TALOUSARVIO VUODELLE 2014 YHTYMÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 Johtoryhmä 30.9.2013 YT-ryhmä 31.10.2013 Yhtymähallitus 10.10.2013 Yhtymävaltuusto 31.10.2013
1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 3 2.1 Työelämän ennakoitu kehitys 3 2.2 Nuorisoikäluokan kehitys ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat 5 2.3 Valtion ohjaustoimenpiteiden vaikutukset 6 2.4 Aluevaikuttavuus ja työelämän kehittäminen 7 2.5 Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet 9 2.6 Yhtymän jäsenkunnat 10 2.7 Opiskelijamäärän kehitys 2011-2016 11 2.8 Henkilöstötavoitteet ja henkilöstömäärän kehitys 11 2.9 Koulutusyhtymän organisaatio 13 3. STRATEGIA 2015, YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2016 15 3.1 Strategia 2015 15 3.2 Suunnitelmakauden päätavoitteet ja toimenpiteet 16 3.4 Yhtymän yhteiset tunnusluvut ja tuloksellisuusrahoitus vuosille 2011 2016 17 3.5 Yhteiset toimintapolitiikat 18 3.5.1 Konsernitoiminta 18 3.5.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 18 3.5.3 Henkilöstön yhteistoiminta 19 3.5.4 Työsuojelu ja turvallisuus 19 3.5.5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 20 3.5.6 Kestävä kehitys 21 4. TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2014 2016 PERUSTELUT 23 4.1 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2016 rakenne ja tasapainotus 23 4.2 Talousarvion 2014 käsittely yhteistoimintaneuvottelussa 23 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut 24 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 25 4.5 Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut 27 5. KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 28 5.1 Konsernipalvelut 28 5.1.1 Hallintopalvelut ja IT-palvelut 32 5.1.2 Talous- ja henkilöstöpalvelut 32 5.1.4 Kiinteistöpalvelut 32 5.2 Nuorten koulutus 33 5.2.1 Ammatillinen peruskoulutus 37 5.2.2 Ohjaavat ja valmistavat koulutukset 39 5.2.3 Oppisopimuskoulutus 39 5.3 Aikuiskoulutus 41 5.3.1 Ammatillinen lisäkoulutus 45 5.3.2 Näyttötutkinnot 45 5.3.3 Oppisopimuskoulutus 45 5.3.4 Vapaa sivistystyö 45 5.3.5 Työvoimakoulutus 46 5.3.6 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä (TYKE) ja projektitoiminta 46 6. INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2014 2018 47 6.1 Toimitilat ja kiinteistöt 47 6.2 Irtaimen omaisuuden hankinta 48 6.3 Käyttöomaisuuden poistolaskentaohjeet ja poistosuunnitelman noudattaminen 48 6.4 Investoinnit vuosina 2014 2016 48 7. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 50 TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1. Opiskelijamäärät, yksikköhintarahoitus ja hallinnon osuudet 2014 51 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille 2014 2018 52 Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 53 Liite 4. Jäsenkuntien maksuosuustaulukko vuodelle 2014 54
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2013 2015 Sivu 1 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Suunnitelmakaudelle 2014-2016 lähdetään Suomen ammatillisen koulutuksen kentässä monin tavoin muuttuvassa ja uudistuksia vaativassa tilanteessa. Kesäkuussa 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö teki päätökset ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvista vuosille 2014 2016. Järjestämislupiin kiteytyi vuonna 2013 käyty neuvotteluprosessi, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö pyrki osaltaan toteuttamaan valtiontalouden säästötavoitteita, säätelemään ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja alueellisesti ja alakohtaisesti sekä toteuttamaan nuorisotakuun tavoitteita. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän osalta järjestämislupaneuvottelu toi määrällisesti myönteisen lopputuloksen: ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamäärä säilyy vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla eli 2746:ssa, vuonna 2015 paikat vähenevät 100:lla ja vuonna 2016 116:lla. Vähenemä vastaa suunnilleen nuorten ikäluokan pienenemistä, joten Keski-Pohjanmaan osalta koulutustakuuseen vastaamisen elementit ovat nuorten osalta olemassa. Samalla kun koulutusyhtymässä ja alueella koetaan, että neuvotteluvoitto saavutettiin opiskelijamäärissä, voidaan todeta, että taloudellisesti ammatillisen koulutuksen järjestäminen on entistä haastavampaa. Valtion talousarvioehdotuksessa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoihin on tulossa 1,6 %:n pudotus vuodelle 2014 ja leikkauksia ennakoidaan tulevan myös seuraavina vuosina. Ammatilliseen lisäkoulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja oppisopimuskoulutukseen ei tule indeksikorotuksia, ja lisäksi omaehtoiseen ja oppisopimuksena toteutettavaan lisäkoulutukseen on tulossa määrällisiä leikkauksia. Kun minkään näiden koulutusmuotojen valtionosuuksiin ei ole tehty indeksikorotuksia kahteen vuoteen, ollaan toimintatuottojen ja toimintakustannusten tasapainottamisen osalta erittäin vaikeassa tilanteessa. Koulutusyhtymässä on kahden viime vuoden aikana pystytty pudottamaan toimintakustannusten tasoa noin 2,7 %. Säästöjen tekeminen ns. kulukurin kautta ei enää riitä, vaan rinnan talousarvion laadinnan kanssa koulutusyhtymässä on käyty YT-neuvotteluja. Budjetin laadintavaiheessa tulosennuste vuodelle 2014 oli noin 2,01 milj. euroa, joka tarkoitti säästötoimenpiteiden kohdistamista henkilöstörakenteeseen ja -toimintoihin. Tilikaudella nollatulokseen pääsemiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla saavutetaan noin 40-50 htv:n suuruiset säästöt. Koska talouden kehitys ammatillisessa koulutuksessa todennäköisesti jatkuu samantyyppisenä vuosina 2015 2016, ennakoidaan myös YT-neuvottelujen jatkuvan koko suunnitelmakauden ajan. Päätökset vuosia 2015 ja 2016 koskevien ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen vähentämisten kohdentamisesta koulutusyhtymässä tulee tehdä vuoden 2014 aikana. Tämä voi merkitä joidenkin perustutkintojen lakkaamista ja joidenkin sisäänoton harventamista. Koulutusyhtymässä työskentelee tällä hetkellä 575 henkilöä, suunnitelmakauden lopulla henkilöstömäärämme on todennäköisesti laskenut alle 500:n toimintojen ja tehtävien vähenemisen vuoksi ja talouden pakottamana. Vuoden 2014 talousarvion toimintatuotot ovat noin 44,9 miljoonaa euroa ilman mahdollista tuloksellisuusrahan osuutta, kun ne vuoden 2013 talousarviossa olivat noin 46 miljoonaa euroa. Budjetin laadinnan aikana toimintakulut arvioitiin noin 