston mukaan) Koko kunta yht Anttilan yläkoulualue Harjun yläkoulualue Järnefeltin yläkoulualue Ruotsinkielinen yläkoulualue Mäntynummen yläkoulualue Nummi-Pusula n yläkoulualue Esioppilaita 563 91 112 129 26 129 50 7-12 v. 3 421 654 902 583 119 765 398 13 15 v. 2 034 389 447 419 251 330 198 16 18 v. 943 94 56 Jalavan koulun 66 erityisoppilaita Suomenkieline 28 n perusopetus -1-6 vuosiluokat 23 5 4 4 6 (1) 4-7-9 vuosiluokat 5 1 1 1 1 1 Erityiskoulu 1 Ruotsinkielinen 3 perusopetus -1-6 vuosiluokat 2 2-7-9 vuosiluokat 1 1 Lukiot 4 1 Koululaisten ip-toiminta 460 -suomenkiel. 20 99 103 113 78 37 -ruotsinkiel. 2 30 Yleissivistävään koulutukseen kuuluu suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus ja lukiokoulutus. Lohjan alueella toimii 27 alakoulua, 5 yläkoulua, 1, yhtenäiskoulu, 4 lukiota ja 1 erityiskoulu. Oppilaita on yhteensä perusopetuksessa n. 5515 ja lukioissa n. 943 eli kaikkiaan 6458. Henkilökuntaa on 550, joista opettajia 486. Koulutuspalveluja myydään mm. Inkoon, Siuntion ja Vihdin kunnille. Koulumatkakuljetusten piirissä yhteensä n. 1 700 kuljetusoppilasta (n. 29 % oppilaista). Koulualueet Lohjan oppilasalueet koostuvat viidestä alueesta suomenkielisten yläkoulujen mukaan. Ruotsinkielisenä oppilasalueena on koko Lohja. Lohja on opetuksen järjestäjänä Inkoon suomenkielisille oppilaille sekä Inkoon, Siuntion ja Vihdin ruotsinkielisille oppilaille. Lohjan suomenkielisistä peruskouluista siirrytään yläkouluihin kuvan 1 mukaisella tavalla. Harmaalla kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleanvihreällä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Lohjalla ei ole alakoulukohtaisia oppilaaksiottoalueita. 7
Anttilan yläkoulualueeseen kuuluvat Hiiden koulu (1-6 lk) Karstun koulu (1-6 lk) Roution koulu (1-6 lk) Sammatin koulu (1-6 lk) Tytyrin koulu (1-6 lk) Anttilan koulu (7-9 lk) Jalavan koulu (erityiskoulu) Harjun yläkoulualueeseen kuuluvat Metsolan koulu (1-6 lk) Neitsytlinnan koulu (1-3 lk) Nummentaustan koulu (1-3 lk) Ojamon koulu (1-6 lk) Harjun koulu (7-9 lk) Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat (Lohjansaaren koulu (1-2 lk)) Maksjoen koulu (1-6 lk) 8
Rauhalan koulu (1-6 lk) Ristin koulu (1-6 lk) Järnefeltin koulu (7-9 lk) Mäntynummen yläkoulualueeseen kuuluvat Asemanpellon koulu (1-6 lk) Lehmijärven koulu (1-6 lk) Muijalan koulu (1-6 lk) Nummenkylän koulu (1-6 lk) Perttilän koulu (1-6 lk) ja Pullin koulu (1-6 lk) Mäntynummen yhtenäiskoulu (1-9 lk) Nummi-Pusulan yläkoulualueeseen kuuluvat Pohjoinen alue Ikkalan koulu (1-6 lk) Pusulan koulu koulu (1-6 lk) (Koisjärven koulu (1-6 lk)) Eteläinen alue Hyrsylän koulu (1-6 lk) Oinolan koulu (1-6 lk) ja Nummi-Pusulan koulu (7-9 lk) Ruotsinkielisen oppilasalueeseen kuuluvat Solbrinkens skola (1-6 lk) keskustassa Virkby skola (1-6 lk) Virkkalassa sekä Källhagens skola (7-9 lk) Virkkalassa Lukiokoulutus Lohjan Yhteislyseon lukio Lohjan lukion aikuislinja Virkby gymnasium Nummi-Pusulan lukio Liitteessä on 1 yhteenveto oppilasmääristä kouluittain ja luokittain ja liitteessä 2 koulut kartalla. 3. Suunnitelma Lohjan kaupunki hakee esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen kohdennettua erityisavustusta seuraaviin toimiin, jotka edistävät opetuksen järjestäjien pedagogista: 9
