SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2014

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 Kaupunginhallituksen esitys 5.11.2013

SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys... 1 Tasapainotusohjelman tekstiosa... 9 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 33 KAUPUNGIN TALOUS V. 2014 ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA 2014-2017... 35 Tuloslaskelma... 37 Tuloslaskelmaosan määrärahat... 40 Rahoituslaskelma... 41 Rahoitusosa... 42 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA... 43 Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit... 45 KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto... 51 Perusturvan toimiala... 67 Sivistystoimiala... 85 Tekninen toimiala... 107 Savonlinnan vesi... 124 AVUSTUKSET... 133 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT... 139 INVESTOINTIOSA... 152 KONSERNIOSIEN TIEDOT... 161 LIITTEET... 183

TALOUDELLINEN KEHITYS Yleisen ja kuntatalouden kehitys Pääasiallinen lähde: valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2013/16.9.2013 Euroalueen taantuma päättynee tänä vuonna, mutta jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnon kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankauppa kasvaa poikkeuksellisen hitaasti. Tänä vuonna Suomen BKT supistuu n. 0,5 prosenttia. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, viestikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 %:iin ja pysyy yli 8 % myös lähivuodet. Kun kokonaistuotanto alenee kahtena vuonna peräkkäin, julkinen talous - etenkin valtion ja kuntien talous - pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Valtiontalouden alijäämäksi vuonna 2013 ennakoidaan 9 mrd. euroa, ja tilanne paranee vain hitaasti lähivuosina eli kokonaisalijäämä kasvaa rajusti. Vuonna 2012 kuntatalouden alijäämä oli 1,1 % suhteessa BKT:hen, ja edellisvuodesta rahoitusasema heikkeni noin miljardilla eurolla. Tilanne on huonontunut nopeasti, sillä vielä v. 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Edes 1990-luvun alun laman oloissa kuntien rahoitusasema ei heikentynyt näin voimakkaasti. Kokonaismenojen nousu hidastui viiteen prosenttiin, mutta verotulojen ja valtionosuuksien kasvu hidastui vielä enemmän ja jäi 3,5 prosenttiin. Kuntien velan määrä nousi noin 1,5 mrd. eurolla. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. Verokertymää nostavat kertaluontoisesti lähinnä verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu runsaalla 200 milj. eurolla ja tilitystekniset muutokset. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaan hidastuu valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena 2,5 prosenttiin. Kuntien kulutusmenojen nousun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Paikallishallinnon investointimenot ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina, mutta v. 2013 niiden ei ennusteta kasvavan edes nimellisesti. Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä v. 2013 ja lähivuosina velkaantuminen jatkuu. Vuosina 2014 2017 kuntien verotulojen arvioidaan katsauksessa optimistisesti kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Huom.: v. 2014 yleiskorotus 20 eur/kk nostaa palkkoja selvästi alle 1 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, mutta korotuspaineet todetaan tuntuviksi. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Hallitusohjelmassa ja budjettikehysriihessä päätetyt vuosina 2012-2017 toteutettavat leikkaukset ovat vuositasolla 756 milj. euroa vuonna 2013, 1 118 milj. euroa vuonna 2014 ja 1 306 milj. euroa vuonna 2015. 1

Lisäksi vuoden 2015 alusta kuntien velvoitteet pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä kasvavat noin kolminkertaisiksi nykyisistä. Maan hallitus on osana julkistalouden tasapainottamiseen tähtäävää rakennepoliittista ohjelmaansa linjannut, että kuntasektorin nettomenoja on leikattava kahdella miljardilla eurolla. Kunnille asetettuja tehtäviä on tarkoitus karsia 1 mrd euron edestä ja toinen miljardi kuntien on säästettävä muista menoistaan ja/tai korotettava verojaan. Hallitus julkistaa marraskuun 2013 loppuun mennessä listan kunnilta karsittavista tehtävistä. Savonlinnan kaupungin talous: talousarvion ja suunnitelman perusteita Kerimäen ja Punkaharjun kunnat liittyivät vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupunkiin, joten myös vuoden 2012 tilinpäätöstietoja käsitellään yhdistettynä. Vuosikate säilyi 1,1 milj. euroa ylijäämäisenä, mutta tilikauden 2012 tulos oli 8 milj. euroa alijäämäinen lähinnä sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen voimakkaasta kasvusta sekä kertaluontoisista alas kirjauksista johtuen. Alijäämää taseessa oli vuoden lopussa 11,4 milj. euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi kiivaan investointitahdin vuoksi 21 milj. eurolla 87,4 milj. euroon. Vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion tulos oli runsaat 0,4 milj. euroa alijäämäinen, mutta lähtötilanne vuoteen 2013 oli budjettia laadittaessa arvioitua heikompi edellisvuoden mittavan tulosalijäämän ja lainakannan johdosta. Kun Suomen valtiontalous, kuntatalous ja kaupungin oma talous vuonna 2012 ja edelleen kuluvana vuonna ovat jatkuvasti tiukentuneet, laadittiin pitemmälle meneväksi ja konkreettisemmaksi jatkoksi talousarvioon sisältyneelle ohjelmalle - keväällä 2013 vuosille 2013-2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelma, jonka valtuusto hyväksyi 2.7.2013. Uuden ohjelman mukainen toimintamenojen nettokarsinta on 32 milj. euroa kauden 2013-2019 aikana. Tasapainotusohjelman toteuttamista on ryhdytty valmistelemaan heti sen hyväksymisen jälkeen ja siinä vuodelle 2013 kohdennettuja toimenpiteitä toteuttamaan. Tasapainotusohjelma sisältyy talousarviokirjaan 2014 ja siinä vuosille 2014-2017 kohdennetut säästöt ja tulonlisäykset on otettu talousarvion ja suunnitelman laadinnan pohjaksi. Kaupungin vuoden 2013 talous on toteutumassa pääosin talousarvion mukaisesti, mutta ennakoitua heikompi lähtötilanne, valtionosuuksien jääminen arvioitua pienemmiksi, budjetoitujen myyntivoittojen saamatta jääminen ja toimintakatteesta noin 55 % muodostavien Sosteri-menojen lopullisen toteuman epävarmuus johtavat ennustamaan noin 3 milj. euron vuosikatetta ja lähes 4 milj. euron tulosalijäämää. Tällöin alijäämää olisi taseessa vuoden 2013 lopussa noin 15 milj. euroa. Lainakannan ennakoidaan nousevan 102 milj. euroon eli 2 787 euroon asukasta kohti. Savonlinnan kaupungin talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan 2015-2017 lyövät leimansa kuntatalouden jatkuva tiukentuminen ja kaupungin siihen vastauksena laatima talouden tasapainotusohjelma. Verotuloissa on vuodelle 2014 tasapainotusohjelman mukaisesti 1 prosenttiyksikön ansiotuloveron korotus: tuloja lisäävä vaikutus noin 5 milj. euroa. Kiinteistöverojen korotusta ei talousarvioon sisälly. Muuten veroprosentteja ei suunnittelukaudella ole tarkoitus nostaa. Kiinteistöjen verotusarvon nosto on otettu kiinteistöverotuloissa huomioon, samoin ansiotuloveroissa tasapainotusohjelmassa tavoitellun työpaikkojen nettolisäyksen vaikutus ja lisäksi 0,3 % verotulokasvu. Verotuloiksi v 2014 arvioidaan 129,9 milj. euroa ja seuraaville vuosille ennakoidaan noin 1 % kasvua. Vuonna 2016 kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan 5 prosenttiyksiköllä, mikä Savonlinnassa merkitsee lähes 1 milj. euron vähennystä. Valtionosuudet v 2014 ovat ensimmäisen kerran nykyisen valtionosuusjärjestelmän aikana vähenemässä edellisvuodesta. Kuntien valtionosuusleikkausten vaikutus Savonlinnassa väkiluvun suhteessa on v 2014: 2,4 milj. euroa, v 2015; 3,6 milj. euroa, v 2016: 3,9 milj. euroa ja v 2017: 4,2 milj. euroa. Valtionosuuksien 2

kokonaismäärä kuitenkin kasvaa lähivuosina lakimääräisten valtionosuusperusteiden johdosta, mutta kasvu on hidasta ja selvästi ennakoitua nettotoimintamenojen lisääntymistä vähäisempää. Jäteveron tuotosta osa hyvitetään kunnille vuodesta 2014 alkaen peruspalvelujen valtionosuudessa; Savonlinnalle runsaat 0,4 milj. euroa. Valtionosuuksiksi vuonna 2014 arvioidaan 79,8 milj. euroa. Toimintatuotot ja kulut on talousarviossa ja suunnitelmassa laskettu tasapainotusohjelman pohjalta muut toimintaan ja talouteen vaikuttavat olennaiset tekijät ja muutokset huomioon ottaen. Tuotoissa kuntaliitoksen yhdistymisavustus lähes 1,3 milj. euroa/v päättyy vuonna 2015. Muissa toimintatuotoissa tasapainotusohjelman mukaisen 3 milj. euron myyntivoittotulojen saaminen on varsin epävarmaa. Muuten toimintatuotot on arvioitu realistisesti, myös maksujen ja taksojen korotukset huomioon ottaen. Toimintakuluissa tasapainotusohjelma on ns. sisäänrakennettuna, mutta erityisesti Sosterille tasapainotusohjelmassa 2013-2019 kohdennettujen 10 milj. euron säästöjen toteutuminen on epävarmaa. Sosterin omasta talousarvio- ja suunnitelmavalmistelusta ei vielä 18.10.2013 ole käytettävissä tietoja, joten kaupungin Sosteri-menot on vuoden 2014 talousarviovalmistelussa laskettu 3 % korotuksella nykyisistä kaupungin v 2013 talousarvion Sosteri-menoista, ja saadusta tulosta on vähennetty Sosterille tasapainotusohjelmassa kohdennettu vuotuinen kustannussäästö 1,65 milj. euroa. Vuodesta 2015 lähtien kuntien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite kasvaa todella merkittävästi. Nyt ja vielä vuonna 2014 velvoite koskee vähintään 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita, ja jokaisesta em. pitkäaikaistyöttömästä, jota ei kyetä työllistämään, kunta joutuu maksamaan ns. Kela-sakkomaksuna puolet Kelalle aiheutuvista keskimääräisistä pitkäaikaistyöttömien tukimaksuista. Vuoden 2015 alusta velvoite aikaistuu 300 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneisiin ja kohonnee sataan prosenttiin keskimääräisistä pitkäaikaistyöttömien Kela-tuista. Kun kaupungin työllistämistoiminnan ja Kelasakkomaksujen nettomeno vuonna 2013 on vajaat 2 milj. euroa, se noin kolminkertaistuu vuonna 2015, ellei jo vuonna 2014 ennakoivasti entistä voimakkaammin panosteta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Niin tehdäänkin. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisrahoitus kaupungin talousarviossa nousee bruttona 3 milj. eurolla ja nettona 1,2 milj. eurolla. Kela-sakkojen arvioidaan vastaavasti vähenevän ensi vuonna 0,4 milj. eurolla, jolloin työllistämiskulujen nettokasvuksi tulee 0,8 milj. euroa. Tällä lisäpanostuksella aiemman ohella arvioidaan voitavan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä Savonlinnassa vuonna 2015 siten, että työllistämisvelvoitteen rankasta kiristymisestä kaupungille aiheutuva lisämeno v. 2015 jää 1,2 milj. euroon, kuin se ilman ponnekkaita ennakoivia vähentämistoimenpiteitä olisi yli 3 milj. euroa. Työllistäminen on vuoden 2014 talousarviossa budjetoitu keskitetysti perusturvan toimialalle, jossa Kela-sakkomaksutkin ovat. Investointiohjelma on karsittu vain välttämättömiin ja kaupungin elinvoimaisuutta edistäviin hankkeisiin. Nettoinvestointimenot ovat kuitenkin 17 milj. euroa vuonna 2014 ja 13,7 milj. euroa vuonna 2015. Sen jälkeen ne ohjelman mukaan selvästi vähenevät. Kaupungin lainakanta on nousemassa 12,8 milj. eurolla vuonna 2014 ja edelleen 11,1 milj. eurolla vuonna 2015. Investointiohjelman supistumisen myötä ja edellyttäen, että tasapainotusohjelma toteutuu - lainamäärän kasvu lähes pysähtyisi vuonna 2016 ja lainakanta kääntyisi laskuun vuodesta 2017 lähtien. Paineet investointiohjelman laajentamiseen ovat kuitenkin isot. Lainakannan huomattavasta kasvusta johtuen myös korkomenot nousevat selvästi. Käyttöomaisuuden poistot lisääntyvät investointien myötä ja osin myös valtuuston keväällä 2013 hyväksymän, kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän uuden poistosuunnitelman vuoksi. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä toimintatulot ovat 59,6 milj. euroa (+ 2,4 % talousarviosta 2013) ja toimintamenot 259,7 milj. euroa (+ 2,0 %). Sisäiset erät ovat laskelmassa mukana. Toimintakatteeksi muodostuu 200 milj. euroa (kasvu 1,8 %). Vuosikate on 7,2 milj. euroa ja tilikauden tulos runsaat 1 milj. euroa alijäämäinen. Vuosista 2015 ja 2016 näyttää näillä taloussuunnitteluperusteilla tulevan tulokseltaan selvästi alijäämäisiä, joskin vuodelle 2015 laskettu 3,8 milj. euron alijäämä lähes puolittuisi vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lähtien talous olisi ylijäämäinen, jolloin päästäisiin kattamaan vanhoja alijäämiä, kuten tasapainotusohjelmassa oli tavoitteena. Valtiovalta on kuitenkin aikeissa kiristää kuntien alijäämien kattamisvelvoitetta enintään neljän vuoden suunnittelukauden mittaiseksi. Savonlinnassa se merkitsisi sitä, 3

että vuosien 2015 ja 2016 alijäämät tulisi kääntää ylijäämiksi, jolloin myös 2017 ja 2018 tulokset edelleen paranisivat. Tuo kattamisvelvoitteen tiukennus ei koske vielä nyt laadittavaa taloussuunnitelmaa 2014 2018. Valtuuston 2.7.2013 hyväksymä talouden tasapainotusohjelma riittäisi täyttämään muodollisen tasapainottamisvelvoitteen, mutta vuosien 2014-2016 alijäämäisyys vaarantaa tavoitteen toteutumisen. Jatkossa valtion ja kuntatalous näyttää yhä kiristyvän, mikä sekin saattaa johtaa tasapainotusohjelman tarkistamistarpeeseen. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Kriisikunnan talouskriteerit täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. 1000 euroa Kriisikuntamittarit TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosikate 1 129 6 429 7 191 4 715 5 967 11 139 Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti 20,59 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo 19,38 *) Lainakanta/asukas 2 389 2 787 3 145 3 486 3 574 3 371 Ylittää maan keskiarvon (2 261) vähintään 50 % Taseen alijäämä -11 364-11 780-12 830-16 639-18 950-16 035 Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 50,99 51,11 45,15 42,36 41,42 43,26 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 50,62 51,79 57,47 61,88 62,32 58,50 Vähintään 50 % *) vuoden 2012 tuloveroprosentti on liittyvien kuntien painotettu keskiarvo Tunnusluvuissa ei ole huomioitu v. 2013 rahoituslaskelman mukaista rahoitusleasingia, eikä myöskään tulevien vuosien mahdollisia rahoitusleasingeja. Savonlinnassa oli 30.9.2013 asukkaita 36 419, muutos tilanteeseen 31.12.2012 on -165 henkilöä. 4