43,7 miljoonaksi euroksi. Vuonna 2012 käynnistetty sopeuttamisohjelma on vaikuttanut menoja alentavasti: arvio toimintamenoista vuoden 2014 osalta on suunnilleen samaa tasoa kuin talousarvioennusteessa vuodelle 2013. Kustannukset ovat pudonneet noin 2,7 % verrattaessa tilinpäätökseen 2012. Vuoden 2014 tilikauden tulos oli 2.013.800 euroa negatiivinen ennen yt-menettelyssä ratkaistuja sopeuttamistoimia. Tavoitteena oli saada vuosikate vähintään 3 milj. euron tasolle, jotta selvitään poistoista ja lainanlyhennyksistä. Nollatulos tarkoittaa sitä, että investoinnit, mukaan lukien irtaimisto, on tehtävä lainarahalla. Mahdollinen tulosrahoitus olisikin syytä kohdistaa irtaimistohankintojen rahoittamiseen. Investointisuunnitelmia on tarkistettu taloudellisen tilanteen vuoksi. Vuodelle 2014 suunnitellut investointisuunnitelmat ovat supistuneet 3,74 miljoonaan euroon, kun aiemmassa suunnitelmassa taso vuodelle 2014 oli yli 7 milj. euroa. Muita kuin välttämättömiä investointeja siirretään tulevaisuuteen ja odottamaan päätöksiä koulutustarjonnan kohdentamisesta. Vuonna 2014 valmistuu ammattikampuksen II vaihe ja lisäksi toteutetaan parturikampaajakoulutuksen tilojen rakentaminen Terveystielle. Investoinnit toteutetaan kokonaisuudessaan lainarahalla. Alueelle ollaan rakentamassa myös pitkään valmistelussa ollut Kampushalli, joka toteutetaan koulutusyhtymän ja Kokkolan kaupungin omistaman kiinteistö Oy Kokkolan Kampuksen toimesta. Kampushalli korvaa nykyisiä poistuvia liikuntatiloja ja tarjoaa laadukkaat liikuntamahdollisuudet alueella lisääntyvien koulutustoimijoiden käyttöön.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 2 Koulutusyhtymässä on valmisteltu organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistamista, jonka on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuoden 2014 alusta lähtien. Nykyinen opistorakenne poistuu ja uusiksi valtuustoon nähden sitoviksi tulosalueiksi tulevat Konsernipalvelut, Nuorten koulutus ja Aikuiskoulutus. Hallintosääntö uudistetaan vastaamaan uutta johtamisjärjestelmää, ja toimintojen uudistuminen edellyttää myös toimintasäännön laatimista. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuksella pyritään vastaamaan nykyistä paremmin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin, yhtenäistämään toimintatapoja ja tällä ratkaisulla pystytään myös tiivistämään organisaatiota sopeutumaan talouden tiukkenemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjiltä vuoteen 2015 mennessä edellyttämä toiminta- ja laatujärjestelmä rakennetaan uuden organisaation mukaiseksi. Organisaation rakentumiseen suunnitelmakaudella vaikuttaa kilpailuneutraliteettilainsäädännön muutos, jonka myötä kuntaorganisaatioiden edellytetään yhtiöittävän kilpailuilla markkinoilla toimivat toiminnot. Koulutusyhtymän vuosien 2014-2016 toiminnalliset tavoitteet on linjattu KESUn ja OKM:n talousarvioehdotusten tavoitteita vastaamaan. Tärkeätä ovat edelleen koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuus, opetuksen ja henkilöstötoiminnan laatu, talouden ja johtamisen suunnitelmallisuus, investoinnit oppimisympäristöihin sekä alueellinen työelämä- ja koulutusyhteistyö. Nuorisotakuuta toteutetaan yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa. Opetushallituksen ja AMKE ry:n toimesta on laadittu malli ammatillisen koulutuksen järjestäjän oman alueellisen kehittämissuunnitelman rakenteeksi. Tämän AmKesun yhtenä tavoitteena on lisätä alueiden ja OKM:n vuoropuhelua kehittämissuunnitelmaprosessissa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä harkitaan AmKesu-mallin ottamista yhdeksi tulevan strategiatyön välineeksi. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa suuria muutoksia, kuten TUTKE- ja ECVET-uudistus, jotka edellyttävät opetussuunnitelmien uudistamista. Opintoviikot muuttuvat osaamispisteiksi, kun osaamisperustaisuus tulee entistäkin vahvemmin tutkinnon suorittamista ohjaavaksi periaatteeksi. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja joustavuus opintojen ja tutkintojen rakentumisessa lisääntyvät. Opettajuus on edelleen jatkuvassa muutoshaasteessa. Opiskelijahuoltolain muutos pyrkii varmentamaan opiskelijan hyvinvoinnin kehittämistä. Yhteishaku uudistuu. Vailla toisen asteen tutkintoa olevat ovat ensisijaisesti valittavia ammatillisen peruskoulutuksen paikoille. Tällä pyritään takaamaan nuorisotakuun toteutuminen. Nuorisotakuun elementtejä ovat myös nuorten oppisopimusten tukitoimet ja nuorten aikuisten osaamisohjelma, joita sovelletaan alueen työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaten. Hanketoiminnassa keskeistä on ohjelmakauden vaihtuminen. Uutta ohjelmakautta varten laaditaan koulutusyhtymälle hanketoiminnan strategia. Kampusalueen koulutustoimijoiden yhteistoimintaa jatketaan ja kehitetään uuden hankestrategian mukaisesti. Yksi koulutusyhtymän perussopimukseen kirjatuista tehtävistä on korkea-asteen opetuksen edunvalvonta. Ammattikorkeakoulut ovat joutuneet hakemaan toimilupiensa uudistamista vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 alusta uudet toimiluvat tulevat voimaan toistaiseksi voimassa olevina tai määräaikaisina. Valmistelutyössä Centria ammattikorkeakoulun hakemuksen valmistelussa on pyritty siihen, että mahdollisuudet pysyvän toimiluvan saamiseen olisivat mahdollisimman hyvät. Muutoksista ja suurista haasteista huolimatta on syytä muistaa, että toimimme alueella, jossa elinkeinoelämällä menee edelleen paremmin kuin monella muulla alueella. Kokkolan teollisuusalueelle investoidaan merkittävästi, kaupan toimiala alueella on vahva, Keski-Pohjanmaan maakunta on maatalouden ja luonnonvara-alan merkittävä toimija. Alueen työ- ja elinkeinoelämälle ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat osaavat henkilöt ovat toiminnan elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden edellytys. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymällä on monipuoliset koulutusmuodot ja henkilöstön osaaminen nuorten ja aikuisten kouluttamiseen ja työelämän kehittämiseen yhteisyössä työelämän ja alueen muiden koulutus- ja kehittämistoimijoiden kanssa. Muutoksen johtamisessa on tärkeätä henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi. Muutosprosessin toteutuksessa on kiinteästi mukana viestintä, osallistuminen ja osallistaminen sekä tuen saamisen mahdollisuus. Muutos ei ole koskaan helppo. Mutta yhdessä tekemällä se on helpompaa!