1. opettajaryhmien ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden yhteistyön tiivistämiseen ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentamiseen. 2. oppimaan oppimisen vahvistamiseen, oppimismotivaation kasvattamiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen 3. koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen edistämällä oppilaiden osallisuutta ja tukemalla oppilaskuntien toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä työrauhaa ja kouluyhteisön hyvinvointia. Seuraavassa on suunnitelma kolmen kohdan osalta erikseen. 3.1. Opettajaryhmien ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden yhteistyön tiivistämiseen ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentamiseen 1. Lähtökohdat Hakuedellytykset Kohdan yksi mukaista valtionavustusta voidaan käyttää: opetuksen järjestäjän pedagogisen ICT-toiminnan strategian laatimiseen ja kehittämiseen, jossa yhdistyy koulujen arki, tietohallinto sekä informaalin oppimisen mahdollisuudet (kuten kirjastot ja museot) pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksen järjestäjän pedagogisen ICT-strategian jalkauttamiseen Myöntämisen edellytykset: opetuksen järjestäjä sitoutuu kehittämistoimintaan, joka edistää valtion erityisavustuksen tavoitteita hakemus huomioi paikallisten opetussuunnitelmien uudistamistyön opetuksen järjestäjällä on toimintasuunnitelma, jossa yksilöidään avustuksen käytön kohteena olevat toimet ja kustannukset opetuksen järjestäjä osoittaa toimiin omarahoitusosuuden, j oka on 3 O % toimintasuunnitelman toimien kustannuksista opetuksen järjestäjä sitoutuu raportoimaan rahoituksen käytöstä vuoden 31.1.2017 mennessä hakemuksesta käy ilmi hakukriteerissä j a hakulomakkeessa edellytettävät tiedot hakemus on tehty opetuksen järjestäjän nimissä j a että allekirjoittajalla on nimenkirjoitusoikeus opetuksen järjestäjän puolesta Lohjan kaupunki sitoutuu yllä oleviin myöntämisen edellytyksenä oleviin asioihin. 10
11
Nykytila Lohjalla on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista tieto- ja viestintätekniikan kehittämistyötä. Vuonna 2012 aloitettiin digiagendan laatiminen. Kehittämistyössä luotiin malli koulujen tvt-ympäristön päivittämiseen sekä pedagogisen tvt-tuen järjestämiseen. Osana digiagendan laatimista luotiin ns. tvt-mallikouluja, joissa saatuja kokemuksia voitiin hyödyntää tulevissa hankkeissa sekä muiden koulujen päivittämisessä. Lohjan kaupungin opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan kehittämissuunnitelma, digiagenda on hyväksytty vuosiksi 2014 2020 (liitteenä). Mallikoulujen kokemusten perusteella on luotu malli muiden koulujen käyttöön. Siinä keskeiset tekijät ovat perusinfran, kuten verkkojen ja yhteyksien varmistaminen, pedagogisesti mielekkäät ja kustannustehokkaat laitevalinnat sekä erittäin merkittävänä henkilöstön tuki käyttöönotossa ja käytössä. Tätä mallia levitetään muille kouluille ja parhaillaan hankitaan tablet-laitteita kaikkiin Lohjan kouluihin. Asiantuntijaopettajat ovat pitäneet pedagogisia peruskoulutuksia tablet-laitteiden käyttöön. Nykyisellä rahoituksella pystytään kattamaan koulujen peruskoulutukset, mutta mallin vakiinnuttamiseen ja syventäviin koulutuksiin ja opettajien pedagogiseen ict-tukeen tarvitaan lisärahoitusta. ICT-suunnitelma Lohjan kaupunki hakee ICT-osuudeen erityisavustusta 193 872, josta omarahoitusosuus on 30 %. Liitteenä ovat esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät (20.9.2014). Tietotekniikan opetuskäytössä on perimmiltään kyse tulevaisuuden taitojen ja osaamisen vahvistamisesta. Näitä taitoja ovat esimerkiksi kriittinen ajattelu, työskentelytaidot, yhdessä tekeminen ja globaali toimijuus. Edellä mainittuja taitoja tarvitaan jo nyt. Kyse on ennen kaikkea lasten ja nuorten tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja osallisuuden mahdollistamisesta. Kaikille oppilaille koulusta, kunnasta ja opettajasta riippumatta tulisi taata samat omassa elämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat taidot ja valmiudet. Lohjan opetustoimen Digiagenda 2020 eli Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman jatkotoimenpiteitä koordinoi TVT-ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on sivistysjohtaja Katri Kalske ja jäsenenä on tietohallinnon ja koulujen edustajia selkä opetus- ja hallintopäällikkö. Pedagogiikka ohjaa TVT-hanketta. Tästä syystä suunnittelutyöryhmiin on pyydetty mukaan runsaasti opettajia varhaiskasvatuksesta lukioon sekä rehtoreita jokaiselta kouluasteelta. 12
Tavoitteet Pedagogisen ICT-toiminnan edistämisessä valtionavustusta käytetään Lohjalla opetuksen järjestäjän strategian laatiman strategian, digiagendan kehittämiseen. Tässä yhdistyy koulujen arki, tietohallinto sekä informaalin oppimisen mahdollisuudet (kuten kulttuuripolku ja koulun ja kirjaston välinen yhteistyö tehtyjen suunnitelmien vuoksi) pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohjan kaupungin opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan kehittämissuunnitelma, digiagendan toteuttaminen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman edellytysten mukaisesti Jatkaa ja tehostaa TVT-mallikoulupilotissa opittujen hyvien käytänteiden levittämistä Opetuksen järjestäjän pedagogisen ICT-strategian jalkauttamiseen Lisätä kaikille Lohjan peruskoulujen oppilaille ja henkilöstölle tukea ICT:n hyödyntämiseen oppimisessa ja työssä Tukea ja ohjausta opettajia valmistautumisessa OPS 2016:n tuomiin muutoksiin ja haasteisiin opetustyössä Kehittämistyössä yhdistyy koulujen arki, tietohallinto sekä informaalin oppimisen mahdollisuudet (kuten kirjastot ja museot) pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohjan kaupungin kulttuuripolku nivotaan mukaan digiagendan ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön. Resurssit Haettavan rahoituksen ja oman rahoituksen turvin voidaan jatkaa ja vahvistaa pedagogista ICT-tukea Lohjalla digiagendan ja uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Pedagogisen ICT-tuen tiimi Rahoituksen turvin voidaan palkata viiden hengen pedagoginen ICT-asiantuntijatiimi. Tiimissä on yksi päätoiminen kouluttaja, jolla on koulutustehtävien lisäksi koordinaatio, kehittämis- ja ylläpitotehtäviä. Hän on myös yhdyshenkilö tietohallintoon. Lisäksi tiimiin kuuluu neljä asiantuntijaopettajaa, joille osoitetaan yksi päivä viikossa käytettäväksi opettajien ja koulujen ICT-tiimien kouluttamiseen ja tukemiseen. Pedagogisen ICT-tuen tiimin tehtävät: Koulutuksen koordinointi ja osaamisen kehittäminen Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Verkostoituminen Lohjan koulujen välillä sekä yhteistyö muiden kuntien kanssa 13
ICT-vastaavien ja opettajien kouluttaminen ICT-vastaavien tutorointi sekä konsultointi Luoda kanava osaamisen jakamiseen kaupungin sisällä ja ulospäin Yhteistyö tietohallinnon kanssa Järjestelmien pääkäyttäjän tehtävät soveltuvin osin Koulujen ICT-vastaavien tukeminen Koulujen ICT-vastaavat ovat tärkeässä roolissa jokapäiväisessä koulutyössä henkilökunnan ja oppilaiden ICT-tarpeiden tukemisessa. Pedagogisen ICT-tuen tiimi tukee koulujen ICT-vastaavia kouluttamalla sekä toimimalla heidän tutoreina. Lisäksi ICT-vastaaville osoitetaan työaikaa opettajien pedagogiseen ICT-tukeen. Yhteensä ICT-vastaaville resursoidaan sata vuosiviikkotuntia, kaupungin tasolla resursoidaan kuusikymmentä vuosiviikkotuntia, joka jaetaan kouluille oppilasmäärien suhteessa. ICT-vastaavat / tiimit: Yhteistyö sivistystoimen ICT-asiantuntijoiden kanssa Toteuttaa suunniteltua koulutusmallia omalla koulullaan Kouluttaa koulun