NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN"

Ari-Matti Pääkkönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimusongelma Hypoteesi Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Vastaajien sukupuolijakauma prosentteina Tyttöjen ja poikien lukuaineiden keskiarvot Tyttöjen ja poikien unensaanti yössä Heräiletkö enemmän kuin kerran viikossa Mistä heräämiset johtuvat Kuinka monta kertaa heräät viikossa? Uskotko unen määrän/laadun vaikuttavan opiskelutuloksiin? Tutkimustulosten arviointi Yhteenveto Lähteet Liitteet Kyselylomake

3 1. Johdanto Nukkuminen on tila, jossa suurin osa aistiärsykkeistä on suljettu pois ja liikkuminen on rajoittunut, aivojenkaan toiminta ei ole niin aktiivista kuin hereillä ollessa. Ihminen viettää noin kolmasosan elämästään nukkuen. Nukkumisen aikana saattaa esiintyä unia. Ortouni ja vilkeuni vuorottelevat unen aikana. Nukumme ortounta suurimman osaa yöstä ja se jaetaan neljään vaiheeseen unen syvyys asteen mukaan. Neljäs eli syvän unen vaihe on laadukkainta unta, joka on oppimisen ja vireystilan kannalta tärkein. Vilkeuni on ortouneen verrattuna huonolaatuisempaa ja sen aikana unia esiintyy enemmän. Unen tarve vähenee iän myötä. Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset tarvitsevat öisin unta noin 7-10 tuntia. Joillakin ihmisillä jopa kuuden tunnin yöunet voivat riittää, mutta suosituksia olisi hyvä noudattaa, jotta vireystila olisi päivää varten hyvä. Unen määrän ja laadun on tutkittu myös vaikuttavan opiskeluun ja muistin toimintaan. Unen puutteesta kärsivä henkilö ei kykene keskittymään opetukseen tehokkaasti tai palauttamaan pitkäkestoisesta muistista jo oppimiaan asioita työmuistiin. Tietojen ja taitojen omaksuminen tehostuu huomattavasti, jos opiskelun päälle nukkuu vähintään kuusi tuntia. Tilapäisestä unettomuudesta kärsivät lähes kaikki jossain elämänvaiheessa, mutta pitkään jatkuneena se voi olla vaarallista ja silloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin mahdollisen unihäiriön takia. 3

4 2. Tutkimusongelma Tutkimusongelmana oli se, miten nukkuminen vaikuttaa lukioikäisillä opiskelutuloksiin. 2.1 Hypoteesi Tutkimushypoteesimme oli, että unen määrä ja heräämiskerrat vaikuttavat melko paljon opiskelutuloksiin. Mitä vähemmän henkilö nukkuu ja mitä enemmän hän heräilee, sitä huonompi keskiarvo hänellä olisi ja päinvastoin. Oletimme, että tytöt nukkuisivat öisin enemmän kuin pojat, joka saattaisi kertoa tyttöjen mahdollisesti paremmasta keskiarvosta. 4

5 3. Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmänä käytimme kuvailevaa tutkimusta, jossa kuvaillaan jonkin ilmiön, tilanteen tai tapahtuman luonnetta, yleisyyttä tai esimerkiksi muita keskeisiä tunnuspiirteitä, jotka kuvataan mahdollisimman tarkasti ja totuudenmukaisesti. Keräsimme tietoa tekemällä kyselyn sadalle Lohjan Yhteislyseon lukion opiskelijalle. 50 kyselyä jaoimme satunnaisille toisen vuositason opiskelijoille, ja toiset 50 satunnaisille ensimmäisen vuositason opiskelijoille. Kysely oli mielestämme toimivin vaihtoehto saada lukiolaiset vastaamaan, joten jaoimme luokissa ja käytävillä eri vuositasojen opiskelijoille kyselylomakkeita. Kysely suoritettiin anonyymisti. Uskoimme, että anonyymisti tehty kysely saa vastaajat vastaamaan rehellisemmin. Analysointimenetelminä käytimme taulukkolaskentaohjelmaa, jolla laskimme vastausten prosenttimääriä. Näin muodostimme esimerkiksi ympyrädiagrammeja tuloksista. 5