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Työelämän ennakoitu kehitys Syksyllä 2013 Suomen ja alueen elinkeinoelämän suhdanteissa oli havaittavissa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pieniä valon pilkahduksia. Euroalueen pahin kriisivaihe näyttäisi olevan ohitettu ja Suomen tärkeiden vientimaiden talous näyttäisi pääsevän vihdoin kestävämmälle kasvu-uralle. Edelleenkin EU-maiden velkaantumisaste ja sen heijastusvaikutukset alueen vientiteollisuudelle luovat varjoa tulevaisuuden ylle. Pohjanmaan ELY-keskuksen elokuussa 2013 laaditun Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan alueemme elinkeinoelämän yleistä tunnelmaa voitiin globaaleista uhkakuvista huolimatta luonnehtia varovaisen positiiviseksi. Varsinkin muuhun maahan verrattuna tunnelmat elinkeinoelämässä ovat huomattavasti myönteisemmät. Loppukesästä Suomen hallituksen analyysit valtion taloudesta ennustivat vaikeita aikoja julkiselle sektorille. Valtion velka on kääntynyt kovaan nousuun ja kuntien taloudellinen liikkumavara alkaa olla myös alueellamme hälyttävän heikko. Tällä hetkellä julkisella taloudella on maassamme suuria rakenteellisia ongelmia, joita ei pystytä kompensoimaan nopeallakaan talouskasvulla. Tällä on lähivuosina suoria vaikutuksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, joka tulee väistämättä vähenemään. Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Pietarsaaren seutukunnan muodostamalla koulutusyhtymän ydintoimialueella on muuta maata merkittävästi paremmat lähtökohdat, jos maailmantalouden taantuma pitkittyy edelleen. Alueemme elinkeinorakenne on sen tyyppinen, että todennäköisesti nytkään maailmantalouden työllisyysvaikutukset eivät näy täällä niin voimakkaasti kuin muualla Suomessa. Tämä johtuu siitä, että suurteollisuutemme ei perinteisesti sopeuta kovin herkästi henkilöstömäärillä kysynnän tai maailmamarkkinahintojen vaihteluja. Tällä on suuret kerrannaisvaikutukset aluetalouteemme. Myös vahvalla maa- ja metsätaloudella sekä monipuolisella pienyrityssektorilla on vastaava suhdanteita tasoittava vaikutus. Uskoa tulevaisuuteen tuo myös Kokkolan suurteollisuusalueen yli sadan miljoonan euron investoinnit lähivuosina. Viimeisimmät työllisyystilastot ovat olleet jo pitkään mieluisaa luettavaa alueemme kannalta. Työttömyysaste on alueellamme edelleen selvästi koko maan keskiarvon alapuolella, vaikka työttömyys onkin ollut viime aikoina lievässä nousussa. Heinäkuun lopussa 2013 työttömyysaste oli Kokkolan seutukunnassa 10,5%, Pietarsaaren seutukunnassa 7,8% ja Kaustisen seutukunnassa 8,7%. Koko maan työttömyysaste oli 12,2%. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä Pietarsaaren seutukunnan muodostaman alueen työttömyysaste nousi 0,8 prosenttiyksikköä, kun koko maan nousu oli kaksi prosenttiyksikköä. Nuorten työttömyyslukemat ovat nousseet alueellamme viimeisen vuoden aikana jonkin verran enemmän kuin muun väestön. Heinäkuussa Keski-Pohjanmaan maakunnassa oli 554 alle 25- vuotiasta työttömänä, mikä on 71 enemmän kuin vuonna 2012 samaan aikaan (+15%). Nousu ei ole vielä hälyttävällä tasolla, mutta kokonaismäärä lähestyy jo vuoden 2009 huippulukemia (kuva 1). Toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on syytä jatkaa yhdessä työhallinnon, kuntien, yhteistyökumppaneiden ja työnantajien kanssa, jotta nuorisotakuun toteutuminen varmistettaisiin alueellamme. Pitemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tilanne muuttuukin jo toiseksi. Eläkkeelle poistumat ovat saavuttaneet huippunsa ja jatkuvat poikkeuksellisen korkealla tasolla vielä pitkään (Kuva 2). Samaan aikaan työmarkkinoille tulevien nuorten työntekijöiden määrät ovat huomattavasti pienemmät ja laskevat edelleen lähivuosina. Tämä johtaa siihen, että työvoiman kysyntä kasvaa meilläkin huomattavasti lähivuosina. Aika näyttää kuinka suhdanteet tulevat vaikuttamaan työvoiman kysyntään. Jos talous lähtee kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntyy sen johdosta lisää, tulee työvoiman kysyntä ylittämään ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan hyvin nopeasti. Hyvin suurella todennäköisyydellä ammatillisen koulutuksen ja ammattityövoiman kysyntä tulee olemaan lähivuosina korkealla tasolla. Tämä johtuu myös siitä, että alueemme elinkeino- ja ammattirakenne on sen tyyppinen, että ammatillisen koulutuksen omaavia on selvästi maan keskiarvoa suurempi osuus työvoimasta. Suurteollisuus, maa- ja metsätalous, julkiset ja yksityiset palvelut sekä rakennusala tarvitsevat tulevaisuudessa ensisijaisesti ammatillista osaamista ja vastaavasti huomattavasti vähemmän korkea-asteen koulu-
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 4 tuksen omaavia. Osaamisen uudistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, että alueella on jatkossakin monialaista ja laadukasta korkea-asteen koulutusta tarjolla. 700 Nuorten (alle 25-vuotiaiden) työttömien määrä Keski-Pohjanmaalla 600 31.07.2013 554 500 400 300 200 100 0 12/06 4/07 8/07 12/07 4/08 8/08 12/08 4/09 8/09 12/09 4/10 8/10 12/10 4/11 8/11 12/11 4/12 8/12 12/12 4/13 Kuva 1. Nuorten työttömien määrä Kokkolan ja Kaustisen TE-toimistojen alueella (Lähde: Pohjanmaan ELYkeskus, työllisyyskatsaukset) Suurin haaste työvoiman riittävyyden kannalta on sosiaali- ja terveysala, jossa väestön ikääntyminen aiheuttaa eläköitymisen lisäksi työvoimatarpeen kasvua sekä julkisissa ja yksityisissä terveyspalveluissa. Suuria poistumasta johtuvia työvoiman tarpeita on alueellamme myös kemian suurteollisuudessa, rakennusalalla, kone- ja metalliteollisuudessa, kaupan alalla sekä julkisissa palveluissa. Mahdollisten suurhankkeiden (Pyhäjoen ydinvoimala, Pyhäsalmen Laguna-hanke sekä kaivoshankkeet) aiheuttamaa työvoiman kysynnän kasvua saattaa syntyä vuosikymmenen loppupuolella lähinnä kuljetus, metalli-, rakennus- ja kaivosaloille. Koulutusjärjestelmämme tehokkuus ja reagointiherkkyys tuleekin todelliseen testiin lähivuosina. Joustavat ja tehokkaat aikuiskoulutuksen mallit rekrytoinnin ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä. Lisäksi on syytä valmistella työperäistä maahanmuuttoa edistäviä hankkeita erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä maataloudessa. Tässä haastavassa tilanteessa työvoiman ja koulutustarpeen ennakointi nousee tärkeään rooliin. Aiempaa ennakointiverkoston työtä onkin jatkettava ja edelleen tehostettava yhdessä työhallinnon, maakuntaliiton, kauppakamarin, elinkeinoyhtiöiden ja muiden keskeisten tahojen kanssa.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 5 Kuva 2. Keski-Pohjanmaan työ- ja eläkeikään tulleet v. 1990-2020 (Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus, Olli Peltola) 2.2 Nuorisoikäluokan kehitys ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat Nuorten ikäluokat tulevat siis putoamaan toiminta-alueellamme lähivuosina. Vuoden 2012 lopussa 16-vuotiaiden määrä oli Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa yhteensä 1514 henkeä, joista suomenkielisiä oli 877 (56,1%). Suomenkielisten 16-vuotiaiden määrä saavuttaa todennäköisesti alhaisimman tasonsa v. 2016, jolloin se on n. 5% pienempi kuin vuoden 2013 lopussa (kuva 3). Tämän jälkeen ikäluokat kasvavat taas hitaasti lähestyen nykytasoa. Tuleva väestönkehitys alkaa näkyä väistämättä alueella olevan nuorten toisen asteen koulutuksen kysynnässä lähestyttäessä 2010- luvun puolta väliä. Ensimmäiset merkit tästä oli nähtävissä jo vuoden 2013 syksyn aloittajamäärässä, joka oli hieman alhaisempi aikaisempiin vuosiin verrattuna. 1200 31.12.2012 1100 1000 900 800 700 600 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Kuva 3. Suomenkielisten 16-vuotiaiden ikäluokka vuosina 2002 2027 Kokkolan, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnissa (lähde: Tilastokeskus väestö ikäluokittain vuosien 2002-12 lukemat toteutuneita, vuosien 2013-28 lukemat perustuvat 0-15 v. ikäluokkiin v. 2012 lopussa, muuttoliikkeen vaikutusta ei ole otettu huomioon ) Koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on jatkanut kasvuaan koko 2000 -luvun. Syitä kehitykseen on monia. Alkuvuosien kasvu johtui lähinnä koulutuksen muuttumisesta kolmivuotiseksi. Tämän jälkeen kasvua aiheutti hieman ammattilukion käynnistyminen ja viime vuosina ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen suosion kova kasvu sekä näyttötutkintoperusteisen aikuiskoulutuksen lisääminen. Koulutusyhtymä on saanut hyvin lisäystä OKM:n ammatil-
