Riihimäen seudun Tilinpäätös 2012 1/100 terveyskeskuksen ky RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 Yhtymähallitus/ 41/18.3.2015
Sisältö YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS... 1 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 4 TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ... 7 YLEISJOHTO JA HALLINTO... 11 AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE... 13 SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE... 16 SAIRAALAN TULOSALUE... 20 TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE... 24 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE... 26 TILIKAUDEN TULOS, TOIMINTATUOTOT JA MENOT... 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 33 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 34 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 35 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUETASOLLA... 36 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 37 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 38 RAHOITUSLASKELMA... 39 TASE... 40 TUNNUSLUKUJEN PERIAATTEET... 41 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 42 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 54 LIITTEET... 55
YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua jatkettiin yhtymähallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen ensimmäinen vaihe, joka koski Hausjärven ja Lopen osastopaikkojen siirtämistä Riihimäen sairaalaan, hyväksyttiin yhtymähallituksessa lokakuussa 2014. Siirto tapahtuu maaliskuussa 2015. Palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelua varten perustettiin seudullinen tilatyöryhmä, vastaanottotoiminnan kehittämistyöryhmä sekä seudullisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistämistä suunnitteleva työryhmä. Työryhmät käynnistivät palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelun vuoden 2014 alussa. Kuntayhtymän palveluksessa aloitti vuoden 2014 alussa uusi johtajaylilääkäri Juha Tiainen. Uudella johtajaylilääkärillä on pitkä kokemus erikoissairaanhoidosta, joka on merkittävä etu suunniteltaessa uuden palvelurakenteen edellyttämää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. tulosalueelle kuuluvan päivystyksen kuukausittaiset käyntimäärävaihtelut olivat ensimmäistä toimintavuotta tasaisemmat. Päivystyksen käyntimäärät laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta, koska akuuttipotilaita pystyttiin hoitamaan enemmän terveysasemien vastaanotoilla. Tämä vaikutti myös päivystyksen odotusaikoihin, jotka pysyivät tavoitteiden mukaisina myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Kuntayhtymän vastaanottojen toimintamallia kehitettiin siten, että akuuttipotilaat ohjattiin pääsääntöisesti ensin sairaanhoitajan vastaanotolle arvioon ja hoitoon sekä alkututkimuksiin. Toimintamallin muutos lisäsi Riihimäen pääterveysasemalla hoitajakäyntien määrää, mutta auttoi kohdentamaan lääkäriresurssia entistä paremmin. Vastaanotoilla käytössä olevan takaisinsoittojärjestelmän avulla myös puhelinyhteyden saanti terveyskeskukseen on parantunut. Sairaalan tulosalueen toiminnan tavoitteena oli terveyskeskussairaalan toiminnan painopisteen siirtäminen lyhytaikaishoitoon ja samalla pitkäaikaisten sairaansijojen vähentäminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi sairaalan tulosalueella toteutettiin kaksi isoa muutosta. Hausjärven ja Lopen osastojen pitkäaikaispotilaat siirtyivät kuntien perusturvalle vuoden alusta. Muutoksen myötä Hausjärven ja Lopen osastot profiloituivat lyhytaikaishoitoa antaviksi yksiköiksi, mikä näkyi lyhytaikaishoitojaksojen ja potilasvaihdon lisääntymisenä kyseisillä osastoilla. Toinen suuri uudistus oli kunnan kotihoidon ja terveyskeskuksen kotisairaanhoidon yhdistyminen toiminnallisesti Riihimäellä ja Lopella. Yhdistymisen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin nykyistä parempi asiakaslähtöisyys. Hausjärven kotihoidon vastaavaa yhdistymistä alettiin suunnitella kevään 2014 aikana, tavoitteena kotihoidon toiminnallinen yhdistyminen. Suun terveydenhuollolle valmistui seitsemän uutta hoitohuonetta pääterveysasemalle alkuvuonna 2014. Hoitohuoneiden valmistumisen myötä kuntayhtymä luopui Kontiontien hammashoitolan tiloista, ja toiminta keskitettiin tältä osin pääterveysasemalle. Riihimäen kaupungin alueella toimii tämän jälkeen pääterveysaseman hammaslääkärivastaanottojen lisäksi Peltosaaren hammashoitola. Suun terveydenhuollon suunnitelmissa on keskittää Riihimäen kaupungin alueella hammaslääkäreiden vastaanotto jatkossa pääterveysasemalle. Suun terveydenhuollon hammaslääkäritilanne parani merkittävästi toimintavuonna. Tähän vaikuttivat osaltaan myös pääterveysaseman 1
uudet toimitilat. Lisääntyneen hammaslääkärityövoiman myötä odotusaika kiireettömään hoitoon lyheni erityisesti Riihimäellä. Aikuisen kiireettömän hammaslääkärin tutkimusajan sai vuonna 2014 koko kuntayhtymän alueella 3 4 kk:n kuluessa. Jatkohoitoajan hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen sai keskimäärin kahden kuukauden kuluessa. Suun terveydenhuollon arkipäivystys virkaaikana muutettiin ostopalvelusta omaksi toiminnaksi vuoden 2014 alusta. Arkisin päivystysaikoja oli tarjolla kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. Pääosin suun terveydenhuoltoa palvelevan välinehuollon toiminta keskitettiin pääterveysasemalle. Keskitetty välinehuolto ja uudenlainen välinehuoltajien tiimityö palvelee myös jatkossa parhaiten suun terveydenhuollon toiminnallisia tarpeita. Tukipalveluissa kuntayhtymän talouden ja toiminnan seurantajärjestelmiä kehitettiin toimintavuonna edelleen. Toiminnan ja talouden raportointi uudistettiin toimintavuonna ja näin saatiin johdolle ja yhtymähallitukselle kuukausittain entistä ajantasaisempaa tietoa toiminnasta ja taloudesta. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella tavoitteeksi asetettiin toiminta- ja menettelytapojen yhtenäistäminen koko toiminta-alueella päivitetyn laatujärjestelmän mukaiseksi. Laatukäsikirjan päivityksen yhteydessä päivitettiin myös menettelytapa- ja tarkastusohjeita sekä asiakirjamalleja. Janakkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto oli ensimmäisen kokonaisen vuoden osa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaa. Tämä näkyi myös tarkastuskäyntien kokonaismäärässä, joihin tuli lisäystä noin 16 %. