Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa

Samankaltaiset tiedostot
Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Lataa Hyvä yö - Björn Hedensjö. Lataa

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

WHO-Koululaistutkimus HBSC Study

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Melu (buller, noise)

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

HUUMETILANNE SUOMESSA

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Valmiita koulutuspaketteja

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Ikämiesten seksuaalisuus

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

ristön terveysriskien ehkäisy

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

suhteessa suosituksiin?

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

Koululaisten lepo ja uni

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

Transkriptio:

Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Erkki Kronholm, dos 18.1.2018

Uni ymmärretään yhä paremmin yhdeksi keskeiseksi kansanterveyden tekijäksi American Academy of Sleep Medicine, the Centers for Disease Control and Prevention, and the Sleep Research Society partnered on the Healthy Sleep Project Uni on yksi kolmesta terveen elämäntavan peruspilarista: ruokavalio, liikunta ja uni (Heffron 2014 National Healthy Sleep Awareness Project)

The Cancer Prevention Study I (1959-1966) 1. (1960-1961) ja 2. (1961-1962) seurannat Kuolemantapaukset sataa seurannan alussa hengissä ollutta miestä kohden unen pituuden mukaan tarkasteltuna 25 20 15 10 2. seuranta 1. seuranta 5 0 <4 4 5 6 7 8 9 10+ Laskettu Hammond, 1964 mukaan KTL/VTL/Kronholm 3

Miksi unen pituus on yhteydessä kuolleisuuteen ja terveysriskeihin? Lyhytuniset Yleisin otaksuma on, että lyhytuniset altistuvat jatkuvalle (kasautuvalle) osittaiselle univajeelle. = Unideprivaatiohypoteesi Jos tämä on totta, väestössä lyhytunisten joukossa vaikuttavat mekanismit, joita on tutkittu laboratoriokokeissa kokeellisen unideprivaation yhteydessä Ongelma on kuitenkin se, että emme tiedä missä määrin osittainen unideprivaatio on totta väestön lyhytunisen osan joukossa 19.1.2018 Kronholm Erkki 4

Huolestuneisuuden looginen perusta: jos seuraava syllogismi on totta, on syytä olla huolestunut väestön terveydentilan kehityksen suhteen Premissi 1. Unen pituus on lyhentynyt nykyisessä yhteiskunnassa Premissi 2. Unen lyheneminen on johtanut osittaiseen krooniseen unideprivaatioon (unen tarpeen osittaiseen alityydyttämiseen) merkittävässä osassa väestöä Premissi 3. kroonisella osittaisella univajeella on haitallisia seurauksia väestön terveydentilaan, toimintakykyyn ja lasten kehitykseen Johtopäätös: Unen pituuden lyheneminen on luonut (tai on luomassa) uhan, joka kohdistuu väestön terveydentilaan, toimintakykyyn ja lasten kehitykseen

Unen pituuden pitkäaikaiset trendit Miksi muutoksen todellisuudesta on vaikea päästä yhteisymmärrykseen? Unen pituuden estimaatit ja sen pitkän aikavälin muutokset vaihtelevat suuresti eri maiden ja kulttuurien välillä. Mitä maita ja kulttuurisia alueita verrataan! Julkaistuissa tutkimuksissa siteerataan usein toisen käden lähteitä (katsauksia). Alkuperäisten tutkimusten tulosten tulkinta voi vääristyä. Sensaatiohakuisuus: Prisma ohjelma Yle uutisoi 1.2.2017, että suomalaisten yöunen pituus on lyhentynyt yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa.

Aikuiset unen pituus Systemaattinen katsaus löysi 12 tutkimusta 15 eri maasta: 6 maassa unen pituuden todettiin lyhentyneen, 7 maassa pidentyneen ja kahdesta maasta saatiin ristiriitaisia tuloksia (Bin et al. Sleep Med Rev 2012;16(3):223-230).

Aikuiset unen pituus 10 kehittyneestä maasta kerätyt 38 tutkimusta vuosilta 1970 2000 osoittivat, että lyhyen unen ( 6 t) esiintyvyys: kasvoi Italiassa ja Norjassa väheni Ruotsissa, Britanniassa ja USA:ssa. Pitkän unen (>9 t) esiintyvyys: kasvoi Australiassa, Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja USA:ssa väheni Kanadassa ja Italiassa. Ei muutoksia Saksassa ja Hollannissa. (Bin et al. Am J Epidemiol 2013;177(8):826-833)

Unen pituus aikauisväestössä ja työntekijöillä Suomessa 1972-2005 (Kronholm et al., J Sleep Res 2008;17(1):54-62) 19.1.2018 Erkki Kronholm 9