henkilökuntaa Toimia pedagogisena tukena muille opettajille Ideoida ja kehittää erilaisia tapoja toimia opetuksessa ja oppimisessa ICT:tä hyödyntäen Etsiä erilaisia pedagogisesti toimivia ja oppilaita innostavia digitaalisia työvälineitä sekä testata niiden käyttöä opetustyössä Verkostoitua muiden koulujen ja yhteistyötahojen kanssa sekä luoda uusia yhteistyöverkostoja haluttaessa jopa kansainvälisellä tasolla Taulukko: Opettajaryhmien ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden yhteistyön tiivistämiseen ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentamiseen Henkilö- / tuntimäärä a-hinta vuosikustannus Koordinoiva asiantuntija 1 hlö 50000 50000 Asiantuntijatiimi 4 hlö 8160 32640 ICT-vastaavat kouluilla 60 vuosiviikkotuntia 1700 102000 Yhteensä, kerrottuna 1,5 koska rahoitusaika 1,5 vuotta 276960 14
Omarahoitusosuus 83088 Avustusosuus 193872 Toimenpiteet ja aikataulutus Kevät-kesä 2015 Rahoituspäätöksen varmistuttua laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma resurssien käytöstä. Keväällä kootaan asiantuntijatiimi, ja varataan heille työaikaa työjärjestykseen. Lisäksi kouluille tiedotetaan ICT-tukeen käytössä olevista tunneista. Koulutuskalenteri suunnitellaan kesän aikana, jotta koulut voivat huomioida sen lukuvuoden suunnittelussa. Lukuvuosi 2015 2016 Lukuvuoden aluksi ICT-tuen tiimi luo tarvittavat rakenteet osaamisen jakamiseen ja koulutusmateriaalien kokoamiseen. Verkkotallenteiden laatiminen aloitetaan, niitä tuotetaan koulutusten yhteydessä sekä kannustetaan opettajia hyödyntämään lyhytvideoita opetuksessaan ja työssään. Lukuvuoden aikana pedagogisen ICT-tuen tiimi järjestää koulutuksia opettajille sekä ICT-vastaaville. Lisäksi ICT-tuen tiimi kannustaa ja ohjaa kouluja verkostoitumisessa ja hakeutumisessa kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. ICT-vastaavat tarjoavat kouluillaan pedagogista lähitukea koulullaan. Pedagogisen ICT-tuen tiimi tekee läheistä yhteistyötä OPS 2016-ohjausryhmän ja työryhmien kanssa. Osaksi Lohjan opetussuunnitelmaa laaditaan päivitetyt oppilaiden ICT-taitotasotavoitteet. Lukuvuosi 2016 2017 Koulutustoimintaa jatketaan. Koulutusten kohdentamista tarkistetaan edellisen lukuvuoden arvioinnin perusteella. Löydetyistä hyvistä käytänteistä tiedotetaan aktiivisesti valtakunnallisesti. Tulokset Lohjan TVT-kehittämissuunnitelman 2014 2012 visio: Digitaalinen osaaminen ja verkostoituminen ovat luonnollinen osa oppilaiden, opettajien, koulujen ja hallinnon arkea. Suunnitelma kokonaisuudessaan liitteenä ja http://bit.ly/tvtsuunnitelma Lohjan sivistystoimessa pedagogisten ICT-asiantuntijoiden tiimi, jonka tehtävänä on koordinoida, kouluttaa, verkostoitua ja tiedottaa. Lohjalla toimii pedagoginen asiantuntijaverkosto/ -pankki, joka levittää jatkuvasti ideoita, toimintatapoja ja hyviä käytänteitä omassa verkostossaan kouluille. Joka koululta 15
löytyy myös pedagoginen asiantuntija/asiantuntijoita, jotka ovat läsnä arjessa. Jakamisesta tulee osa arkea. ICT taidot lisääntyvät, edetään pedagogiikka edellä ja laitteet ovat välineen asemassa. Toimintakulttuurin muutos lähtee aina ihmisistä. Pelot ja epävarmuus häviävät pedagogisen vertaistuen myötä. Uusien laitteiden, ohjelmien ja sovellusten tuloon liittyvät aina myös tuki ja koulutus Koulutuksiin mukaan otetaan koko koulun henkilökunta. Avustajat ovat myös tärkeä ryhmä, jota ei pidä unohtaa, sillä juuri he ovat läsnä luokissa ja auttavat oppilaita. Toimintakulttuurin muutokseen sidotaan koko koulu. Toimintakulttuuri muuttuu tuen, koulutuksen ja yhteistyön sekä innostuksen myötä. Näin on jo käynyt Lohjan mallikouluissa sekä mallin mukaan päivitetyissä kouluissa. Digitaalinen osaaminen, verkostoituminen ja jakaminen ovat arkipäivää kaikissa Lohjan 33 peruskoulussa ja esiopetuksessa. 