KERAVA 9. ALIKERAVA UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN (2311) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 26.5.2015 päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut 26.5.2015
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen määrittely 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely Uudenmaan Sairaalapesula, asemakaavan muutos (2311) Diaarinumero 210/864/2015 Asemakaavan muutos Keravan kaupungin 9. Alikeravan kaupunginosan kortteliin 363 sekä puistoalueelle. Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. Alikeravan kaupunginosan kortteli 363 sekä puistoaluetta. Tämän asemakaavan alueella tonttijako tehdään erillisenä Vireilletulo kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 Hyväksyminen kaupunkikehitysjaostossa kaupunginhallituksessa x.x.2015 x.x.2015 1.3 Yhteystiedot Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 04250 KERAVA Tommi Jääskeläinen kaava-arkkitehti puh. 040 318 2388 tommi.jaaskelainen@kerava.fi KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 04250 KERAVA Virkailijoiden talon asemakaavaluonnoksen selostus Päivitetty 26.5.2015
3 1.4 Kaava-alueen sijainti 1.5 Kaavan päätarkoitus Suunnittelualue sijaitsee Alikeravan Myllynummen teollisuusalueella noin 3,5 km etäisyydellä Keravan keskustasta etelään. Alue rajautuu teollisuusrakennusten kortteliin 356, Isokiventiehen ja Silokalliontiehen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa puiston osan käyttötarkoitus teollisuusrakentamiseen, ja sijoittaa suunnittelualueen läpi kulkeva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alue. Alueelle jää myös rasitteeksi kaukolämpölinja. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen luonnonarvot sekä auto-paikkojen että virkistysalueiden riittävyys. Muutosalueen pinta-ala on noin 18 824 m², josta korttelialuetta on 14 951 m 2 ja puistoa noin 3 873 m 2. Teollisuustontilla on 7 475,50 k-m 2 verran rakennusoikeutta, joka ylittyy vähäisesti (152,50 k-m 2 ).
4 1.6 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen määrittely... 2 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely... 2 1.3 Yhteystiedot... 2 1.4 Kaava-alueen sijainti... 3 1.5 Kaavan päätarkoitus... 3 1.6 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.2 Muut vaikutukset... 15 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 15 5.6 Nimistö... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15
5 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (päivitetty 26.5.2015) 3. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin 4. Voimassa oleva asemakaava 5. Asemakaavan muutos 6. Kaavan merkinnät ja määräykset 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uudenmaan maakuntakaava, YM, 8.11.2006 2. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, YM, 30.10.2014 3. Yleiskaava 2020, Keravan Kaupunkisuunnittelu, lainvoimainen 22.6.2006 4. Keravan liikennejärjestelmä 1999 2020, luonnos, Keravan Kaupunkitekniikka 7.12.1999 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki 6. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 13.12.2010
6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite Keravan kaupunki 2014 Vireilletulo Oas (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 Kirjeet 16.5.2015 / sähköpostit 23.3.2015 osallisille Ilmoitus lehdessä 18.3.2015, internetissä ja ilmoitustaululla 23.3.2015 Oas nähtävillä 23.3. 7.4.2015 Luonnos Kirjeet / sähköposti osallisille x.x.2015 Ilmoitus lehdessä x.x.2015, internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 Nähtävillä x.x. x.x.2015 Ehdotus Kirjeet muussa kunnassa asuville maanomistajille x.x.2015 Ilmoitus internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille x.x.2015 Nähtävillä x.x. x.x.2015 Hyväksyminen Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015 Kaupunginhallitus x.x.2015 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Teollisuusrakennusten korttelialuetta laajennetaan puistoalueelle. Laajennusosalle osoitetaan maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sekä ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla teollisuustontille sijoitettuna huoltoajo ja tontille ajo sallitaan. Silokallionpuisto pienenee muutoksessa 2840 m 2, mutta yleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen koilliskaakkosuuntainen viheryhteys kuitenkin säilyy. Alueen toteuttaminen on mahdollista toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. Tulevat maanomistajat vastaavat kustannuksillaan tonttijaon muutoksesta ja kiinteistön lohkomisesta. 3 Suunnittelun lähtökohdat Keravan kaupunki on solminut kiinteistökaupan esisopimuksen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n kanssa, jolla kaupunki on sitoutunut valmistelemaan asemakaavan muutoksen siten, että osa
