TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Kehittyvä koulutuskuntayhtymä... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS... 4 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat... 4 2.2 Koulutusyhteistyö... 5 2.3 Yhtymän jäsenkunnat... 6 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne... 7 2.5 Henkilöstötavoitteet... 8 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio... 9 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2018 2020... 10 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan... 10 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat... 10 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät... 11 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2018... 11 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT... 12 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus... 12 4.2 Talousarvion sitovuus... 12 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 13 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut... 14 4.5 Talousarviovuoden 2018 sitovat määrärahat ja perustelut... 15 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN... 16 5.1 Yhteiset palvelut... 16 5.2 Yleissivistävä koulutus... 20 5.3 Ammatillinen koulutus... 23 6 KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET... 28 6.1 Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille ja osakkuusyhteisöille asetettavat tavoitteet... 28 6.2 Aiko Academy Oy... 29 7 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2018 2020... 31 7.1 Toimitilat ja kiinteistöt... 31 7.2 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat... 31 7.3 Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen... 31 Liite 1. Talousarvioasetelma 2018... 32 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille 2018 2020 sekä investointien yhteenveto kohderyhmittäin... 34 Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 36
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Kehittyvä koulutuskuntayhtymä Eduskunta on 30.6.2017 hyväksynyt 1.1.2018 alkaen voimaan tulevan uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Ennen reformilainsäädännön hyväksymistä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä sivistysvaliokunta kuulivat eri asiantuntijoita. Allekirjoittanutta pyydettiin antamaan kirjallinen asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä HE 39/2017 vp eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja kutsuttiin kuultavaksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä sivistysvaliokunnan kokouksiin kesäkuun alussa. Hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Ammatillisen koulutuksen reformi edellyttää toiminnan uudistamista ja tehostamista. Pedagogisten uudistusten lisäksi myös hallinnon ja tukitoimintojen muutokset edellyttävät toimia reformin toimeenpanossa. Ammatillisen koulutuksen reformi ja tuleva valtakunnallinen opinto- ja tutkintorekisteri edellyttävät muutoksia organisaatiossa, hallinnossa ja tietojärjestelmissä, jotta ne vastaavat uuden lain vaatimuksia. SASKY koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus ja johtoryhmä kokoontuivat 6.6.2017 ajankohtaiseminaariin keskustelemaan ammatillisen koulutuksen reformista ja sen edellyttämistä kehittämistoimista mm. organisaatiokokonaisuuden osalta. Yhtymähallituksen esityksestä yhtymäkokous päätti kokouksessaan 18.07.2017 uudesta organisaatiomallista 1.1.2018 alkaen. Uuden mallin mukaisesti SASKY koulutuskuntayhtymä on jaettu kolmeen tulosalueeseen: Ammatillinen koulutus, Yleissivistävä koulutus ja Yhteiset palvelut. Organisaatiouudistuksen yhteydessä perustettiin uusi ammatillisen koulutuksen johtajan virka, jonka päätehtävänä on reformin toimeenpanon toteuttaminen SASKY koulutuskuntayhtymässä. Vähenevien resurssien ja kasvavien haasteiden myötä meidän on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen ja taloudelliseen kohdentamiseen. Kuntayhtymän laaja maakunnallinen vaikutusalue mahdollistaa kuntayhtymä- ja oppilaitoskohtaisen koulutuksen suunnittelun niin, että kunkin oppilaitoksen alueen työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon. Ennakoinnin kehittäminen omistajakuntien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa keskustelemalla on oleellisessa asemassa koulutuspaikkojen ja -alojen suuntaamisen suunnittelussa. Uuden koulutuksen järjestämisluvan myötä olemme saaneet myös laajennetun oppisopimuskoulutuksen sekä työvoimakoulutuksen koulutustehtävät laajaan tarjontaamme. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella entistä kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä vankilaopetuksen tehtävä mahdollistaa laadukkaan ja sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti merkittävän vankilakoulutuksen jatkuvuuden. Kokemäen kaupunki liittyi 1.1.2017 alkaen SASKY koulutuskuntayhtymän jäsenkunnaksi. Kokemäen kaupungin tekemä 700.000 euron peruspääomasijoitus ja 0-300 000 euron oman pääoman ehtoinen sijoitus mahdollistavat Kokemäen yksikön pieneläin- ja puutarhatilojen uusinvestoinnin. Tavoitteena on saada rakennustyöt valmiiksi toukokuun 2018 alkuun mennessä. Tämä osaltaan vahvistaa mahdollisuuksia viedä koulutustehtäväämme laadukkaasti eteenpäin. ~ 1 ~
1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Valtion talousarvioesityksen mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus on vuonna 2018 noin 15 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2017. Tämä johtuu mm. nuorten aikuisten osaamisohjelman alas ajamisesta ja oppisopimuskoulutuksen määräaikaisen rahoituksen päättymisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle työvoimakoulutuksesta siirtyvä 50 miljoonaa euroa ei lisää koulutukseen suunnattua rahoitusta, koska tämä on aiemmin käytetty koulutukseen toisen hallinnonalan kautta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on supistunut vuodesta 2013 lähtien, ja uuden rahoituslain mukaisia indeksikorotuksia on luvassa aikaisintaan vuonna 2020 kattamaan normaalia kustannustason kasvua. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuoteen 2017. Vuosille 2017 ja 2018 yksikköhintojen pieneneminen on noin 12,5 % vuoden 2016 tasosta. Tämä rahoitustaso tulee koskemaan myös vuosia 2019 ja 2020. Kuntaliiton mukaan reformin tuomat lisätehtävät aiheuttavat jopa 80 miljoonan euron lisäkustannukset koulutuksen järjestäjille. Talousarviomme keskeisin tavoite vuonna 2018 tulee olemaan toiminnan sopeuttaminen vähenevien resurssien mukaisesti sekä toimintojen yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Olemme vahvasti toteuttaneet tulevaisuuden osaamistarpeet ennakoivaa työskentelytapaa toimintojen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Virkamiesvalmistelussa olleeseen tasapainottamispakettiin liittyneen kiinteistöselvityksen pohjalta on jatkettu Saskyn ja Ikaalisten kaupungin yhteisen työryhmän kanssa neuvotteluja Ikaalisten kauppaoppilaitoksen ja Keltaisen koulun tulevaisuuden suuntaviivoista. Toiminnan tehostamiseksi on kuntayhtymässä toteutettu tukipalveluorganisaatiouudistus 1.1.2017 alkaen. Yhtymähallitus on kokouksessaan 25.4.2017 päättänyt kilpailuttaa siivous- ja kiinteistöhuollon yhteistyöyrityksen kokonaisuuden. Oman haasteensa tuo Nokian kaupungin eroaminen SASKY koulutuskuntayhtymästä ja sen aiheuttamat toimenpiteet. Nokian kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 12.12.2016 päättänyt erota SASKY koulutuskuntayhtymästä 1.1.2018 alkaen. Nokian kaupungin kanssa on käyty neuvotteluja korvausperusteista sen erotessa SASKY koulutuskuntayhtymästä. Uuden lain mukaisesti koulutuksen ja rahoituksen mitoituksen perustana on uusi mittayksikkö opiskelijavuosi, jonka käytöstä ei ole vielä kokemusta. Tämä tuo suuren haasteen ja epävarmuuden vuoden 2018 koulutuksen mitoituksessa, koska vuoden 2018 opiskelijamäärät ja suoritukset muodostavat pohjan vuoden 2020 rahoitukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista 6.10.2017. Päätöksen mukaan SASKY koulutuskuntayhtymän opiskelijavuosien vähimmäismäärä on 3324, mikä on 201 enemmän kuin kesäkuussa saamassamme järjestämislupaehdotuksessa. Koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden rahoitus, joka perustuu suoritepäätöksessä päätettyihin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin ja vahvistettuihin suoritemääriin, myönnetään vuoden lopussa tehtävällä valtionosuuksien maksatusta koskevalla rahoituspäätöksellä. Tästä johtuen vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunnitellaan hyvin pitkälle oletusten varassa. Talousarvio 2018 on laadittu siten, että tilikauden alijäämäksi muodostuu noin 500.000 euroa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä toisen asteen koulutuksen merkitys kunnissa kasvaa merkittävästi. Maakunnissa