Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari

Transkriptio

1 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Johan Hahkala

2 A. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Eräitä kohtia ammatillisen koulutuksen kannalta (1/2): 1. oppivelvollisuusiän nostaminen 17-vuoteen (AMKE: kohdennetaan nivelvaiheen palvelut ao. opiskelijoille ei kaikille, lisätään opinto-ohjausta ja työvaltaisuutta peruskoulun yläluokilla sekä rakennetaan siltaa mm. työpajoilla nivelvaiheen yli) 2. uudistetaan ammatillisen koulutuksen tarjonta ja opiskelijavalinta kysynnän huomioimiseksi nykyistä paremmin (AMKE: yhteishaun uudistamisesta tarvitaan kokemustietoa ensi syksyltä jne. Tutkinnon suorittaneiden erillishaku yhteismitalliseksi ja asiakaslähtöinen ohjaaminen näyttötutkintoina toteutettaviin perustutkintoihin) 3. tiivistetään toisen asteen koulutuksen yhteistyötä nykylainsäädännön puitteissa sekä yhteistyötä korkea-asteen koulutukseen (AMKE: näin tehdään, ammattikorkeakoulu - yhteys on edelleenkin tärkeää) 4. lisätään osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua ammatillisessa koulutuksessa, tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa (AMKE: tässä parannettavaa meillä, rahoitusta muutettava tukemaan tätä) 5. etsitään työ- ja virkaehtosopimuspohjaisia ratkaisuja lisätä yritysten kiinnostusta tarjota nuorille oppisopimuspaikkoja (AMKE: tärkeää on oppisopimuspalkkojen nykyistä selkeämpi porrastus ykkösvuodesta alkaen) 2

3 A. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Pääkohtina esityksessä ammatillisen koulutuksen kannalta ovat (2/2): 6. tehostetaan kotouttamisohjelman, välityömarkkinoiden ja osatyökykyisten toimintaohjelmien toimeenpanoa (AMKE: tehostamistoimet kannatettavia, kaikkia käsiä ja ihmisiä tarvitaan) 7. työelämän muutostilanteissa painotetaan työttömien kouluttamista toimialoille, joilla on työvoimapulaa ja edellytykset työllistää, esim. yksivuotinen hoiva-avustajakoulutusohjelma (AMKE kannattaa eli hoiva-avustaja suorittaa osan lähihoitajan tutkinnosta vuodessa, mikä esimerkkinä muillekin aloille) 8. valmistellaan suunnitelma työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi, jonka tavoitteena on ennakoitua työvoimatarvetta vastaavasti suunnata ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjontaa (AMKE: ok) 9. tulevalla EU-rakennerahastokaudella (= 2,6 MRD ) suunnataan elinkeino- ja ympäristöhankkeisiin, jotka tukevat mm. talouskasvua ja työllisyyttä (AMKE: tärkeää hyödyntää rahastoja koko yhteiskunnan kannalta myös koulutuskeinoin) 10. väljennetään kelpoisuusvaatimuksia julkisen sektorin hallinnon ja palvelutuotannon eri tehtävissä asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta (AMKE: rohkeutta arvioida nykytilannetta esim. aikuiskoulutuksen näkökulmasta tarvitaan). 3

4 B. Oppivelvollisuusiän korottaminen vuodella, käsikirjoitusta mm. 1. Oppivelvollisuus toisen asteen koulutuksessa on eri asia kuin peruskoulussa. Toisella asteella oppivelvollisuus koskee vain niitä, jotka eivät ole koulutuksessa tai muissa nivelvaiheen vaihtoehdoissa tai töissä. 2. Palvelut ja toimenpiteet (=oppivelvollisuus) kohdennetaan niihin, jotka eivät muutoin ole koulutuksessa tai palveluissa tai töissä. Työn tekeminen pitää myös olla mahdollista (ns. välivuosi). 3. Toimenpiteet aloitetaan jo yläkoulussa mm. työpainotteisena peruskoulun toimintamallina tälle kohderyhmälle. 4. Peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa tarvitaan ohjaamoa/avointa ammattiopistoa, työpajaa, starttia, ammatillisen 10-luokkaa, oppisopimuksen ennakkojaksoja yms. 5. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen vaiheissa ja mm. 2+1 tai 1+2 mallien sovellutukset tulee olla aktiivitoimina. Tutkinnon osan suorittaminen on positiivinen asia, esim. hoiva-avustaja. 6. Kohderyhmän palveluihin kohdennettua rahoitusta (myös TEM:stä).