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 7 puistoalueesta osoitetaan osaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n omistamaa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Alueelle jää rasitteeksi kaukolämpölinja. Suunnittelualueella on vuonna 1991 rakennettu osittain kaksikerroksinen tekstiilihuoltopalveluita tuottava Uudenmaan sairaalapesula Oy:n teollisuusrakennus, jota on laajennettu vuonna 2011. Kaavamuutosalueen koillisosassa on kapea Silokallionpuisto, jonka poikki on rakennettu kevyenliikenteen väylä. Puistoalue on osa suurempaa viherverkostoa ja sen merkittävät luontokohteet muodostuvat muutamista siirtolohkareista. Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue on osa Myllynummen teollisuusaluetta, joka sijaitsee pienellä kallio- moreeniharjanteella. Harjannetta ympäröivät pienet sekapuumetsäsaarekkeet, mäen laella valtapuuna on kuitenkin mäntyä. Alueen maisemakuvaa hallitsevat matalat ja I-II kerroksiset teollisuusrakennukset. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Suurimmat siirtolohkareet ovat asemakaavalla suojeltuja (myös teollisuustonttien sisällä). Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Muutosalueella ei ole asukkaita. Lähimmät asuinrakennukset ovat suunnittelualueen lähellä olevalla Piikiventien varrella. Yhdyskuntarakenne Teollisuusalue on rakennettu melko tehokkaasti, mutta pääosin vain yhteen kerrokseen. Teollisuustonttien tehokkuusluku (e) on 0,5 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Kaupunkikuva Kaupunkikuva muodostuu melko matalasta teollisuus- ja varastorakennuksista, joiden julkisivut ovat suurimmaksi osaksi punaista pystyprofiloitua peltiä tai pystyrimalaudoitusta. Palvelut Alueen läheisyydessä on lounasravintoloita ja lähimmät kaupalliset palvelut ovat Saviolla ja Keravan keskustassa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueen ympäristössä on runsaasti teollisuus- ja logistiikka-alan työpaikkoja. Kaavamuutoksen toteuttaminen saattaa lisätä työpaikkojen määrää, kun toimintatilat kasvavat. Virkistys Kaavamuutosalueen koillisosassa on Silokallionpuisto, joka yhtyy kaakosta Lohkarepuistoon ja luoteesta Myllyrinteen lähivirkistys-
8 alueeseen. Kyseinen viherväylä on merkitty sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa viheryhteystarve merkinnällä. Alueen virkistyskäyttö on vähäistä, mutta osa työpaikkaliikenteestä tapahtuu kävellen tai polkupyörällä. Liikenne Alueella on rakennettu katuverkko, jossa kevytliikenne on eriytettynä. Alueelta on tieyhteys Silokalliontien ja Isokiventien kautta Moreenitielle, josta on yhteys Alikeravantiehen ja siitä edelleen laajempaan katuverkostoon. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole valtakunnallisesti eikä paikallishistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Muinaismuistoja ei alueella ole. Tekninen huolto Muutosalueen poikki kulkevat kaukolämpöputki ja maanalainen sähköjohto. Alue on kytketty maakaasuputkeen sekä tele-, jäte- ja vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen luoteisrajan läheisyydessä on alueen osa, jonka korkeusasemaa ei saa muuttaa ja jolla olevat puut ja siirtolohkareet on säilytettävä (s-1). Suojelumerkinnällä osoitetulla alueen osalla ei ole siirtolohkaretta, eikä puustoa, joten suojelumerkintä tullaan poistamaan kaavamuutoksen yhteydessä. Muutosalueen koillisosassa Silokallionpuistossa on suuria siirtolohkareita, joita pyritään suojelemaan tulevalla asemakaavamuutoksella. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on osa Keravan alueen suurimpia työpaikkaalueita. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen teollisuustontin omistaa Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja puistoalueen Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa sekä maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, jonka paikkeilla kulkee viheryhteystarve.