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 1 179 (v. 2013 1 019). Tarkastajaa kohti tarkastusmäärät pysyivät ennallaan, koska Janakkalan liittymisen yhteydessä myös tarkastajien määrä kasvoi. Kuntalakiin ja kilpailulakiin tehtiin muutoksia, jotka vaikuttivat siten, että kuntayhtymän elintarvike- ja vesilaboratorio ei nykyisellä toimintamallilla voinut toimia markkinoilla. Selvitys toiminnan jatkovaihtoehdoista tehtiin yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa, mutta toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa ei löydetty. Tästä syystä yhtymähallitus yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen päätti, että elintarvike- ja vesilaboratorion toiminta loppuu vuoden 2014 lopussa ja tarvittavat laboratoriopalvelut hankitaan ostopalveluna. Henkilöstö Kuntayhtymän TYHY-ryhmän henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi laatimien tavoitteiden toimeenpanoa jatkettiin toimintavuonna. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisiä teemoja olivat oman ja toisen työn arvostaminen, myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen työyksiköissä, henkilöstön työn kuormittavuuden ja kiireisyyden vähentäminen, turvalliset työolosuhteet sekä tiedottamisen kehittäminen. Työterveyshuoltoa on kehitetty yhteistyössä työterveyshuollon palveluiden tuottajana toimivan Terveystalo Oy:n kanssa. Tavoitteena on ollut siirtää työterveyshuollon painopistettä yhä enemmän ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Kuntayhtymän lääkäritilanne parani erityisesti suun terveydenhuollossa edellisestä vuodesta. Sairaalan tulosalueella lääkäritilanne oli erityisesti alkuvuodesta heikko. Lääkärityövoimaa (ml. hammaslääkärit) vuokrattiin koko toimintavuoden ajan. Lääkärityövoiman ostopalveluihin käytetty euromäärä kuitenkin väheni edellisvuodesta. Henkilöstön kannalta merkittävä hanke oli kuntayhtymän Intranet-sivuston uusiminen. Uudistetuille sivuille kerättiin kuntayhtymän ohjeet ja henkilöstöä koskevat ajankohtaiset asiat ja tiedotteet. 2
Talous Taloudellisesti kuntayhtymällä oli toinen peräkkäinen ylijäämäinen toimintavuosi. Toimintavuodelta kertyi ylijäämää yhteensä 917 027 euroa. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti jo alkuvuodesta talouden sopeuttamistoimista, joiden toimeenpanoa ja toteutumista seurattiin aktiivisesti koko vuoden. Talouden ja toiminnan raportointijärjestelmä uudistettiin toimintavuonna ja näin kuukausittain saatiin entistä ajantasaisemmat tiedot toiminnan ja talouden kehittymisestä johdolle ja yhtymähallitukselle. Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli 35,4 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän tulojen kertymä ylittyi reilut 650 000 euroa. Kuntayhtymän toimintakulujen kokonaismäärä ilman poistoja oli 33,5 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintamenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, koska osa Hausjärven ja Lopen osastopaikoista ja niiden kustannuksista siirtyi kuntien vastuulle alkuvuonna 2014. Ylijäämäisen tuloksen myötä kuntayhtymän taseen kattamaton alijäämä väheni, mutta on edelleen 3,9 milj. euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius on turvattu Kuntatodistusohjelman kautta otetuilla lyhytaikaisilla lainoilla, joita vuodenvaihteessa oli käytössä 1,0 milj. euroa. Taseen alijäämän kattamista koskevia neuvotteluita ei toimintavuonna aloitettu, koska jäsenkunnat ovat odottaneet alueen kuntarakenneselvityksen ja valtakunnallisten sote-ratkaisujen lopputulosta. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden haasteena jatkossa on Riihimäen seudun palvelurakennevision toteuttaminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Suunnitelmia on vietävä määrätietoisesti eteenpäin riippumatta valtakunnallisten linjausten aikataulusta ja toteutumisesta. Palvelurakenteen toteuttamisen myötä tehtävät rakenteelliset muutokset vakauttavat myös kuntayhtymän taloutta siten, että palveluita pystytään Riihimäen seutukunnalla tuottamaan entistä parempina myös tulevaisuudessa. Lopuksi kiitän kaikkia kuntayhtymän työntekijöitä, omistajakuntia ja yhteistyökumppaneita hyvin onnistuneesta toiminnasta ja toimintavuodesta 2014. Riihimäellä 12.3.2015 Tero Pitkämäki yhtymäjohtaja Juha Tiainen aloitti johtajaylilääkärin virassa vuoden 2014 alusta. 3
HALLINTO JA HENKILÖSTÖ KUNTAYHTYMÄN HALLINTOELIMET 2014 YHTYMÄHALLITUS, kokouksia 11, pöytäkirjapykäliä 207 Jäsenet Riihimäki Bitter Riku, puheenjohtaja Hemmi-Lahtinen Eira Lahtinen Raila Lapveteläinen Antero Liimatainen Matti Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Hausjärvi Ihalainen Esko, 1. varapuheenjohtaja Pottonen Päivi Tiippana Risto Loppi Arminen Mika (15.9. saakka) Kataja, Janne (29.9.alkaen) Hopearuoho Sirpa, 2. varapuheenjohtaja Rautiainen Marianna Janakkala Forss Jarmo Henkilökohtaiset varajäsenet Jormalainen Marko Lindholm-Teräväinen Maarit Kauppinen Merja Ranta Juha Liimatta Timo Arminen Sari Hietanen Satu Laakso Emmi (31.8.saakka) Ollila Maaret (9.12. alkaen) Ruottu Marko Kuparinen Jarmo Kauppi Tuula Vuorinen Raili Rissanen Titta Yhtymähallituksen sihteeri Pitkämäki Tero, yhtymäjohtaja TARKASTUSTOIMI Jäsenet Riihimäki Nummela Esko Hausjärvi Juuri Anu Loppi Kuparinen Seppo Henkilökohtaiset varajäsenet Leskenmaa Kirsti Arola Mikko Sahari Eeva Tilintarkastaja JHTT, Ruuskanen Raija (31.8. saakka), JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy JHTT, Virolainen Ari (1.9. alkaen), JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy 4
JOHTORYHMÄ Pitkämäki Tero, puheenjohtaja Tiainen Juha Järvinen Sari Möttönen Heikki (20.12. saakka) Anttila Auli Kataja Eeva (1.6. alkaen) Hurme Susanna Peltola-Haavisto Kirsi Sukula Pirkko Myllyniemi Päivi Hällfors Leila yhtymäjohtaja johtajaylilääkäri johtava ylihoitaja, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylilääkäri, va. avoterveydenhuollon tulosalueen ylihoitaja sairaalan tulosalueen ylilääkäri sairaalan tulosalueen ylihoitaja, vs. suun terveydenhuollon tulosalueen ylihammaslääkäri ympäristöterveydenhuollon tulosalueen terveysvalvonnan johtaja elintarvike- ja vesilaboratorion johtaja henkilöstön edustaja, TEHY:n luottamusmies Johtoryhmään kuuluvat johtavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia oman tulosalueensa osalta HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymässä oli 421 vakanssia. Vakanssien määrä jakautuu tulosalueittain seuraavasti: Tulosalue määrä % Yleisjohto ja hallinto 8,0 2 Avoterveydenhuolto 155,0 37 Suun terveydenhuolto 70,0 17 Sairaala 114,0 27 Tukipalvelut 51,0 12 Ympäristöterveydenhuolto 23,0 5 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa johtamista. Valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja vastuista sisältyvät 1.7.2012 voimaan tulleeseen kuntalakiin ( 13). Toiminnan riskien hallinta ja ennakointi on olennainen osa johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada: - kuntayhtymän esimiehet tietoisiksi riskienhallinnan tärkeydestä - sisäinen valvonta osaksi johtamista - keskeisten toimintaprosessien seuranta osaksi kaikkien esimiesten jokapäiväistä työtä sekä - määritellä sisäisen valvonnan ohjeistuksella ne keskeiset toiminnan osa-alueet ja valvontakohteet, jotka ovat kuntayhtymän riskienhallinnan kannalta tärkeitä. Kuntayhtymässä on käytössä yhtymähallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty kuntayhtymän toiminnot ja niiden valvontavastuut tulosalueittain. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisia valvottavia osa-alueita ovat päätöksenteko, suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliike, omaisuuden hallinnointi sekä henkilöstöasiat. Toimintavuonna sisäisen valvonnan ohjetta on täydennetty esimiesten vastuualueet sisältävällä koontilomakkeella, johon esimiehet täyttävät havainnot valvontavastuullaan olevista tehtävistä. Kuntayhtymän sisäistä valvontaa toteutetaan osana päivittäistä johtamista. Esimiesten velvollisuutena on valvoa johdettavanaan olevaa toimintaa ennalta laadittujen periaatteiden ja ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohjeessa on määritelty ne keskeiset toimintaprosessit, joihin esimiesten on kiinnitettävä huomiota päivittäisessä johtamisessaan. Tulosalueiden esimiehet seuraavat sisäisen valvonnan avulla toimintaa ja raportoivat tuloksista puolivuosittain. Koko vuoden sisäisen valvonnan raportti viedään yhtymähallitukselle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. 5
Esimiesten täyttämien sisäisen valvonnan raporttien perusteella ei toimintavuonna havaittu toiminnan millään osa-alueella merkittäviä puutteita tai virheitä. Riskienhallintapolitiikka ja riskienhallintasuunnitelma Kuntayhtymässä noudatetaan yhtymähallituksen vahvistamaa riskienhallintapolitiikkaa ja -suunnitelmaa. Kuntayhtymän johtoryhmä vastaa riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintasuunnitelman toteutumisen seurannasta. 6
TIEDOT KUNTAYHTYMÄSTÄ Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ohjaus ja seuranta jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavissa rajoissa. Kuntayhtymä kuuluu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin ja käyttää sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön että Hämeenlinnan yksikön palveluja. Yliopistollisena vastuusairaalana on Tampereen yliopistollinen sairaala. Jäsenkunnat kuuluvat Pääjärven kuntayhtymään (ent. erityishuoltopiiri). Kuntayhtymän toiminta-ajatus: Kuntayhtymän toimenpitein edistetään yksilön, väestön, yhteisöjen ja elinympäristön terveyttä, ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä sekä vaikutetaan terveyden taustatekijöihin, ehkäistään sairauksia, tapaturmia ja muita terveysongelmia, vahvistetaan mielenterveyttä sekä kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Janakkalan kunta on kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä vuonna 2014 oli seuraava: JÄSENKUNTIEN VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v 1 6 v 7 16 v 17 64 v 65 74 v >74 v YHT. Hausjärvi 41 673 1 188 5 382 912 708 8 904 Loppi 54 579 1 159 4 795 1 044 772 8 403 Riihimäki YHTEEN- SÄ 156 2 006 3 279 18 792 3 157 2 514 29 904 251 3 258 5 626 28 969 5 113 3 994 47 211 VÄESTÖN % -JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN Kunta <1 v (%) 1 6 v (%) 7 16 v (%) 17 64 v (%) 65 74 v (%) >74 v (%) YHT. (%) Hausjärvi 0,5 7,6 13,3 60,4 10,2 8,0 100 Loppi 0,6 6,9 13,8 57,1 12,4 9,2 100 Riihimäki 0,5 6,7 11,0 62,8 10,6 8,4 100 YHTEEN- SÄ 0,5 6,9 11,9 61,4 10,8 8,5 100 Lähde: Effica-väestövastuu 6.2.2015, ikä vuonna 2014. Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. 7
Kuntayhtymän alue Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Janakkalan kunta on kuntayhtymän osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. 8
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän organisaatio YHTYMÄHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA YLEISJOHTO JA HALLINTO Yhtymäjohtaja Johtajaylilääkäri Johtava ylihoitaja Sihteeristö Keskistetty rekrytointi Controller JOHTORYHMÄ AVOTERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Ylilääkäri/Ylihoitaja Vastaanotto Päivystys Terveydenedistäminen Kuntoutus- ja terapiapalvelut SUUN TERVEYDEN- HUOLLON TULOSALUE Ylihammaslääkäri Suun terveydenhuolto Välinehuolto SAIRAALAN TULOSALUE Ylilääkäri/Ylihoitaja Osastohoito Kotisairaanhoito Geriatrian poliklinikka TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Esimies Taloushallinto, IT Kiinteistöt, tekninen huolto Keskusvarasto Siivoustoimi YMPÄRISTÖTERVEYDEN -HUOLLON TULOSALUE Terveysvalvonnan johtaja Elintarvike- ja vesilaboratorion johtaja Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Elintarvike- j a vesilaboratorio 9
10
YLEISJOHTO JA HALLINTO Yleisjohdon ja hallinnon tukipalveluiden tulosalue käsittää kuntayhtymän yleisjohdon, johon kuuluvat yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri, johtava ylihoitaja sekä johdon sihteeristö, kuntayhtymän keskitetty rekrytointi ja controller. Tulosalueelle on keskitetty myös kuntayhtymän luottamushenkilöpalkkiot, tutkimus- ja kehittämis-, koulutus- ja kirjallisuusmäärärahat. Yleisjohdon tehtävänä on kuntayhtymän toiminnan ohjaus strategiassa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Koko kuntayhtymän tasolla kiinnitettiin huomiota sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen kehittämiseen. Kuntayhtymässä saatiin loppuvuonna käyttöön uudistetut Intranet-sivut, joille koottiin kuntayhtymän keskeiset henkilökuntaa ja sisäistä tiedottamista koskevat asiat. Muilta osin koko kuntayhtymää koskevat strategiset tavoitteet sisältyvät jäljempänä oleviin tulosalueiden toimintakertomuksiin. Tulosalueen toimintatuottojen kokonaistoteuma oli 323 784 euroa. Tuloja kertyi 73 584 euroa budjetoitua enemmän. Tulosalueen suurimmat tuloerät olivat koulutusvaiheessa olevien lääkäreiden koulutuskorvaukset 153 114 euroa sekä kertaluonteisena tulona kuntayhtymän asunto-osakkeista myynnistä saatu tulo 71 887 euroa. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli 963 759 euroa. Tulosalueen toimintavuoden taloudellinen tulos oli kokonaisuutena 52 024 euroa ylijäämäinen. 11
YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Tuotot 267 121 250 200 323 783 73 583 129 % Kulut -949 540-942 200-963 759-21 559 102 % Netto -682 419-692 000-639 976 52 024 92 % Poistot 0 0 0 0 0 % Tilikauden tulos -682 419-692 000-639 976 52 024 92 % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Myyntituotot 208 084 217 000 226 048 9 048 104 % Maksutuotot 0 0 % Tuet ja avustukset 51 493 33 200 23 501-9 699 71 % Vuokratuotot 0 0 % Muut toimintatuotot 7 544 0 74 234 74 234 0 % Toimintatuotot 267 121 250 200 323 783 73 583 129 % Henkilöstökulut -613 199-641 700-637 407 4 293 99 % Palvelujen ostot -296 201-266 900-282 672-15 772 106 % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -10 457-21 200-22 986-1 786 108 % Avustukset 0 0 % Vuokrakulut 0 0 % Muut toimintakulut -29 683-12 400-20 694-8 294 167 % Toimintakulut -949 540-942 200-963 759-21 559 102 % Toimintakate -682 419-692 000-639 976 52 024 92 % Poistot 0 0 % Tilikauden tulos -682 419-692 000-639 976 52 024 92 % 12
AVOTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE tulosalueelle kuuluvat vastaanottopalvelut, päivystys, terveydenedistäminen sekä kuntoutus- ja terapiapalvelut. tulosalueen toiminnallinen ja taloudellinen tulos vastasi pääosin vuodelle 2014 asettuja tavoitteita. Riihimäen sairaalassa toimivan päivystyksen toiminta on vakiintunutta. Päivystyksen odotusajat pysyivät tavoitteen mukaisena myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Päivystyksen yhteistyö sairaankuljetuksen kanssa selkiytyi ja päivystyshoidon jälkeen potilaat pääsivät oikeaan hoitopaikkaan viivytyksettä. Riihimäen pääterveysaseman lisäksi terveyskeskuksella on terveysasemat Lopella ja Hausjärvellä, joihin vastaanottopalvelut tuottaa Attendo Oy. Kuntien vastaanottotoiminta muuttui ajanvarausperusteiseksi, mutta puhelinyhteyden saanti terveyskeskukseen pysyi kohtuullisen hyvänä takaisinsoittojärjestelmän avulla. Akuuttipotilaat ohjataan pääsääntöisesti ensin sairaanhoitajan vastaanotolle arvioon ja hoitoon sekä alkututkimuksiin. Tämä toimintamallin muutos yhdessä INRpoliklinikan kanssa lisäsi Riihimäellä hoitajakäyntien määrää ja auttoi kohdentamaan lääkäriresurssia entistä paremmin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämisen suunnittelu eteni tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä Riihimäen kaupungin ja seudun kuntien kanssa. Sähköinen eomahoito -sovellus on käytössä pitkäaikaissairailla. Hoitosuunnitelmat tehdään vastaanotoilla yhdessä potilaan kanssa ja hoitoa tuetaan eomahoito-ohjelmalla. Potilaille maksuttomia hoitotarvikkeita luovutetaan terveyskeskuslääkärin tai hoitajan tekemän yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Suurin tuoteryhmä oli diabetestarvikkeet. Terveyden edistämisen alueella toteutettiin neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukaiset laajat lääkärintarkastukset. Tarkastuksissa otetaan huomioon koko perheen tilanne ja näin voidaan havaita avuntarve varhaisemmassa vaiheessa. Uuden äitiyshuollon runkoohjelman käyttöönoton (elokuussa 2014) myötä pystytään antamaan enemmän aikaa erityistä tukea tarvitseville äideille ja perheille. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan syksyllä ja kuntayhtymän edustajat osallistuivat seudulliseen oppilashuollon kehittämiseen, paikallisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja moniammatillisiin oppilashuoltotyön asiantuntijaryhmiin. Kuntoutus- ja terapiapalveluihin kuuluvat fysioterapia, erityistyöntekijät ja lääkinnällinen kuntoutus. Fysioterapian moniammatillisia kehittämiskohteita olivat perhevalmennus, kipuryhmä ja kotiutus sekä kaatumisten ehkäisy. Lasten toimintaterapeutin työpanos kohdistui pääasiassa lasten tutkimiseen ja arviointiin. Aikuisilla pääpaino oli asiakkaiden toimintaympäristön parantamiseksi kohdistuvassa työssä painottuen kotikäynteihin. Puheterapiassa painotettiin vanhempien ohjauksen merkitystä ja yhteistyötä päivähoidon kanssa. Psykologin työssä tutkimusten määrä lisääntyi. Kaikki erityistyöntekijät, myös jalkaterapeutti, osallistuivat moniammatilliseen kehittämistyöhön. Sosiaalityöntekijöistä oli vajetta alkusyksystä. Toinen sosiaalityöntekijä toimi myös potilasasiamiehenä. Potilasasiamiehen yhteydenottoja oli vuoden aikana 116 kpl. Seulontatutkimukset toteutettiin kansanterveysasetuksen mukaisesti sekä kohdunkaulan syövän että rintasyövän seulonnan osalta. Lisäksi kuntayhtymässä on toteutettu paksunsuolen syövän seulontoja vuodesta 2005 lähtien. 13
Tulosalueen tulos oli ylijäämäinen johtuen mm. lääkärivajeesta. Toimintatuottoja kertyi kokonaisuutena odotetusti, mutta myyntituottoja arvioitua enemmän. Tähän vaikutti laskutuksen tehostaminen (0,5 sihteerin työpanos) mm. vakuutusyhtiöiden maksujen perinnässä. Palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät talousarvion, mutta näitä kompensoitiin henkilöstökuluilla. Käyttämättä jääneillä lääkäripalkoilla hankittiin ostolääkäreitä sekä hoidettiin päivystysajan lääkäripalveluja. Ostetut avopalvelut ylittyivät 246 670, nousua oli edellisestä vuodesta 8 %. Ylitystä tuli eniten Hämeenlinnan päivystyspalvelujen ostosta, joiden käyttö on lisääntynyt. Hoitotarvikejakelun menot olivat samaa tasoa kuin vuonna 2013. Avannetuotteiden menekki ja kustannukset kasvoivat, mutta vastaavasti diabetestuotteissa tuli säästöä. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaostojen vuosittainen kustannusten kasvu saatiin hallintaan, vaikka määräraha ylittyi. Veteraanikuntoutukseen riitti Valtiokonttorin antama määräraha, joten peruskuntien ei tarvinnut osallistua kustannuksiin. Laboratoriokulut vähenivät 7 % ja röntgenkulut 16 % edellisestä vuodesta tarkennettujen ohjeiden ja muuttuneiden toimintatapojen seurauksena. 14
Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Vastaanottokäynnit 81 636 80 000 85 408 5 408 107 % Lääkärikäynnit 35 839 36 000 36 871 871 102 % Hoitajakäynnit 45 797 44 000 48 537 4 537 110 % Päivystyskäynnit 17 571 18 000 16 734-1 266 93 % Lääkärikäynnit 13 500 13 000 12 594-406 97 % Hoitajakäynnit 4 071 5 000 4 140-860 83 % Terveyden edistäminen, käynnit 46 237 47 000 43 934-3 066 93 % Koulu- ja opiskeluth:n käynnit 21 952 23 000 21 848-1 152 95 % Neuvolan perhehoitotyö 24 285 24 000 22 086-1 914 92 % Kuntoutus- ja terapiapalv, käynnit 22 598 19 500 20 817 1 317 107 % Erityistyöntekijåt 3 700 4 500 4 089-411 91 % Fysioterapia 15 051 11 300 13 073 1 773 116 % Lääkinnällinen kuntoutus 3 847 3 700 3 655-45 99 % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Tuotot 15 021 596 15 483 700 15 536 590 52 890 100 % Kulut -13 781 593-13 896 400-13 686 209 210 191 98 % Netto 1 240 003 1 587 300 1 850 381 263 081 117 % Poistot -69 570-88 100-71 743 16 357 81 % Tilikauden tulos 1 170 433 1 499 200 1 778 638 279 438 119 % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Myyntituotot 14 386 930 14 797 400 14 873 594 76 194 101 % Maksutuotot 483 732 585 500 566 587-18 913 97 % Tuet ja avustukset 29 689 38 800 32 373-6 427 83 % Vuokratuotot 5 642 0 3 828 3 828 0 % Muut toimintatuotot 115 603 62 000 60 208-1 792 97 % Toimintatuotot 15 021 596 15 483 700 15 536 590 52 890 100 % Henkilöstökulut -7 062 272-7 513 500-6 982 661 530 839 93 % Palvelujen ostot -5 238 083-5 028 000-5 231 612-203 612 104 % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -1 266 150-1 150 600-1 286 054-135 454 112 % Avustukset 0 0 0 0 0 % Vuokrakulut -177 094-189 100-161 588 27 512 85 % Muut toimintakulut -37 994-15 200-24 294-9 094 160 % Toimintakulut -13 781 593-13 896 400-13 686 209 210 191 98 % Toimintakate 1 240 003 1 587 300 1 850 381 263 081 117 % Poistot -69 570-88 100-71 743 16 357 81 % Tilikauden tulos 1 170 433 1 499 200 1 778 638 279 438 119 % 15
SUUN TERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Suun terveydenhuoltoon on saatu palkattua useita työsuhteisia hammaslääkäreitä. Vuonna 2013 ja vuonna 2014 vakinaistettiin tai palkattiin Riihimäelle kahdeksan pitkäaikaista hammaslääkäriä. Hausjärvellä toimi vuonna 2014 kolme työsuhteista vakituista hammaslääkäriä ja Lopella yksi työsuhteinen vakituinen hammaslääkäri ja kaksi ostopalveluhammaslääkäriä. Uuden C-hoitolan rakentaminen ja Kontiontien hammashoitolan muutto aiheuttivat poikkeuksellisia huonejärjestelyjä, mutta jo toukokuusta hammaslääkäri-hoitaja työpareilla oli Riihimäen alueella käytössään erinomaiset uudet huonetilat. Kesällä (toukoelokuu) suun terveydenhuollossa työskenteli kolme kesähammaslääkäriä. Odotusaika kiireettömään hoitoon lyheni erityisesti Riihimäellä. Jononpurkua oli jo saatu tehtyä myös alkuvuodesta. Aikuisen kiireettömän hammaslääkärin tutkimusajan sai vuonna 2014 koko kuntayhtymän alueella 3 4 kk:n kuluessa (odotusaika suun tutkimukseen lyheni Riihimäellä kahdella kuukaudella). Jatkohoitoajan hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen sai koko kuntayhtymän alueella keskimäärin alle kahden kuukauden kuluessa. Vuonna 2014 hammaslääkäreiden toimenpidemäärät nousivat Riihimäellä. Hausjärveläisten hammashoitotoimenpiteitä tehtiin Riihimäellä yhteensä 6 591 ja loppilaisten hammashoitotoimenpiteitä tehtiin Riihimäellä yhteensä 4 098. Näistä Lopen ja Hausjärven hammashoitotoimenpiteistä noin 1 000 oli oikojaerikoishammaslääkäreiden toimenpiteitä (hausjärveläisille 1 280 ja loppilaisille 1 001). Välinehuollon toiminta keskitettiin pääterveysasemalle. Suuri keskitetty välinehuolto ja uudenlainen välinehuoltajien tiimityö palvelivat optimaalisesti operationaalisen toiminnan tarpeita. Keskitetty välinehuollon toiminta on paremmin hallinnassa eikä hammaslääkäriä avustaville hammashoitajille enää tule merkittävää ajoittaista ylimääräistä työtä oman toimen ohella. Suun terveydenhuollon arkipäivystys virkaaikana muutettiin omaksi toiminnaksi 1.1.2014. Ostopalvelun purkamisesta saatiin suunnitellusti säästöä, jolla perustettiin uusi oikojahammaslääkärin virka. Arkisin päivystysaikoja oli tarjolla kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. Lopen ja Hausjärven hammaslääkärien poissa ollessa (esim. loma-aikana) Lopen ja Hausjärven särkypotilaat hoidettiin Riihimäellä. Arkipäivystys on sujunut omana toimintana hyvin koko vuoden 2014 ajan ja suunniteltuja särkyaikoja on ollut oikea määrä. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan liikelaitoksen ja Janakkala-Hattula yhteistoiminta-alueen kanssa. Vuonna 2014 saatiin oikomishoitoon kohdennettu uusi hammaslääkärin virka ja uusi hammashoitajan toimi. Riihimäelle on saatu rekrytoitua hammaslääkäri, joka perehtyy oikomishoitoon kuntayhtymän erikoishammaslääkäreiden ohjauksella. Tavoitteena on erikoistumiskoulutuksesta sopiminen yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa. Erikoissairaanhoidon tasoista oikomishoitoa on pystytty tuottamaan suunnitellusti omana toimintana. Anestesiahammashoitoa jatkettiin suunnitellusti vuoden 2014 ajan. Anestesiahammashoitoa järjestettiin noin kahden kuukauden välein. Vuonna 2014 iensairauksien erikoishammaslääkäri kävi kerran kuukaudessa yhden päivän. Hammaslääkäreillä ja suuhygienisteillä oli mahdollisuus konsultoida ja saada opastusta vaikeiden iensairauspotilaiden hoidossa. Ikäihmisten suun terveyden projektia jatkettiin ja suuhygienistin kotikäyntejä kotihoidon asiakkaille tehtiin tarpeen mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tekevää vastuuhenkilöä 16
ohjeistettiin ja opastettiin kysymään asiakkaan suun hoidon tarpeesta suunnitellun kyselykaavakkeen avulla (viite: Vanhuspalvelulaki 15, velvoite). Suun hoidosta kysymistä työstetään aktiivisesti jatkossa kotihoidon toimijoiden kanssa. Ns. terveyshyötymallin mukainen potilaan terveyden edistämisen ohjeistaminen mahdollistui v. 2014, kun tietojärjestelmään (Effica) saatiin näkyviin myös suun terveydenhuollon suorittajille, oliko potilas terveyshyötymallin kohdepotilas. Vuonna 2014 hammaslääkärit tutkivat 12- vuotiaiden suun terveyden. Kuntayhtymän alueella ikäryhmän lapsilla on keskimäärin 0,7 reikiintynyttä/paikattua hammasta, mikä on parempi suun terveyden taso kuin tieteellinen valtakunnallinen keskiarvo osoittaisi (1,2). selittää myös osaltaan uudesta hammaslääkärin virasta saatu asiakasmaksutuotto. Työsuhteisissa henkilöstökuluissa niin hoitohenkilökunnan kuin hammaslääkärienkin osalta talousarvio alitettiin yhteensä 171 486 eurolla ja ostopalvelumääräraha puolestaan ylittyi 62 540 eurolla. Uuden C-hoitolan rakentaminen esti hammaslääkärirekrytointia alkuvuonna. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat ylittivät menokohdan 17 797 eurolla. Teknikkokuluja säästyi viime vuonna 15 108 euroa. Koska anestesiahammashoito laajennettiin vanhushoitoon, asiantuntijapalvelujen menokohta ylitettiin 6 456 eurolla. Suun terveydenhuollon työhyvinvointikysely (THL:ssä suunniteltu strukturoitu kysely, Webropol) tehtiin vuonna 2014. Kouluarvosanoilla (4 10) työhyvinvoinnin kokemuksesta annettu yleisarvosanan keskiarvo oli korkein välinehuoltajilla (8,8). Hammaslääkäreillä työhyvinvoinnin yleisarvosanan keskiarvo oli 8,5, suuhygienisteillä 8,25 ja hammashoitajilla 8. Työhyvinvoinnin kokeminen oli noussut suuhygienisteilla vuodesta 2013, jolloin ko. arvo oli 8. Muilla ammattiryhmillä työhyvinvoinnnin kokemus oli pysynyt lähes samana. Suun terveydenhuollossa täytettiin vuonna 2014 kolme hammashoitajan tointa sekä yksi suuhygienistin ja yksi hammashoitajan vuorotteluvapaasijaisuus. Kokonaisuutena suun terveydenhuollon käyttöbudjettitoteuma oli 345 598 euroa odotettua parempi. Asiakasmaksuja kertyi vuonna 2014 yhteensä 1 459 726 eur, joka ylitti talousarvion 241 000 eurolla. Nousua selittää osaltaan vuoden alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksikorotus, jonka vaikutus asiakasmaksujen nousuun oli n. 80 000 euroa. Asiakasmaksujen nousua 17
