Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo
|
|
- Laura Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo
2 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset tulosten tarkastelu/pohdinta yhteenveto lähteet 16 liitteenä: kyselylomake
3 1. johdanto Murrosikäisten nuorten tulisi saada unta yhtä paljon kuin nuorempienkin lasten eli henkilöstä riippuen n tuntia vuorokaudessa. Halusimme selvittää, kuinka monta tuntia nuoret keskimäärin todellisuudessa nukkuvat vuorokaudessa eri ikäryhmissä ja siksi tutkimuksen kohteenamme olivat 7 9lk tytöt ja pojat. Myös tieto siitä, miten tietyn mittaiset yöunet vaikuttavat henkilön päivittäiseen rytmiin ja millaista unen laatu on ovat yksi mielenkiinnon kohteistamme ja haluamme selvittää esimerkiksi, että vaikuttaako myöhäiseksi venähtänyt nukkumaanmenoaika jompaan kumpaan tai kenties molempiin asioihin. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista nuorista nukkuu alle 8,5 tuntia yössä ja, että sama määrä nuoria menee koulupäivinä nukkumaan klo Markku T. Hyypän ja Erkki Kronholmin kirjoittamassa kirjassa uni ja vire vuodelta 1998 kerrotaan unen puutteesta johtuvan uneiliaisuutta ja etenkin nuorille opiskelun kannalta haitallista motivaation puutetta ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Myös terveys ja hyvinvointilaitoksen aloitetun tutkimuksen mukaan unen määrällä on tärkeä rooli aivojen kypsymisessä ja nuoren oppimiskyvyn ja halun, tunne elämän ja sosiaalisen kypsyyden kehityksessä. Halusimme tietää päteekö yllä olevat tiedot myös forssalaisten nuorten keskuudessa vai poikkeaako forssalaisten nuorten unimäärät positiivisesti vai negatiivisesti keskimääräisistä tuloksista. 1
4 2. aineisto ja menetelmät Suoritimme poikittaistutkimuksen Forssan Keskuskoululla yhdelle ryhmälle jokaiselta yläasteen vuosiluokalta. Toteutimme tutkimuksen ns. haastatteluilla, mutta käytimme suuresta vastaajien määrästä johtuen apuna vastauslomakkeita. Ensimmäinen kysymys käsitteli tutkimuksen kannalta tärkeintä tietoa, eli onko kyseessä tyttö vai poika ja miltä luokalta. Toinen kysymys käsitteli nuoren keskimääräistä nukkumaanmeno ja heräämisaikaa arkena sekä viikonloppuna/loma aikana. Kolmantena kysymyksenä oli monivalintatehtävä, joka sisälsi viisi erilaista kohtaa, joista jokainen käsitteli jollain tapaa unen laatua ja vastaajan tuli valita itselleen sopivin vaihtoehto kolmesta eri aikaa kuvaavista vaihtoehdoista; harvoin/ei koskaan, joskus tai usein. Neljännessä eli viimeisessä kysymyksessä halusimme selvittää miten nuori itse kokee liian vähäisten yöunien vaikuttavan normaaliin arkielämään ja että vastaako nuorten käsitykset unen määrän vaikutuksista tutkittuja tuloksia. Suoritimme tutkimuksen henkilökohtaisesti jakamalla kyselylomakkeet ja olemalla paikalla koko tutkimuksen ajan. Tulokset kuitenkin saattavat olla hieman vääristyneet, sillä 8 luokan pojat eivät taida olla aivan varmoja omasta sukupuolestaan, sillä tuloksissa näkyi, että poikia olisi ollut luokalla vain neljä, mutta itse tutkimustilanteessa poikia oli kuitenkin luokassa hieman enemmän. Kysymysten avulla pyrimme saamaan vastauksen siihen, kuinka paljon nuoret nukkuvat milläkin luokka asteella ja onko luokan sisäisten oppilaiden eli tyttöjen ja poikien tulosten välillä eroavaisuuksia ja, että löytyykö eroavaisuuksia myös eri luokka asteiden välillä. Tarkastelemalla tuloksia pohdimme myös onko unen määrällä ja laadulla yhteys toisiinsa. 2
5 3. tulokset 1. 7.luokka yhteensä 16 oppilasta, joista 7 tyttöä ja 9 poikaa. 2. a) 3
