EURAN KUNTA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Selostus koskee 13.1.2016 päivättyä asemakaavan muutos- ja laajennusehdotusta Vireilletulo 18.2.2015 Luonnos nähtävillä 13.4. - 14.5.2015 Ehdotus nähtävillä 19.2. - 21.3.2016
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2. Luonnonympäristö... 5 3.1.3. Pohjavesialue... 8 3.1.4. Rakennettu ympäristö... 8 3.1.5. Maanomistaja...10 3.2. Suunnittelutilanne...10 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat...10 3.2.2. Muut...15 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET...15 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve...15 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...15 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö...16 4.3.1. Osalliset...16 4.3.2. Vireilletulo...16 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...16 4.4. Asemakaavan tavoitteet...16 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...16 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...17 5.1. Kaavan rakenne...17 5.1.1. Mitoitus...17 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely...17 5.2. Aluevaraukset...17 5.2.1. Korttelialueet...17 5.2.2. Muut alueet...18 5.3. Kaavan vaikutukset...19 5.4. Kaavamerkinnät ja määräykset...19 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS...19 6.1. Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta...19
3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Kunta Eura 50 Kylä Kauttua 406 Kortteli 902-926, 930-940, 950-969 ja 971-974 Asemakaavalla muodostuu: Kunta Eura 50 Kylä Kauttua 406 Kortteli 902-940, 950-974 Erillispientalojen korttelialuetta (AO), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), loma- ja matkailualuetta (R), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), rautatiealuetta (LR), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV), luonnonsuojelualuetta (SL), maa- ja metsätalousaluetta (M), vesialuetta (W), katualuetta. Kaavan laajennusaluetta ovat erillispientaloille osoitetut korttelit 927, 928 ja 929 sekä niiden välinen lähivirkistysalue Luvalahdentien eteläpuolella. Asemakaavan muutoksen tunnus: Kaavan laatija REJLERS Oy 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnan Kiiskinmäen ja Rannankulman alueilla, noin neljän (4) kilometrin etäisyydellä Euran keskustasta kaakkoon, Luvalahdentien molemmin puolin. Alueen eteläosassa sijaitsee Hevossuo ja omakotitaloalue, jotka rajautuvat Pyhäjärveen. Alueen pinta-ala on n. 101,76 ha, josta uuden kaavoitettavan alueen osuus on n. 2,2 ha. Suunnittelualueen sijainti.
4 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kiiskinmäen asemakaavan muutos ja laajennus Kiiskinmäen rakennuskaava on vuodelta 1974 ja rakennuskaavan muutos vuodelta 1979. Voimassa olevien kaavojen rakennusalat, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja kerroskorkeudet eivät monelta osin vastaa nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa kaavaa vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita ja vaatimuksia. 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Asemakaavan muutoskartta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4a. ja 4b. Asemakaavan poistokartat 5. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet 6. Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavatoimikunta on päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä 24.6.2013 19. Vireilletulo: 19.2.2015 Kaavamuutos ja -laajennusluonnos nähtävillä: 13.4-14.5.2015 Kaavamuutos ja -laajennusehdotus nähtävillä: 19.2. 21.3.2016 Kunnanvaltuusto: Asemakaava lainvoimainen: 2.2. Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö Kaavamerkinnät ja määräykset, rakennusalat ja oikeudet sekä kerrosalat muutetaan vastaamaan nykyisen pientaloasumisen tarpeita ja olevia käytäntöjä. Valtaosa voimassa olevan asemakaavan tonteista, puistoista ja tiestöstä on rakentunut. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista heti kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Euran kunnan Kiiskinmäen ja Rannankulman alueilla, noin neljän (4) kilometrin etäisyydellä Euran keskustasta kaakkoon, Luvalahdentien molemmin puolin. Alueen eteläosassa sijaitsee Hevossuo, joka yhdessä Rannankulman omakotitaloalueen kanssa rajautuu Säkylän Pyhäjärveen. Pyhäjärven pohjoisosa on luonnonsuojelualuetta ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Alueen pohjois-koillisosassa kulkee rautatie. Radalla ei ole tällä hetkellä liikennettä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 101,76 ha.
5 3.1.2. Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä koostuu useista toisistaan poikkeavista vyöhykkeistä kuvan mukaisesti. Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääosin Satakunnan Jotunialueen hiekkakivestä. Lännessä alueen halki kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti postjotuninen oliviinidiabaasijuoni (Lähde: Geologian tutkimuskeskus). Kasvillisuus Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee Hevossuo, joka on tiheästi ojitettu. Vedet laskevat ojia myöten Pyhäjärveen. Suunnittelualueen pohjoisosassa asuinalueen ja rautatien välissä on metsää.