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 6 lisen peruskoulutuksen järjestämisluvan opiskelijamäärään (kuva 4). Viimeksi vuoden 2012 kesäkuussa saatiin 20 lisäpaikkaa koulutustakuun toteuttamiseen, joten yhtymän kokonaisopiskelijamääräkatto ammatillisessa peruskoulutuksessa on noussut vuosina 2000-12 yhteensä n. 650:llä paikalla (+30,8%). Nuorten ikäluokkien putoaminen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät opiskelijamäärien leikkaukset tulevat vaikuttamaan merkittävämmin opiskelijamääriin vasta vuosina 2015-16. Kuva 4. KPEDU:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä suhteessa järjestämislupaan vuosina 2000-2013 2.3 Valtion ohjaustoimenpiteiden vaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) vuosille 2011-16 hyväksyttiin joulukuussa 2011. Suunnitelman ja toimenpiteiden taustalla on hallitusohjelman tavoitteet, joista keskeisenä on julkisen talouden kestävyysvajeesta aiheutuvat säätötoimenpiteet. Ikäluokkien pieneneminen johtaa tulevina vuosina kaikkien koulutustasojen määrien supistamiseen. Samaan aikaan tullaan toteuttamaan myös koulutustarjonnan suuntaaminen vastaamaan paremmin tulevaisuuden työvoiman alakohtaista ja alueellista kysyntää. KESU:ssa linjattiin, että ammatillista peruskoulutusta tullaan vähentämään vuoteen 2016 mennessä n. 5%. Suurimmat alakohtaiset leikkaukset koskevat viestintä-, luonto- ja ympäristö-, käsi- ja taideteollisuus- sekä tietojenkäsittelyaloja. Myös oppilaitos- ja järjestäjäverkkoa tullaan karsimaan tavoitteena maantieteellisesti riittävän laajat, monialaiset ja elinkelpoiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot käytössään. Koulutusyhtymän kannalta nämä ns. ammattiopistostrategian mukaiset tavoitteet täyttyvät eikä yhtymää olla painostamassa liittymään mihinkään laajempaan kokonaisuuteen. Ministeriö julkisti 27.6.2013 järjestäjäkohtaiset kokonaisopiskelijamäärät. KPEDU:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuosina 2013-16 on seuraava (suluissa vähennys edelliseen vuoteen verrattuna): v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 muutos 2014-16 2746 2746 2646 (-100) 2530 (-116) -216 (-7,9%) Ministeriön koulutuksen järjestämislupapäätös on yllä olevien lukujen osalta ehdollinen. Päätöksessä lukee seuraavaa: Ministeriö arvioi vuosien 2013 ja 2014 täyttöastetietojen perusteella koulutuksen järjestäjän edellytykset toteuttaa luvassa määrätyt vuosien 2015 ja 2016 enimmäisopiskelijamäärät ja voi muuttaa tarvittaessa päätöstä vuoden 2014 aikana. Ministeriö voi myös muuttaa päätöstään, mikäli valtiontalouden säästötoimien toteuttaminen, alueen koulutustarve, ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisen toimeenpano tai muut syyt sitä edellyttävät." KPEDU:n kokonaisopiskelijamäärän leikkaus oli siis lopulta ainoastaan 7,9%. Tämä on vaikutuksiltaan aivan toista luokkaa mitä ministeriön alkuperäiset leikkaustavoitteet olisivat tarkoittaneet.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 7 Vuonna 2014 leikkausta ei ole lainkaan, joten leikkausten kohdentamiselle saatiin vuoden lisäaika. 216 paikkaa tarkoittaa kuitenkin 12-13 kokonaista ryhmää. Ministeriö tulee leikkaamaan vuosina 2014-16 myös yksikköhintoja, joten opiskelijamäärien vähentäminen ei onnistu taloudellisesti pienentämällä ryhmäkokoja. Vuoden 2014 keväällä laaditaan suunnitelma siitä miten ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärän leikkaus kohdennetaan KPEDU:ssa. Tutkintojen tulosmittarit tullaan käymään tuoreiden tilastojen osalta tarkasti läpi. Tutkintokohtaiseen analyysiin otetaan huomioon myös tutkintojen taloudelliset toteutusmahdollisuudet sekä tilojen ja laitteiden tarkoituksenmukainen sijoittelu. Koulutuksen määrällinen vähentäminen tarkoittaa sitä, että myös toimitilojen neliömäärää pitää pystyä vähentämään. Leikkauksissa pitää ottaa kuitenkin huomioon se, että nuorten ikäluokat alkavat taas vuoden 2016 jälkeen todennäköisesti kasvamaan. KPEDU:n tuleekin varmistaa lisäpaikkojen saaminen vuoden 2016 jälkeiselle ajalle. Nuorten yhteishaun muuttuminen vuonna 2014 tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että osassa tutkintoja peruskoulun päättäneet ja ammatillista koulutusta vailla olevien määrä eivät varmista taloudellisesti riittävän suuria ryhmäkokoja tulevaisuudessa. Näissä sekä heikkoja tuloksia muissa mittareissa saavuttaneissa koulutuksissa tulee harkita jatkossa toteutustapaa aikuisten näyttötutkintona, harvennettuna sisäänottona, yhteistyötä lähialueen koulutuksen järjestäjien kanssa, korvaavan rahoitusmuodon käyttöä, toista järjestämispaikkaa tai viime kädessä koulutuksen kokonaan lakkauttamista. Opiskelijamäärävähennysten lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja tullaan leikkaamaan. Vuonna 2014 yksikköhintoihin tulee 1,6%:n vähennys vuoteen 2013 verrattuna ja vuosina 2015-16 todennäköisesti vieläkin suurempi leikkaus. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta tullaan vähentämään ja myös muun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta vähennetään. Ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta kuitenkin samalla lisätään nuorille, peruskoulun varassa oleville aikuisille osana nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen tunnustusjärjestelmänä ja sen rahoitusta kehitetään. KESU:n yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on nuoriso- ja koulutustakuu, jonka osana kaikille peruskoulun päättäneille pyritään turvaamaan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun toteutuminen alueemme nuorille onkin varmistettava yhdessä lukioiden kanssa. Koulutuksen tarjonnassa on jatkossakin turvattava kummankin sukupuolen tasapuoliset mahdollisuudet koulutusvalintoihin. Hallitusohjelman yksi koulutusyhtymän rakenteisiin vaikuttava mittava prosessi on kuntauudistus. Kuntarakenteessamme tuli vuoden 2009 alusta muutos Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liittyessä Kokkolaan. Lisäksi Himangan kunta liittyi vuoden 2010 alusta Kalajoen kaupunkiin sekä Oravainen liittyi Vöyrin kuntaan vuonna 2011. Hyvin suurella todennäköisyydellä jo suunnitelmakaudella 2014-16 tullaan alueellamme käynnistämään lisää kuntaliitoksia. Se, mikä on lopputulos ja kuinka monta kuntaa alueellemme jää, on vielä arvailujen varassa. Koulutusyhtymän kannalta on kuitenkin tärkeää, että yhtymän jäsenkunnat muodostaisivat tulevaisuudessakin vähintään nykyisen laajuisen alueen ja väestöpohjan. Koulutusyhtymä jatkaa jäsenkuntiensa kanssa palvelurakenteen uudistamiseen ja tehostamiseen liittyvää suunnittelua. Avoimeen käsittelyyn on otettava kaikki toiminnot, jotka voidaan järjestää yhdessä jäsenkuntien sekä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa nykyistä tehokkaammin. Jo nyt yhteistyö mm. tietoliikenneyhteyksien ja yhteishankintojen suhteen on merkittävää. Jatkossa yhteistyötä voitaisiin tehdä enemmän tukipalveluiden sekä tilojen ja laitteiden yhteiskäytön suhteen. 2.4 Alueen ja työelämän kehittäminen Aluekehittämisen perustana ovat maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä EU:n rakennerahastot ja maaseuturahasto. Tämän lisäksi aluekehittämistä toteutetaan valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla (esim. Innovatiiviset kaupungit ohjelma) sekä maakunnan kehittämisrahan kautta erilaisin esiselvitys- ja valmisteluhankkein. Lisäksi alueella toteutetaan lukuisia kansainvälisiä, valtakunnallisia, ylimaakunnallisia ja seutukunnallisia eri rahoittajien kehittämisohjelmia ja - hankkeita. Koulutusyhtymä ja sen yksiköt ovat jatkossakin mukana laatimassa ja toteuttamassa edel-