5 C. OKM: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämisryhmän työ käynnistyy Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus uudistetaan koskien kaikkia sekä ammatillisen koulutuksen muotoja (=OKM:n työryhmä). Toimeksiannon mukaan rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle. Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta, muutostarpeesta sekä toimeenpanon aikataulusta tehdään mennessä. Ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisesta mennessä. Työryhmä toimikausi kestää asti. Työryhmässä mukana ovat: OKM, TEM, VM, OPH, EK, SAK, Yrittäjät, AKAVA/OAJ, AMKE, Oppisopimusjärjestäjät, OSKU ja SAKKI.

6 D. AMKEn painotetut teemat tässä yhteydessä ovat: AMKESU eli ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, ytiminä: Aluetasoinen sopimusyhteistyö mm. koulutustarjonnan työnjakoon liittyen. Vaikuttaminen valtionhallintoon alueen järjestäjien yhteisin linjauksin (=bottoms up). Vaikuttamiskohteina erityisesti OKM (OPH), valtakunnallisen kesun valmistelu (myös hallitusohjelma). Voimassa olevan valtioneuvoston hyväksymän kesun tavoitteiden maastouttaminen käytäntöön. Omistajien rooli aluetason yhteisen tahdon muodostamisessa. Vapaaehtoisuus, ei valtionhallinnon määräystä tai pakkoa. Tutkintojen kehittäminen (TUTKE) Opintoviikoista osaamispisteisiin eli nykyisin kolmivuotinen 120 ov tutkinto jatkossa 180 op. Osaamispisteissä ei aikasidosta (vrt.opintoviikko), koulutuksen järjestäjän on tarjottava kuitenkin myös 3-vuotinen opintopolku, mutta esim. nopeampikin toteutus on perusteltu. Tämä voi siis olla myös mahdollisuus lisätä tehokkuutta. Rahoituksen tulee muuttua tukemaan joustavaa opintojen aloitusta ja toteutusta myös ammatillisessa peruskoulutuksessa! Keskeinen kysymys on valinnaisuus eli miten tutkinto muodostuu, kun käytetään valinnaisia tutkinnon osia. 6

7 D. AMKEn painotetut teemat tässä yhteydessä ovat: Nuorisotakuu/Yhteishaku muuttuu 2014 Ohituskaista saman vuoden peruskoulun päättäville Tutkinnon omaavien haku erikseen ja/tai ohjaaminen näyttötutkintopohjaiseen peruskoulutukseen. Kokemusta tämän toimimisesta tarvitaan. Verotuskysymykset ja yhtiöittämistarve/kuntalakimuutos KHO:n tuore päätös tarkoittaa, että työvoimapoliittisesta koulutuksesta (palvelusta) on suoritettava arvonlisäveroa! Verollisuus koskee myös myytävää henkilöstökoulutusta ja mahdollisesti myös tietopuolisen koulutuksen ostoa oppisopimuskoulutuksessa Kilpailuneutraliteetti edellyttää työvoimakoulutuksen hankinnassa VOS-pohjaisen koulutuksen ja tarjottavan tvpol-koulutuksen eriyttämistä. Eriyttämiseen voidaan perustaa yhtiö, säätiö tai yhdistys, mutta voisiko asian ratkaista muuttamalla hankintamenettelyä? Vaihtoehtoinen ratkaisu voisi olla järjestämislupa työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäjille ja sen lisäksi järjestäjien toimintajärjestelmien jaksoittainen auditointi. 7