6 Suurin osa 7. luokan oppilaista herää arkena klo 07.00, mutta pojat ovat yleisemmin hereillä aikaisemmin sekä myös nukkuvat useimmiten pidempään kuin tytöt. Yleisin nukkumaanmenoaika oli ja heräämisaika eli unen pituuden keskiarvoksi tulee n. 9 tuntia. 7. luokan oppilaista suurin osa menee nukkumaan klo 22.00, mutta yllättävää tuloksissa on se, että suurin osa näistä henkilöistä on tyttöjä. Toinen yllättävä asia on myös se, että osa pojista menee nukkumaan arkena jo klo 21.00, kun tyttöjä ei tuohon aikaan mene nukkumaan yhtään. Poikien ja tyttöjen unen määrällä ei ole huomattavaa eroa, mutta pojat saattavat hieman pidemmäksi venyneestä heräämisajasta johtuen nukkua hieman tyttöjä enemmän. 4
7 b) Suurin osa menee nukkumaan ja herää jolloin unen keskipituudeksi tulee viikonloppuisin ja loma aikoina n. 10 tuntia. Pojat nukkuvat tyttöjä keskimäärin pidempään, mutta myös myöhäisempi nukkumaanmenoaika on pojilla tyttöjä yleisempi. Suurin osa 7.luokan pojista menee kuitenkin nukkumaan 23.00, joka on pojilla yleisempää kuin tytöillä. Tytöt kuitenkin heräävät keskimäärin aikaisemmin kuin pojat myös myös lomilla ja viikonloppuisin. 5
8 3. harvoin/ei koskaan joskus usein Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 43% 41% 16% Heräiletkö öisin? 50% 43% 7% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 56% 38% 6% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 16% 49% 35% Koetko, että nukut riittävästi? 6% 44% 50% Suurimmalla osalla ei ole ollut vaikeuksia nukahtaa eikä öisin ole tapahtunut ylimääräisiä heräämisiä. 49% eli melkein puolet 7. luokan opiskelijoista on kuitenkin joskus tuntenut itsensä väsyneeksi päivällä ja 35% jopa usein. Puolet luokan opiskelijoista kokee kuitenkin nukkuvansa usein riittävän paljon. 6
9 1. 8. luokka > yhteensä 15 opiskelijaa, joista 11 tyttöä ja 4 poikaa 2. a) Yleisin nukkumaanmenoaika on ja heräämisaika 06.00, joten unen määrä on luokan opiskelijoilla n. 8 tuntia. Poikien vähäisestä määrästä johtuen tyttöjen ja poikien tuloksia on hieman vaikea verrata, mutta keskimäärin pojat menevät nukkumaan hieman myöhemmin kuin tytöt, mutta heräävät kuitenkin samoihin aikoihin Tästä johtuen poikien unen määrä saattaa olla hieman alhaisempi kuin keskimääräinen 8 tuntia. 7
10 b) Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on ja heräämisaika eli unen pituus on n. 12 tuntia. Tyttöjen nukkumaanmenoaika on myöhästynyt muutamalla tunnilla arjen nukkumaanmenoaikaan verrattuna samoin kuten poikienkin. Heräämisajat kuitenkin vaihetelevat laidasta laitaan keskimääräisen aja ollessa 11.00, osan herätessä jo ja toisten vasta
11 3. harvoin/ei koskaan joskus usein Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 62% 33% 5% Heräiletkö öisin? 67% 19% 14% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 46% 50% 4% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 7% 53% 40% Koetko, että nukut riittävästi? 21% 46% 33% Yhä harvemmalla on ollut vaikeuksia nukahtaa ja 67% eli yli puolet on kokenut yöllisiä heräilyjä harvoin tai ei koskaan. Puolet 8. luokan opiskelijoista herää joskus niin, ettei pysty heräämisen jälkeen nukahtamaan uudestaan, mutta vain 4% sanoo niin käyvän usein. 53% eli valtaosa luokasta tuntee itsensä joskus uneliaaksi päivällä ja vain 7% niin käy harvoin tai ei ollenkaan. Valtaosa on sitä mieltä, että he nukkuvat joskus tarpeeksi, mutta melkein neljäsosa kokee nukkuvansa riittävästi harvoin tai ei koskaan. 9
12 1. 9. luokka > 19 oppilasta, joista 10 tyttöä ja 9 poikaa 2. a) Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on ja ja heräämisaika joten keskimääräinen unen pituus 9. luokkalaisilla on n. 7 tuntia. Pojat menevät aikaisemmin nukkumaan kuin tytöt ja jopa heräävät myöhemmin tyttöihin verrattuna, joten unen pituus on pojilla hiema pidempi. 10