on nyt ja tulevaisuudessa panostettava kokonaisvaltaiseen kehitystyöhön, niin opetuksen kuin myös tuotekehitystoiminnan osalta. Yhteishankkeet kehittävät ja syventävät eri koulutusmuotojen yhteistyötä sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävää vuoropuhelua. Tämä kehittää maakunnan koulutustarjontaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä vahvistaa yhteistyötä yhteisen innovaatiotoiminnan toteuttamiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on noin 2,4 miljoonan euron Pirkanmaan 3D-tulostuksen osaamiskeskittymän kehittämistyö yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Yhteistyö on ollut ~ 2 ~
tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toimintaalueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme koulutuskuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut vuonna 2018 aloittavansa lukiokoulutuksen reformin toteuttamisen. Yleissivistävän koulutuksen osalta varaudumme lukioreformiin ja tähän liittyen olemme valmiita vuoropuheluun jäsenkuntiemme kanssa. Kuntayhtymämme menestyy hyvin. Koulutuskuntayhtymän on jatkossakin toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Näin toimien osoitamme pystyvämme toteuttamaan isoja uudistuksia koko toisen asteen koulutuksen ja erityisesti opiskelijoiden parhaaksi. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja ~ 3 ~
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus - painopisteen kuudesta kärkihankkeesta. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) korvaa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) annetut lait. Kaikki ammatilliset tutkinnot tulevat olemaan osaamisperusteisia, ja tutkintojen suorittamisessa siirrytään yhteen suorittamistapaan. Lisäksi ammatillisena koulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta sekä tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta. Ammatillisessa koulutuksessa otettaan käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, suunnitellaan puuttuvan osaamisen hankkiminen, osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tarvittavat tukitoimet. Osaamisen arvioinnissa siirrytään yhteen näyttöön perustuvaan ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Osaaminen osoitetaan pääasiassa työelämässä käytännön työtilanteissa. Ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko palautuu 3-portaisesta 5-portaiseen arvoasteikkoon. Koulutuksen järjestäjä voi nykytilaa vastaavasti järjestää tavoitteellista ja ohjattua koulutusta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Oppisopimuskoulutus säilyy keskeisiltä osin nykyisellään. Uutena työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muotona otetaan käyttöön koulutussopimukseen perustuva koulutus, joka korvaa nykymuotoisen työssäoppimisen. Ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää uudistetaan siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjät voivat järjestämislupansa rajoissa päättää aiempaa vapaammin koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä muodostuu koulutuksen järjestämisluvasta sekä vuosittaisesta rahoituksen suoritepäätöksestä, joilla päätetään seuraavan varainhoitovuoden tavoitteellisista opiskelijavuosista, mukaan lukien työvoimakoulutukseen varattavat opiskelijavuodet. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitukset. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus sekä osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtionrahoitus muutetaan talousarvioperusteiseksi. Uudessa rahoitusjärjestelmässä painopiste siirtyy suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta painottavaksi opiskeluun käytetyn ajan laskemisen sijasta. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on vahvistaa suomalaista ammattiosaamista. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Näin vahvistetaan opiskelijoiden työllistymistä ja tuetaan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Uudistettu ammatillinen koulutus vastaa osuvasti ja tehokkaasti yritysten ja työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Uusi rahoitusmalli korostaa opintojen loppuun saattamista ja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä koulutuksen järjestäjän tehtävänä. Uuteen rahoitusmalliin sisältyvä suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus ~ 4 ~