Ikäjakaumat Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna 80000 2010-2040 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2010 2020 2030 2040 85-1058 1592 2123 3240 75-84 3115 3594 5068 4758 65-74 4489 6028 5390 4253 7-64 26166 22063 19855 19316 0-6 2231 2056 1939 1895 0-6 7-64 65-74 75-84 85- Talousarvion olennaiset riskit Korkomenojen kasvu johtuen velkamäärästä ja lainakorkojen noususta. KORKOTOTEUMA JA -ENNUSTE Vuoden keskikorko-% 2011 2012 e2013 e2014 e2015 Lyhyet korot 1,4 0,6 0,3 0,4 0,5 (euribor 3 kk) Pitkät korot 3,0 1,9 1,8 1,9 2,0 (valtion obligaatiot 10 v) Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta 30.9.2013 oli 79 % pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja. Kaupungin lainojen keskikorko on nyt 2,45 %. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä historiallisen matala. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina otettavissa lainoissa. Kuntalainojen korkotasoon vaikuttaa olennaisesti Suomen valtion luottokelpoisuus. Mikäli se putoaa nykyisestä parhaasta luokasta AAA, kallistuu kuntarahoittajienkin varainhankinta merkittävästi, jolloin kunnille myönnettävien lainojen korkotaso selvästi nousee. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing soveltuvin osin uudisrakentamisessa. Verotulot. Verotuloarvio pohjautuu käytettävissä oleviin Verohallinnon ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maailmantalouden ja euroalueen suuri epävarmuus vaikuttavat vahvasti Suomen paikallistalouteenkin ja sen työllistämismahdollisuuksiin, jotka sekä suoraan että välillisesti ovat yhä enemmän kytköksissä Suomen 5

vientinäkymiin. Myös alueellisesti ja paikallisesti merkittävien yritysten ja yhteisöjen toimipaikka- ja tuotantoratkaisut vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen. Mahdollinen työttömyyden kasvu vähentää ansioverotuloja, ja saattaa lisätä kaupungin työllistämis- ja sosiaalimenoja. Valtionosuuksien ja valtion kunnille määräämien tehtävien muutokset. Valtionosuuslaskelma pohjautuu Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maan hallitus on linjannut kuntien valtionosuuksien kehityksen lähivuosiksi ja osana kunnille kohdentuvaa 2 miljardin euron säästövelvoitetta ilmoittanut vähentävänsä kunnille määräämiään tehtäviä. Mikäli valtiontalouden tila eurotalouden mahdollisen heikkenemisen myötä kuitenkin edelleen huononee, valtiovalta saattaa joutua tiukentamaan kuntataloutta entisestään. Sosterin menokehitys etenkin erikoissairaanhoidossa lähinnä kuntayhtymän väestöpohjan pienuudesta sekä tulevista lainsäädännön ja valtiovallan vaatimuksista johtuen. Mahdollisesti tarvittavien korvaavien palvelujen järjestäminen ja hintataso sekä siihen liittyen mahdolliset työpaikka- ja verotulomenetykset Savonlinnassa. Takausten realisoituminen. Kaupungilla on 30.6.2013 yhteensä noin 31,5 milj. euron takausvastuut, joista noin 27,5 milj. euroa konserniyhteisöjen ja noin 4 milj. euroa muiden yhteisöjen lainoista. Asunto- ja yritystilavuokrausyhtiöille takauksia on 18,6 milj. euroa. Vastavakuuksia on noin 11,3 milj. euron arvosta. Tähän mennessä takausvastuita ei ole tullut kaupungin maksettavaksi, mutta pääomitustarvetta on ilmennyt. Uhkana olevasta kannattavan yritystoiminnan sekä työ- ja opiskelupaikkojen vähenemisestä johtuva vuokratilojen käyttöasteen heikkeneminen huonontaa yhtiöiden tuloksellisia toimintaedellytyksiä ja lisää pääomitustarvetta ja takaustappioiden riskiä. Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta myös uudet avaukset huomioonottavaksi. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Pyritään aktiivisella elinkeinopolitiikalla sitouttamaan teolliset veturiyritykset Savonlinnaan. Jatketaan professuurivetoisia koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteitä niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on saada professuurien ympärille tekes- ja Suomen akatemiarahoitteisia tutkijaryhmiä kehittämään alueen elinkeinoelämän innovaatioperustaa. Samalla professorit voisivat vahvistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen perus- ja jatkotutkintokoulutusmahdollisuuksia. Lisäksi Savonlinnan kaupunki pyrkii olemaan yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa uusien työelämämurrokseen liittyvien koulutusalojen saamiseksi Savonlinnaan. Samoin kaupunki on aktiivinen alueellistettavien valtion toimintojen kaupunkiin saamiseksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen työvoiman rekrytoinnissa. Työllistämistoiminta Savonlinnan työttömyysprosentti 31.8.2013 oli 13,5. Etelä-Savon vastaava luku oli 11,7 ja koko Suomen 9,9. Savonlinnan työttömyysprosentti 31.12.2012 oli 15,3. Savonlinnassa on Etelä-Savon vaikein työllisyystilanne. Kaupungin työttömyysaste 13,5 % on maakunnan korkein ja useita prosenttiyksikköjä maan keskimääräistä pahempi. Työttömiä oli elokuun lopussa 2 211, joista yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä olleita oli 607. Rakennetyöttömiä (ns. vaikeasti työllistyvät) on Savonlinnan työttömistä yli 1 400. Yli 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita oli syyskuun lopussa 348. Kuluvana vuonna kaupungin kustannusosuus Kelan työmarkkinatuesta on yli 1,2 milj. euroa. Vuoden 2015 alusta myös 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kustannukset tulevat kaupungin maksettaviksi, ja kustannukset moninkertaistuvat. 6

Vuonna 2014 kaupunki lisää omaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistään. Työllistämistoiminnan kehittämisellä pyritään vähentämään erityisesti vuonna 2015 kaupungille koituvia lisäkustannuksia. Tavoitteena on samalla ehkäistä syrjäytymistä ja voimaannuttaa työttömiä. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen pienentää jossain määrin myös toimeentulotuki- sekä muita sosiaali- ja terveydenhoito-menoja. Lisäksi kaupungilla on lukuisia työllistämishankkeiksi sopivia tehtäviä, joihin ei normaalia budjettirahoitusta voida osoittaa. Viime keväänä perustetun kaupungin työllistämistyöryhmän tehtävänä oli etsiä kaupungin organisaatiosta työllistämistöiksi sopivia ns. tekemättömiä töitä (esim. ympäristönhoitotyöt, rakennusten korjaus, kunnostustyöt ja erilaiset palvelut). Toimialoilta löytyikin tehtäviä yli sadalle työllistettävälle. Kaupungin säästötavoitteen saavuttamiseksi työllistämistavoitteeksi vuodelle 2014 on määritelty 150, joka on jaettu toimialoille (perusturva 20, tekninen toimi 60, sivistystoimi 60 ja keskushallinto 10). Toimialan johto määrittelee työllistettävien kiintiön jakautumisen kunkin toimialan sisällä eri tehtäviin. Työllistämisen edellytyksenä on työnsuunnittelijoiden ja ohjaajien palkkaaminen ensin, mihin on jo osittain varauduttu valtuuston 23.9.2013 kuluvalle vuodelle hyväksymällä lisämäärärahalla. Työllistämiseen sisällytetään myös koulutusta. Kaupungin yhteistyöyhteisöjen työllistämisellä tavoitellaan sadan pitkäaikaistyöttömän työllistämistä. Osa pitkäaikaistyöttömistä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai kokeiluun, jotka eivät edellytä työsuhdetta. Kaupunki käynnistää myös oman työpajan, joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupungilla on sopimukset yli 20 järjestön kanssa kuntouttavan työtoiminnan tuottamisesta. Koska paikkoja tarvitaan enemmän, etsitään syksyn aikana lisää sopimuskumppaneita. Valtio korvaa kunnille kuntouttavan työtoiminnan suorat kustannukset. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen palkkauskustannukset ovat v. 2014 noin 4,1 milj. euroa. Työllistäminen kohdistuu ensisijaisesti Kelan työmarkkinatukea 500 päivää saaneisiin, joista on mahdollista saada 1. vuodelta korkeinta korotettua palkkatukea (n. 1.300 euroa/kk) ja 2. vuodelta perustukea (n. 700 euroa/kk). Palkkatukien osuudeksi on arvioitu 2,1 milj. euroa. Työllistämisen ansiosta Kela-sakkojen arvioidaan ensi vuonna jäävän noin 0,8 milj. euroon (vähennys 0,4 milj. euroa). Kaikkiaan työllistämisen nettokustannuksiksi v. 2014 arvioidaan noin 2,8 milj. euroa, mikä on lähes 0,8 milj. euroa enemmän kuin v. 2013. TYÖLLISTÄMISEN MENOT JA TULOT SEKÄ TYÖMARKKINATUEN MENOT 2014-2017 1000 e 2014 2015 2016 2017 Työl- Palkat Palkkatuet Muut Netto- Työl- Palkat Palkka- Muut Netto- Työl- Palkat Palkka- Muut Nettolistettävien kustankustanlistettuet kustankustanlistettuet kustankustan- lkm/kii ntiö (keskimäärinnuksetnutävien lkm/kii ntiö nukset* nus tävien lkm/kii ntiö nukset* nus Työl- Palkat Palkkatuet Muut listet- tävien lkm/kii ntiö kustan- nukset* Nettokustannus PERUSTURVAN TOIMIALA 20 485 254 232 20 522 290 232 15 392 218 174 15 392 218 174 TEKNINEN TOIMIALA 60 1529 855 384 1058 60 1566 880 686 50 1300 660 640 50 1300 660 640 SIVISTYSTOIMIALA 60 1560 855 705 60 1566 880 686 50 1300 660 640 50 1300 660 640 KESKUSHALLINTO 10 152 66 86 10 261 146 115 10 261 146 115 10 261 146 115 Työmarkkinatukimenot** 800 800 1250 1250 700 700 500 500 Järjestöt 100 270 270 100 278 278 100 278 278 100 278 278 Y H T E E N S Ä 250 3726 2030 1454 3151 250 3915 2196 1528 3247 225 3253 1684 978 2547 225 3253 1684 778 2347 josta palkkojen osuus 2080 1719 1569 1569 *) materiaalit; järjestöjen toiminta-avustukset **) vuonna 2015 työmarkkinatukea 300 päivää saaneet osittain kunnan maksettavaksi 7

Työllisyysraha (sis. sivukulut 23,27 %) TA 2014 KESKUSHALLINTO Toimintatuotot 2 133 Toimintakulut -7 899 Toimintakate -5 766 PERUSTURVA Toimintatuotot 2 046 794 Toimintakulut -3 755 889 Toimintakate -1 709 095 SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Toimintakate 0 TEKNINEN TOIMI Toimintatuotot 143 318 Toimintakulut -198 372 Toimintakate -55 054 KAIKKI YHTEENSÄ Toimintatuotot 2 192 245 Toimintakulut -3 962 160 Toimintakate -1 769 915 Perusturvan toimialalle sisältyy kuntakokeiluna työllisyysrahoin palkatut. Toimintatuotot 1777034 Toimintakulut -3624926 Netto -1847892 Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen varatut määrärahat SIVISTYSTOIMI 22 435 TEKNINEN TOIMI 79 055 8