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 8 lä mainittuja ohjelmia vaikuttaen niiden sisältöön ja sitä kautta alueen ja yritysten hyvinvointiin. Aluevaikuttamiseen liittyy olennaisesti myös työvoiman ja koulutustarpeiden ennakointi, koulutusyhteistyöverkostojen kehittäminen sekä alueen kehitys- ja innovaatiotoimintaan vaikuttaminen. Näissä prosesseissa ollaan myös jatkossa aktiivisesti mukana. EU:n uusi ohjelmakausi 2014-20 käynnistyy talousarviovuonna. Talousarvion laatimisen aikaan uuden ohjelmakauden painotukset ja rakennerahastorahoituksen määrät olivat vielä kovin selkiytymättömiä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Keski-Pohjanmaan alueen kokonaisrahoitus tulisi hiukan laskemaan, mutta ESR-hankkeiden osuus kasvaisi. Näyttäisi myös siltä, että EU-projektien hallinnoinnin ja toteutuksen sujuvuuteen yritetään nyt tosissaan saada parannusta. Esimerkiksi yleiskustannusten helpompi kohdentaminen, sekä sähköinen raportointi ovat tervetulleita uudistuksia ja mahdollistavat resurssien kohdentamisen varsinaiseen projektityöhön. Koulutusyhtymän näkökulmasta on tärkeää, että uuden ohjelmakauden projekteissa päästään heti alkuvaiheessa vauhtiin, jotta edellisen ohjelmakauden vaihtumisen kaltaista viivettä projektirahoituksiin ei pääsisi syntymään. Tärkeää olisi myös pystyä nopeasti hankkeistamaan mahdollisia muualta Suomesta alueellemme palautuvia käyttämättömiä vanhan ohjelmakauden hankerahoituksia. Hallinnoinnin sujuvuuteen ja maksatusten nopeuteen tulee myös kiinnittää jatkossa erityistä huomiota, jotta projektitoiminta ei kuormittaisi liikaa yhtymän kassavaroja. Uuden ohjelmakauden myötä pyritään monipuolistamaan rahoituslähteiden käyttöä. Alueen kehittäjäorganisaatioiden yhteistyön (Centria, KETEK, Yliopistokeskus) lisääminen on myös tavoitteena. Tulevina vuosina tullaan kehittämään edelleen hankesuunnittelua ja koordinointia koulutusyhtymässä. Valtion rahoitusosuuksien leikkaukset rakennerahastohankkeissa on johtanut kuntarahoitusvaateen kasvuun myös Keski-Pohjanmaalla. Tämä yhdistettynä kuntasektorin taloustilanteeseen on tuonut koulutusyhtymän hankkeiden suunnitteluun ja rahoitukseen ongelmia. Koulutusyhtymä maksaa jatkossakin kuntarahoitusta omarahoituksena ainoastaan oman toiminnan kehittämishankkeisiin (oppimisympäristöjen, koulutuksen ja henkilöstön kehittäminen ym.). Kuntien tulisikin varautua talousarvioissaan kohonneisiin kuntarahavaateisiin. Työelämälähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa ja sitä tukevassa kehittämistoiminnassa on erittäin tärkeää yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa. Aikuiskoulutusta ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan työllisyys-, lisäkoulutus-, oppisopimus- ja suorilla asiakkaille tarjottavilla myyntikoulutuksilla sekä projektitoiminnan avulla toteutetuilla erillisrahoituksilla. Koulutusyhtymän projektitoiminta on ollut jo pitkään noin 3,5 M :n vuositasolla (kuva 5). Seuraavan ohjelmakauden rahoituksia ja koulutusyhtymän osuutta on vaikea lähteä tässä vaiheessa ennakoimaan, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä kuluvan ohjelmakauden tyyppisiä hankekokonaisuuksia tullaan jatkossakin rahoittamaan. Projektitoiminnalla on jatkossakin tärkeä rooli koulutusyhtymässä muodostaen toisen tukijalan koulutustoiminnan ohella. Vuoden 2014 alussa laaditaan koulutusyhtymän projektitoiminnan suunnitelma EU:n ohjelmakaudelle 2014-20. Oleellista on tunnistaa uuden ohjelmakauden mukanaan tuomat muutokset, ja kuinka niihin tulisi reagoida. Organisaatiouudistuksessa tulee ottaa huomioon myös projektitoiminnan organisointi ja projektien hallinnointi.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 9 Kuva 5. KPEDU:n projektitoiminnan toteutuneet kustannukset painopistealueittain vuosina 1999-2012 sekä arvio/tavoitteet vuosille 2013-16. 2.5 Koulutusyhteistyö ja kumppanuudet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tavoitteena on Strategia 2015 - ohjelman mukaisesti aktiivinen kumppanuusyhteistyö eri toimijoiden kesken. Kumppanuustyötä tehdään maakunnan koulutusorganisaatioiden, lähimaakuntien koulutusorganisaatioiden sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimintaamme ja strategisia tavoitteitamme tukevien yhteistyökumppanien kanssa. Yhtymän strategiatyössä yhdeksi keskeiseksi onnistumistekijäksi on noussut vastuun kantaminen alueen peruskoulun jälkeisen koulutuksen kokonaisuuden kehittämisestä. Toisen asteen yhteistyön kehittämiseksi alueen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjät ja Keski-Pohjanmaan liitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen ja käynnistäneet vuonna 2011 maakunnallisen toisen asteen koulutusstrategian, jonka avulla parannetaan edellytyksiä monipuolisen ja laadukkaan toisen asteen koulutuksen tarjontaan myös supistuvien ikäluokkien aikana. Näkökulmana on opiskelija- ja opetuslähtöinen tasapainoinen ja kehittyvä toimintamalli nykyisen ylläpitäjämallin mukaisesti. Suunnitelmakaudella yhteistyön painopisteet ovat koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen, toisen asteen koulutusyhteistyö ja korkea-asteen koulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö. Viime vuosien aikana kampusyhteistyö on tiivistynyt Koulutusyhtymän, Centria ammattikorkeakoulun ja Yliopistokeskus Chydeniuksen kesken. Yhtenä tavoitteena on luoda jatko-opintoväyliä ammatillisille opiskelijoille parantamalla valinnaisten opintojen tarjontaa sekä osaamisen tunnustamisen menettelyjä kehittämällä. Alueen koulutuksen kehittämisessä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella tulee olla vahva rooli myös tulevaisuudessa. Koulutusyhtymän kannalta tämä tarkoittaa opetus- ja muun henkilöstön jatkokoulutusta sekä projektiperusteista yhteistyötä. Voimassaolevat professuuriyhteistyöalat ovat kasvatustiede, kemia, ICT ja sosiaalityö. Uutena kehittämispanostuksena yliopistokeskukseen perustettiin v. 2013 kauppatieteen tutkimusjohtajan tehtävä. Lähialueen korkeakouluyhteistyön kattostrategiaksi on muodostunut ns. Botnia-strategia, jonka perustana on selvitysmies Jorma Rantasen laatima selvitys ja raportti. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on yhdessä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa mukana tässä yhteistyössä. Botniayhteistyön keskeiset painoalueet ovat mikroyrittäjyyden tutkimus ja kehittäminen, aikuiskoulutuksen tutkimus ja kehittäminen, hyvinvointi, kulttuuri ja matkailu aluekehityksen tukena sekä energia, ympäristö ja kestävä kehitys. Horisontaalisina teemoina ovat koulutusväylät, työelämälähtöisyys, soveltava tutkimus sekä kansainvälisyys. Botnia-yhteistyön tavoitteet on vahvistettu ja koordinaatiosta sovittu yhteistyösopimuksella.