6 4. Tutkimustulokset 4.1 Vastaajien sukupuolijakauma prosentteina Kuvio 1. Vastaajien sukupuolijakauma prosentteina. Kaikista vastaajista 55% oli poikia ja 45% oli tyttöjä. Vastaajista puolet oli 2. vuositason opiskelijoita ja puolet 1. vuositason opiskelijoita. 6

7 4.2 Tyttöjen ja poikien lukuaineiden keskiarvot Kuvio 2. Tyttöjen ja poikien lukuaineiden keskiarvot prosentteina Yllä olevat ympyrädiagrammit kertovat kyselyyn vastanneiden tyttöjen ja poikien lukuaineiden keskiarvot prosentteina. Tyttöjen diagrammista 7

8 huomaamme, että suurimmalla osalla tytöistä lukuaineiden keskiarvo on 7-8 (37,8%). Seuraavaksi eniten oli keskiarvoja välillä 8-9 (26,7%). Pojilla suurimmaksi lukuaineiden keskiarvo-osuudeksi nousi myös keskiarvot välillä 7-8 (41,8%). Toiseksi suurimmaksi poikien lukuaineiden keskiarvoksi nousi numerot 8-9 (29,1%). Vähiten keskiarvoja oli välillä 5-6 ja yli 9. 8

9 4.3 Tyttöjen ja poikien unensaanti yössä Kuvio 3. Tyttöjen ja poikien unensaanti yössä prosentteina. Kyseisistä ympyrädiagrammeista huomaamme, että suurin osa tytöistä ja pojista nukkuvat 6-8 tuntia yössä (tytöistä 66,7%, pojista 63,6%) ja 9

10 toiseksi suurin osuus molempien vastauksissa oli 8-10 tunnin yöunet (tytöt 33,3%, pojat 23,6%). Pojista pieni osa (10,9%) nukkuu 4-6 tuntia yössä tai jopa alle 4 tuntia (1,8%). Kyselyyn vastanneista tytöistä kukaan ei nuku alle 6 tuntia yössä, mutta pojista 12,7% kertoi nukkuvansa vähemmän. Vain yhdellä vastaajistamme oli todettu unihäiriö (unettomuus). 4.4 Heräiletkö enemmän kuin kerran viikossa? Kuvio 4. Heräily öisin useammin kuin kerran viikossa prosentteina. 27% vastaajista heräili enemmän kuin kerran viikossa ja näistä vastaajista 70% oli tyttöjä ja 30% poikia. Suurin osa vastaajista (73%) ei heräillyt yöllä. 10

11 4.5 Mistä heräämiset johtuvat Kuvio 5. Heräämisten syyt prosentteina. Kyselyn tulokset osoittivat, että suurin osa vastaajista heräsi muihin syihin kuin mainittuihin esimerkkiehdotuksiin. Kyseisiä muita syitä oli muun muassa naapurin koiran haukkuminen, muut äänet, lääkitys tai allergiat. Iso osa vastaajista kuitenkin sanoi, ettei tiedä syitä heräämiseen. Muut tulokset osoittivat, että toiseksi yleisin syy heräilemiseen oli vessahätä. Siitä seuraavana tuli 22,7% osuudella nälkä/jano ja viimeisenä 15,9% osuudella painajaiset. 11

12 4.6 Kuinka monta kertaa heräät viikossa? Kuvio 6. Heräilykerrat viikossa prosentteina. Kaavio osoittaa, että vastaajista, jotka kertoivat heräilevänsä, 11.1% heräilee 6-7 kertaa viikon aikana, 29.6% vastaajista heräilee 4-5 kertaa ja suurin osa eli 59.3% heräilee 2-3 kertaa viikon aikana. 12