Lapset ja nuoret unen pituus Lyhyt uni assosioituu heikentyneeseen fyysiseen terveyteen (obesiteetti, diabetes (?)), kognitiiviseen toimintakykyyn (koulumenestys [puberteetti sensitiivinen vaihe]) ja mielialaan (käyttäytymishäiriöt) Viimeaikoihin asti on yleisesti oletettu, että lapset nukkuvat vähemmän kuin aiemmin. Näyttö on kuitenkin varsin rajoitettua ja osin ristiriitaista: Katsausartikkeli, jossa käytiin läpi 51 tutkimusta, jotka esittivät väitteitä pitkän ajan muutoksista kouluikäisten lasten unen pituudessa havaittiin, että 34 viittasi toisen käden evidenssiin unen lyhentymisestä ja vain 17 esitteli alkuperäistä evidenssiä, joka osoitti pitkän ajan trendien olevan ristiriitaisia (Matricciani et al. Sleep 2011;34(5):651-659).

Lapset ja nuoret unen pituus Meta-analyysi käsittäen noin 700 000 lasta 20 eri maasta, vanhin tutkimus vuodelta 1901. Tässä kerättiin kaikki löydetyt tutkimukset lasten unen pituudesta ja simuloitiin niistä uusi data, jota sitten analysoitiin kokonaisuutena iän, sukupuolen, viikonpäivän ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Viimeisen sadan vuoden aikana lasten unen pituus on lyhentynyt keskimäärin 0.75 minuuttia per vuosi Eri ikäryhmien, sukupuolen, alueiden ja viikonpäivien välillä on suuria eroja On pidettävä mahdollisena, että tänä päivänä lapset ovat useammin unideprivoituja kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat olleet lapsina. (Matricciani et al. Sleep Med Rev 2012;16(3):203-211)

Matricciani et al. Sleep Med Rev 2012;16(3):203-211

Unen laatu Entäpä jos kyse onkin unen laadusta eikä unen pituudesta?

Unettomuusoireiden esiintyvyys 25-64 vuotiaassa aikuisväestössä vuosina 1972 2012 (Kronholm et al. J Sleep Res 2016;25(4):454-7)

Unettomuusoireiden esiintyvyys vuosina 1977 2013 työntekijöillä iältään 25-64 vuotiaita (Kronholm et al. J Sleep Res 2016;25(4):454-7)

Lapset ja nuoret unen laatu The Health Behavior in School-Aged Children (HBSC) World Health Organization (WHO) Collaborative Cross-National Study: Ruotsi 1985 2014; 11, 13 ja 15 vuotiaita Nukkumisen ajoituksessa tapahtunut siirtymä: arkipäivinä nukkumaanmeno viivästynyt johtaen unen lyhenemiseen. Vähemmän kuin virallisten suositusten mukaisesti nukkuvien suhteellinen osuus on kasvanut. Nukahtamisvaikeudet lisääntyneet Muutokset suurempia pojilla kuin tytöillä 15 -vuotiailla nämä muutokset assosioituvat ammatillisiin opintoihin suuntautuneilla voimakkaammin kuin lukioon jatkavilla

Kroonisia lähes jokapäiväisiä ongelmia nukahtamisessa tai unessa pysymisessä kouluikäisillä tytöillä (a) ja pojilla (b) vuosina 1996 2011. Kouluterveystutkimus Kronholm et al. J Sleep Res 2015;24:3-10)

Kroonisia lähes jokapäiväisiä ongelmia väsyneisyyden takia kouluikäisillä tytöillä (a) ja pojilla (b) vuosina 1996 2011. Kouluterveystutkimus (Kronholm et al. J Sleep Res 2015;24:3-10)

Miten unta tulee tarkastella? Monidimensioinen: unen pituus, unen ajoittuminen, unen laatu, unen vaihtelevaisuus ovat kaikki tärkeitä terveydelle. [Muuttujalähtöiset & henkilölähtöiset tilastolliset menetelmät] Osa 24 tunnin vuorokautta, kokonaisajankäytön komponentti, jossa tapahtuvat muutokset näkyvät heti myös muissa ajankäytön komponenteissa (toiminnoissa kuten sedentaarisessa ajankäytössä ja liikunnassa). [Compositional Data Analysis, CoDA] Uni voidaan käsittää sosiaalisen käyttäytymisen muotona, joka on yhtä tiiviisti sidoksissa sosiaaliseen ympäristöönsä kuten muutkin elämäntapatekijät (Troxel et al., Sleep 2010;33:973-81)

Yhdestä ajankäytön komponentista toiseen tapahtuvan ajanjakson siirron aiheuttama odotettu muutos zbmi arvossa australialaisilla koululaisilla. Muut ajankäytön komponentit pysyvät vakioina. zbmi: BMI z-scores; MVPA: moderate-to-vigorous physival activity; SED: sedentary behaviour; LPA: light physival activity (Dumuid et al. Statistical Methods in Medical Research 2017 (in press).