9 Ote maakuntakaavayhdistelmä (suunnittelualueen sijainti sinisellä ympyrällä) Yleiskaava Muutosalue on oikeusvaikutteisessa valtuuston 3.9.2007 hyväksymässä yleiskaavan muutoksessa (KerCa) teollisuusaluetta (TY). Alueella on viheryhteystarve, jolla turvataan virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt keväällä 2013. Ote yleiskaava muutoksesta KerCa (suunnittelualueen rajaus sinisellä) Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 28.3.1985 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalueen koillisosa puistoaluetta (VP) ja eteläosa on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT-3), jolle saa rakentaa myös toimintaan liittyvää myymälätiloja, yhteiseen käyttöön tarkoitettuja huolto- ja palvelutiloja sekä kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten asuntoja. TT-alueen suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeus tehokkuusluvun (e) 0,5 mukaisesti on 7 475,50 k-m 2 ja autopaikkoja on tontille sijoitettava vähintään yksi kahta työntekijää kohti ja yksi asuntoa kohti. Teollisuustontin luoteisrajan läheisyydessä on alueen osa, jonka korkeusasemaa ei saa muuttaa ja jolla olevat puut ja siirtolohkareet on säilytettävä (s-1). Tontin koillis- ja lounaisrajalla on määrätty neljä metriä leveä istutettavan alueen osa.
10 Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualueen rajaus sinisellä) Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Tontti 245-9-363-1 on merkitty kiinteistörekisteriin tonttijaon mukaisena. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin Mittauspalvelut ja pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa eikä muutosaluetta ole asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Suojelupäätökset Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen luoteisrajan läheisyydessä on alueen osa, jonka korkeusasemaa ei saa muuttaa ja jolla olevat puut ja siirtolohkareet on säilytettävä (s-1). Suojelumerkinnällä osoitetulla alueen osalla ei ole siirtolohkaretta, eikä puustoa, joten suojelumerkintä tullaan poistamaan kaavamuutoksen yhteydessä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on voimassa olevat asemakaavat. Alueen ympäristö on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT), jolla tehokkuusluku on 0,5 ja suurin sallittu kerroskorkeus on II.
11 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavan muutostarve tuli esille Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n aloitteesta. Sairaalapesulan tavoitteena on tontin laajentaminen puistoalueelle. Kaupungin tavoitteena on luoda yritystoiminnalle edellytykset kehittyä. Teollisuustontin laajennuksella toivotaan olevan positiivinen vaikutus työllisyyteen / elinkeinotoimintaan. Muutoksen tarkoituksena on muuttaa osa puistoalueesta teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Viheryhteys pyritään säilyttämään. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutos on käynnistetty Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n aloitteesta. Sairaalapesulan kanssa solmittu kiinteistökaupan esisopimus, joka perustuu kaupunginjohtajan lainvoimaiseen päätökseen 31.3.2015 26. Kaavaprosessin vaiheet ja päätökset ovat kohdassa 2.1. Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. 4.3.1 Osalliset Osallisina kaavoituksessa ovat: Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja rajoittuvat naapurit sekä muut kuntalaiset. Alueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt: - Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry - Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry - Keravan Yrittäjät ry Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Kaupunkitekniikka - Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus - Rakennusvalvontatoimisto Valtion viranomaiset: - Ely-keskus - Uudenmaan liitto Muut viranomaiset ja yhteisöt: - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Fortum Oy - Keravan Energia Oy - Elisa Oyj - Sonera Carrier Networks Oy