13 3. Keskimääräinen nukkumaanmenoaika on ja heräämisaika 10.00, joten unen pituudeksi tulee n. 10 tuntia.tytöt menevät aikaisemmin nukkumaan kuin pojat ja samoin myös heräävät poikia aikaisemmin. Pojat sen sijaan valvovat pidempään ja tästä johtuen myös heräämisaika venyy pitkälle päivään. Sen lisäksi unen määrä saattaa olla suurempi pojilla, kuin tytöillä johtuen pitkäksi venyneestä nukkumaanmenoajasta. 11
14 3. harvoin/ei koskaan joskus usein Onko sinulla ollut vaikeuksia nukahtaa? 47% 43% 10% Heräiletkö öisin? 64% 36% 0% Kuinka usein olet herännyt liian aikaisin niin, ettet ole pystynyt enää nukahtamaan? 84% 16% 0% Oletko tuntenut itsesi uneliaaksi päivällä? 11% 32% 57% Koetko, että nukut riittävästi? 23% 54% 23% 9. luokan opiskelijoilla on ollut suurimmalla osalla harvoin tai ei ollenkaan vaikeuksia nukahtaa eikä öisiä heräilyjä ole ollut tai niitä on ollut harvoin. Uudelleen nukahtaminen ei ole valtaosalle eli 84% ongelma, mutta 57% eli yli puolet oppilaista on tuntenut itsensä usein uneliaaksi päivällä. 54% eli yli puolet kokee kuitenkin nukkuvansa joskus riittävästi. 12
15 4. tulosten tarkastelu/pohdinta Tarkastellessa tuloksia saimme selville, miten unen määrä eroaa eri luokka asteiden välillä. 7. luokalla keskimääräinen unen pituus on n. 9 tuntia, 8. luokalla n. 8 tuntia ja 9. luokalla 7 tuntia. Nettisivuston nimeltä tervekoululainen.fi mukan n. 8 9 tuntia yössä on riittävä unenmäärä, joten 7. ja 8. luokkalaisten keskuudessa unen määrä vastaa suosituksia. 9 luokkalaisten keskuudessa vuorokautinen unen määrä on hieman alakanttiin, mutta ei kuitenkaan hälyttävän pahasti. Myös nukkumaanmenoaika siirtyy keskimäärin tunnilla eteenpäin 9. luokalle siirryttäessä samalla kun heräämisaika aikaistuu vuosi vuodelta. Tuloksista huomaa myös, että pojat menevät keskimäärin myöhemmin nukkumaan ja heräävät myös huomattavasti myöhemmin kuin tytöt. Vain pieni osa jokaiselta luokka asteelta kokee heräilyjä öisin ja määrä vähenee 9. luokkaa kohden. Sen sijaan itsensä usein uneliaaksi tunteminen kasvaa huomattavasti 9. luokkaa lähestyessä ja 9. luokalla yli puolet eli 57% tuntee itsensä usein väsyneeksi päivällä. 7. luokalla puolet ryhmästä kokee nukkuvansa usein tarpeeksi, mutta määrä laskee mentäessä luokka asteita ylöspäin ja 9. luokalla määrä on enää 23%. Jokaisella luokalla unen määrä oli muutaman tunnin pidempi lomalla ja viikonloppuisin, kuin arkena johtuen mahdollisista univeloista ja suurimmillaan unen määrä oli loma aikana ja viikonloppuisin 8.luokalla 12 tuntia. Neljännen kysymyksen tuloksia ei ole merkitty samaan kohtaan tulosten kanssa, sillä jokaisella luokka asteella saimme kaksi samaa vastausta eli keskittymiskyvyn heikkeneminen ja väsynyt olo. Luulemme, että unen määrän lasku vanhetessa johtuu siitä, että koulussa saattaa olla enemmän tekemistä ja läksyjä joiden tekemiseen kuluu aikaan, mutta pääsyy saattaa kuitenkin olla kavereiden kanssa olemisessa ja vapaa ajan vietossa. Myös erityisesti tyttöjen keskuudessa aikaistunut heräämisaika saattaa johtua ulkonäköön panostamisesta, sillä oman ulkönäön merkitys kasvaa vanhetessa varsinkin murrosiän kynnyksellä. Koulussa nuori saa kulutettua 13