13 4.7 Uskotko unen määrän/laadun vaikuttavan opiskelutuloksiin? Kuvio 7. Oletus unen laadun/määrän vaikutuksista opiskelutuloksiin. Vastaajista suurin osa eli 59% uskoo unen määrän ja laadun vaikuttavan opiskelutuloksiin. 36% uskoo niiden vaikuttavan jossain määrin ja 1% vastaajista ei osaa sanoa vaikuttaako unen laatu tai määrä opiskelutuloksiin. 4% vastaajista ei usko unen vaikuttavan opiskelutuloksiin lainkaan. 13

14 5. Tutkimustulosten arviointi Verratessa tyttöjen ja poikien lukuaineiden keskiarvoja, huomaamme, että molemmilla suurin osa keskiarvoista sijoittuu numeroiden 7-9 välille. Vaikka tytöillä lukuaineiden keskiarvo on yli 9 useammin kuin pojilla, voimme myös todeta, että tytöillä lukuaineiden keskiarvo sijoittuu välille 5-7 useammin kuin pojilla. Tästä tuloksesta näemme, että tyttöjen lukuaineiden keskiarvot vaihtelevat suuresti, erinomaisesta tyydyttävään. Pojilla keskiarvojen vaihtelu ei ole läheskään niin suurta kuin tytöillä. Kokonaisuutta tulkitessa, näemme siis, että poikien keskiarvot ovat jakautuneet tasaisemmin kuin tytöillä. Hypoteesissa oletimme, että tytöt nukkuisivat poikia enemmän, mikä näkyy osittain tutkimustuloksissa. Vastanneista tytöistä kukaan ei nuku alle kuutta tuntia yössä, mutta pojista 12,7% kertoi nukkuvansa vähemmän. Toisaalta tutkimustulokset osoittivat myös, että tytöt heräilevät keskimäärin enemmän kuin pojat. 14

15 6. Yhteenveto Tutkimuksesta saimme selville, että unen laadulla ja määrällä on yksilöllinen vaikutus opiskelijoiden lukuaineiden keskiarvoon. Vaikka tutkimustuloksista ei näkynyt selkeästi unen laadun tai määrän vaikutusta opiskelutuloksiin, suurin osa vastaajista (95%) uskoi sen vaikuttavan omaan opiskeluunsa edes jonkin verran. 7. Lähteet: o-we-really-need, /,

16 8. Liitteet 8.1 Kyselylomake Tutkimus lukiolaisten nukkumisen vaikutuksesta opiskelu tuloksiin Vastaa alla oleviin kysymyksiin nimettömästi valitsemalla yksi itseäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto. 1. Olen a. tyttö b. poika 2. Vuositaso a. 1. b Lukuaineiden keskiarvo a. >9 b. 8 9 c. 7 8 d. 6 7 e. 5 6 f. <5 4. Onko sinulla todettu unihäiriöitä (esim. narkolepsia, unettomuus tai krooninen väsymysoireyhtymä)? a. kyllä, mikä? b. ei 5. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin yössä? a. >10 b c. 6 8 d. 4 6 e. <4 6. Heräiletkö yleensä (enemmän kuin kerran viikossa) öisin? a. kyllä b. en (hyppää kysymykseen 9) 7. Mistä heräämisesi johtuvat (voit valita useamman vaihtoehdon)? 16

17 a. nälkä/jano b. painajainen c. vessahätä d. jokin muu, mikä? 8. Kuinka monena yönä viikossa heräät? a. 2 3 b. 4 5 c Uskotko, että unen määrä ja laatu vaikuttavat opiskelu tuloksiin? a. kyllä b. en c. jossain määrin d. en osaa sanoa Kiitos osallistumisesta! 17

Samankaltaiset tiedostot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2