Talouden tasapainottaminen 2013-2019 Tasapainotusohjelman tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi valtuustokaudella on asetettu 300 työpaikan nettolisäys. Keskeisiä elinkeinopolitiikan panostuskohteita valtuustokaudella ovat kaupunkikeskustan kehittämishanke, Pääskylahden teollisuusalue ja syväsataman siirto Vuohisaareen (6,7 milj., josta avustusosuus 2,43 milj. ). Maa-alueiden hankintaan on varauduttu vuosittain 300 000 eurolla. Tavoitteena on edistää matkailuinvestointihankkeita sekä kaupan investointihankkeita. Keskeistä näiden hankkeiden eteenpäin menemisessä on kaavoituksen sujuvuus. Savonlinnan yrityspalvelut Oy:ltä ostetaan valtuustokaudella vuosittain 1,2 miljoonalla eurolla palveluita, joiden kautta tavoitteeksi asetettu 300 työpaikan nettolisäys on tarkoitus saavuttaa. Uusien työpaikkojen verotulovaikutus on laskettu siten, että uusissa työpaikoissa keskipalkka olisi jonkin verran Suomen vuoden 2012 mediaanipalkkaa alempi (2776 /kk) eli n. 2500 euroa kuukaudessa. 300 työpaikan tuottama verotulovaikutus on ko. keskipalkalla ja 15 % efektiivisellä veroasteella n. 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tasapainotusohjelman tekstiosa Palveluverkko rationalisoidaan brutto netto Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO brutto netto Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja toiminnot siirretään esim.terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja/tai terveysasemalle tai Palotalolle. 80 000 80 000 30 000 30 000 Rakennusten ylläpitokustannukset 110 000 euroa säästyvät, mikäli vapautuvat tilat myydään tai vuokrataan. Em. lisäksi selvitetään, voiko tiloihin siirtää muita kaupungin toimintoja. 9

PERUSTURVA brutto netto Uuden perhekeskuksen käyttöönotto 1.1.2014, lastensuojelulaitos 100 000 77 000 * perhekeskus on keskikaupungin päiväkodilta vapautuviin tiloihin saneerattava lastensuojelulaitos, oman tuotannon paikat lisääntyvät 7 > 14 oman toiminnan hoitopäivän hinta 215, ostopalvelut 260 /pv. Mäntykodin laajennus 1.8.2013 50 000 38 000 * kehitysvammaisten asumisyksikkö, laajennuksella vahvistetaan omaa toimintaa paikkamäärän lisääntyessä 10 > 15, ostopalvelun osuus pienenee terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen vaiheittain 6 300 000 4 600 000 * paikkoja 175 > vähentämistavoite 110 paikkaa * akuutti terveyskeskusvuodeosastohoito sijoittuu sairaalan läheisyyteen * terveyskeskusvuodeosastopaikan hinta 46 000 /v, tehostetun palveluasumisen 36 000 /v * Kerimäen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa 1.5.2014 900 000 * Punkaharjun terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa 1.1.2015 800 000 Itäinen terveysasema * palvelu lopetetaan ja integroidaan pääterveysasemalle mahdollisesti vuoden 2014 aikana Yksiportainen palvelurakenne Savonlinna 10 100 000 100 000 Yksiportainen palvelurakenne tarkoittaa vanhustenhuollossa siirtymistä laitosasumisesta kotona asumisen tukemiseen sekä tehostetun palveluasumisen kehittämiseen. FCG:n tekemän RAVA-selvityksen mukaan 30 % asiakkaista on liian raskaassa palvelumuodossa. 11,5 % yli 75-vuotiaista on Savonlinnassa nyt joko tehostetussa palveluasumisessa, vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa tai vanhainkodissa, kun ikähoivatyöryhmän tavoite on 9 %. Pääperiaatteet: 1. Kotihoidon tehostaminen - henkilöstön lisäys - kotisairaanhoidon ja kotipalvelun integrointi - kotihoidon sisällöllinen kehittäminen - mobiiliteknologian hyödyntäminen 2. Tehostettu palveluasuminen - omaa palveluasumista lisätään 3. Laitoshoito - laitoshoitopaikkojen vähentäminen vaiheittain, terveyskeskusvuodeosastolla hoidetaan akuuttia, psykogeriatrista hoitoa ja lyhytaikaista kuntoutusta tarvitsevia potilaita Terveyskeskusvuodeosastopaikat vähenevät vaiheittain. Akuutti vuodeosastohoito tarvitsee tuekseen sairaalapalvelut ja toiminta keskitetään aluksi pääterveysasemalle, myöhemmin mahdollisesti sairaalan yhteyteen. Kerimäen ja Punkaharjun vuodeosastot lakkaavat (35 + 24 paikkaa). Vuodeosastojen muutosta palveluasumiseksi selvitetään. Vanhainkotipaikkoja on Savonrannalla 20, Punkaharjulla 14 ja Kerimäellä 47. Kerimäen ja Savonrannan vanhainkodit jatkavat laitospaikkoina (67) toistaiseksi, Punkaharjun vanhainkoti Rauhala muutetaan palveluasumisyksiköksi. Laitospaikkoja tarvitaan muutoksen eri vaiheissa Palveluasumisessa haetaan tasapainoa omaan ja ostopalvelutoimintaan siten, että omaa toimintaa on 50 % eli 210 paikkaa ja ostopalvelutoimintaa 50 % eli 210. Omaa toimintaa ehdotetaan lisättäväksi ensisijaisesti Pihlajan vanhainkodin tontille suunniteltavaan uudisrakennukseen ja vanhainkoti Rauhalaan. Kotihoitoa lisätään ja kehitetään, henkilöstömäärä kasvaa.

Vuonna 2020 Savonlinnassa on 4982 yli 75-vuotiasta. 420 palveluasumispaikkaa täydennettynä vanhainkotipaikoilla on valtakunnallisen ikähoivatyöryhmän mietinnön mukaan riittävä asumispalvelupaikkojen määrä v. 2020. yksiportainen palvelurakenne on nyt alustavasti aikataulutettu ja toteutumisen eri vaiheissa tarvitaan useita hallinnollisia päätöksiä. riskinä yksiportaisen palvelurakenteen ja tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumiselle on, jos palvelurakenne jää hajanaiseksi eikä keskeisiä toimintoja sijoiteta järkevästi ja taloudellisesti Kun huomioidaan vuodeosastopaikkojen vähentämisen, kotihoidon vahvistamisen ja palveluasumisen rakenteen muutos, voidaan todeta, että käyttötalousvaikutus on kokonaisuudessaan arviolta noin - 3,5 m. Vuodeosastopaikkojen osittainen korvaaminen tehostetulla palveluasumisella tuo merkittävimmän säästön. Kokonaishoitopaikkamäärä vähenee 139 paikkaa. Paikkamäärä eri palvelumuodoissa nyt ja yksiportaisen palvelurakenteen toteuduttua: palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen yhteensä ostot oma paikkamäärä nyt 175 81 345 90 691 yksiportainen hoitomalli 65 67 210 210 552 Kehitys eri kaupunginosissa 2014-2018 sijainti/palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen ostot, paikat oma, paikat Kerimäki 35 > 0 47 >47 0 > 0 Punkaharju 24 > 0 14 > 0 32 > 52 Savonlinna 116 > 65 0 > 0 58 > 158 Savonranta 0 > 0 20 > 20 0 > 0 yhteensä 175 > 65 81 >67 345 > 210 90 > 210 Yksiportaisen mallin yksityiskohtainen malli tuodaan perusturvalautakunnan kautta kh:n käsiteltäväksi 1.3.2014 mennessä. 11

Yksiportaisen palvelurakenteen aikataulusuunnitelma kotihoito palveluasuminen 2013 2014 2015 2016 kotihoidon integroitu kotihoito kotisairaalatoiminnan mobiilivalvonta suunnittelu sisällön kehittäminen käynnistyy oman palveluasumisen suunnittelu kilpailutus oman tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen kotisairaala käynnistyy uusi palveluasumisyksikkö toiminnassa kilpailutus, suunnittelu Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutos palveluasunnoiksi laitoshoito akuutti- ja kuntoutusyksikkö henkilöstö investoinnit Talousarvio pitkäaikaispäätöksiä ei tehdä osasto 2; muutos lyhytaikaista hoitoa antavaksi osastoksi yksiköiden alustava suunnittelu uudelleen sijoittumisen suunnitelma integroitu kotihoito Kerimäen vuodeosaston sulkeminen, noin 35 paikkaa suunnittelu pth osaston henkilöstön uudelleen sijoittuminen Rauhalan vanhainkodin saneeraus palveluasumiseksi Kerimäen tk muutostyöt Rauhala palveluasunnoiksi 590 000 Punkaharjun vuodeosaston muutos palveluasumiseksi remontti/ uudisrakennus 1)Punkaharjun vuodeosaston muutos 2)uusi palveluasumisyksikkö 3)akuuttiyksikkö Punkaharjun vuodeosasto palveluasunnoiksi 630 000 palveluasumisen lisärakentaminen 11 500 000 akuuttija kuntoutus-yksikkö saneeraus/uudisr. Sln terveyskeskusosastot 1 ja 2 ja 3 lakkaavat yksiköt toiminnassa henkilöstön uudelleen sijoittuminen 12

Kiinteistöt: Kerimäen terveyskeskus päiväkäyttöön terveysasemaksi -kirjapitoarvo 1 222 325, -hoitomenot 131 000 /v Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia (on kuntaliitosinvestointikohde 1,2 M ) Kunnanviraston toimintojen siirto terveyskeskuskiinteistöön Punkaharjun terveyskeskus, jää päiväkäyttöön terveysasemaksi ja 15 palveluasuntoa Kiinteistössä pitää tehdä muutoskorjauksia palveluasuntokäyttöön (630 m 2 ) arvio 630 000 (vaatii tarkempien suunnitelmien laatimisen kustannuslaskentaa varten) Punkaharju vanhainkoti Rauhala muutostyöt palveluasunnoiksi (590 m 2 ), arvio 590 000 (vaatii suunnitelmien laatimisen tarkempaan kustannuslaskentaan) Esitetään, että Punkaharjun aluejohtokunta hyväksyy Punkaharjun terveyskeskuksen sekä Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutostöihin tarvittavan rahoituksen siirron muista Punkaharjun kuntaliitosinvestoinneista. Savonlinnan terveyskeskus -kirjanpitoarvo 4 152 000 -hoitomenot 256 000 Pihlajakodin tontti Vanhan rakennuksen purku ja tilalle uusi palveluasunto (4277 m 2 ), investointi n. 10,5 M Tehdään selvitys kaupungin omistamien kiinteistöjen soveltuminen palveluasumiseen, jotka poistuvat nykyisestä käytöstä esim. terveyskeskukset, virastotalot, itäinen terveysasema tms. Selvityksessä huomioidaan kuntaliitossopimus, investoinnit ja taloudellinen tehokkuus. 13

SIVISTYSTOIMI brutto netto Käytetään 25 oppilaan määrärajan alittumista koulun lakkauttamisperusteena. Tasapainotusohjelmaan sisältyvien kyläkoulukiinteistöjen jatkokäytöstä ja niiden myynnistä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä kyläyhdistyksiin. Moinsalmen koulun lakkauttaminen 1.8.2014 alkaen 204 000 191 000 -oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Anttolan koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun 1.8.2016 alkaen 58 000 58 000 -kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kulennoisten koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun 1.8.2016 alk. 58 000 58 000 -kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kumpurannan, Louhen, Särkilahden, Juvolan ja Kallislahden koulujen 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun 1.8.2016 alk. 0 0 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 Tasapainotusohjelmaan sisältyvistä koulujen lakkauttamisista valtuusto tekee ohjelman hyväksymällä periaatepäätöksen. Kustakin lakkauttamisesta järjestetään sitten aikanaan koulukohtaisesti kuulemiset hyvissä ajoin ennen lopullista ratkaisua. Tasapainotusohjelma on siis kaupungin taloussuunnittelua ja talousarviota ohjaava valtuuston päätös, jota on tietysti valmistelussa noudatettava, mutta se ei ole vielä päätös ohjelmassa mainittujen koulujen lakkauttamisesta. Kumpurannan koulun lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen 243 000 223 000 -oppilasmäärä alle 25 Savonlinnan sivistysvirasto 19.2.2013 MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot 31.12.2011 * tilastointipäivän mukainen 2012-2013 * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv. 2013-2014 Kumpurannan koulu Lkv. Esi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yht. 1-6 Yht.esi-6 010-011 4 1 7 5 5 7 4 29 33 011-012 0 4 3 7 5 5 7 31 31 012-013 2 0 4 1 7 4 5 21 23 013-014 3 3 0 4 1 7 4 19 22 014-015 2 3 3 0 4 1 7 18 20 015-016 2 2 3 3 0 4 1 13 15 016-017 2 2 2 3 3 0 4->0 14 ->10 16 ->12 017-018 1 1 2 2 3 3 0 11 12 018-019 0 14

-kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman 1.8.2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 2,7 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan 55 000 -koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo 51 000, eli kertapoistokirjaus 51 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 59 000 /v, josta n. 20 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 asti arviolta seuraavasti: välitön 20 000 ja jatkossa n. 50 000 (alv 0 %) Särkilahden koulun lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen 245 000 190 000 -oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Savonlinnan sivistysvirasto 19.2.2013 MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot 31.12.2011 * tilastointipäivän mukainen 2012-2013 * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv. 2013-2014 Särkilahden koulu Lkv. Esi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yht. 1-6 Yht.esi-6 010-011 0 0 011-012 7 8 5 3 4 1 28 28 012-013 5 6 8 5 3 4 31 31 013-014 2 2 3 6 6 5 2 24 26 014-015 3 3 2 3 6 6 5 25 28 015-016 2 3 3 2 3 6 6 23 25 016-017 4 2 3 3 2 3 6 ->0 19 -> 13 23 -> 17 017-018 4 2 3 3 2 3 ->0 17 ->14 018-019 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman 1.8.2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,2 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan 57 000 -koulumatkakuljetuskustannukset kasvavat noin 35 000, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo 22 000, eli kertapoistokirjaus 22 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 58 000 /v, josta n. 20 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta, välitön 15 000 ja jatkossa n 30 000 (alv 0 %) 15