Rmk Loppi Hausjärvi Taulukko 1 Hammaslääkäreiden suorittama toimenpiteiden määrä riihimäkeläisille, loppilaisille ja hausjärveläisille vuosina 2012, 2013 ja 2014 (sisältää myös joitakin ulkokuntalaisten toimenpiteitä). Rmk Loppi Hausjärvi Taulukko 2 Suuhygienistien suorittama toimenpiteiden määrä vuosina 2012, 2013 ja 2014 (sisältää myös joitakin ulkokuntalaisten toimenpiteitä 18
Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Suun terveydenhuollon suoritteet 110 684 102 100 108 043 5 943 106 % Hammashoitajan vastaanotto, tutkimus ja ennaltaehkäisevä 0 700 623-77 89 % Hammaslääkärin ja hammashoitajan vastaanotto 84 045 77 900 83 172 5 272 107 % Suuhygienistin vastaanotto 23 522 21 500 21 585 85 100 % Muut hammashuollon palvelut / hh ja rtg 3 117 2 000 2 663 663 133 % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Tuotot 6 047 765 6 160 900 6 418 682 257 782 104 % Kulut -4 939 842-5 240 300-5 135 928 104 372 98 % Netto 1 107 923 920 600 1 282 754 362 154 139 % Poistot -60 801-87 400-85 538 1 862 98 % Tilikauden tulos 1 047 122 833 200 1 197 216 364 016 144 % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Myyntituotot 4 776 799 4 917 500 4 926 981 9 481 100 % Maksutuotot 1 234 865 1 218 500 1 459 726 241 226 120 % Tuet ja avustukset 15 665 24 900 15 982-8 918 64 % Vuokratuotot 13 991 0 9 499 9 499 0 % Muut toimintatuotot 6 445 0 6 494 6 494 0 % Toimintatuotot 6 047 765 6 160 900 6 418 682 257 782 104 % Henkilöstökulut -3 367 166-4 046 100-3 874 614 171 486 96 % Palvelujen ostot -1 059 739-616 500-712 634-96 134 116 % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -299 956-370 300-388 097-17 797 105 % Avustukset 0 0 0 0 0 % Vuokrakulut -163 954-183 400-94 387 89 013 51 % Muut toimintakulut -49 027-24 000-66 196-42 196 276 % Toimintakulut -4 939 842-5 240 300-5 135 928 104 372 98 % Toimintakate 1 107 923 920 600 1 282 754 362 154 139 % Poistot -60 801-87 400-85 538 1 862 98 % Tilikauden tulos 1 047 122 833 200 1 197 216 364 016 144 % 19
SAIRAALAN TULOSALUE Toimintavuonna 2014 sairaalan tulosalueella toteutui kaksi isoa muutosta: Hausjärven ja Lopen osastojen pitkäaikaispotilaat siirtyivät kuntien perusturvalle vuoden alusta, ja kotihoito yhdistyi toiminnallisesti Riihimäellä ja Lopella (terveyskeskuksen kotisairaanhoidon ja kaupungin/kunnan kotipalvelun yhdistäminen toiminnallisesti). Terveyskeskussairaalan toiminta painottui tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014 yhä enemmän lyhytaikaishoitoon. Tavoitetasoksi oli asetettu lyhytaikaispotilaiden keskimääräinen hoitoaika alle kaksi viikkoa. Tämä toteutui keskimääräisen hoitoajan ollessa 12 vrk. Tavoitteeseen päästiin toimivien hoitoketjujen, moniammatillisen osaamisen sekä Hausjärven ja Lopen osastojen profiloitumisen (lyhytaikaishoitoa antaviksi yksiköiksi) ansiosta. Hoitojaksojen määrä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna (Kuvio 1.). Hoitopäivien määrä sen sijaan väheni noin 23 % edelliseen vuoteen verrattuna (33 344 vrt. 43 215). Tämä oli seurausta sairaansijojen vähentämisestä 28 sairaansijalla vuoden 2014 alusta, kun Hausjärven ja Lopen osastojen pitkäaikaispotilaat siirtyivät kuntien perusturvan alaisuuteen. Toimintavuonna aloitettiin myös suunnittelu 14 riihimäkeläisen pitkäaikaispotilaan siirtymisestä kuntayhtymän osastohoidosta Riihimäen kaupungin hoiva-/palveluasumiseen vuoden 2015 alusta. Osastojen kuormitusasteessa tapahtui muutos: kuormitusaste oli keskimäärin 103,1 % vuonna 2014, kun edellisenä vuonna vastaava lukema oli 100,5 %. Potilasvaihto oli vilkkainta akuuttiosastolla (ka 7,18 potilasta/pv) muilla osastoilla potilasvaihdon ollessa vähäisempää. Merkittävää on kuitenkin, että Hausjärven ja Lopen osastoilla potilasvaihto vilkastui edelliseen vuoteen verrattuna, Hausjärven osastolla lähes 35 % (2,53 potilasta/pv vrt. 1,88 potilasta/pv). Riihimäen ja Lopen kotihoidon toiminnallisella yhdistymisellä tavoiteltiin mm. asiakaslähtöisyyttä. Tämä tavoite toteutui, kun asiakaslähtöiset tiimit saatiin muodostettua. Kotihoitoon luotiin uudet asiakastyön kriteerit ja ne otettiin käyttöön sekä Riihimäellä että Lopella. Hausjärven kotihoidon vastaavaa yhdistymistä alettiin suunnitella kevään 2014 aikana tavoitteena kotihoidon toiminnallinen yhdistyminen Hausjärvellä vuoden 2015 alusta. Kotisairaanhoidon osalta käyntimäärät ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna noin 14 % (Kuvio 2.). Käyntimäärien väheneminen selittyy pyrkimyksellä lisätä käynnin kestoa ja tätä kautta kohentaa hoidon laatua asiakkaan näkökulmasta. Käyntimäärien väheneminen on myös seurausta kotihoidon moniammatilliseen tiimityöskentelyyn siirtymisestä. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 % (Kuvio 3.). Siitä huolimatta käyntimäärät toteutuivat vain 95-prosenttisesti tavoitteeseen nähden. Kuntayhtymä sai palkattua vakinaisen geriatrin syksyllä 2014, jonka jälkeen hoitoon pääsyn jonoja päästiin purkamaan ja käyntimäärät lisääntyivät syksyn aikana. Sairaalan tulosalueen yhtenä strategisena päämääränä oli kaatumistapaturmien väheneminen. Osana Häme Potku 2 -hanketta osasto- ja kotisairaanhoito lähtivät mukaan kaatumisten ennaltaehkäisyyn. Ikinä -mittarin käyttöönotto on lisääntynyt osasto- ja kotisairaanhoidossa, ja HaiPro -ilmoituksia mm. kaatumisista on tehty aktiivisesti. Kaiken kaikkiaan HaiPro -ilmoitusten määrä lisääntyi vuonna 2014 ollen yhteensä 350. Eniten ilmoituksia tehtiin tapaturmista ja onnettomuuksista (n=167), joista suurin ryhmä olivat kaatumiset (n=94). Strategisena päämääränä oli potilaan roolin vahvistaminen hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Tavoitteena oli hoitosuunni- 20