6 Suunnittelualueen eteläosan metsää. Natura 2000-alue Suunnittelualueen etelä- ja länsipuolella sijaitsee Harolanlahden (FI0200026) Natura 2000 - alue. Luonnonsuojelualueet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kolme luonnonsuojelualuetta (katso alla olevat kuvat)
7 Luvalahti-Harolanlahti, Lohiluoma (YSA204791) luonnonsuojelualue. Tapolan luonnonsuojelualue (YSA206204). Luvalahti-Harolanlahti (Pyhäjärvi) (LVO020040) on lintuvesisuojeluohjelman mukainen luonnonsuojelualue.
3.1.3. Pohjavesialue Suunnittelualueen länsiosa sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueen veden määrällinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono. Pohjavesialue kuuluu riskialueisiin, mutta sillä on valmis suojelusuunnitelma. Luokitukseltaan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Lähde: Ympäristötietokanta Oiva). Valtaosa suunnittelualueesta sijaitsee kuitenkin pohjavesialueen ulkopuolella, pisimmillään noin kilometrin etäisyydellä pohjavesialueesta. 3.1.4. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Alueen rakennuskanta koostuu pääasiassa 1970-1980 -luvuilla rakennetuista yksikerroksisista tiilivuoratuista omakotitaloista. Rannankulman alueella sijaitsee puolitoistakerroksisia puutaloja. Hevossuontien varrella on myös uudempaa lomaasumista. 8 Näkymä Kuoretieltä. Uikkutien rakennuksia.
9 Hevossuontien loma-asuntoja. Palvelut Kauttuan keskustan palvelut sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja Euran keskustan palvelut noin 3,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Alueella on monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Alueella sijaitsee urheilukenttä sekä useampi leikkikenttä. Pyhäjärven rannalla on uintimahdollisuus ja Hevossuolla marjastus- ja lenkkeilymahdollisuus. Urheilukenttä Kuhatien varrella. Kuoretien leikkikenttä.
10 Liikenne Suunnittelualuetta halkoo länsi-itäsuuntaisesti Luvalahdentie, johon alueen kokoojakadut liittyvät. Hevossuontie sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa. Suunnittelualueen koillispuolella kulkee rautatie, jolla ei ole tällä hetkellä liikennettä, mutta rataa ei ole myöskään virallisesti lakkautettu. Liikennevirasto on ilmoittanut, että rautatie ei ole esteenä kunnan maankäytön suunnittelulle. Alueella saattaa esiintyä rautatieliikenteestä johtuvaa rakennusten käyttäjiin, rakennuksissa käytettäviin järjestelmiin tai rakenteisiin vaikuttavaa tärinää, joka tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä sekä sähköverkko. 3.1.5. Maanomistaja Suunnittelualueella on useita eri maanomistajia, yksityisiä, yrityksiä ja Euran kunta. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Muut aluetta koskevat merkinnät: Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan myös niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Matkailun kehittämisvyöhyke (mv-2). Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet. Yhdysrata/sivurata (yr). Merkinnällä osoitetaan yhdysradat / sivuradat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Luonnonsuojelualue (SL). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltavat luonnonsuojelualueet. Natura 2000-verkostoon kuuluva alue, Pyhäjärvi FI0200161 SPA/SCI tai Harolanlahti FI0200026.
11 Ote Satakunnan maakuntakaavasta (1:100 000). Punainen rengas kuvaa suunnittelualuetta. Satakunnan vaihemaakuntakaavat: Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman 6.5.2016. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parhaillaan laadittavana ja siinä käsitellään seuraavia teemoja: energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 27.4. - 5.6.2015. Kaavaprosessi on edennyt valmisteluvaiheeseen. Yleiskaava Euran keskustan oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa 2010 alue on osoitettu AP-, PK-, VL- ja SL-alueille. Pientalovaltainen asuinalue (AP). Asuntoalue, jossa asuminen sijoittuu rivi- tai omakotitaloihin. Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK). Alueelle saa sijoittaa yksityiselle liiketoiminnalle tarvittavia tiloja sekä yksityisiin palveluihin liittyvää asumista. Lähivirkistysalue (VL). Alue on tarkoitettu päivittäiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön tai suojaviheralueeksi. Luonnonsuojelualue (SL) Alueelle on osoitettu myös:
Pohjavesialue (pv). Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon pohjavesien suojeluun liittyvät näkökohdat. Rautatie. 12 Ote Euran keskustan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta 2010. Euran keskustan osayleiskaava, hyväksymisvaihe Suunnittelualue kuuluu vireillä olevaan Euran keskustan osayleiskaava-alueeseen. Alue on osoitettu 19.4.2016 päivätyssä Euran keskustan osayleiskaavassa (KV hyväksynyt 23.5.2016 46) pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), virkistysalueeksi (V) ja luonnonsuojelualueeksi (SL). Ote Euran keskustan osayleiskaavasta (KV hyv. 23.5.2016).