Juvolan koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös 22.8.2005 127) 221 000 205 000 -kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto/mlb 14.6.2012 OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot 31.12.2011 * tilastointipäivän mukainen 2011-2012 * kouluun ilmoittautumisen jälkeen ennakointi lkv. 2012-2013 JUVOLAN KOULU Lkv. Esi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yht.1-6 Yht.esi- 6 010-011 5 9 4 3 4 10 4 34 39 011-012 6 5 9 4 2 3 9 32 38 012-013 4 8 5 9 4 2 3 31 35 013-014 6 4 8 5 9 4 2 32 38 014-015 4 6 4 8 5 9 4 36 40 015-016 7 4 6 4 8 5 9 36 43 016-017 2 7 4 6 4 8 5 ->0 34 ->29 36 ->31 017-018 5 2 7 4 6 4 8 ->0 31 ->23 36->28 018-019 6 2 7 4 6 4 ->0 29 ->25 29->23 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman 1.8.2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan 40 000 -koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo 21 000, eli kertapoistokirjaus 21 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 32 000 /v, josta n.16 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta 20 000 16

Kallislahden koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös 22.8.2005 127) 250 000 222 000 -kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto 14.6.2012 MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot 31.12.2011 * tilastointipäivän mukainen 2011-2012 * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv. 2012-2013 KALLISLAHDEN KOULU Lkv. Esi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yht. 1-6 Yht.esi-6 010-011 11 4 9 9 1 12 5 40 51 011-012 6 12 4 9 9 1 11 46 52 012-013 2 6 12 4 9 10 1 42 44 013-014 5 3 6 12 4 9 10 44 49 014-015 4 5 3 6 12 4 9 39 43 015-016 5 4 5 3 6 12 4 34 39 016-017 5 5 4 5 3 6 12 ->0 35 ->23 40 ->28 017-018 6 5 5 4 5 3 6 ->0 28 ->22 34 -> 28 018-019 6 5 5 4 5 3 ->0 28 ->25 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman 1.8.2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan 54 000 -kuljetuskustannukset kasvavat noin 10 000, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo 205 000, eli kertapoistokirjaus 205 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 37 000 /v, josta n.18 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta 100 000 17

Louhen koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös 22.8.2005 127) 285 000 235 000 -kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto 6.5.2013 MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot 31.12.2011 * tilastointipäivän mukainen 2012-2013 * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv. 2013-2014 Louhen koulu Lkv. Esi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Yht. 1-6 010-011 5 11 3 9 12 9 49 011-012 7 6 10 3 10 11 47 012-013 5 7 6 10 3 10 41 013-014 5 5 7 6 10 3 36 014-015 4 5 5 7 6 10 37 015-016 9 4 5 5 7 6 36 016-017 9 9 4 5 5 7 -> 0 39 ->32 017-018 8 9 9 4 5 5 ->0 40 ->35 018-019 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman 1.8.2016 mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 4,8 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan 34 000 -koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo 245 000, eli kertapoistokirjaus 245 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 111 000 /v, josta n. 50 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Louhen kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta välitön korjaustarve noin 20 000 ja laajemmat vaativat kuntotutkimuksen tekemisen (arvio korjauskustannuksista useita satoja tuhansia euroja) -koulun lakkauttaminen lopettaa koululla olevan Anttolan päiväkodin yhden lapsiryhmän toiminnan => tarvitaan Anttolan päiväkodin laajennus noin 150 m 2 Päiväkodin laajennuksen investointi Anttolan päiväkotiin n. 400 000 Varhaiskasvatuspalvelujen keskittäminen yhteen yksikköön 1.8.2017 84 000 70 000 -Kerimäellä yhdistetään nykyiset viisi yksikköä mahdollisesti koulukeskukseen -Punkaharjulla tutkitaan mahdollisuutta yhdistää nykyiset kolme yksikköä -brutto = vuokrat ja sisäiset atk-palvelut 18

Tekninen toimiala: Kerimäki Vekkula -kirjapitoarvo 20 000, eli kertapoistokirjaus 20 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 20 000 /v, josta n.10 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt 20 000 Nuppula -kirjapitoarvo 37 000, eli kertapoistokirjaus 37 000, jos poistetaan käytöstä -hoitomenot 7 000 /v, josta n. 4 000 /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt 8 000 Siirto koulukeskukseen: tarkempi kustannusarvio vaatii tilaohjelman laatimisen, jota ei ole vielä. Karkea arvio tarvittavasta korjaustyöstä, kun koulukeskuksen tilat muutetaan päiväkotikäyttöön, on 0,5-1,5 M (huom! vaatii tilaohjelman laatimisen) Kerimäen lukion lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen 514 000 514 000 -pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut 1.1.2013 alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä 1.8.2013 alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 6,3 henkilöstötyövuotta Punkaharjun lukion lakkauttaminen 1.8.2017 alkaen 492 000 492 000 -pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut 1.1.2013 alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä 1.8.2013 alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 7,3 henkilöstötyövuotta Tarkastellaan Oravista ja Ahvensalmelta yläasteelle Enonkoskelle siirtyvien oppilaiden halukkuutta opiskella Mertalan koulussa ja asian osalta kuljetuksen järjestäminen. Tämä mahdollistaisi asiointiliikenteen järjestämistä koulukuljetuksen puitteissa osittain. Sivistystoimenjohtaja ryhtyy toimenpiteisiin kyseisen asian osalta lukuvuoden 2014 alusta. Juvolan koulusta yläasteelle siirtyvät oppilaat saavat koulukuljetuksen myös Savonlinnan yläasteille siirtyessään. Kerimäen nuorisotilan siirtäminen kirjaston yhteyteen ja entisen tilan myynti Punkaharjun nuorisotilan siirtäminen vanhalta kunnantalolta kunnanvirastoon TEKNINEN TOIMI brutto netto Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. 19

Tasapainotusohjelman tekstiosa Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) brutto netto Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto 501 000 501 000 Eläköityminen v. Talousjohtaja 2013 Hallintojohtaja (KM) 2013 Kansliapäällikkö 2013-2016 Henkilöstöpäällikkö 2013-2016 Toimitusjohtaja 0,5 2013-2016 Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, 288 000 euroa. PERUSTURVA brutto netto SIVISTYSTOIMI brutto netto 338 000 338 000 Perusopetus: Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen (7 ) 1.8.2013 alk. Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt 1.8.2013 alkaen: Keskikaupungin II ryhmiksen lakkauttaminen (Asemantien pk:n valmistuminen): 2 määrääaikaista lastenhoitajaa 1 määräaikainen perhepäivähoitaja Punkaharjun II ryhmiksen lakkauttaminen (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määrääaikainen lastenhoitaja 2 määräaikaista perhepäivähoitajaa Kerimäen perhepäivähoitotyö (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määräaikainen perhepäivähoitaja TEKNINEN TOIMI brutto netto 20

Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen priorisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Hannu Kurki 8 äänestysaluetta yhdistetään lähellä oleviin äänestysalueisiin, jolloin vastaavasti vaalilautakuntien määrä vähenee 15 000 15 000 Elinkeinoelämän tapahtuma-avustukset 31 000 31 000 Henkilöstöetuudet 15 000 15 000 Aluejohtokunnat 200 000 200 000 Äänestysalueiden vähentäminen 8:lla ei aiheuta merkittäviä palveluvaikutuksia. Alueellinen kattavuus säilyy hyvänä ja joka tapauksessa ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut (säästö 2014 alkaen). Elinkeinoelämän tapahtuma-avustusten jakamisesta päättää Savonlinnan matkailu Oy ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy lukuun ottamatta Savonlinnan Oopperajuhlien, Retretin ja maatalouden avustuksia. Työnjaosta avustusten jaossa päätetään ja kuulutetaan erikseen (vastuuhenkilö kehitysjohtaja). Avustusten leikkaaminen vaikeuttaa ainakin alkuvaiheessa avustuksia saavien tapahtumien järjestämistä (Säästö 2014 alkaen). Kaikki henkilöstöetuudet käydään läpi vuoden 2013 aikana ja koko kaupunkikonsernin henkilöstön saamat henkilöstöetuudet harmonisoidaan, säästö 2014 alkaen (vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö). Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla, minkä jälkeen kaupunginvaltuusto päättää aluejohtokuntien toiminnan jatkamisesta tai niiden korvaamisesta muulla alueellisella toimielimellä (säästö 2017 alkaen). 21

PERUSTURVA brutto netto Saara Pesonen Sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan 1.1.2013 6 700 6 700 * lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide, ei merkittävää vaikutusta palveluun Ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) hinnankorotusesitykset; neuvottelu 1.1.2013 alkaen * palveluntuottajien kanssa neuvotellaan hinnankorotuksista, ei merkittävää vaikutusta palveluun Henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu 1.1.2014 alkaen uusin kriteerein * avustettavia 155 ; vahvistetaan myöntämiskriteerit ja arvioidaan tehdyt päätökset ja niiden toteuma. Vaikutuksena voi olla palvelutason alenema 220 000 220 000 100 000 100 000 Lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys 1.1.2014 500 000 150 000 * perhetyöllä ennaltaehkäistään sijoituksia kodin ulkopuolelle * perhehoito 70 /vrk, ammatillinen perhekoti 260 /vrk Kiviapajan kerhotilasta luovutaan 5 500 5 500 * perusturva on maksanut Kiviapajan kokoontumistilan vuokran * vaikutuksena kokoontumis- ja harrastustoiminnan tilojen uudelleen järjestely Kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle 1.1.2014 57 000 57 000 * säästöä henkilöstökustannuksissa, vaikutuksena toiminnan monipuolistuminen Kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä omassa toiminnassa * tilajärjestelyllä oma toiminta laajenee, ostopalvelun osuus vähenee. palvelun laatu paranee 50 000 50 000 Palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen 5 353 000 4 600 000 * ostopalvelupaikat vähenevät 345 > 210 * oman palveluasumisen paikkamäärä kasvaa 96 > 210 * oman ja ostopalvelutoiminnan paikkamäärä 50%/50% Palveluasumisen ja vanhainkotiasumisen nettokustannukset olivat tilinpäätöstiedoissa vuonna 2006 Savonlinnan kaupungissa 5 803 821 ja vuonna 2012 10 219 546, kasvua 76 %. Oman palveluasumistuotannon lisäämisen investointi on tarkoitus toteuttaa leasing-rahoituksella. Oman ja ostopalvelujen välille haetaan tasapainoa (210 ja 210) ja sitä kautta vertailtavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Oman toiminnan lisäämisellä arvioidaan olevaan vähintään noin 300 000 euron vuosittainen säästövaikutus. 22

SIVISTYSTOIMI brutto netto Markku Kankkunen Galleria Pinnan näyttelytoiminnan määrärahan leikkaaminen 16 000 16 000 -ei lakisääteistä toimintaa VAIHTOEHTO 1 522 000 422 000 Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen -ei lakisääteistä toimintaa -verotulot pienenevät arviolta 75 000 -yleinen valtionosuus pienenee arviolta 25 000 edellyttäen, että kaikki muuttavat pois paikkakunnalta VAIHTOEHTO 2 Teatteritoiminta järjestetään kaupunkikonsernin tiloissa 150 000 150 000 säästetään katemaksusta ja avustuksesta yhteensä Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon 3 160 000 160 000 -säästötoimenpide -taataan hygieniatason säilyminen Kulttuuripalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n. 3000 /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Muun koulutuksen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa -talousvaikutus: säästö n. 4500 /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Vapaa-aikapalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle - ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n. 3000 /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: seurojen mahdolliset toiminnan supistamiset Keilahallisopimuksen irtisanominen 1.7.2014 alkaen 10 000 10 000 - ei lakisääteistä toimintaa - ei kuulu kunnan perustehtäviin TEKNINEN TOIMI brutto netto Kari Tikkanen Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) 1 000 Puistoja hoidetaan entistä vähemmän, 15 000 kaupunkikuvan viihtyisyys/kauneus kärsii. 8 000 Viheralueiden hoidon taso laskee hieman. Liikennemerkit, uusittavien merkkien kierto hidastuu palvelutaso laskee hieman. Pyykkilaiturit, ei merkittävää vaikutusta. Juhlien liikennejärjestelyt ja liputus, liputuksen kilpailutuksen myötä mahdollista. 23

Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Talous- ja henkilöstöpalvelut palvelinkulut; siirrytään pilvipalveluun 40 000 40 000 Siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön, tällöin säästöt syntyvät pienemmistä lisenssimaksuista -, laitekuluista - ja päivityskuluista. PERUSTURVA brutto netto ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi 400 000 200 000 * sosiaalipalvelujen ostopalvelut (vammaishuolto, lastensuojelu) esimerkkinä vammaishuollon avustamisen ostot palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen 150 000 150 000 * palvelujen haku- ja myöntämisprosessit, asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen lisääminen tavoitteena työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen 75 000 75 000 * kunnan ja muiden työnantajien työllistämisen lisääminen * Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden minimointi SIVISTYSTOIMI brutto netto TEKNINEN TOIMI brutto netto Kiinteistöhuollon osto ulkoa: Toimitilapalvelut saa kilpailuttaa huototoiminnan mitoittajan ohjeiden mukaan, huoltoyhtiöt Sähkönkulutus, veden kulutus, valot sammutetaan/atk-laitteet suljetaan huoneista poistuttaessa jne. Haittaa osittain työntekoa ja palvelua. Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunkikonsernin yhtiöihin ja toimialoihin rakennuttajahankkeisiin ja kilpailutukseen, mm. kilpailuasiakirjat ja niiden haku Prisjärjestelmän kautta (urakoitsija noutaa järjestelmästä). Palvelu paranee, koska hanketiedot saadaan helposti netin kautta urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Säästöarvio noin 5 000 20 000 euroa/hanke. Vuohimäen ryhmäpuutarha-alueen markkinointia tehostetaan. 120 000 120 000 20 000 10 000 24

Tasapainotusohjelman tekstiosa Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari Muiden toimitilojen realisointi 230 000 230 000 Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. Tasapainotusohjelman tekstiosa Sosteri brutto netto Saara Pesonen 10 000 000 tukipalvelut 2 000 000 2 000 000 yksiportainen hoitomalli 3 000 000 3 000 000 erikoissairaanhoidon rakennejärjestely 5 000 000 5 000 000 *mm. lääkäriryhmä valmistelee esitystä, valmistelu kesken Kertaluontoinen omaisuuden myynti brutto netto Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M 18 000 000 18 000 000 Verot brutto netto 6 075 000 6 075 000 Vuodelle 2014 sisältyy kunnallisen ansiotuloveron korotus 1,00 % -yksiköllä 22,00 prosenttiin (tulonlisäys 5 000 000 euroa). 25

TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET vuosina 2013-2019 Arvioitu tulolisäys euroa (netto) Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Työpaikat, nettolisäys 300 75 75 75 75 Arvioitu vaikutus verotuloihin 1 400 000 350 000 350 000 350 000 350 000 Verot 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kunnallisverolisäys (2014 alkaen veroprosentti 22) 5 000 000 Kiinteistöverolisäys 2014 alkaen 1 075 000 26 Arvioitu kustannussäästö euroa (netto) Palveluverkko rationalisoidaan 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja 80 000 toiminnot siirretään terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja terveysasemalle. 30 000 Keskushallinto yhteensä 0 110 000 0 0 0 0 0 PERUSTURVA Uuden perhekeskuksen käyttöönotto 77 000 Mäntykodin laajennus 38 000 terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen 1.1.2015 1 000 000 1 600 000 2 000 000 palvelun lopettaminen Itäisellä terveysasemalla, integrointi pääterveysasemalle 100 000 Perusturva yhteensä 0 215 000 1 000 000 1 600 000 2 000 000 0 0 SIVISTYSTOIMI Moinsalmen koulun lakkauttaminen 1.8.2014 80 000 111 000 Anttolan 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun 1.8.2016 24 000 34 000 Kulennoisten 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun 1.8.2016 24 000 34 000 Kumpurannan koulun lakkauttaminen 1.8.2017 93 000 130 000 Särkilahden koulun lakkauttaminen 1.8.2017 79 000 111 000 Juvolan koulun lakkauttaminen 1.8.2017 85 000 120 000 Kallislahden koulun lakkauttaminen 1.8.2017 93 000 129 000 Louhen koulun lakkauttaminen 1.8.2017 98 000 137 000 Varhaiskasvatuksen palvelut saman katon alle: Ryhmiksien lakkauttaminen Kerimäellä ja Punkaharjulla 1.8.2017 29 000 41 000 Kerimäen lukion lakkauttaminen 1.8.2017 214 000 300 000 Punkaharjun lukion lakkauttaminen 1.8.2017 205 000 287 000 Sivistystoimi yhteensä 0 80 000 111 000 48 000 964 000 1 255 000 0

TEKNINEN TOIMI Toimitilapalvelut, säästöarvio koulujen lakkautus (lämmitys katkaistaan, siivous ja ylläpitokorjaukset lopetetaan) päiväkotien lakkautus (kustannussäästöt suuruusluokka-arviota, lämmitys ja muu ylläpito) ei sisällä mahdollisia peruskorjaussäästöjä joita ei tarvitse tehdä Jos uusia tilaratkaisuja tarvitaan ko. laukkautusten takia, niin niiden vaatia kustannuksia ei ole mukana säästöarvioissa 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta Tekninen toimi yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan yhteensä 0 405 000 1 111 000 1 648 000 2 964 000 1 255 000 0 Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen, ei tilalle 100 000 350 000 15 000 36 000 (henkilökohtainen valinta 63-68 v. välillä, on siis tekninen arvio, oletusarvona käytetty 68 v.) Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, 288 000 euroa. Keskushallinto yhteensä 100 000 350 000 15 000 36 000 0 0 0 PERUSTURVA Perusturva yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 SIVISTYSTOIMI Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen 1.8.2013 alk. 67 917 95 083 Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt 1.8.2013 72 917 102 083 Sivistystoimi yhteensä 140 834 197 166 0 0 0 0 0 TEKNINEN TOIMI Tekninen toimi yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) yht. 240 834 547 166 15 000 36 000 0 0 0 27

Palvelujen priorisointi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Vaalit: 8 äänestysalueen yhdistäminen muihin 15 000 Elinkeinotoimen tapahtuma-avustusten lopettaminen (ei oopperajuhlat) 31 000 Henkilöstöetuuksien tarkistaminen 15 000 Aluejohtokunnat 200 000 Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuuden kohtuulistaminen Pohjois-Savon tasolle 40 000 Keskushallinto yhteensä 0 101 000 0 0 200 000 0 0 PERUSTURVA sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan 1.1.2013 6 700 ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 20 000 hinnankorotusesitykset; neuvottelu 1.1.2013 alkaen henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu 1.1.2014 alkaen uusin 25 000 25 000 25 000 25 000 kriteerein lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys 1.1.2014 50 000 50 000 50 000 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan 5 500 kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle 1.1.2014 57 000 kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 omassa toiminnassa palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen 4 600 000 Perusturva yhteensä 66 700 197 500 75 000 115 000 4 655 000 80 000 0 SIVISTYSTOIMI Lopetetaan Galleria Pinnan näyttelytoiminta 16 000 Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen 422 000 Teatteri siirtyy Savonlinnasaliin, tämä vaihtoehto on laskelmissa 150 000 Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon 3 160 000 Keilahallisopimuksen irtisanominen 20 000 Sivistystoimi yhteensä 0 346 000 0 0 0 0 0 TEKNINEN TOIMI Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit 8 000 sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) Puistoja hoidetaan entistä vähemmän 15 000 Tekninentoimi yhteensä 0 23 000 0 0 0 0 0 Palvelujen priorisointi yhteensä 5 859 200 66 700 667 500 75 000 115 000 4 855 000 80 000 0 28

Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Pilvipalvelun käyttöönotto talous- ja henkilöstöhallinto 40 000 Keskushallinto yhteensä 0 40 000 0 0 0 0 0 PERUSTURVA ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi 50 000 50 000 50 000 50 000 palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen 50 000 50 000 50 000 työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen 25 000 25 000 25 000 Perusturva yhteensä 0 125 000 100 000 125 000 75 000 0 0 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 TEKNINEN TOIMI Toimitilapalvelut Kiinteistöhuollon osto ulkoa 120 000 Sähkönkulutus, vesi 20 000 Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunki- 10 000 konsernin yhtiöihin ja toimialoihin Tekninentoimi yhteensä 0 150 000 Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) yhteensä 615 000 0 315 000 100 000 125 000 75 000 0 0 29

Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuuhenkilöinä: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari (muut kuin peruspalvelukiinteistöt), kustannussäästö arvio (ei ole tarkka laskelma) Toimitilapalvelut Taidemuseon realisointi (säästö yhtiövastikkeet) 30 000 Vanha pääkirjasto (Nälkälinnan mäki), realisointi Vuohimäen realisointi (rakennukset) Varparannan realisointi Kerimäen nuorisotalon realisointi Teollisuustilojen realisointi, pois toimitilapalvelulta Kaartilan leirikeskus realisointi Kerimäen muut tilat (salkutuksessa), realisointi uusi salkutus palveluverkkotyöryhmän esityksen jälkeen Punkaharjun muut tilat (salkutuksessa), realisointi uusi salkutus palveluverkkotyöryhmän esityksen jälkeen Huom! Kustannusvaikutusarvionti vaatii tarkemmat vaihtoehtolaskelmat 50 000 50 000 50 000 50 000 tässä esitetyt on vain suuruusluokka-arviota ja ehdotuksia mahdollisista vaihtoehdoista vaatii myös tarvittaessa kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksynnän mitä kuntapalveluita karsitaan Metsäomaisuuden myynti 2014-2019 Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi yhteensä 230 000 0 80 000 50 000 50 000 50 000 0 0 30

Sosteri 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 10 000 000 - Sosterin talouden tasapainottamistoimet 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 750 000 Sosteri yhteensä 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 750 000 0 Kustannussäästö yhteensä vuosittain 1 957 534 3 664 666 3 001 000 3 624 000 9 594 000 3 085 000 0 Kustannussäästötavoite/kustannussäästö yhteensä 24 926 200 Tulonlisäys 6 425 000 350 000 350 000 350 000 0 7 475 000 Kaikki yhteensä 32 401 200 Kertaluotoinen omaisuuden myynti 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 Kertaluotoinen omaisuuden myynti yhteensä 18 000 000 0 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 Kustannussäästö yhteensä vuosittain 1 957 534 6 664 666 6 001 000 6 624 000 12 594 000 6 085 000 3 000 000 Kustannussäästötavoite/kustannussäästö yhteensä 42 926 200 Tulonlisäys 6 425 000 350 000 350 000 350 000 0 7 475 000 Kaikki yhteensä 50 401 200 31

Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien 2008-2013 alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta. Strategiaan liittyvä henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettuihin palveluihin ja palvelurakenteeseen mahdollistaa myös henkilöstötyövuosien määrän pienentymisen ja siten toimintakustannusten alenemisen. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ja siten myös ns. kirjoittamattoman tieto-taidon siirtoon kaupungin eri tehtäväalueilla. Henkilökunnan moniosaaminen huomioidaan henkilöresurssimitoituksessa. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Talous- ja henkilöstöpalveluissa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Päivitetty henkilöstösuunnitelma saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi puolivuotisraportin yhteydessä. Avustukset Kaupungin myöntämien avustusten myöntämisehtoja ja käytön valvontaa on noudatettava yhdistymishallituksen päätöksen 21.8.2012 mukaisesti. Toistuvaisavustuksiin ei pääsääntöisesti sitouduta, vaan avustuspäätökset harkitaan vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksien hakemiseksi järjestetään yleinen haku. Kukin lautakunta sekä kaupunginhallitus osaltaan päättävät, miten avustukset jaetaan. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. Ennen avustuksen maksamista on avustuksen saajan esitettävä suunnitelma avustuksen käytöstä. Vähintään 5 000 euron suuruisten avustusten osalta noudatetaan neuvotteluohjausmenettelyä. Menettelyssä toimiala käy kerran vuodessa avustettavan tahon kanssa neuvottelun, jossa käydään läpi tavoitteet tulevalle vuodelle sekä edellisen vuoden tilinpäätös ja toteutuneet tavoitteet. Avustuksen saajan kanssa laaditaan sopimus avustuksen käytöstä ja ehdoista. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. Savonlinnan kaupungilla on oikeus tarvittaessa tarkastaa avustuksen saajan kirjanpito ja tositteet avustuksen käytön asianmukaisuuden selvittämiseksi. Avustuksen saajan on tehtävä erillinen kirjallinen selvitys myönnetyn avus- 32

tuksen käytöstä. Kaupunki ottaa osana sisäistä valvontaa joka vuosi 2 4 avustuksensaajaa tarkastettavaksi avustuksen käytöstä. Mikäli avustuksen saaja käyttää avustuksen sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei saa käyttää tai ei toimita Savonlinnan kaupungille tässä mainittuja selvityksiä, Savonlinnan kaupunki vaatii avustuksen tai osan siitä palautettavaksi takaisin. Kuntaliitossopimuksen mukaan avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella 1.1.2013 lähtien. Kuntien maksamien avustusten taso turvataan 2010 2011 tasolle harmonisoinnista huolimatta. Talousarvioon sisältyy avustuksia 2 195 878 euroa. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; toimintatulot ja menot talousarviossa 2013 - Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv-sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos (vesilaitos). - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Nettotulosyksiköitä ovat: Savonlinnan Vesi (taseyksikkö) Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä tasapainottamisohjelman mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Talousarvion vertailtavuus Vuoden 2012 tilinpäätökset on yhdistetty määrärahatasolla, siten vuoden 2012 tilinpäätöksen 2013 talousarvion ja vuoden 2014 talousarvion määrärahat ovat olennaisilta osin vertailukelpoisia. Kuntien erilaisten määrärahojen ja kustannuspaikkojen vuoksi määrärahavertailu voi joiltakin osin poiketa 2012 tilinpäätöksen kohdalla. 33