3.2. Suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mm. oppimaan oppimisen vahvistamiseen, oppimismotivaation kasvattamiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen Lähtötilanne Lohjan kaupungissa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä varten on perustettu ohjausryhmä, joka suunnittelee, koordinoi, seuraa ja arvioi opetussuunnitelmatyötä. 16
Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt tuntijaon ja parhaillaan alatyöryhmät (liitteenä) työstävät ainekohtaisia osuuksia. Perusteluja: Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja eheyttäminen oppimismotivaation ylläpitämisessä ja kehittämisessä Jotta kouluissa lähdettäisiin toteuttamaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia sekä kehittämään toimintakulttuuria OPS :aan kirjattujen toimintakulttuuria ohjaavien periaatteiden mukaisesti, tarvitaan koulutusta (sekä kouluttajakoulutusta että koko kunnan yhteisiä koulutustilaisuuksia), osa koulutuksista suunnattaisiin työpareille/pienryhmille, jotta uudet työtavat ja asenteet saataisiin osaksi koulujen toimintakulttuuria työaikaa valmiiden mallien tekemiseksi, joissa on otettu mukaan koulun ulkopuoliset toimijat ja yhteistyökumppanit (kirjasto, museo, paikalliset yritykset, kolmannen sektorin toimijat jne. ) Suomen koululaitoksessa on ongelmana nopea oppimismotivaation lasku. Tarvitaan koulutusta, jossa opettajille annetaan keinoja ja välineitä, joiden avulla voidaan vahvistaa oppilaiden 17
oppimismotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä (mm. eheyttäminen ja oppilaiden omien vahvuuksien hyödyntäminen oppimisessa ) Oppimaan oppiminen ja oppimismotivaation kasvattamiseen oppimaan oppimiseen liittyvää koulutusta rehtoreille ja koko opetushenkilöstölle (opettajat, avustajat). On tärkeä saada koulun johto opettajien ohella sisäistämään oppimaan oppimisen merkitys oppilaiden tulevaisuuden kannalta. Myös koulunkäyntiavustajien rooli oppimaan oppimisessa on tärkeä. Lohjalla oppimaan oppimisen taidoista on tarjottu koulutusta jo Osaava-hankkeen puitteissa. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan ole vielä päässeet koulutukseen. Tuleva OPS painottaa voimakkaasti oppimaan oppimisen taitoja ja tavoitteena on, että opettajakunta mahdollisimman laajasti saisi koulutusta. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen esiopetuksessa esiopetukseen tarvitaan henkilöä (psykiatrinen sairaanhoitaja), joka on mukana arjessa tukemassa lasta ja henkilöstöä haastavissa tunne-elämään liittyvissä vaikeuksissa sekä tuomassa osaamista psyykkisen tuen järjestämiseen yhteisössä Ohjauksen vahvistaminen koulupudokkuuden ehkäisemiseksi yläkouluille tarvitaan yhteinen ns. koulu coach, joka nopeasti pystyy tarttumaan matalalla kynnyksellä poissaoloihin ja niiden syihin yläkouluissa. Mitä pitempään oppilas on poissa, sitä vaikeampi häntä on saada takaisin kouluun. Ongelma on nopeasti kasvava ja yhteinen kaikille Lohjan yläkouluille. Hakuedellytykset Kohdan kaksi mukaista valtionavustusta voidaan käyttää: eheyttävien ja motivoivien oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja järjestämiseen, joissa korostuu oppimaan oppiminen kehitystoimiin, joissa esiopetuksessa ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksia ohjauksen vahvistaminen koulupudokkuuden ehkäisemiseksi Toimintasuunnitelma Koulujen laatimien kehittämis-ja koulutusuunnitelmien pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan tarvelähtöistä, seudullista täydennyskoulutusta. Koulutuksen keskeisinä teemoina ovat TVT:n pedagoginen käyttö, työhyvinvointi, työyhteisötaidot ja opetussuunnitelmauudistuksen mukanaan tuomat haasteet. Täydennyskoulutuksella tuetaan koulukohtaisten OPS-ohjaajien/ tiimien osaamista, jotta heillä on riittävästi valmiuksia ohjata OPS-työn etenemistä omilla kouluillaan. Lisäksi järjestetään koulutusiltapäiviä suurille ryhmille OPS:aan liittyvistä tärkeistä aiheista, kuten esim. arviointi ja laaja-alainen osaaminen. Koulutuksissa pyritään edistämään toiminnallisuutta ja ajattelua kehittävien toimintamallien ohjaamista, käytännönläheisyyttä sekä hyvien käytännössä kehitettyjen toimintamallien jakamista. 18
Lohjan kouluissa on laadittu työyhteisön kehittämis- ja koulutussuunnitelmia, jotka kokemuksen myötä täsmentyvät ja jalostuvat. Opetusuunnitelmauudistuksen onnistuminen kouluissa vaatii vielä panostamista. Omalla koululla tapahtuvaan kehittämistyöhön tarvitaan koulukohtaisia OPSohjaajia, jotka osallistavat koko henkilöstön ja sidosryhmät aktiiviseen ja tulokselliseen opetussunnitelmatyöhön. Lisäksi kaivataan koulutusta monelta uuden OPS:n aihealueelta. TVT:n pedagogisen käytön ohjaustarve on lisääntynyt voimakkaasti, kun koulujen opetusvälineistö-ja laitteisto on uudistunut. Kouluttajatiimien antamalle ohjaukselle ja koulutukselle on kovasti kysyntää. Taulukko: Suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mm. oppimaan oppimisen vahvistamiseen, oppimismotivaation kasvattamiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen Kustannukset Oppimaan oppiminen ja oppimismotivaation kasvattamiseen yhteensä ( ) oppimaan oppimiseen liittyvää koulutusta rehtoreille ja koko opetushenkilöstölle (opettajat, avustajat). On tärkeä saada koulun johto opettajien ohella sisäistämään oppimaan oppimisen merkitys oppilaiden tulevaisuuden kannalta. Myös koulunkäyntiavustajien rooli oppimaan oppimisessa on tärkeä. Lohjalla oppimaan oppimisen taidoista on tarjottu koulutusta jo Osaava-hankkeen puitteissa. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan ole vielä päässeet koulutukseen. Tuleva OPS painottaa voimakkaasti oppimaan oppimisen taitoja ja tavoitteena on, että opettajakunta mahdollisimman laajasti saisi koulutusta. ratkaisukeskeistä koulutusta niin rehtorille kuin henkilökunnallekin (kuuden alueen rehtoreille ja opettajille järjestetään kahdessa eri osassa 5 päivän koulutus. Koulutuskulut ja sijaiskulut 48 000 ) Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen esiopetuksessa esiopetukseen tarvitaan henkilöä (psykiatrinen sairaanhoitaja), joka on mukana arjessa tukemassa lasta ja henkilöstöä haastavissa tunne-elämään liittyvissä vaikeuksissa sekä tuomassa osaamista psyykkisen tuen järjestämiseen yhteisössä Ohjauksen vahvistaminen koulupudokkuuden ehkäisemiseksi yläkouluille tarvitaan yhteinen ns. koulu coach, joka nopeasti pystyy tarttumaan matalalla kynnyksellä poissaoloihin ja niiden syihin yläkouluissa. Mitä pitempään oppilas on poissa, sitä vaikeampi häntä on saada takaisin kouluun. Ongelma on nopeasti kasvava ja yhteinen kaikille Lohjan yläkouluille. Kouluchoach-koulutus: Koulutus suunnataan alueiden henkilöstölle, esim. kuraattoreille 6 x 2500, yhteensä 15 000, Alueiden yhteiset suunnittelupäivät 4 x 12 henkilöä, yhteensä 1800, Materiaalihankinnat yhteensä 2000, Yhteensä 18 800 28000 25000 48000 Haettava määräraha ( ) 40000 Haettava määräraha ( ) 50000 Hankekokonaisuudet 1-3 koordinaatiotehtävät mm. toiminnan suunnittelun ja toteutusten koordinointi, koulutussuunnittelu ja ohjaus Haettava määräraha ( ) 28000 143000 19