13 Suunnittelualuetta koskevat kaavamääräykset:
14 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa: Kiiskinmäki, rakennuskaava, joka on vahvistettu 8.4.1974 sekä Kauttuan kylä, Kiiskinmäki, rakennuskaavan muutos, joka on vahvistettu 27.3.1979. Alue on osoitettu Kiiskinmäen rakennuskaavassa AO 1, AO 2, AOR 1, AL, AP, RH, Y, LVP, LR, M ja P alueeksi sekä vesialueeksi W : Enintään kaksiasuntoisten ja neljän metrin korkuisten pientalojen korttelialue, jossa kullekin rakennusalalle saa rakentaa enintään 300 m2 kerrosalaa (AO 1 ). Enintään yksiasuntoisten ja neljän metrin korkuisten pientalojen korttelialue, jossa kullekin rakennusalalle saa rakentaa enintään 200 m2 kerrosalaa (AO 2 ). Erillisten pientalojen tai vaihtoehtoisesti rivitalojen korttelialue, jossa rakennusalalle saa rakentaa 6 enintään neljän metrin korkuista pientaloa kerrosalaltaan enintään 300 m2 tai vastaavan kerrosalamäärän vähintään kolmena rivitalona (AOR 1 ). Liikerakennusten korttelialue (AL). Autopaikkojen korttelialue (AP). Loma-asuntoalue (RH). Yleisten rakennusten alue (Y). Venevalkama- ja pysäköimisalue (LVP). Rautatiealue (LR). Maatalousalue (M). Puisto (P). Vesialue (W). Alue on osoitettu Kauttuan kylän Kiiskinmäen rakennuskaavan muutoksessa AO 2 ja YT alueeksi: Enintään yksiasuntoisten ja neljän metrin korkuisten pientalojen korttelialue, jossa kullekin rakennusalalle saa rakentaa enintään 200 m2 kerrosalaa (AO 2 ). Kunnallisteknillisen rakennuksen korttelialue (YT).
15 Ote Euran kaavayhdistelmästä. 3.2.2. Muut Kiinteistö ja tonttijako Euran kunnan alueella kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitettavalta alueelta kaavan pohjakartalle 1:2000 asetetut vaatimukset. Tarkistettu 21.9.2015, Kari Ruohonen. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Euran kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymää Pyhäjärviseudun rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Euran kunta laati vuonna 2013 Euran asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnin, jossa tarkasteltiin asemakaavojen toteutumisastetta ja ajanmukaisuutta. Selvityksen yhteydessä Euran kunnan rakennusvalvonta ilmaisi tarpeen Kiiskinmäen rakennuskaavojen päivittämiselle. Kiiskinmäen rakennuskaava on vuodelta 1974 ja Rakennuskaavan muutos vuodelta 1979. Voimassa olevien kaavojen rakennusalat, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja kerroskorkeudet eivät monelta osin vastaa nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Nykyinen asemakaava ei ota kantaa pohjaveden suojeluun alueella. Ehdotusvaiheen kaavakartta on korjattu luonnosvaiheen jälkeen saatuun tarkistettuun pohjakarttaan perustuen kiinteistörajojen, tielinjausten ja rakennusalojen osalta. Luonnosvaiheen pohjakartta ei vastannut toteutunutta rakentamista. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatoimikunta on kokouksessaan 24.6.2013 19 päättänyt käynnistää kaavan ajanmukaistamistyön.
