Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä Tommi Vasankari
Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality Source: WHO's report on "Global health risks" 60% of global deaths due to NCDs
Katsauksen ydintulokset Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%. Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.
DG: Istumatyöläinen ELINVAURIOT Korkea verenpaine Lihasten insuliiniresistenssi Yliaktiivinen haima Suolistosyöpä/Rintasyöpä AIVOTOIMINTA/YLÄVARTALO Aivotoiminnan hitaus Niskanikamien epätasapaino Tension neck - trapezius LIHASTEN DEGENERAATIO Hyperlordoosi Lonkan liikkuvuus Heikot gluteus- lihakset SELKÄONGELMAT Selän välilevyjen huokoisuus vähenee Psoas-lihas kiristyy prolapsiriski kasvaa ALARAAJAONGELMAT Verenkierron staasi Trombiriski kasvaa Osteoporoosi
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 TV:n katselun yhteys eliniän odotteen lyhentymiseen 11.247 aikuisella (ikä >25 vuotta, keski-ikä 50-v) AusDiab population-based cross-sectional observational study Seuranta keskimäärin 6.6 vuotta Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen (TV:n katselu) Vakiotiin ikä, LTPA, vyötärö, tupakointi, energian saanti, alkoholi, dieetti, kol, HDL-kol, s-trgly, rasvalääkitys, aikaisempi SVS, sokeritasapaino
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 Ilman TV:n katselua australialaisten eliniän odote olisi 1.8-vuotta pidempi miehillä ja 1.5-vuotta pidempi naisilla. Jokaista TV:n katselutuntia (>25-v iässä) kohden eliniän odote lyheni 21.8 minuuttia 6 h päivässä TV:tä katsovan eliniän odote on keskimäärin 4.8 vuotta lyhyempi TV:tä katselemattomaan verrattuna
ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Miksi suosituksia tarvitaan? Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen ja muu paikallaanolo ovat yhteydessä: - kohonneeseen kuolemanriskiin - sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin - aineenvaihduntasairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen - depressioon, syöpäsairauksiin, - hengityselimistön sairauksiin ja - tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin
Liikkumattomuuden lasku kasvanut: istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset mittaukset tekevät ilmiöstä mitattavan Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.
Takaisin liikuntaan
Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja on voimakkaasti yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin sekä syrjäytymiskehitykseen. Liikunnan edistäminen on integroitava osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013
Linjaukset Laadittiin OKM:n ja STM:n yhteisessä laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa työryhmässä vv. 2012-2013 Linjaukset julkistettiin syksyllä 2013 Linkki Muutosta liikkeellä! asiakirjaan http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1864597 Toimeenpanosuunnitelma Julkistettiin joulukuussa 2014 Sisältää keskeiset alkuvaiheen toimenpiteet kohti vuotta 2020 Kaikki tahot ovat tervetulleita mukaan Asiakirja saatavilla: www.minedu.fi ja www.stm.fi
Neljä päälinjausta 1. Arjen istumisen vähentäminen 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa
Ketä kannattaisi eurojen näkökulmasta liikuttaa? Liikunnan edistämistä kannattaa tehdä kahdella tasolla: Yleinen liikunnan edistäminen (urheiluseurat, pyörätiet, ) Kohdennettu toiminta (alla tarkemmin ryhmiä) Osana kestävyysvajeen paikkausta kannattaisi tarttua seuraaviin kohderyhmiin: Ikääntyneet kaatumisrikissä olevat Suurentuneen diabetesriskin omaavat Työuran loppuvaihetta lähestyvät Kroonisen alaselkäkivun omaavat Nuoret syrjäytymisvaarassa olevat Jne jne jne
Ketä kannattaisi eurojen näkökulmasta liikuttaa? Sairaanhoitopiirien ja kuntien agendalle pitäisi saada myös liikuntaneuvonta! SHP ei ole päätoimija, mutta sen pitää tukea kuntia liikunnan edistämisessä.
Ikääntyneiden kaatumisten aiheuttamat kustannukset Suomessa tapahtuu vuosittain n. 7.000 reisiluun kaulan murtumaa akuuttihoito maksaa 20.000, laitoshoito n. 45.000 vuodessa. Kokonaisuutena kaatumisten akuutti sairaanhoito maksoi 400 M vuonna 2013 (rekisteritieto).