3.3. Suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mm. koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen edistämällä oppilaiden osallisuutta ja tukemalla oppilaskuntien toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä työrauhaa ja kouluyhteisön hyvinvointia Hakuedellytykset Kohdan kolme mukaista valtionavustusta voidaan käyttää: koulun, oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteistyössä järjestettävien oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen koulun ja kodin välisen yhteistyötä hyödyntävien toimien tukemiseen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin Taulukko: Suunnitelma esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen mm. koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen edistämällä oppilaiden osallisuutta ja tukemalla oppilaskuntien toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä työrauhaa ja kouluyhteisön hyvinvointia kohde koulun, oppilaiden ja huoltajien kanssa yhteistyössä järjestettävien oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen kustannukset yhteensä ( ) mihin 8000 oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus kodin ja koulun yhteistyöpäivinä (kuudella eri yläkoulualueella eri kouluissa yhteisesti sovitun mallin mukaisesti; kokonaisuudet nähtävissä pedanetissä ja käytettävissä kaikilla kouluilla) koulun ja kodin välisen yhteistyötä hyödyntävien toimien tukemiseen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi vanhemmuuden tukeminen päihdetyön tukeminen ja päihdekasvatus 10000 yleissivistävä opetus laatii yhteistyössä Lohjan kaupungin vanhempainyhdistyksen kattojärjestön, Lokovan kanssa Lohjan lasten ja nuorten lapsivaikutusarviointimallin, jota hyödynnetään keskeisissä lapsia ja nuoria koskevissa asioissa mm. opetussuunnitelman laatiminen ja arviointi ja osallisuus 20000 Eri yläkoulualueilla järjestetään vanhempainkouluja niin alakoululaisille kuin yläkoululaisille. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Vertaistuen avulla saadaan tukea perheen arkeen. Kokemusten pohjalta pyritään löytämään toimiva vanhempainkoulumalli. Samoin kokeillaan järjestää esimerkiksi Tytyrin ja Anttilan kouluilla (tarvittaessa muillakin kouluilla) vanhemmille suunnattua harrastustoimintaa, erityisryhmänä maahanmuuttajat. 14000 Tavoitteena on luoda yläkoulun ohjausmalli myös alakouluihin. Kustannukset: alakouluille suunnatun materiaalin laadinta ja asiantuntijat päihdekasvatustunneille. Kaikille 7 yläkoulualueelle (alueiden alakouluille): 7 x 2000 eli 14 000. kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien hankintoihin 15000 yhteistyössä Lokovan ja vanhempainyhdistyksistä muodostuneen vaikuttajaraadin (lähidemokratiamalliin kuuluva raati) ja oppilaskuntien kanssa toteutetaan kouluviihtyvyyttä lisäävä yhteisprojekti, jonka hankintoihin haetaan määrärahaa 20
kohde yhteensä 67000 kustannukset yhteensä ( ) mihin 4. Yhteenveto toimenpideohjelmista 1. opettajaryhmien ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden yhteistyön tiivistämiseen ja pedagogisten ICT-tukihenkilöiden työn laajentamiseen. 2. oppimaan oppimisen vahvistamiseen, oppimismotivaation kasvattamiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen 3. koulun toimintakulttuurin vahvistamiseen edistämällä oppilaiden osallisuutta ja tukemalla oppilaskuntien toimintaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä työrauhaa ja kouluyhteisön hyvinvointia. Kustannukse t yhteensä ( ) Haettu avustus ( ) Omavastu u ( ) 276960 193872 83088 143000 100100 42900 53000 37100 15900 Yhteensä 472960 331072 141888 21