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 10 Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen kunnat ja työhallinto. Kokkolassa on käynnissä useita hankkeita mm. Kokkotyösäätiön kanssa. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi seurataan nuorten elinoloindikaattoreita ja kouluterveyskyselyn tuloksia yhdessä alueen kuntien kanssa ja ollaan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutusyhtymä on mukana Kokkolan kaupungille myönnetyssä kuntakokeiluhankkeessa, jossa haetaan keinoja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen. Yhtymän kumppanuusstrategian kannalta olennaista on tiivis yhteistyö alueen kehittäjäverkostojen ja yritysten kanssa. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä tehdään Keski-Pohjanmaan alueen lisäksi aktiivisesti Pietarsaaren ja Oulun Eteläisen seudun toimijoiden kanssa. Koulutusyhtymän tavoitteena on lisätä työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen tunnettuisuutta ja vaikuttavuutta erityisesti yhteistyössä yritysten kanssa, jolla tehostetaan myös yritysten työvoimatarpeiden ennakoivuutta. Koulutuksen järjestäjätasolla koulutusyhtymä on tiiviissä yhteistyössä valtion opetusviranomaisten, Kuntaliiton, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n, Skills -taitajatoiminnan ja Saku ry:n kanssa. Kansainvälisen toiminnan osalta jatketaan aktiivista opiskelijavaihtoa painottamalla työssäoppimista ja opettajien vaihtojaksoja sekä ollaan vuosittain mukana 3-5 kansainvälisessä ammatillisen koulutuksen kehittäjäverkostossa esimerkiksi AMKEn verkosto- ja asiantuntijayhteistyössä sekä kansainvälisistä verkostoista Kiina- Intia- ja Japaniyhteistyössä. Paikallisesti Kpedu on mukana Keski- Pohjanmaan liiton kansainvälisyysstrategiatyössä. Vuosittain yli 200 opiskelijaamme on ulkomaanvaihdossa ja heistä puolet on työssäoppimassa. Oppilaitosverkostot ulkomailla takaavat työssäoppimispaikkojen löytymisen kaikkien alojen opiskelijoille sekä sopivien kansainvälisten projektipartnerien tavoittamisen. Vastaavasti alueemme työnantajat vastaanottavat vuosittain 30-40 ulkomaista opiskelijaa työssäoppimisjaksoille. Tämä mahdollistaa työpaikan ja sen henkilökunnan kontaktit opiskelijan kautta ulkomaiseen saman alan oppilaitokseen tai työpaikkaan. Henkilökunnan työssäoppimisjaksot ulkomailla mahdollistavat opettajien ammattitaidon päivittämisen ja tuovat opetustoimintaan tietoa alan tilanteesta ja käytännöistä Euroopassa. Opistojemme maahanmuuttajakoulutus tuo monikulttuurisuutta maakuntaan. Rekrytointiprojekteilla saadaan koulutettua ulkomaista työvoimaa aloille, joilla työvoimapula jo näkyy. 2.6 Yhtymän jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Yhtymän jäsenkuntien alueella asui vuoden 2012 lopussa yhteensä 130.442 asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus ja opiskelijamäärät ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% 31.12.2011 31.12.2012 kasvu 2011-13, ka. 31.12.2013, 31.12.2013 Halsua 1 275 1 248-27 29,1 220 344,82 2,38 Kalajoki* 12 616 12 625 9 157,4 284 991,30 3,08 Kannus 5 697 5 736 39 174,5 647 576,24 7,00 Kaustinen 4 280 4 287 7 109,5 724 841,47 7,84 Kokkola 46 585 46 773 188 1309,8 5 139 413,66 49,08 Lestijärvi 847 835-12 16,4 74 437,03 0,80 Perho 2 910 2 923 13 79,2 403 845,24 4,37 Pietarsaari 19 623 19 680 57 153,1 1 264 219,55 13,67 Sievi 5 285 5 241-44 34,2 125 585,13 1,36 Toholampi 3 485 3 426-59 76,1 419 272,36 4,53 Veteli 3 405 3 382-23 71,3 429 248,00 4,64 Sopimuskunnat: 0 Kruunupyy 6 681 6 666-15 33,2 28 995,26 0,31 Vöyri 6 743 6 680-63 1,4 28 995,26 0,31 Pedersöre 10 937 10 940 3 12,2 57 990,52 0,63 Yhteensä 130 369 130 442 73 2257,3 9 849 755,84 100,0
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 11 2.7 Opiskelijamäärän kehitys 2011 2016 Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2013 keskimäärin 2.746 yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (tammi- ja syyskuun opiskelijamäärien painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös Keski-Pohjanmaan Opiston vapaan sivistystyön opiskelijat ja aikuisopiskelijat ja oppisopimusopiskelijat vuotuinen kokonaismäärä on noin 4.000 opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina 2011 2016 (painotettu ka/vuosi): 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Opiskelijamäärä 2 761 2 783 2 746 2 760 2 646 2 530 josta nuoret 2 248 2 229 2 210 2 220 josta valmistavat koulutukset 50 57 52 52 josta aikuiset 463 497 484 488 Järjestämislupa 2 726 2 726 2 746 2 746 2 646 2 530 erotus 35 57 0 16 0 0 Muut kuin yksikköhintaopiskelijat (OKM) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijavuotta 185 192 205 200 200 200 Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa 175 159 105 100 100 110 Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö 430 430 300 270 270 300 Vapaan sivistystyön vuosiopiskelijat 255 244 200 200 200 200 Yhteensä 1 045 1 025 865 865 865 870 2.8 Henkilöstötavoitteet ja henkilöstömäärän kehitys Koulutusyhtymän strategiana on suunnitelmallisesti kehittää henkilöstön osaamista, kannustaa tulokselliseen toimintaan ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista. Koulutusyhtymässä panostetaan myös esimiestyön kehittämiseen. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntautuneesti. Strategiassa, henkilöstöohjelmassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti vuosittain ja parannustarpeisiin reagoidaan työyksikkökohtaisilla kehittämistoimenpiteillä. Henkilötasolla on käytössä yhtenäiset työnkuvaus-, työn vaativuuden arviointi- ja kehityskeskustelumallit. Suunnitelmakaudella 2014 2016 koulutusyhtymässä toteutetaan organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistus. Tulosalueita ja opistorakennetta uudistetaan. Esimiesvastuita ja tehtävänkuvia tarkennetaan kevään 2014 aikana uusien tulosalueiden vastuuhenkilöiden johdolla yhdessä toimipaikkojen henkilöstön kanssa. Muutokset edellyttävät henkilöstö- ja osaamistarpeiden arviointia henkilöstösuunnitelman pohjalta. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistus saattaa osalla henkilöstöä myös muuttaa tehtävänkuvia, edellyttää uusiin tehtäviin siirtoa tai tehtävän loppumista. Tämä edellyttää yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintamenettelyä. Lisäksi yhteistoimintamenettelyä edellyttää ennakoitu taloudel-
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 12 listen toimintaedellytysten heikkeneminen opiskelijamäärän vähenemisen ja yksikköhintojen laskun vuoksi. Yhteistoimintaneuvottelut ovat käynnistyneet syksyllä 2013 ja todennäköisesti neuvotteluja tullaan käymään suunnittelukaudella useamman kerran eri vaiheissa. Kokonaishenkilöstömäärän kehitys on riippuvainen koulutuksen volyymista ja käynnissä olevista hankkeista. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 605 työntekijää, joista 149 oli määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 52,4 %. Naisten osuus henkilömäärästä oli 61,2 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 46 vuotta 9 kuukautta ja vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta 3 kuukautta. Koulutusyhtymästä jää eläkkeelle vuosittain yli 10 henkilöä ja yli 55-vuotiaiden määrä on noin 26 %. (tämä siirretty edellisestä kappalevälistä) Vuonna 2012 henkilötyövuosia kertyi kaikkiaan 614,2. Henkilötyövuosilla mitattuna suurimmat yksiköt olivat Kokkolan ammattiopisto (161,26) ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (127,84). Vuosina 2014-16 henkilötyövuosien määrä vähenee rahoituksen vähentyessä ja toimintojen muuttuessa. Syksyllä 2013 tehdyn tarkastelun perusteella vähenemä on arviolta noin 40-50 henkilötyövuotta vuodessa. Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Konsernipalvelut 128 97 85 79 Nuorten koulutus 295 289 268 246 Aikuiskoulutus 157 154 147 135 YHTEENSÄ 614,2 580 540 500 460