16 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat kaikki alueen omistajat, käyttäjät ja kaikki, joiden elämään ja oloihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia. Osallisia: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - paikallisyhdistykset - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY -keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo 4.3.2. Vireilletulo Kaavamuutos on kuulutettu vireille 19.2.2015 paikallislehti Alasatakunnassa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnantalolla ja kunnan verkkosivuilla koko kaavaprosessin ajan. Kaavamuutosluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osalliset voivat esittää mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti kaavan muutosluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillepano kuulutetaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa asemakaavan ehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä. Satakuntaliitto esitti viranomaisneuvottelun järjestämistä ehdotusvaiheen lausuntojen perusteella ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Sovittiin menettelystä, että kaavoittaja tarkistaa kaavakartan Natura- ja SL-alueen rajaukset ja lähettää tarkistetun kaavaehdotuksen viranomaisille kommenteille. Viranomaiset ilmoittivat hyväksyvänsä tarkistukset, joten todettiin, ettei viranomaisneuvotteluun ole tarvetta. Ks. Liite 6. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa kaava vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita ja vaatimuksia. Kaavamerkinnät ja määräykset muutetaan vastaamaan toteutunutta ympäristöä ja nykypäivän pientalo- ja rivitaloasumisen tarpeita. Asemakaavan laajennus koskee kaavoittamatonta, osittain jo rakentunuttakin aluetta Luvalahdentien eteläpuolella. Laajennusalueelle osoitetaan erillispientaloaluetta ja lähivirkistysaluetta. Osa kaavamuutosaluetta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Kaavalla pyritään estämään pohjavesialueen tilan heikkeneminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta (AO), asuinpientalojen korttelialuetta (AP), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), loma- ja matkailualuetta (R), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), rautatiealuetta (LR), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET),
17 suojaviheraluetta (EV), luonnonsuojelualuetta (SL), maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä vesialuetta (W). 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen pinta-ala on 101,76 ha. Alueen eri osien mitoitus esitetään tarkemmin liitteenä olevassa seurantalomakkeessa. Liite 1. Kortteleihin on merkitty tonttien rajat ohjeellisena. Määräävinä tonteille on merkitty rakennusalan rajat ja enimmäisrakennusoikeudet joko neliöinä tai tehokkuuslukuina. Autopaikkoja on varattava pientalotonteille vähintään 2 ap / asunto ja liikerakennusten tontille 3 ap /100 m² myymäläpinta-alaa. Puistoalueille on osoitettu ohjeellisena leikki- ja oleskelutilaksi varatut alueen osat. Erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueiden suurin sallittu kerroslukumäärä on yksi ja kerrosalan suhde tontin pinta-alaan e= 0,3. Korttelissa 974 suurin sallittu kerrosala on osoitettu neliömetreinä. Asemakaavan muutoksen pinta-ala Aluevaraukset AO yhteensä AP yhteensä AL yhteensä VL yhteensä VP yhteensä VU yhteensä R ET LPA LR EV SL-1 M W katualueet 101,76 ha 39,52 ha 0,70 ha 0,33 ha 30,53 ha 5,36 ha 0,23 ha 0,60 ha 0,07 ha 0,07 ha 3,60 ha 1,03 ha 8,90 ha 1,96 ha 0,44 ha 8,44 ha 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta katu- ja kunnallistekniseen järjestelyyn. 5.2. Aluevaraukset 5.2.1. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Loma- ja matkailualue
18 5.2.2. Muut alueet Puisto Lähivirkistysalue Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Autopaikkojen korttelialue Rautatiealue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue Luonnonsuojelualue, lintuvesi Maa- ja metsätalousalue Vesialue Yleiset määräykset: Rakennettaessa pientalo toisen tontin rajaan kiinni tulee ulkoseinä käsitellä julkisivun tapaan ja ilman ikkunoita. Julkisivulla joka on lähempänä kuin neljä metriä naapuritontin rajaa sallitaan vain sellaisia ikkunoita, jotka eivät ole asuinhuoneiden pääikkunoita. Rakennusalan ulkopuolella olemassa olevia rakennuksia saa korjata ja kunnostaa. Autopaikkoja on asemakaava-alueella varattava seuraavasti: Pientalotonteille 2 autopaikkaa / asunto Liikerakennusten tonteille 3 autopaikkaa / 100 m 2 myymäläpinta-alaa Suojaviheralue (EV). Alueella säilytetään rataa varten olemassa oleva maastokäytävä. Korttelissa 950 saattaa esiintyä rautatieliikenteestä johtuvaa rakennusten käyttäjiin, rakennuksissa käytettäviin järjestelmiin tai rakenteisiin vaikuttavaa tärinää, joka tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. (tällä hetkellä radalla ei ole liikennettä)
19 5.3. Kaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi tarkentuu kaavaprosessin edetessä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia, sillä suunnittelualue säilyy edelleen pääosin asuinalueeksi osoitettuna. Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Alue on pääosin rakentunut. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristön arvoille. Asemakaavan muutos sijaitsee osittain pohjavesialueella. Luokitukseltaan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueelle sijoitetaan vain kevyttä rakentamista eli asuinrakentamista, jonka kuormitus verrattuna esim. palvelualueisiin on pientä. Kaavakartassa on annettu määräyksiä, joilla pyritään estämään pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinympäristöön. 5.4. Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä 2. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 Rejlers Oy Antinkatu 15 B 28100 Pori Kirsti Kanerva arkkitehti SAFA 040 8011 653 kirsti.kanerva@rejlers.fi Anne Karlsson arkkitehti SAFA 044 3422 526 anne.karlsson@rejlers.fi Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen selostukseen on tehty vähäisiä teknisiä tarkistuksia ja täydennetty kohtaa 3.1.2. Luonnonympäristö, Luonnonsuojelualueet.