4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 12 Kaupunkikehitysjaosto käsitteli 11.3.2015 kokouksessaan Uudenmaan Sairaalapesulan asemakaavan muutosta (2311). Kokouksessa päätettiin käynnistää asemakaavamuutostyö sekä hyväksyttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen mielipiteiden esittämistä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) 23.3. - 7.4.2015. Osallisten mielipiteet pyydettiin 7.4.2015 mennessä. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla (www.kerava.fi). Osallisille lähetettiin kirjeitse tai sähköpostitse tieto nähtävilläolosta. Kirjeen / sähköpostin liitteenä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Saatu Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry 9.4.2015 Keravan yrittäjät ry Uudenmaan Ely-keskus 23.3.2015 Uudenmaan liitto Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy 31.3.2015 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka 2.4.2015 Rakennusvalvontatoimisto Tiivistelmät lausunnoista ja niiden laaditut vastineet ovat liitteenä 3. Asemakaavan muutoksesta ei ole järjestetty erikseen viranomaisneuvottelua. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisu perustuu kaupungin ja Uudenmaan Sairaalapesulan tavoitteisiin. Luonnosvaiheessa on tutkittu lähtötietojen perusteella vaihtoehtoisia ratkaisuja tontin laajentamiselle ja korttelialueen ympäristöön sopivasta rakennusmassasta, autopaikkojen sijoittelusta ja jalankululle ja polkupyöräilylle osoitetusta alueesta. Aineiston pohjalta laadittiin yksi asemakaavan muutosluonnos, jossa teollisuustonttia on laajennettu puistoalueelle. Voimassa olevan kaavan tehokkuusluku ja suurin sallittu kerrosluku säilyvät ennal-
13 laan. Teollisuustontin pinta-ala kasvaa n. 2840 m 2 ja tehokkuusluvun ollessa 0,5 rakennusoikeutta tulee lisää n. 1420 k-m 2. Teollisuustontin keskelle luonnoksessa on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittua. Tontin rakennusala sijoittuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatun alueen osan eteläpuolelle. Tontin pohjoisosaan luoteesta kaakkoon on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja siirtolohkareet ovat merkitty suojelumerkinnällä (s-1). Alustava vaikutusten arviointi: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestö: Ei vaikutusta väestöön tai asumiseen Yhdyskuntarakenne: Rakennusoikeus kasvaa noin 1420 k- m 2, mutta sillä ei juuri ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunkikuva: Vaikka osa puistoalueesta otetaan teollisuustontin käyttöön, ei sillä ole vaikutusta kaupunkikuvaan sillä alue sijoittuu keskelle teollisuusaluetta ja osa puistoalueesta säilytetään. Palvelut: Kaavan muuttaminen ei lisää merkittävästi palvelujen tarvetta alueella, koska alueella käydään vain töissä. Kaavamuutos mahdollistaa alueella olevan yrityksen palvelukapasiteetin kasvattamiseen, kun rakennusoikeus lisääntyy. Työpaikat ja elinkeinotoiminta: Yrityksen tontin laajentaminen antaa yritystoiminnalle paremmat edellytykset kehittyä ja se saattaa lisätä työpaikkojen määrää alueella. Virkistys: Ei vaikutusta, koska aluetta ei juurikaan nykyisin käytetä virkistyskäyttöön ja kevyenliikenteen väylä sekä puistokaistale säilytetään alueen poikki. Liikenteen järjestäminen: Alueelle on rakennettu katuverkosto, johon ei tule muutoksia. Ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua aluetta hieman siirretään. Rakennettu kulttuuriympäristö: Ei vaikutusta Muinaismuistot: Ei vaikutusta Tekninen huolto: Teollisuustontin laajennusosalle sijoittuva maanalainen johto merkitään kaavassa rakentamiselta vapaaksi alueeksi. Sosiaalinen ympäristö: Ei vaikutusta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema: teollisuustontin laajentaminen ei juuri vaikuta maisemaan, sillä alue sijoittuu keskelle teollisuusaluetta ja osa teollisuusalueen halkikulkevasta puistoalueesta säilytetään viheralueena ja alueelle sijoittuvat suuret siirtolohkareet suojellaan kaavalla. Luonnonolot: Ei vaikutusta Luonnon monimuotoisuus: Ei vaikutusta
14 Ilman laatu, vesistöt, vesitalous ja maaperä: Yritystoiminnalla ei ole vaikutusta tai riskiä ilmaan, maaperään tai vesistöön. Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Pilaantuneet maa-alueet: Muutosalueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maita, eikä yritystoiminta aiheuta maaalueen pilaantumista. Melu: Nykyinen teollisuustoiminta ei aiheuta sellaista melua, että sillä olisi vaikutusta lähiympäristöön. Toiminnasta aiheutuva melu tulee pääasiassa ajoneuvoliikenteestä. Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia, ainoastaan jonkin verran vaikutusta kunnan talouteen tontin myyntituloina. Luonnoksesta annetut mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet ovat liitteenä xx. 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset on kerrottu kohdassa 2.1. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta
15 Virkistysalueet Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 5.4.2 Muut vaikutukset 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja tontti on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin asemakaavan mukaisesti.