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 13 2.9 Koulutusyhtymän organisaatio Vuonna 2014 organisaatiota uudistetaan siten että tulosalue- ja tulosyksikkörakennetta sekä opistorakennetta muutetaan. Uudessa organisaatiomallissa toiminnot jakautuvat kolmeen valtuustoon nähden sitovaan tulosalueeseen, jotka ovat Konsernipalvelut, Nuorten koulutuksen tulosalue sekä aikuisten koulutuksen tulosalue. Opistorakenne muuttuu niin että Keski-Pohjanmaan ammattiopisto vastaa nuorten koulutuksesta ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto vastaa aikuisten koulutuksesta. Tavoitteena on lisätä toimialojen välistä yhteistyötä sekä yhteisten resurssien ja opettajuuksien käyttöä. Organisaatiouudistukseen liittyy myös johtamisjärjestelmän uudistaminen. Organisaatiouudistuksen kautta toimintoja yhtenäistetään. Muutokset vastaavat Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan toiminta- ja laatujärjestelmävaatimukseen sekä aikuiskoulutuksen kenttää tulevissa muutoksissa, joita ovat yhtiöittämisvelvoite sekä rahoitusjärjestelmän muutokset. Toimintamalli vastaa myös ministeriön ammattiopistostrategiassa asettamia tavoitteita. Organisaatiouudistuksessa luottamushallinnon rakenne on säilynyt entisellään. Toiminnan omistajuuden hallinnassa hallituksella on keskeinen rooli. Organisaatiota voidaan tarkastella myös asiakkuuksien kautta, joita ovat koulutusta tarvitsevat nuoret ja aikuiset sekä työelämä yleensä, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa. Eri asiakasryhmille on omat koulutuspalvelunsa sekä myös omat rahoituksensa. Opistot muodostavat toimipisteitten kautta laajan palveluverkoston, jonka kautta asiakkaat löytävät tarvitsemansa koulutuksen tai
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 14 palvelun. Yhteistyö ja yhteinen johtaminen tuo toivottavasti myös lisäarvoa asiakkaille paremman laadun sekä laajemman tarjonnan kautta. Nuorten ja aikuisten koulutuksessa haetaan toimialakohtaisesti yhteistyötä, joka voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä resursseja ja opettajuuksia, opetuksen sisältöjen monipuolistamista sekä osaamisen kehittämistä hankkeiden kautta. Toimialakohtaisuus selventää asiointia myös työelämään päin. Rakenteellisesti toiminta on järjestettävä kahteen opistoon, mutta asiakkaalle päin toiminnan täytyy tapahtua yhtenä opistona ja yhteisenä brändinä. Konsernipalvelut vastaavat tukipalvelujen kehittämisestä sekä taloudellisuudesta, niin että tulosyksiköt voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 15 3. STRATEGIA 2015 SEKÄ YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 2014 2016 3.1 STRATEGIA 2015 Toiminta-ajatus Toimintaa ohjaavat arvot Yhtymän suunnittelujärjestelmä koostuu valtuustokauden alussa toteutettavasta laajemmasta strategiaprosessista sekä vuosittain toteutettavasta yhtymäsuunnitelmaprosessista. Strategiaprosessin yhteydessä tehdään tarvittavat muutokset tulevaisuuden laajoihin linjauksiin, organisaatioon ja sitä tukevaan johtamisjärjestelmään. Yhtymäsuunnitelmaprosessissa laaditaan talousarviovuoden ja sitä seuraavien kahden vuoden yhteiset ja tulosaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätös muodostavat keskeisimmän seurantajärjestelmän. Organisaation eri tasoilla käytävillä kehityskeskusteluilla kytketään organisaation ja eri työtehtävien tavoitteet yhteen. Yhtymän strategiaa, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää tullaan uudistamaan vuoden 2014 alusta alkaen asteittain. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lisää alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Tämä toteutuu monipuolisella ja laadukkaalla ammatillisella koulutuksella, asiakaslähtöisillä kehittämispalveluilla ja hanketoiminnalla. Asiakaslähtöisyys: Toimimme kumppanuusyhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Opiskelijoiden, työelämän ja alueen tarpeet ja tyytyväisyys ovat meille tärkeitä. Osaaminen: Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, yritteliästä ja luovaa toimintatapaa sekä elinikäistä oppimista. Vastuullisuus: Toimimme yhteisöllisesti ja suvaitsevasti sekä edistämme ympäristöä säästävää toimintatapaa. Avoimuus: Toimintatapamme sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Visio Yhdessä paremmin (Better Together) Menestyksemme perustuu yhteistyöhön, kumppanuuteen ja osaamiseen. Koulutus- ja kehittämistoimintamme on laadukasta, ennakoivaa ja työelämän tarpeita vastaavaa. Olemme alueemme kehittämisen vahva vaikuttaja sekä arvostettu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyökumppani. Yhdessä teemme asiat paremmin!
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 16 3.2 Suunnitelmakauden päätavoitteet ja toimenpiteet Keskeinen toimintaympäristömuutos suunnitelmakaudella 2014-2016 on opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleen suuntaaminen sekä rakenteellisen kehittämisen toimeenpano. Se, yhdessä alueen tavoitteiden ja koulutusyhtymän omien pitkän linjan investointisuunnitelmien vaikutusten kanssa, vaikuttaa suunnitelmakauden yleistavoitteiden painotuksiin. 1. Koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuuden ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen: - Koulutustarjonnan ja koulutuksen toteutusmuotojen arviointi ja uudelleen suuntaaminen OKM:n linjausten ja alueellisen ennakoinnin perusteella - Toimialakohtaisen työelämäyhteistyön systematisointi - Yrityskohtaisiin tarpeisiin vastaaminen koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla huomioiden mm. työmarkkinajärjestöjen sopimus kolmesta koulutuspäivästä - Uuden ohjelmakauden strategian laatiminen ja toimeenpano - Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman laatiminen (AlueKesu) yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa 2. Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen: - Tavoitteena löytää paikka kaikille peruskoulun päättäville ja vailla toisen asteen koulutusta oleville yhdessä kuntien, lukioiden ja työhallinnon kanssa - Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen: Nuorten aikuisten osaamisohjelma, oppisopimuksen työvälineet ja aktiivisuus yhteistyöverkostoissa 3. Talouden hallinta ja toiminnan sopeuttaminen suhteessa tulorahoitukseen ja investointitarpeeseen: - Koko organisaation toimintojen tarkastelu ja uudelleenorganisointi muuttuneessa talouden ja toiminnan viitekehyksessä: valtiontalouden säästöt, haku- ja rahoitusjärjestelmän muutokset, kilpailuneutraliteetti, kuntalain muutokset - Hallitun investointiohjelman suunnittelu ja toteuttaminen, jossa painotuksena ovat opetuksen tarpeet (oppimisympäristöjen kehittäminen) huomioiden talouden voimavarat ja tarvelähtöisyys työelämän näkökulmasta - Tukitoimintojen tehostaminen työnjakoja kehittämällä, resurssien yhteiskäytöllä ja työmenetelmiä uudistamalla - Varautuminen toimintojen yhtiöittämiseen kilpailuneutraliteettilainsäädännön perusteella 4. Opetuksen kehittäminen ja laadun parantaminen: - Opetussuunnitelmien uudistaminen uudistuvien tutkinnon perusteiden mukaisesti: ECVET ja TUTKE - Opetushenkilöstön lisäkoulutus ja osaamisen kehittäminen yhteisten tavoitteiden suuntaisesti - Työelämä aktiivisesti mukaan opetuksen kehittämiseen - Läpäisyn tehostaminen ja syrjäytymisen ehkäisy - Opiskelijoiden yhteistyön ja osallisuuden lisääminen 5. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation tukeminen: - Organisaation muutostilanne ja henkilöstön tukeminen muutoksessa: yhteiset pelisäännöt ja tuki muutosten hallintaan - Osaamisen kehittäminen ja koulutustoimenpiteet kohdennetaan muuttuvan toimintaympäristön mukaisiksi - Henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmää kehitetään muuttuvan organisaation edellyttämällä tavalla - Työterveyshuollon kanssa tehtävät sopimukset tarkistetaan tiukkenevan talouden näkökulmasta. Tehdään yhteistyötä terveyden edistämiseksi ja huolehditaan varhaisen puuttumisen ja asiallisen toiminnan menettelyistä.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 17 6. Johtamis-, laatu- ja toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen Yhdessä paremmin strategiatavoitteiden mukaisesti. - Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän vaiheittainen toimeenpano - Laatu- ja toimintajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto - Kestävää kehitystä ja turvallisuutta kehitetään osana toiminta- ja laatujärjestelmää 7. Alueellisen koulutus- ja kehittämisyhteistyön tiivistäminen ja aktiivinen mukanaolo kansallisissa ja kansainvälisissä kumppanuusverkostoissa - Osallistutaan aktiivisesti ammatillisen jatko-opintoväylän kehittämiseen yhdessä ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa. - Osallistutaan jatkossakin keskeisesti toisen asteen koulutuksen kehittämistyöhön ja yhteistyön tiivistämiseen alueellamme. - Kartoitetaan yhdessä ns. Botnia-alueen koulutustoimijoiden kanssa mahdollisuudet järjestää koulutuksen kehittämis- ja tukitoimintoja nykyistä laajemmassa yhteistyössä. - Osallistutaan aktiivisesti alueellisten ohjelmien laadintaan ja toteutukseen. - Kansainvälisessä toiminnassa vahvan EU-yhteistyön lisäksi painotutaan yhteistyöhön Ruotsiin ja Norjaan, yritysyhteistyöhön ja työperäisen maahanmuuton kehittämiseen. - Määritellään osana yhtymän strategiatyötä yhtymän ja sen yksiköiden rooli alueen kehittämisessä. - Laaditaan AlueKesu ja sen yhteydessä verkostoanalyysi 3.4. Yhtymän yhteiset tunnusluvut ja tuloksellisuusrahoitus vuosille 2011 2016 Yhtymän keskeiset tulokset ja tulostavoitteet vuosille 2011 2016 on tiivistetty alla oleviin mittaritaulukoihin. Mittari TP 2011 TP 2012 TAE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat* 1,59 1,44 1,33 1,30 1,30 1,40 Opiskelijan arvio koulutuksessa saamistaan valmiuksista työelämää varten (1-5) 3,96 3,82 4,01 4,05 4,1 4,15 Pedagogisesti pätevät opettajat, (%) htp 71,5 70,1 70,1 72 73 74 Toimintatuotot (M ) 48,1 48,4 46,0 45 43,3 42,2 Tilikauden tulos (M ) 0,049 0,751 0,1 0 0,3 0,46 Nettoinvestoinnit (M ) 4,39 7,7 9,2 3,74 6,16 6,4 Omavaraisuusaste % 67,00 59,20 53 48 47 48 Tuloksellisuusmittaristoa seurataan nuorten yksikköhintakoulutuksen osalta. Tuloksellisuusmittari TP 2011 TP 2012 TAE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vaikuttavuusmittari* 66,2 26,7 17,9 20,5 Opetushenkilöstön muod. pätevyys 78,0 76,5 76,4 76,5 80,0 80,0 Henkilöstön osaamisen uudistaminen/henkilöstömenot % 8,1 8,4 6,8 4,3 7,2 7,2 Sijoitus suurimpien joukossa 3. 16. 20. 14. 9. 8. Tuloksellisuuspisteet 1 093 1 038 1 025 1 021 Tulosrahoituksen määrä (milj.euroa) 1,9 1,3 1,1 * Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusmittaristoa uudistettiin vuonna 2011. Aikaisemmat työllistymis-, jatkoopiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittarin kokonaisuudeksi.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä * Taloussuunnitelma 2014 2016 Sivu 18 3.5 Yhteiset toimintapolitiikat 3.5.1 Konsernitoiminta Koulutusyhtymän tavoitteena on vahvistaa hyvän hallinnon toimintaperiaatteiden toteuttamista, joka tarkoittaa toimintarakenteiden ja tapojen laadukkuutta, kokonaisvaltaista riskienhallintaa, sisäistä valvontaa ja arviointitoimintaa sekä konserniohjauksen toteuttamista. Koulutusyhtymän perustehtävä on ammatillisen koulutuksen järjestäminen jäsenkuntien puolesta. Koulutusyhtymä omistaa konsernina yli 50 % omistusosuudella seuraavat kiinteistöyhtiöt: KOY Kokkolan LaserPark 100 % (metallialan koulutus) ja KOY Kokkolan Kampus 75 % (yliopistokeskus ja Kampus-halli). Muut olennaiset omistusosuudet ovat: Centria ammattikorkeakoulu Oy 50 %, Teknologiakeskus KETEK Oy 27 %, Kannuksen Tutkimustila Luova Oy 40 %, KOY Innogate 30,6 %, Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki 49 % ja Perhon Opiskelija-Asunnot Oy 40 %. Kiinteistö Oy Kokkolan LaserParkin tiloissa toimii kone- ja metallialan koulutusta ja tilat on peruskorjattu 2010-2011 pysyvästi koulutuskäyttöön. Taloudellisesti ja toiminnallisesti on tarkoituksenmukaisempaa, että yhtiö puretaan, jolloin yhtiön varat ja velat siirtyvät suoraan koulutusyhtymän taseeseen ja yhtymä vastaa suoraan kaikesta toiminnasta. Konsernitason riskienhallinnan näkökulmasta koulutusyhtymä on myöntänyt omavelkaiset takaukset Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja KOY Kokkolan kampuksen investointilainoihin. Teknologiakeskus KETEK Oy:lle on myönnetty osakassopimuksen mukaisesti omavelkaiset lainatakaukset. Takauksilla on reaalivakuudet. Kokkolan Torkinmäen kampusalueella yhtymällä on omistusta kolmessa kiinteistöyhtiössä. Tavoitteena on tehostaa kiinteistöyhtiöiden hallintoa tytäryhtiöiden osalta. Kiinteistöjen osalta tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Kokkolan Torkinmäen kampusalueella yhtymällä on omistus kolmessa kiinteistöyhtiössä. Tavoitteena on tehostaa kiinteistöyhtiöiden keskinäistä hallinnollista yhteistyötä Kokkolan kaupungin ja koulutusyhtymän kesken kiinteistöhallinnollisissa ja huollollisissa tehtävissä. Kokonaisvaltaista konserni- ja riskienhallintaa toteutetaan asiantuntijalähtöisellä osallistumisella konserni- ja omistusyhteisöjen hallintoon. Koulutusyhtymän tavoitteena on aktiivisesti osallistua omistusyhteisöjen strategiseen, tulokselliseen ja taloudelliseen kehittämiseen sekä toimintaedellytysten parantamiseen. 3.5.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntayhtymän johtamis- ja toimintajärjestelmän tehokkuus on hallituksen ja johtavien viranhaltijoiden vastuulla. Johtamisjärjestelmä sisältää kokonaisvaltaisen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja tuloksellisuuden arvioinnin menettelyt. Koulutusyhtymän sisäinen valvonta on se osa johtamista, jolla tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan riskejä. Sisäinen valvonta on johtamisen osa jokaisessa esimiestehtävässä. Se toteutuu systemaattisena johtamisjärjestelmänä koko organisaation läpi vietynä: - tulosten määrittelynä ja tavoitteiden asettamisena, johdonmukaisena organisaationa, - järjestelmällisenä vastuun ja velvollisuuksien jakona sekä suunnitelmallisena tehtävien jakona, - tehokkaina laskenta- ja raportointijärjestelminä sekä tarkoituksenmukaisten apuvälineiden käyttönä. Strategia, talousarvio ja yhtymäsuunnitelma ovat perusta sisäiselle valvonnalle. Strateginen suunnittelutyö tehdään neljän vuoden välein. Talousarvion ja yhtymäsuunnitelman laadinta tapahtuu vuosittain ja siinä arvioidaan strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Syksyisin käydään tulosalueittain tavoite- ja tulossopimusneuvottelut, joilla ohjataan ja seurataan toimintaa.