Taloussuunnitelman sitovuus: Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, talousarviovuosi 2014, on edellä mainitulla tavalla sitova. Muut suunnitelmavuodet ovat ohjeellisesti sitovia. Taloussuunnitelma ei sisällä talousarvion kaltaista valtuutta käyttää taloussuunnitelmassa toimintaan osoitettuja määrärahoja, vaan tällainen valtuus voidaan antaa vain talousarviossa tai valtuuston erillisellä päätöksellä. Tasapainottamistoimenpiteiden osalta taloussuunnitelma on sitova. Määrärahakohtaisten sitovien tulostavoitteiden yhteydessä mainittu vastuuhenkilö tarkoittaa tulostavoitteen toteutumisesta ja määrärahan käytöstä vastuussa olevaa henkilöä. Kuitenkin siten, että konserniyhtiöiden johdolla on vastuu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin terveydenhuoltopiirin osalta vastuu on terveydenhuoltopiirin johdolla sekä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n johdolla, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Siten terveyspiirin johto vastaa siitä, että terveyspiiri pysyy Savonlinnan kaupungin antamassa menokehyksessä. Teknisellä lautakunnalla on oikeus siirtää kuntaliitossopimuksessa määriteltyihin kuntaliitosinvestointeihin tarkoitettuja määrärahoja olemassa oleviin muihin investointikohteisiin tai uusiin investointikohteisiin asianomaisen aluejohtokunnan suostumuksella. 34

KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2014 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA 2014 2017 35

36

SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2012 TA +TAMU TA Erotus Muutos TULOSLASKELMA Yhdistelty 2013 2014 TA13-TA14 TA2014 % TOIMINTATULOT 55 743 360 58 233 960 59 639 848 1 405 888 2,41 Myyntitulot 29 352 683 27 159 249 26 737 920-421 329-1,55 Maksutulot 3 661 703 3 469 443 3 626 160 156 717 4,52 Tuet ja avustukset 3 528 920 6 464 503 8 070 366 1 605 863 24,84 Vuokratulot 14 400 683 15 270 974 16 043 871 772 897 5,06 Muut toimintatulot 4 799 370 5 869 791 5 161 531-708 260-12,07 TOIMINTAMENOT -250 175 609-254 772 781-259 737 146-4 964 365 1,95 Henkilöstömenot -60 960 159-61 863 243-64 200 733-2 337 490 3,78 Palkat ja palkkiot -44 240 550-44 564 397-46 318 096-1 753 699 3,94 Henkilöstökorvaukset 404 826 351 371 362 055 10 684 3,04 Henkilösivukulut Eläkemenot -13 971 853-14 484 387-15 077 732-593 345 4,10 Muut henkilösivukulut -3 152 582-3 165 830-3 166 960-1 130 0,04 Palvelujen ostot -158 935 654-162 226 093-164 162 876-1 936 783 1,19 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 795 374-7 660 696-8 325 052-664 356 8,67 Avustukset -12 598 845-12 733 292-12 520 964 212 328-1,67 Vuokramenot -7 829 308-9 353 519-9 657 988-304 469 3,26 Muut toimintamenot -1 056 269-935 938-869 533 66 405-7,10 TOIMINTAKATE -194 432 249-196 538 821-200 097 298-3 558 477 1,81 Verotulot 117 712 644 123 617 050 129 881 000 6 263 950 5,07 Valtionosuudet 77 432 566 80 600 000 79 766 972-833 028-1,03 Rahoitustulot ja -menot 416 694-1 419 117-2 359 200-940 083 66,24 Korkotulot 166 511 125 280 74 700-50 580-40,37 Muut rahoitustulot 3 339 530 1 840 269 1 741 288-98 981-5,38 Korkomenot -1 905 341-2 084 157-2 880 800-796 643 38,22 Muut rahoitusmenot -1 184 006-1 300 509-1 294 388 6 121-0,47 VUOSIKATE 1 129 655 6 259 112 7 191 474 932 362 14,90 Poistot ja arvonalentumiset -7 545 997-6 829 495-8 241 757-1 412 262 20,68 Suunn. mukaiset poistot -7 531 756-6 829 495-8 241 757-1 412 262 20,68 Arvonalentumiset -14 241 Satunnaiset tuotot ja kulut -1 616 370 Satunnaiset kulut/ssky tappio -1 616 370 TILIKAUDEN TULOS -8 032 713-570 383-1 050 283-479 900 84,14 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 23 460 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -8 009 253-570 383-1 050 283-479 900 84,14 Asukasmäärä vuoden lopussa 36 591 36 600 36 500 37

SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT. 2013 2014 Muutos % TOIMINTATULOT 34 099 092 35 394 277 3,80 Myyntitulot 11 863 101 11 831 659-0,27 Maksutulot 3 469 143 3 622 360 4,42 Tuet ja avustukset 6 464 503 8 070 366 24,84 Vuokratulot 7 312 265 7 618 890 4,19 Muut toimintatulot 4 990 080 4 251 002-14,81 TOIMINTAMENOT -230 637 913-235 491 575 2,10 Henkilöstömenot -60 965 756-63 270 549 3,78 Palkat ja palkkiot -44 230 691-45 954 567 3,90 Henkilösivukulut Eläkemenot -14 484 387-15 077 732 4,10 Muut henkilösivukulut -2 602 049-2 600 305-0,07 Henkilöstökorvaukset 351 371 362 055 3,04 Palvelujen ostot -147 146 343-149 505 428 1,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 533 242-8 196 725 8,81 Avustukset -12 733 292-12 520 964-1,67 Vuokramenot -1 411 110-1 254 907-11,07 Muut toimintamenot -848 170-743 002-12,40 TOIMINTAKATE -196 538 821-200 097 298 1,81 Verotulot 123 617 050 129 881 000 5,07 Valtionosuudet 80 600 000 79 766 972-1,03 Rahoitustulot ja -menot -1 419 117-2 359 200 66,24 Korkotulot 125 280 74 700-40,37 Muut rahoitustulot 572 860 470 000-17,96 Korkomenot -2 084 157-2 880 800 38,22 Muut rahoitusmenot -33 100-23 100-30,21 VUOSIKATE 6 259 112 7 191 474 14,90 Poistot ja arvonalentumiset -6 829 495-8 241 757 23,23 Suunn. mukaiset poistot -6 655 228-8 241 757 23,84 TILIKAUDEN TULOS -570 383-1 050 283 114,69 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -570 383-1 050 283 84,14 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % 15 15 Vuosikate / Poistot, % 92 87 Vuosikate, euro/asukas 171 197 Asukasmäärä vuoden lopussa 36 600 36 500 Tuloslaskelma Ulkoinen = dokumentti, joka esittää tilikaudelle kuuluvat ulkoiset tulot ja menot (kassavirta). 38

SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2012 TA + TAMU TA TS TS TS TULOSLASKELMA Yhdistelty 2013 2014 2015 2016 2017 TOIMINTATULOT 55 743 360 58 233 960 59 639 848 61 218 502 61 708 872 63 560 190 TOIMINTAMENOT -250 175 609-254 772 781-259 737 146-264 402 829-266 022 646-265 400 331 TOIMINTAKATE -194 432 249-196 538 821-200 097 298-203 184 327-204 313 774-201 840 141 Verotulot 117 712 644 123 617 050 129 881 000 131 190 000 132 163 000 133 495 000 Valtionosuudet 77 432 566 80 600 000 79 766 972 79 848 761 80 997 176 82 103 594 Rahoitustulot ja -menot 416 694-1 419 117-2 359 200-3 139 200-2 879 210-2 619 210 Korkotulot 166 511 125 280 74 700 74 700 74 700 74 700 Muut rahoitustulot 3 339 530 1 840 269 1 741 288 1 741 288 1 741 278 1 741 278 Korkomenot -1 905 341-2 084 157-2 880 800-3 660 800-3 400 800-3 140 800 Muut rahoitusmenot -1 184 006-1 300 509-1 294 388-1 294 388-1 294 388-1 294 388 VUOSIKATE 1 129 655 6 259 112 7 191 474 4 715 234 5 967 192 11 139 243 Poistot ja arvonalentumiset -7 545 998-6 829 495-8 241 757-8 523 799-8 278 088-8 224 640 Suunn. mukaiset poistot -7 531 756-6 829 495-8 241 757-8 523 799-8 278 088-8 224 640 Arvonalentumiset -14 241 Satunnaiset tuotot ja kulut -1 616 370 Satunnaiset kulut/ssky tappio -1 616 370 TILIKAUDEN TULOS -8 032 713-570 383-1 050 283-3 808 565-2 310 896 2 914 603 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 23 460 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -8 009 253-570 383-1 050 283-3 808 565-2 310 896 2 914 603 39

SAVONLINNAN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRÄRAHAT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 +Ta-mu VEROTULOT Kunnan tulovero 102 884 811 107 749 050 113 426 000 Kiinteistövero 8 793 679 9 260 000 9 698 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 6 034 154 6 608 000 6 757 000 VEROTULOT 117 712 644 123 617 050 129 881 000 131 190 000 132 163 000 133 495 000 VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus/koko valt.os. 77 432 566 80 600 000 79 766 972 79 848 761 80 997 176 82 103 594 VALTIONOSUUDET 77 432 566 80 600 000 79 766 972 79 848 761 80 997 176 82 103 594 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 166 511 125 280 74 700 74 700 74 700 74 700 Muut rahoitustuotot 3 339 530 1 840 269 1 741 288 1 741 288 1 741 278 1 741 278 Korkokulut -1 905 341-2 084 157-2 880 800-3 660 800-3 400 800-3 140 800 Muut rahoituskulut -1 184 005-1 300 509-1 294 388-1 294 388-1 294 388-1 294 388 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 416 695-1 419 117-2 359 200-3 139 200-2 879 210-2 619 210 Tuloslaskelmaosan määrär. yht. 195 561 905 202 797 933 207 288 772 207 899 561 210 280 966 212 979 384 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovuustaso on VEROTULOT, VALTIONOSUUDET, RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VEROTUOJEN ERITTELY VEROTULOT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan tulovero 102 884 811 107 749 050 113 426 000 0 0 0 Muutos % 5,34 % 4,73 % 5,27 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! Kiinteistövero 8 793 679 9 260 000 9 698 000 0 0 0 Muutos % 5,77 % 5,30 % 4,73 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! Osuus yhteisöveron tuotosta 6 034 154 6 608 000 6 757 000 0 0 0 Muutos % -24,87 % 9,51 % 2,25 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! VEROTULOT 117 712 644 123 617 050 129 881 000 131 190 000 132 163 000 133 495 000 Muutos % 3,24 % 5,02 % 5,07 % 1,01 % 0,74 % 1,01 % Tuloveroprosentit 21,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 Muut asuinrakennukset 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Yleishyödyllinen yhteisö 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 40

SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA TA TS TS TS Yhdistelty 2013 2014 2015 2016 2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA -1 576 902 4 042 652 3 841 474 1 715 234 2 967 192 8 139 243 Vuosikate 1 129 655 6 413 152 7 191 474 4 715 234 5 967 192 11 139 243 Satunnaiset erät -1 616 371 Tulorahoituksen korjauserät -1 090 186-2 370 500-3 350 000-3 000 000-3 000 000-3 000 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -19 336 002-16 555 460-16 805 960-13 684 500-6 915 000-660 000 Investointimenot -27 902 351-23 048 370-26 605 000-19 574 500-11 165 000-4 760 000 Keskener. hankkeiden korj. 1 984 Rah.osuudet investointimen. 4 503 430 3 992 410 5 349 040 1 790 000 250 000 100 000 Pys. vast. hyöd. luovutustulot 4 060 934 2 500 500 4 450 000 4 100 000 4 000 000 4 000 000 Toiminnan ja invest. rahavirta -20 912 904-12 512 808-12 964 486-11 969 266-3 947 808 7 479 243 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 21 022 599 12 782 000 12 994 895 12 106 083 3 996 333-7 447 544 Antolainauksen muutokset 58 185 13 000 210 895 10 083 1 135 333 260 456 Antolainasaamisten lisäykset -399 511 Antolainasaamisten vähenn. 457 696 13 000 210 895 10 083 1 135 333 260 456 Lainakannan muutokset 20 964 414 12 769 000 12 784 000 12 096 000 2 861 000-7 708 000 Pitkäaik. lainojen lisäys 20 000 000 22 650 000 31 800 000 22 000 000 11 600 000 Pitkäaik. lainojen vähennys -8 155 586-9 881 000-19 016 000-9 904 000-8 739 000-7 708 000 Lyhytaik. lainojen muutos 9 120 000 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 109 695 269 192 30 409 136 817 48 525 31 699 Rahavarat 31.12. 1 272 135 2 154 795 2 185 204 2 322 021 2 370 546 2 402 245 Rahavarat 1.1. 2 017 660 1 885 603 2 154 795 2 185 204 2 322 021 2 370 546 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä -33 425 712-25 477 294-24 933 752-15 917 074 3 531 435 Lainanhoitokate 0,30 0,71 0,51 0,70 0,86 1,42 Kassan riittävyys, pv 2 3 3 3 3 5 Asukasluku 36 591 36 600 36 500 36 400 36 300 36 200 Lainakanta 87 428 506 102 000 000 114 784 000 126 880 000 129 741 000 122 033 000 Lainat/asukas 2 389 2 787 3 145 3 486 3 574 3 371 41

SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSOSA RAHOITUSTOIMINTA TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 13 000 210 895 10 083 1 135 333 260 456 13 000 210 895 10 083 1 135 333 260 456 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 22 650 000 31 800 000 22 000 000 11 600 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 881 000-19 016 000-9 904 000-8 739 000-7 708 000 Lyhytaikainen laina 12 769 000 12 784 000 12 096 000 2 861 000-7 708 000 INVESTOINNIT TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot -23 048 370-26 605 000-19 574 500-11 165 000-476 000 Rah.osuudet investointimen. 3 992 410 5 349 040 1 790 000 250 000 100 000 Pys. vast. hyöd. luovutustulot 200 000 1 100 000 1 100 000 1 000 000 1 000 000 INVESTOINNIT Yhteensä -18 855 960-20 155 960-16 684 500-9 915 000 624 000 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 2 300 500 3 350 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 Vuosikate = 6 413 152 7 191 474 4 715 234 5 967 192 11 139 243 tulorahoitus investointeihin Lainakanta 102 000 000 114 784 000 126 880 000 129 741 000 122 033 000 Asukasluku 36 600 36 500 36 400 36 300 36 200 Euroa/asukas 2 787 3 145 3 486 3 574 3 371 Suhteellinen velkaantuneisuus 51,79 57,47 61,88 62,32 58,50 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 INVESTOINNIT suunn.kaudella -5 705 000-5 950 000-15 750 000-9 140 000-4 020 000 42

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 24.6.2013 165 43

44

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2017 Visio Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat ja palveluhenkinen prosessiorganisaatio 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 45

Kaupunkitason tuloskortit vuodelle 2014 1. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia. 1.4. Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.5. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupallinen vahvistaminen 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Investointikanta Maanhankinta ja kaavoitus Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyymi 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti 46

1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa 1.10. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä 1.11. Savonlinnan matkailun osaamis- ja Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi koulutuskeskittymästä Suomen johtava Asiantuntijahenkilöstön määrä ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen 1.12. Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikor- AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa keakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.13. Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta 1.14. Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä 47

2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Diabetesta sairastavien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Prosessiorganisaatio käyttöön v. 2015 loppuun mennessä 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Viihtyisä ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa; monipuolinen asuin- ja järvimaisematonttitarjonta Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun Kaavoituksen eteneminen Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat 3.3. Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna 2016 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen 48

3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot 3.8. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Rahtitonnit Savonlinnan satamissa Syväsatamaa käyttävien yritysten määrä 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 3.10.Henkilöliikenne Savonlinna Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen 3.11. Yksityisteiden kunto Yksityisteiden määrärahat 3.12. Kevyen liikenteen väylien lisääminen 3.13. Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikuttaminen Toteutuneiden väylien määrä Edunvalvontatoimenpiteet 3.14. Ympärivuotinen kulttuuritarjonta Osallistujamäärät 4. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallisminen monipuolisten vaikuttamis- 4.1. Osallistuvan demokratian kehittätaminen ja viestintä muotojen kautta 4.2 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Viestintäsuunnitelman ja strategian laatiminen ja toteuttaminen Strategiakausittain tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt Nuorisovaltuuston perustaminen Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa 5. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna 2019. Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suun- 49

nittelukaudella yli 3 500 euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100% Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Asiakaspalaute 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä 50

KESKUSHALLINTO 51

52

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen JET-koulutuksen toteuttaminen 2013-2015. (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisöja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen 53 Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä 2013. Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yt-toimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulu-tammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi.

6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Henkilöstöresurssit Keskushallinto Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tarkastustoimi 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Hallintopalvelut 101,6 92,6 92,6 88,1 85,1 Monipalvelukeskus 91,6 82,6 82,6 79,1 76,1 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 4,5 4,5 4,5 4,0 4,0 Talous- ja henkilöstöpalvelut 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 Yhteensä 119,1 110,1 110,1 105,1 102,1 vakinaiset 118,1 110,1 määräaikaiset 1 54

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen valmistuminen 31.5.2014 mennessä Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Nettomenot/asukas 0,56 Tarkastuslautakunnan kokoukset, arviointipäivät 28 20 20 20 20 24 yms. Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 68 416 68 416 68 416 70 468 72 583 74 760 Muutosprosentti #JAKO/0! 0,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot 88 756 112 651 98 416 101 368 104 410 107 542 Muutosprosentti #JAKO/0! 26,9 % 10,9 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate 0-20 340-44 235-30 000-30 900-31 827-32 782 Muutosprosentti #JAKO/0! 117,5 % 47,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-20 340-44 235-30 000-30 900-31 827-32 782 Muutosprosentti #JAKO/0! 117,5 % 47,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tarkastussihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 55

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Keskushallinto Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut kansliapäällikkö Antti Erämaa Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee kaupungin hallinnon päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja sekä konsernin toimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään Savonlinnan kaupungin tukipalveluja ja päätöksentekojärjestelmää huomioiden kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettamat hallinnon tehostamisvaateet. - Monipalvelukeskuksessa vapautuvat virat, toimet ja sijaisuudet täytetään sisäisesti. - Kahdeksan äänestysaluetta yhdistetään läheisiin äänestysalueisiin. - Kerimäen yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta terveyskeskukselle. - Savonrannan yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta koululle tai terveysasemalle taikka paloasemalle. - Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla. - Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuutta pyritään kohtuullistamaan. - Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään talouden tasapainottamisessa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt, kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin Tukipalvelujen uudelleen organisointi osana asiakaslähtöisen prosessiorganisaation käyttöönottoa, tavoitteena ottaa uudistettu organisaatio käyttöön vuoden 2016 alussa. Hallintosäännön uudistus, hallintosääntö muutetaan vastaamaan uutta hallintokäytäntöä ja organisaatiota. TVT- suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen - Puhelinjärjestelmän uusiminen - Verkkolaskutusjärjestelmän käyttöönotto - Pilvipalvelujen käyttöönotto - Sisäisen viestinnän välineeksi otetaan Microsoft Lync. Palvelujen kustannukset ( /as) verrattuna 20 000-40 000 asukkaan kaupunkeihin ovat keskimääräistä edullisempia. 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat yhteispalveluyksiköt. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan yhteispalvelupisteet tarjoavat kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut. 56

4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 4.2.Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Savonlinna on keskimääräistä turvallisempi kaupunki Suomessa. 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Konserniviestintämalli, jossa hyödynnetään konsernin viestintäresurssit. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 6 461 206 5 864 387 5 587 043 5 715 447 4 540 776 4 676 999 M uutosprosentti #JAKO/0! -9,2 % -13,5 % 2,3 % -20,6 % 3,0 % Toimintamenot 7 861 659 7 527 629 7 103 110 7 300 753 7 482 696 7 501 177 M uutosprosentti #JAKO/0! -4,2 % -9,6 % 2,8 % 2,5 % 0,2 % Toimintakate 0-1 400 453-1 663 242-1 516 067-1 585 306-2 941 920-2 824 178 M uutosprosentti #JAKO/0! 18,8 % 8,3 % 4,6 % 85,6 % -4,0 % Suunnitelmapoistot 18 898 25 548 25 548 25 548 25 548 25 548 M uutosprosentti Yli-/alijäämä 0-1 419 351-1 688 790-1 541 615-1 610 854-2 967 468-2 849 726 M uutosprosentti #JAKO/0! 19,0 % 8,6 % 4,5 % 84,2 % -4,0 % Henkilöstöresurssit Tulosalue: Hallintopalvelut Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 Kansliapäällikkö 1 1 1 Hallintojohtaja 1 1 1 1 1 Kaupunginlakimies 1 1 1 1 1 Sisäinen tarkastaja 1 1 1 1 1 Kaupunginjohtajan sihteeri 1 1 1 1 1 Velkaneuvoja 1 1 1 1 1 Hallintosihteeri 1 1 1 1 1 Pysäköinnintarkastaja 2 2 2 2 2 Monipalvelukeskus yht. 91,6 82,6 82,6 79,1 76,1 Yhteensä 101,6 92,6 92,6 88,1 85,1 57

Edellä mainituista määräaikaiset Pysäköinnintarkastaja 1 Määräaikaiset yhteensä 1 Tulosyksikkö: Monipalvelukeskus Nyky- TA TA TA TA tilanne 2014 2015 2016 2017 Nimike Arkistosihteeri 1 1 1 1 1 Atk-suunnittelija/mikrotukihenkilö 6 6 6 6 6 Etuuskäsittelijä Kirjanpitäjä 7,5 3 3 3 3 3 Koulusihteeri 8,6 8,6 8,6 8,6 7,6 Laskentasihteeri 1,5 1 1 1 1 Maankäyttösihteeri 1 1 1 1 1 Maksuliikenteenhoitaja 1 1 1 1 1 Monistamonhoitaja 1 1 1 1 Palkkakirjanpitäjä 1 1 1 1 1 Palkkasihteeri 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 Talous- ja palkkasihteeri 0,5 0,5 0,5 Palvelupäällikkö 1 1 1 1 1 Palvelusihteeri 9 9 9 8 8 Pääkirjanpitäjä 2 1 1 1 1 Pääsuunnittelija 1 1 1 1 1 Rakennuttajasihteeri 1 1 1 1 1 Reskontranhoitaja 1 1 1 1 1 Toimistonhoitaja 3 3 3 3 3 Toimistosihteeri 28,5 27,5 27 25 24 Toimitilasihteeri 1 1 1 1 1 Vahtimestari 3,5 4,5 5 5 5 Vesihuoltosihteeri 2 2 2 2 2 Virastovahtimestari 1 1 1 1 1 Yhteensä 91,6 82,6 82,6 79,1 76,1 Edellä mainituista määräaikaiset Toimistosihteeri Palvelusihteeri Määräaikaiset yhteensä 0 0 0 0 0 58

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalveluiden operatiivinen toteutus hankitaan Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen mukainen vuosittainen korvaus on 1 200 000 euroa (alv 0 %) vuodessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustuksen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja - kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POP-tapahtuma Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkamäärä Matkailijamäärä kasvaa vuodesta 2013. 1 uusi yksityinen matkailuinvestointi Luodaan edellytykset että kärkitapahtumat onnistuvat kävijämäärältään ja taloudellisesti. Korkeatasoinen taidenäyttelytoiminta käynnistyy uudelleen. Tapahtumat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Savonlinnan kuntataajamien matkailutarjonnan parempi esiintuominen koko kaupunkia koskevissa julkaisuissa ja kaupungin matkailu-infopisteiden konseptien yhtenäistäminen. Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta 2013. Tekes-hankekanta kasvaa T&K-palvelumyynti eli tutkimus- ja tuotekehityspalvelumyynti kasvaa Kuitulaboratorion laajennus yhteistyössä Yritystilat Oy:n kanssa (VASTUUTAHO Savonlinnan yrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta 2013. Tekes-hankekanta kasvaa T&K palvelumyynti kasvaa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yyrityspalvelut Oy) 59

materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia. 1.4. Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuisto-konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaih eessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestoin tia Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen (Tekninen toimi) Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Jatko-opiskelijoiden määrä Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta 2013. Bioöljytehdasprojekti käynnistyy Koivunkuorijalostamo hanke tuottaa toteutettavan liiketoimintamallin (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Ulkomaalaisten yritysten määrä kasvaa vuodesta 2013 Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta 2013 Yritysten vienti venäjälle kasvaa vuodesta 2013 (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua pyritään lisäämään Opiskelijamäärät kehittyvät myönteisesti (tä- Suomen Yliopisto 822 opiskelijaa, Mamk, Sami) Nohevan täyttöaste on vähintään 98 % Nohevan toisen vaiheen kannattavan rakentamisen edellytykset selvitetään (VASTUUTAHO Savonlinnan Yritystilat Oy yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) 60

Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa 1.10. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen 1.11. Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen 1.12. Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.13. Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta 1.14. Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin kaupunki osallistuu lisäävät Savonlinnan kampuksen vetovoimaa ja parantavat tutkimustoiminnan edellytyksiä Tutkimus- ja kehittämishankkeiden volyymi pysyy hankekauden vaihtumisesta huolimatta vähintään nykyisellä tasolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittyminen koko alueen ammattikorkeakouluksi jatkuu siten, että koulutuspaikkojen määrä Savonlinnassa pysyy vähintään nykyisellä tasolla Jatkajien määrä vastaa luopujien määrää. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Haja-asutus alueella yritystoiminta kehittyy myönteisesti. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) 61

2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Prosessiorganisaatio käyttöön v. 2015 loppuun mennessä Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Organisaatiouudistuksen rakenne ja luonnos hallintosäännöstä ovat valmiita vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminta vakiintuu 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen 3.5 Rinnakkaisväylän 3. vaihe 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans-Siperiaradalle Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Rakennettu vuonna 2016 Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Soveltuvien yritystilojen ja tonttien tarjonta riittävä ja hintataso kohtuullinen Kirkonkylien kehittämissuunnitelmien valmistuminen, aluejohtokuntien omarahoitusosuus Tehokas alueellinen edunvalvontayhteistyö kansanedustajien, maakuntaliiton, lähikaupunkien ja kuntien sekä muiden yhteisorganisaatioiden kanssa ja kautta. ENI - hankkeiden valmistelu siten, että niillä tuetaan rajanylityspaikan kansainvälistymistä. (ENI on Euroopan Unionin raja-alueohjelma) Venäjäohjelma valmistuu 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charterlennot Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Uuden kaksivuotisen kilpailutuksen mukainen lentoliikenne käynnistyy. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä haetaan keinoja matkustajamäärän kasvattamiseen. 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä 3.10. Henkilöliikenne Savonlinna-Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Suorat, toimivat, hyvähenkiset yhteydet valtionhallintoon. Asioiden/hankkeiden asettaminen selvään tärkeysjärjestykseen. 62