telmien laatiminen yhteistyössä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelmat laadittiin pääasiassa hoito- ja fysioterapiahenkilökunnan toimesta. Potilaan ja omaisen mielipidettä kuitenkin kuultiin ja heidän kanssaan laadittiin tavoitteita hoitojaksolle. euroa. Lääkäritilanne oli huono, ja tästä syystä lääkäripalveluita jouduttiin ostamaan. Ostettujen lääkäripalveluiden hinnalla olisi voitu saada enemmän virkalääkäreitä. Lääkäreiden palkkakuluja jäi käyttämättä noin 33 000 euroa. Potilaan oikeuksien, vastuun ja itsemääräämisen huomioiminen hoitoneuvotteluissa oli yhtenä päämääränä. Hoitoneuvotteluja kehitettiin siten, että hoitoneuvotteluissa oli aina mahdollisuuksien mukaan läsnä sekä potilas että hänen omaisensa tai läheisensä. Sairaalan tulosalueen toimintatuotot toteutuivat liki suunnitellusti (toteuma 99,6 %). Todistusmaksut, kotisairaanhoidon asiakasmaksut ja sotilasvammalain mukaiset korvaukset jäivät hieman tavoitteesta. Kotisairaanhoidon asiakasmaksujen jääminen arvioitua pienemmäksi liittyy kotisairaanhoidon toiminnan muutokseen. Asiakkaiden luona vietetty aika on lisääntynyt ja yhä useampi asiakas on yhteinen kotipalvelun kanssa, jolloin asiakasmaksut menevät kaupungille/kunnalle. Laitoshoidon asiakasmaksut sen sijaan toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti (toteuma 98,9 %). Sairaalan tulosalueen toimintakulut ylittyivät hieman. Talouden toteumaa seurattiin kuukausittain. Ylitysriskit arvioitiin ja niihin puututtiin. Suurimmat toimintakulujen ylitykset olivat hoitohenkilökunnan sijaismäärärahoissa ja erilliskorvauksissa. Sijaismäärärahat ylittyivät noin 48 000 euroa ja erilliskorvaukset ylittyivät noin 93 000 euroa. Sijaismäärärahojen ja erilliskorvausten osalta tulos oli kuitenkin alkuvuoden ennustetta parempi. Toiminnan muutos (yhä lyhytaikaisempaa ja akuutimpaa hoitoa) näkyi sairaankuljetuspalveluiden, kuljetuspalveluiden, laboratoriopalveluiden ja röntgenpalveluiden ylityksinä. Kuljetuspalveluiden suurta ylitystä selittää lisäksi se, että sairaanhoitopiiri alkoi laskuttaa potilasruokien kuljetuksesta vuonna 2014. Ostettuihin lääkäripalveluihin meni noin 183 000 21
2500 2000 2302 2253 2149 2118 1500 1000 2013 2014 500 0 Hoitojaksot yhteensä 154 135 Lyhytaik.hoitojaksot Pitk.aik.hoitojaksot Kuvio 1. Osastohoidon päättyneet hoitojaksot 25 000 20 000 21 464 18 549 21 109 18 051 15 000 10 000 2013 2014 5 000 0 355 498 Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit Kuvio 2. Kotisairaanhoidon käyntimäärät 600 500 444 477 400 300 271 316 2013 200 173 161 2014 100 0 Käynnit yhteensä Lääkärin käynnit Sairaanhoitajan käynnit Kuvio 3. Geriatrian poliklinikan käyntimäärät 22
Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Sairaalan hoitopäivät 43 215 34 000 33 344-656 98 % Kotisairaanhoidon käynnit 21 464 22 500 18 549-3 951 82 % Geriatrin poliklinikan käynnit 444 500 477-23 95 % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Tuotot 12 087 298 10 823 400 10 784 426-38 974 100 % Kulut -9 343 707-8 192 600-8 314 710-122 110 101 % Netto 2 743 591 2 630 800 2 469 716-161 084 94 % Poistot -49 489-79 200-60 341 18 859 76 % Tilikauden tulos 2 694 102 2 551 600 2 409 375-142 225 94 % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Myyntituotot 10 723 920 9 660 200 9 668 920 8 720 100 % Maksutuotot 1 300 653 1 087 500 1 059 585-27 915 97 % Tuet ja avustukset 60 073 61 700 55 100-6 600 89 % Vuokratuotot 992 0 673 673 0 % Muut toimintatuotot 1 660 14 000 148-13 852 1 % Toimintatuotot 12 087 298 10 823 400 10 784 426-38 974 100 % Henkilöstökulut -6 955 445-6 193 800-6 034 237 159 563 97 % Palvelujen ostot -1 623 282-1 350 100-1 688 535-338 435 125 % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -564 761-434 700-408 442 26 258 94 % Avustukset 0 0 0 0 0 % Vuokrakulut -176 312-210 300-164 970 45 330 78 % Muut toimintakulut -23 907-3 700-18 526-14 826 501 % Toimintakulut -9 343 707-8 192 600-8 314 710-122 110 101 % Toimintakate 2 743 591 2 630 800 2 469 716-161 084 94 % Poistot -49 489-79 200-60 341 18 859 76 % Tilikauden tulos 2 694 102 2 551 600 2 409 375-142 225 94 % 23
TUKIPALVELUIDEN TULOSALUE Kuntayhtymän tukipalvelut toimivat yhtenä palvelualueena, joka sisältää taloushallinnon, tietohallinnon, kiinteistö- ja teknisen huollon, siivoustoimen, keskusvaraston sekä vaatehuollon. Kuntayhtymän tukipalveluiden kehittämiseksi talous- ja henkilöstöhallinnossa jatkettiin säännöllisiä yhteistyöpalavereja RHL-Data Oy:n (palvelukeskus) kanssa. Säännöllisissä seurantapalavereissa käytiin läpi toimintaa ja haettiin ratkaisuja toiminnassa esille tulleisiin asioihin. Tavoitteena on saada palkkahallinnon ja taloushallinnon toimintaprosesseista mahdollisimman sujuvia. Henkilöstön osalta tavoitteena oli työhyvinvoinnin tukeminen. Tukipalveluiden henkilöstö osallistui kuntayhtymän TYHY -ryhmän toimintaan ja työhyvinvointiohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Talouden tasapainottamiseksi yhtymähallitus vahvisti toimintavuoden keväällä kuntayhtymän talouden sopeuttamistoimet vuodelle 2014. Talouden ja toiminnan tilanteen kehitystä on seurattu kuukausittain. Kuukausiraportti on joka kuukausi toimitettu myös yhtymähallitukselle. Tukipalveluissa kuntayhtymän talouden ja toiminnan seuranta- ja raportointijärjestelmiä kehitettiin toimintavuonna edelleen kuntayhtymän controllerin toimesta. Tukipalveluiden toimintatulojen kokonaistoteuma oli 556 747 euroa. Tukipalveluiden suurin tuloerä oli vuokratuotot, joita kertyi yhteensä 227 915 euroa. Muita toimintatuottoja kertyi mm. ulkoistettujen terveysasemien palveluiden tuottajille myydyistä tarvikkeista ja palveluista. Toimintamenojen kokonaistoteuma oli 4 205 693 euroa. Tukipalveluiden tulosalueen tulos oli kokonaisuutena 109 702 euroa ylijäämäinen. Tulosalueen sisällä talousarviomäärärahat ylittyivät rakennusten ja alueiden kunnossapitokuluissa, sähkömaksuissa sekä atk-ohjelmistojen käyttökuluissa. 24
YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Tuotot 193 384 316 300 556 747 240 447 176 % Kulut -4 019 670-4 068 900-4 205 694-136 794 103 % Netto -3 826 286-3 752 600-3 648 947 103 653 97 % Poistot -642 457-677 500-671 451 6 049 99 % Tilikauden tulos -4 468 743-4 430 100-4 320 398 109 702 98 % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Myyntituotot 5 959 0 215 173 215 173 0 % Maksutuotot 0 0 0 0 0 % Tuet ja avustukset 29 260 18 800 17 174-1 626 91 % Vuokratuotot 124 845 230 100 227 915-2 185 99 % Muut toimintatuotot 33 320 67 400 96 485 29 085 143 % Toimintatuotot 193 384 316 300 556 747 240 447 176 % Henkilöstökulut -2 050 076-2 034 000-1 960 871 73 129 96 % Palvelujen ostot -1 228 628-1 305 200-1 549 705-244 505 119 % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -376 802-317 200-352 447-35 247 111 % Avustukset 0 0 0 0 0 % Vuokrakulut -260 662-318 000-229 929 88 071 72 % Muut toimintakulut -103 502-94 500-112 742-18 242 119 % Toimintakulut -4 019 670-4 068 900-4 205 694-136 794 103 % Toimintakate -3 826 286-3 752 600-3 648 947 103 653 97 % Poistot -642 457-677 500-671 451 6 049 99 % Tilikauden tulos -4 468 743-4 430 100-4 320 398 109 702 98 % 25
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TULOSALUE Janakkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto oli ensimmäisen kokonaisen vuoden osa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaa. Vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin organisaation sisällä toiminta- ja menettelytapojen yhtenäistäminen päivitettävän laatujärjestelmän mukaisesti, sekä yhteistyön kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen kuntien muiden toimialojen kanssa. Laatukäsikirja on päivitetty, samoin siihen liittyviä yksityiskohtaisempia menettelytapa-, tarkastusohjeita ja asiakirjamalleja on päivitetty tarpeen mukaan. Toimintatavat on yhtenäistetty organisaation sisällä, mutta käytäntöjen yhtenäistäminen kuntien eri toimialojen kanssa vaatii kehittämistä. Varsinkin kaavoihin, rakennuslupiin ja ympäristölupiin liittyvien lausuntopyyntöjen osalta menettelyt poikkeavat kuntien välillä edelleen. Tarkastuskäyntien kokonaismäärään, 1 179 tarkastusta (v. 2013, 1 019), tuli lisäystä edelliseen vuoteen noin 15,7 %. Lisäys on suhteessa sama kuin Janakkalan liittymisen yhteydessä tullut tarkastajien määrän lisäys (15,9 %) vuoteen 2013 verrattuna. Riskiperusteinen suunnitelmallinen valvonta toteutui hyvin, toteuma oli 85,5 %. Valvonta on tavoitteiden mukaisesti siirtynyt aiempaa enemmän riskiperusteisesti kohdistetuksi valvonnaksi. Vuonna 2014 ei todettu yhtään elintarvike- tai vesiperäistä epidemiaa, mutta talousvesien laadussa oli edellisten vuosien tapaan selvittelyjä ja jatkoseurantaa vaatineita ongelmia usean kunnan alueella. Eläinlääkintähuollon suoritemäärä oli huomattavasti edellisvuotta suurempi. Lisäys johtuu osittain siitä, että Janakkalan hygieenikkoeläinlääkärin praktiikkatyöajan osuutta lisättiin vuoden alussa 30 %:sta 50 %:iin. Potilasmäärät ovat kasvaneet kuitenkin henkilöstömäärän lisäystä enemmän. Virka-aikana praktiikka painottui pieneläinten terveyden- ja sairaudenhoitoon. Päivystyksessä hoidettiin lähinnä isoeläimiä ja päivystysalueen laajuuden vuoksi pieneläimiä jouduttiin ohjaamaan paljon yksityisille klinikoille. Viranomaisvalvonnassa epäilyilmoituksiin perustuvan eläinsuojeluvalvonnan tarkastusmäärä pieneni ensimmäisen kerran valvontaeläinlääkärin viran perustamisen jälkeen. Sen osuus kaikista viranomaiskäynneistä oli 45 % (81 tarkastusta), kun se edellisenä vuonna oli 78 % (149 tarkastusta). Kertomusvuonna ehdittiin näin valvoa aiempaa paremmin riskiperusteisia luvan- ja ilmoituksenvaraisia eläintenpitokohteita (mm. kennelit, pieneläinhoitolat, tallit, eläinkaupat) sekä saatiin maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset ajantasalle. Elintarvikelaboratoriossa näytteitä tutkittiin kertomusvuonna 4 877 kappaletta (tavoite 3 600), mikä on 105 näytettä enemmän kuin 2013. Analyysejä tehtiin vaativuuden mukaan painotettuna 28 308, joka ylitti tavoitteen 23 000, ja oli 735 kappaletta enemmän kuin v. 2013. Muutokset eri näyte- ja analyysiryhmissä ovat pieniä. Syyskuun 2013 alussa voimaan tulleet kuntalain (626/2013) ja kilpailulain (595/2013) muutokset velvoittavat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan 26.3.2014 selvityksen tekemisestä laboratoriotoiminnan jatkosta. Koska yhdessä Hyvinkään kaupungin edustajien kanssa tehdyn selvityksen perusteella yhtiömuotoiset vaihtoehdot eivät olleet toiminnallisesti tai taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, yhtymähallitus päätti ko- 26
kouksessaan 11.6.2014 käynnistää elintarvike- ja vesilaboratorion toimintaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsiteltiin työnantajan tavoitetta hankkia elintarvike- ja vesilaboratorion palvelut 1.1.2015 lukien ostopalveluna. Tuloja saatiin odotettua enemmän ja kulut olivat talousarviossa esitettyä alhaisemmat. Varsinkin elintarvike- ja vesilaboratorion osalta taloudellinen tulos oli huomattavasti ennakoitua parempi. Yhteistoimintaneuvottelut elintarvike- ja vesilaboratorion henkilöstön kanssa toteutettiin 19.6. 13.8.2014. Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena yhtymähallitus päätti 20.8.2014 (113 ), että elintarvike- ja vesilaboratorion toiminta päättyy vuoden lopussa, henkilöstö irtisanotaan ja käynnistetään elintarvike- ja vesilaboratoriotoimintoja koskeva kilpailutus. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen taloudellinen tulos oli selvästi ylijäämäinen. 27
Suoritetavoitteet: Toteuma 2013 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Erotus tav-tot 2014 Toteuma % Ympäristöterveydenhuolto 31 098 28 850 32 536 3 686 113 % Terveysvalvonta 1 287 1 750 1 539-211 88 % Eläinlääkintähuolto 2 242 2 100 2 689 589 128 % Elintarvike- ja vesilaboratorio 27 569 25 000 28 308 3 308 113 % YHTEENSÄ Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Tuotot 1 569 924 1 676 300 1 744 517 68 217 104 % Kulut -1 139 088-1 346 100-1 213 944 132 156 90 % Netto 430 836 330 200 530 573 200 373 161 % Poistot -9 692-17 800-12 103 5 697 68 % Tilikauden tulos 421 144 312 400 518 470 206 070 166 % TULOSLASKELMA Tp Ta 2014 Toteuma Erotus Tot 2013 + muutos 2014 % Myyntituotot 1 452 554 1 567 600 1 637 141 69 541 104 % Maksutuotot 9 678 11 000 13 452 2 452 122 % Tuet ja avustukset 98 255 97 600 86 064-11 536 88 % Vuokratuotot 871 0 592 592 0 % Muut toimintatuotot 8 566 100 7 268 7 168 7268 % Toimintatuotot 1 569 924 1 676 300 1 744 517 68 217 104 % Henkilöstökulut -1 005 847-1 157 200-1 071 678 85 522 93 % Palvelujen ostot -63 958-71 000-61 178 9 822 86 % Aineet ja tarvikkeet ja tavarat -51 847-64 000-38 630 25 370 60 % Avustukset 0 0 0 0 0 % Vuokrakulut -13 719-52 700-36 549 16 151 69 % Muut toimintakulut -3 717-1 200-5 909-4 709 492 % Toimintakulut -1 139 088-1 346 100-1 213 944 132 156 90 % Toimintakate 430 836 330 200 530 573 200 373 161 % Poistot -9 692-17 800-12 103 5 697 68 % Tilikauden tulos 421 144 312 400 518 470 206 070 166 % 28