16 riittävästi energiaa, joka mahdollistaa sen, ettei ylimääräisiä heräilyjä synny öisin ja että uudelleen nukahtaminen on heräämisen jälkeen melko nopeaa. Vanhetessa vähenevällä unen määrällä on yhteys siihen, että 9. luokalla oppilaat kokevat olevansa usein väsyneitä päiväsaikaan ja siitä johtuen tunne siitä, että unen määrä ei ole riittävä heijastuu juuri tästä. Kyselyn 4. kysymyksessä kysyimme kuinka henkilö kokee vähäisen unen määrän vaikuttavan seuraavan päivän koulutyöskentelyyn ja saimme jokaisessa paperissa yhden tai kaksi asiaa, joista jompikumpi tai jopa molemmat asiat olivat keskittymiskyvyn heikkeneminen ja väsynyt olo. Luulemme, että vastaukset johtuvat koulussa opitusta asiasta ja että nuoret tietävät nämä kaksi vähäisistä yöunista johtuvaa asiaa, mutta heillä ei ole todellista tietoa siitä, miten kyseiset asiat koulutyössä näkyvät. Tutkimuksessa saattaa olla virheitä, sillä 8. luokan opiskelijoista suurin osa pojista ei ollut aivan varmoja omasta sukupuolestaan ja merkkasivat lappuun rastin tytön kohdalle ja siitä johtuen tuloksissa näkyy, että poikia olisi ollut luokalla vain neljä. Tutkimustilanteessa poikia oli kuitenkin paikalla huomattavasti enemmän. Tutkimuksesta saattaisi saada myös varmempaa tietoa mikäli olisimme haastatelleet useampaa luokkaa eri luokka asteilta, mutta ajanpuutteen vuoksi tutkimus suoritettiin tutkimalla vain yhtä luokkaa jokaiselta luokka asteelta. Hyväksymme aiemman hypoteesimme, sillä forssalaiset nuoret nukkuvat suositellun vuorokautisen unen määrän eli 8 10 tuntia, lukuunottamatta 9. luokkaa, mutta heitto ei kuitenkaan ole suuri. Myös myöhäisellä nukkumaanmenoajalla ja vähäisellä unen määrällä on tutkimuksemme perusteella vaikutusta unen laatuun ja siihen, kuinka väsyneeksi ihminen itsensä tuntee. 14
17 5. yhteenveto Katsoessamme ensimmäisen kerran tutkimuksemme aineistopapereita ajattelimme, että kaikista luokka asteista tulee samanlaiset tulokset, mutta tulosten pohdintavaiheessa oli hienoa löytää suuriakin eroavaisuuksia. Tuloksista löytyi asioita, joita yhdistelemällä sai vastauksen erilaisiin tutkimuksemme kannalta välttämättömiin kysymyksiin ja niiden avulla pystyi helposti pohtimaan asioiden vaikutusta toisiinsa. Toisaalta tulokset olivat myös hieman yllättäviä, emmekä olisi uskoneet asioiden todella olevan tutkimuksemme osoittamalla tavalla. 15
18 6. lähteet pdf Uni ja vire Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm Kansaneläkelaitos Turku
19
Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon
Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotPsykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun
Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1
LisätiedotLukiolaisten nukkuminen
Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
LisätiedotKoululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014
Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotHarrastusten vaikutus koulumenestykseen
1 Harrastusten vaikutus koulumenestykseen PS7 Tutkimus 24.5.2016 Tekijät: Tobias Mörck, Lauri Jääskö ja Seidi Salo sekä Johannes Olkkonen 1 2 Sisällysluettelo 1.Johdanto 3 2.Tutkimuksen suorittaminen 3
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotMediakyselyn tulokset
Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotOman elämänsä ekspertit
Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotLukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi
Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,
LisätiedotKysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%
LisätiedotKysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14
Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%
LisätiedotUni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA
UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias
LisätiedotMiksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?
Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan
LisätiedotIän vaikutus itsetuntoon
1 Iän vaikutus itsetuntoon Alppilan lukion psykologian tutkimuskurssi, psykologian ja matematiikan ilmiökurssi Hilla Sarlin Noora Varonen Oona Montonen 2 Sisällysluettelo 1. Tutkimuskysymyksen asettelu
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2
Liite 9 LA2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2 Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssin
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 68. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1
Nuorisovaltuusto 23.09.2014 Sivu 1 / 1 68 Aloite: Unisex-vessojen järjestäminen Espoon kouluihin Espoon nuorisovaltuusto on saanut kentältä palautetta, että Espoon kouluissa tulisi olla unisex-vessoja.
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
Lisätiedot9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?
Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä
LisätiedotAuranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)
Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava
LisätiedotPyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.
Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:
LisätiedotEtsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä
Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun
LisätiedotKuusiston koulu (Kaarina)
Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Tampere 2015, viikko 16
Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Tampere 2015, viikko 16 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja oppilaan pohdintaa. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotLukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät
Lukion 2. vuositason opiskelijoiden unen laatuun vaikuttavat tekijät Lohjan Yhteislyseon Lukio Psykologia 7 Julkaisuaika: 5.2.2016 Tekijät: Jasmin Kyöstilä ja Tessa Toroskainen 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto
LisätiedotSEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura
SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT
Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin
Lisätiedot3. Verenpaine 1. / 2. /
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotTurun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT
PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:
LisätiedotTutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.
Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin
LisätiedotLiperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018 - Koonti: Arjen rutiinit tiimi, 30.10.2018 Tiedoksi hyvinvointilautakunnalle marraskuussa 2018 Tämän tasa-arvosuunnitelman pohjana on vuoden
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Lisätiedot2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotUlkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:
Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku: Työryhmässä mukana: Nupoli, Tyttöjen Talo, Ohjaamo, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Vamos, Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut,
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot
LisätiedotKuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa
Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Ylivieska 2015, viikot 6-7
Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Ylivieska 2015, viikot 6-7 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja omaa ajattelua. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu ennakkotunnista,
LisätiedotHenkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.
LisätiedotBDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje (Poimittu BDI:n 21-osioiseen versioon (Beck et al. 1961) kuuluvat kysymyssarjat ja niiden pisteytysohjeet Terveys 2000 -tutkimuksen Kysely 1:ssä* (www.terveys2000.fi)
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden
LisätiedotPeruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009
Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotMaakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa
Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (6) 521 V Sj / Vt Sari Näreen ym. aloite yläaste- ja lukioikäisten kouluunmenoajan kohtuullistamisesta päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
Lisätiedot-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella
-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLataa Hyvä yö - Björn Hedensjö. Lataa
Lataa Hyvä yö - Björn Hedensjö Lataa Kirjailija: Björn Hedensjö ISBN: 9789518845396 Sivumäärä: 197 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.46 Mb Hyvä yö on kirja asiasta, joka on oikean ruokavalion ja riittävän
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
Lisätiedot