4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Markkinointiviestinnän kehittämisvastuu on Savonlinnan yrityspalvelut Oy:llä 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.3 Aktiivinen Edunvalvontamuistio edunvalvonta Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen Edunvalvontamuistiossa esitettyjen edunvalvontatehtävien ja hankkeiden toteuttaminen Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 46 300 46 300 46 300 47 689 49 120 50 593 Muutosprosentti #JAKO/0! 0,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot 3 164 414 3 214 080 3 104 399 3 274 781 3 373 024 3 474 215 Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % -1,9 % 5,5 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate 0-3 118 114-3 167 780-3 058 099-3 227 092-3 323 904-3 423 622 Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % -1,9 % 5,5 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot 1 673 1 673 Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-3 118 114-3 169 453-3 059 772-3 227 092-3 323 904-3 423 622 Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % -1,9 % 5,5 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kehitysjohtaja 1 1 1 1 1 Toimitusjohtaja 0,5 0,5 0,5 0 0 Maaseutusihteeri 2 2 2 2 2 Maaseutupäällikkö 1 1 1 1 1 Yhteensä 4,5 4,5 4,5 4 4 63

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talous- ja strategiajohtaja Kari Rannanpiha Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/ asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys v. 2014 kaupungin palvelukustannukset keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa. Kaupungin ostopalvelujen kokonaismäärä ei kasva ja hintakehitys jää alle yleisen kustannusnousun. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön. Syntyvä säästö 40 000 eur on otettu huomioon talousarviossa. Sähköinen laskutus toiminnassa 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna 2019. Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli 3 000 euroon. Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Tasapainotusohjelma toteutuu. Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään tasapainotusohjelman mukaisesti. 64

Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 1 357 768 1 416 619 1 344 796 1 385 140 1 426 694 1 469 495 Muutosprosentti #JAKO/0! 4,3 % -1,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot 3 404 324 3 522 287 3 390 502 3 492 217 3 596 984 3 704 893 Muutosprosentti #JAKO/0! 3,5 % -0,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate 0-2 046 556-2 105 668-2 045 706-2 107 077-2 170 290-2 235 398 Muutosprosentti #JAKO/0! 2,9 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot 16 623 16 622 16 622 16 622 16 622 16 622 Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-2 063 179-2 122 290-2 062 328-2 123 699-2 186 912-2 252 020 Muutosprosentti #JAKO/0! 2,9 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 Talous- ja strategiajohtaja 1 1 1 1 1 Taloussuunnittelija 1 1 1 1 1 Talouspäällikkö 2 2 2 2 2 Henkilöstöpäällikkö 1 1 1 1 1 Henkilöstösihteeri 1 1 1 1 1 Palvelussuhdesihteeri 1 1 1 1 1 TS 2017 Laskentasihteeri 1 1 1 1 1 Erityisliikunnanohjaaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Työsuojelupäällikkö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Työsuojeluvaltuutetut 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Pääluottamus- ja luottamusmiehet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 65

66

PERUSTURVAN TOIMIALA 67

68

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Savonlinnan kaupungissa. Kaupunki tuottaa itse aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammahuollon ja maahanmuuttajien palvelun ja ostaa Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee toimintaa ja palvelutuotantoa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamis-tason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute JET-koulutuksen toteuttaminen 2013-2015. (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä 2013. Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yt-toimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulu-tammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. 69

6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdolli-suudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Perusturvan toimiala Tilanne Tarve Muutos Tarve Muu- Tarve Muu- Tarve Muu- 28.10.13 2014 2015 tos 2016 tos 2017 tos Hallintopalvelut 5 5 0 5 0 5 0 5 0 Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut 102 121,5 19,5 116,5-5 109,5-7 109,5 0 Asumis- ja hoivapalvelut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 107 126,5 19,5 121,5-5 114,5-7 114,5 0 vakinaiset 95 114,5 19,5 114,5 0 114,5 0 114,5 0 määräaikaiset 12 12 0 7-5 0-7 0 0 70

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelu huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote - palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 1.8. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa, Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvien määrä Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärä (SAMI ja MAMK) Savonlinnassa toimiviin alan koulutusyksiköihin hakeutuvien määrä kasvaa 3 % Alalle valmistuvien rekrytointiin Savonlinnan seudulle panostetaan (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja - ohjaajat) Koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärää Savonlinnassa toimivissa yksiköissä lisätään, Mamk:n osalta lisäys 25 paikkaa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.6. Toimivat lähipalvelut (sosiaalija terveyspalvelut) Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Lähipalvelupisteiden määrä, sijainti ja palveluvarustus; terveysasemat ja sosiaalitoimen palvelupisteet Ostopalvelujen hinnat pysyvät vuoden 2013 tasolla Omaa toimintaa lisätään (perhekeskus, perhetyö, työtoiminta, vanhusten palvelut) Oma sote-alue Savonlinnan seudulle Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Avoterveydenhuollon (lääkäri-, terveydenhoitaja- ja hammashuolto-, neuvola-, kotisairaanhoito- ja sosiaalihuollon lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) 71

Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 407 818 373 718 373 718 384 930 396 477 408 372 Muutosprosentti #JAKO/0! -8,4 % -8,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot 1 226 395 1 221 399 1 221 399 1 258 041 1 295 782 1 334 656 Muutosprosentti #JAKO/0! -0,4 % -0,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate 0-818 577-847 681-847 681-873 111-899 305-926 284 Muutosprosentti #JAKO/0! 3,6 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-818 577-847 681-847 681-873 111-899 305-926 284 Muutosprosentti #JAKO/0! 3,6 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan 5 500 Yhteensä 5 500 0 0 0 Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 perusturvajohtaja 1 1 1 1 1 sosiaalipalvelupäällikkö 1 1 1 1 1 perusturvasuunnittelija 1 1 1 johtava sosiaalityöntekijä 1 1 1 1 1 johtava ylilääkäri 1 1 1 1 1 yhteensä 5 5 5 5 5 TS 2017 72

Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelupalvelut. Palvelujen kehittämissuunnitelma Oman toiminnan vahvistaminen Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.1 Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas Kuntalaispalaute kerätään lastensuojelun perhetyöstä. Hyvinvointikertomus päivitetään (esim. opinnäytetyö). Laaditaan vertailu samankokoisten kaupunkien kesken. Kaupungin työllisyydenhoidon toimintamalli otetaan käyttöön. 500 pv:n listalla olevista henkilöistä on 150 henkilöä kaupungin työllistämistoimenpiteissä vuoden aikana. Kaupungin oma työpajatoiminta laajenee. Lastenkoti/perhekeskus käynnistyy 1.5.2014. Kuljetuspalveluissa sosiaalihuollollisten kuljetusten osuus vahvistuu. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävä palvelumalli vakiintuu. Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Laaditaan vanhuspalveluohjelma 73

4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä. Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 4.2. Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta. Turvallisuustilastot; päihdepidätys- ja perheväkivaltatilastot Huostaan otettujen lasten määrä Päihdepidätysten ja perheväkivaltahälytysten määrä ei kasva. Uusien huostaanottojen määrä ei kasva. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 tt-tukikotitaloudet 1346 1300 1300 1300 1300 1250 1200 kuntouttava työtoiminta 131 200 300 300,00 300,00 300,00 300,00 kuljetuspalveluasiakkaat 1139 1000 1400 1400 1100 1000 900 omaishoidontuen asiakkaat 71 70 70 70 65 65 65 kv asumispalvelupäivät 27054 23000 30000 30000 30000 25000 22000 vpl asumispalvelupäivät 6345 3800 6000 6000 6000 5000 5000 kv laitoshoitopäivät 3781 3000 3500 3500 3000 2000 1000 avohuollon asiakkuudet 110 200 200 200 200 200 200 sijoitetut lapset/nuoret 89 95 95 95 80 70 70 uudet sijoitetut 20 5 10 10 8 8 8 uudet huostaanotot 10 4 4 4 4 4 4 perhehoidossa 32 60 65 65 65 75 75 perhekoti tai laitos 27 35 30 30 15 15 ls perhehoitopäivät 11148 11500 16000 16000 18 000 18000 18000 ls laitoshoitopäivät 9243 5500 5000 5000 0 0 0 lastenkoti oma 1939 4000 6000 6000 5000 5000 5000 / vrk oma 215 / vrk/ ostot perhekoti/laitos 260 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 4 549 230 4 454 560 6 231 594 6 418 542 6 611 098 6 809 431 Muutosprosentti #JAKO/0! -2,1 % 37,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot 30 060 450 31 456 421 35 079 285 35 951 414 36 782 756 37 752 339 Muutosprosentti #JAKO/0! 4,6 % 16,7 % 2,5 % 2,3 % 2,6 % Toimintakate 0-25 511 220-27 001 861-28 847 691-29 532 872-30 171 658-30 942 908 Muutosprosentti #JAKO/0! 5,8 % 13,1 % 2,4 % 2,2 % 2,6 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-25 511 220-27 001 861-28 847 691-29 532 872-30 171 658-30 942 908 Muutosprosentti #JAKO/0! 5,8 % 13,1 % 2,4 % 2,2 % 2,6 % 74

Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Mäntykodin laajennus 38 000 työllisyyshankkeet, passiivituen minimointi 25 000 25 000 25 000 uusi perhekeskus käynnistyy 77 000 keva-päivätoiminnan ostojen purkua 10 000 10 000 10 000 10 000 keva-työtoiminta Savonrannalta Kerimäelle 57 000 henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit 25 000 25 000 25 000 25 000 ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi 50 000 50 000 50 000 50 000 lastensuojelun sijaishuollossa painotus perhehoitoon 50 000 50 000 palvelujen myöntämisen kriteerit 50 000 50 000 50 000 ostopalvelusopimukset, hintaneuvottelut 50 000 40 000 30 000 20 000 Yhteensä 432 000 175 000 240 000 130 000 Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne 75 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 sosiaalityöntekijä 15 15 15 15 15 sosiaaliohjaaja 18 29 29 29 29 palveluohjaaja 6 6 6 6 6 etuuskäsittelijä 0 7,5 7,5 7,5 7,5 lastenvalvoja 1 1 1 1 1 perhetyöntekijä 7 8 8 8 8 perhekeskuksen johtaja 1 1 1 1 1 erityistyöntekijä, lastensuojelu 1 1 1 1 1 vammaispalvelupäällikkö 1 1 1 1 1 lähihoitaja (4 täyttämättä) 27 27 27 27 27 vastaava ohjaaja 2 2 2 2 2 kehitysvammatyöntekijä 1 1 1 1 1 koulunkäyntiavustaja (Pohjanlintu) 2 koulunkäynninohjaaja (Pohjanlintu) 0 2 2 2 2 maahanmuuttosihteeri 1 1 1 1 1 ohjaaja 1 1 1 1 1 työtoiminnanohjaaja 3 3 3 3 3 henkilökohtainen avustaja 2 2 2 2 2 ryhmäavustaja 1 1 1 1 1 projektipäällikkö 2 2 1 0 0 projektityöntekijä 10 10 6 0 0 102 121,5 116,5 109,5 109,5

Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhusten huollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä Palvelujen kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden yksiportaisen palvelumallin toimeenpano Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen 2.2. Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönotto Omaishoidettavien määrä RAI-toimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) 91 % yli 75-vuotiasta asuu kotona Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuvat Pyydetään Sosteria laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen; tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaista on 9 % (nykytila 11%). Omaishoidettavien määrä vuoden 2013 tasolla Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä 76

Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 1 025 350 1 155 000 1 155 000 1 189 650 1 225 340 1 262 100 Muutosprosentti #JAKO/0! 12,6 % 12,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot 24 645 967 24 695 305 24 695 305 25 181 239 25 681 751 25 197 279 Muutosprosentti #JAKO/0! 0,2 % 0,2 % 2,0 % 2,0 % -1,9 % Toimintakate 0-23 620 617-23 540 305-23 540 305-23 991 589-24 456 411-23 935 179 Muutosprosentti #JAKO/0! -0,3 % -0,3 % 1,9 % 1,9 % -2,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-23 620 617-23 540 305-23 540 305-23 991 589-24 456 411-23 935 179 Muutosprosentti #JAKO/0! -0,3 % -0,3 % 1,9 % 1,9 % -2,1 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 palveluasumisen ostojen vähentäminen 4,6 m Yhteensä 0 0 0 4,6 m 77

Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Strateginen päämäärä Mittarit Tavoite 2014 2.2. Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrä Laitoshoitopäivien määrä vähenee, - 8 000 hpv 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Aikuistyypin diabetestä sairastavien ja hoidon piirissä olevien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä RAI-toimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Ikääntyneiden kotona asumisen määrä Diabeteksen hoidon toimintamalli on kysyntää vastaava. Lasten ja nuorten tupakointi vähenee. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli on väestön tarpeiden mukainen. Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä. 2.6. Toimivat lähipalvelut Asiakaspalvelupisteet Lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat). Sosterin palvelukorttiin ehdotetut lisäykset ja muutokset Selvitetään pitkäaikaissairaiden osalta omalääkäripalvelu. Kilpailutuksen edellytyksenä on, että Sosteria pyydetään laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa on selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä. 78

Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintamenot 86 662 686 87 596 208 87 596 208 87 749 519 84 656 944 81 152 369 Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Toimintakate 0-86 662 686-87 596 208-87 596 208-87 749 519-84 656 944-81 152 369 Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä 0-86 662 686-87 596 208-87 596 208-87 749 519-84 656 944-81 152 369 Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2016 terveyskeskusvuodeosastopaikkojen vähentäminen 1 000 000 1 600 000 2 000 000 Palvelun lopettaminen itäisellä terveysasemalla 100 000 talouden tasapainotustoimenpiteet 1 650 000 1 650 000 1 650 000 1 650 000 Yhteensä 1 750 000 2 650 000 3 250 000 3 650 000 0 79

80

81

82

83

84