Lukumäärä Tulevaisuus? 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 Väestö 75+v Kaatumiset Kaatumisvammat 200000 100000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset, Harri Sievänen, ATH-seminaari 100414
KAAOS laaja-alainen riskienhallinta vaikuttavaa Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan (moniammatillinen kaatumisten ja murtumien kokonaisvaltainen yksilöllinen riskitekijäkartoitus) ja riskien vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutukset ikääntyneiden (70 v+) riskihenkilöiden kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja luunmurtumiin: 1-v klinikkainterventio (RCT, N = n. 1300) 900 800 700 600 500 400 HR 0.79 HR 0.72 HR 0.73 Intervention Control 300 200 100 HR 0.77 0 Fallers Falls Injuries Fractures 21
KaatumisSeula hanke (v 2014-2016) Alustava seulonta Kolmannen sektorin ja kunnan tarjoamat mahdollisuudet toimintakyvyn ja tasapainon parantamiseen Kohderyhmä: Kaikki kunnan yli 65-v asukkaat Kumppanit Eläkeliitto Luustoliitto (Osteoporoosiliitto) Muistiliitto Omaishoitajat- ja läheiset liitto Reumaliitto Seinäjoen kaupungin terveystoimi Selviä riskitekijöitä Matala kaatumisriski Ei erityistä kaatumisriskiä Kaatumisklinikka (KAAOS) Korkea riski Yksilöllinen kaatumisen ehkäisyohjelma: lääkityksen tarkistaminen, räätälöity liikuntaharjoittelu, ravitsemus; kodin vaarat 22 22
Ikääntyneiden kaatumiset säästön paikka Kolmasosa kaatumisista on ehkäistävissä (liikunta ja neuvonta) ja neljäsosa murtumista (Kaaos-tutkimus). Tieto suomalaisesta tutkimuksesta on käytössä. Säästöpotentiaali pelkästään kaatumisten akuuttihoidon osalta on 100-150 M / vuosi ja lasku kasvaa joka vuosi! Meillä on mahdollisuus ehkäistä tulevia kustannuksia, mutta moniko kunta sitä tekee ponnekkaasti ja tavoitehakoisesti?
Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihas- ja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus Unihäiriöt, kipu, jne
Kerrataan faktat 1/10 suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi kestävyysliikunann osalta alle puolet (mitatusti alle ¼) Liikuntaneuvontaa / liikunnan puheeksi ottamista tapahtuu edelleen murto-osassa terveydenhuollon kontakteista Mini-interventio / liikuntaneuvonta vaikuttaa Säästöpotentiaali on miljardeja kaikkea ei tietenkään saavuteta mutta silti potentiaali on valtavasti!!! Miksei mitään tapahdu????
Miten muutos saadaan tapahtumaan? Joka vuosi yhden kestävyysvajeen verran mahdollisuuksia säästää miten eteenpäin? Vaatii vahvaa johtajuutta ja sitoutumista tavoitteeseen poliittinen ohjaus! Ei ole liikuntaväen oma asia, vaan vaatii kansallisesti, maakunnallisesti ja kunnallisesti hallintorajat ylittävää päätöksentekoa ja sitoutumista! Myös terveydenhuollon pitää ottaa vastuuta liikuntaneuvonnasta valtava käyttämätön potentiaali!
Millainen on tarve / kysyntäpotentiaali?
Suomalaisten liikunta ja istuminen Kyselytutkimukset (ATH-tutkimus)
koulutusvuodet 16 10-15 kumpikaan suosituksen osa ei toteudu kestävyysliikunta toteutuu lihaskuntoliikunta toteutuu koko suositus toteutuu 9 0 20 40 60 80 100 % Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen (ATH-tutkimus)
koulutusvuodet 16 10-15 tuntia 6 7-9 10 9 0 20 40 60 80 100 Istumisen kokonaismäärä. %
Kokonaisistuminen, tuntia 10 4-9 kumpikaan suosituksen osa ei toteudu kestävyysliikunta toteutuu lihaskuntoliikunta toteutuu koko suositus toteutuu 3 0 20 40 % 60 80 100 Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen istumisen kokonaismäärän mukaan.
Suomalaisten liikunta ja istuminen Objektiiviset mittaukset (Terveys 2011)
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Molempia riskitekijöitä pitää hoitaa Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ näyttö vahva! Mutta ne toimenpiteet (kuten täsmäliikunta, ym), jotka edistävät liikuntaa, eivät välttämättä pura arjen passiivisuutta. Passiivisuuden purkaminen edellyttää aivan erilaisia toimenpiteitä!