kannustaa koulutuksen järjestäjää etsimään pedagogisia keinoja keskeyttämisen ratkaisemiseen. SASKY koulutuskuntayhtymässä on perustettu työryhmä kehittämään kuntayhtymätasoista toimintamallia läpäisyn parantamiseksi ja keskeytysten vähentämiseksi reformin näkökulma huomioiden. Läpäisyn ja keskeyttämisen lisäksi mallissa huomioidaan mm. yläkouluyhteistyö, poluttaminen työelämään sekä poluttaminen kolmannelle asteelle. Lähde: HE 39/2017 vp 2.2 Koulutusyhteistyö SASKY koulutuskuntayhtymä jatkaa omien hyvien käytänteiden yhteensovittamista ja sitä kautta varautuu vuosien 2018-2020 toisen asteen koulutukseen kohdistuviin valtion säästötoimenpiteisiin. Oleellisena osana yhteensovittamisessa ovat myös oppimisympäristöt ja kiinteistökokonaisuuksien hallinta ja rationalisointi huomioiden tulevaisuuden osaamisvaatimukset. Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien osalta syvennetään ja kehitetään yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa amkesu-toimintaa luomalla yhteiset toimintamallit. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Skills ry sekä Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu vastuujärjestäjänä yhdessä SASKY koulutuskuntayhtymän, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän, Tavastia koulutuskuntayhtymä, Kiipulasäätiön ja Ahlmanin koulun säätiön kanssa ovat sopineet Taitaja 2018 -loppukilpailun järjestämisestä 14. 17.5.2018. Kilpailut tähtäävät ammatillisen osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen sekä tunnetuksi tekemiseen. Kilpailujen avulla parannetaan ammatillisen koulutuksen arvostusta sekä kannustetaan nuoria yrittäjyyteen ja oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Kilpailujen järjestämisellä pyritään myös yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa varmistamaan osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessakin. Näin olemme kantamassa vastuuta ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja sen vetovoiman parantamisesta paitsi alueellamme niin myös valtakunnallisesti. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät on osa koulutustehtäväämme. Koulutuksen suunnittelussa asiakaslähtöisyys määrittelee suunnittelun lähtökohdat. SASKY koulutuskuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Yhteistyökumppanit osallistuvat koulutuskuntayhtymän toteuttamiin koulutusohjelmiin, hankkeisiin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, joiden tavoitteena on viedä eteenpäin asiakas- ja yrityslähtöistä koulutuspalvelua. Tiivis yhteistyö alueen yrittäjien kanssa mahdollistaa tarvelähtöisen koulutuksen ja hankittujen koneiden, laitteiden sekä kokonaisten oppimisympäristöjen tehokkaan ympärivuotisen käytön. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja tukeminen kouluttamalla osaavaa henkilöstöä. Työelämän kanssa yhteisesti hankitut oppimisympäristöt takaavat opiskelijalle ammatissa tarvittavien ajanmukaisten tietojen ja taitojen oppimisen. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä työelämäyhteistyöllä on suuri merkitys. Osaamisen työelämävastaavuuden parantuminen, opetuksen ja oppimisen monimuotoistuminen sekä laajenevat oppimisympäristöt ovat kaikki vahvan työelämäyhteistyön hedelmiä. Koulutus- ja yritysyhteistyö on entisestään vahvistunut Aiko Academy Oy:n omistuspohjan laajentumisen myötä valtakunnallisesti toimivien yritysten lähtiessä omistajina mukaan koulutusyhteistyöhön. Pihlajalinna Oyj, LähiTapiola Pirkanmaa, Lassila & Tikanoja Oyj sekä Smile ~ 5 ~
Education Oy ovat 2.10.2017 allekirjoittaneet Aiko Academy Oy:n osakassopimuksen. Yritysten omat koulutustarpeet ovat olleet lähtökohtana yhteistyön syventämiselle. Ennen omistuspohjan laajentumista SASKY koulutuskuntayhtymä omisti yhtiön koko osakekannan. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tuleva uusi laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjän ja työelämän kumppanuutta. Aiko Academy Oy:n, SASKY koulutuskuntayhtymän ja yritysten välinen kumppanuus on yksi hyvä esimerkki juuri tämän tyyppisestä yhteistyöstä. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat SASKY koulutuskuntayhtymällä on vuoden 2018 alusta 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Kokemäki, Multia, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi, Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus -% 31.12.2016 2017 k.m. 1.1.2018 1.1.2018 Huittinen 10 403 133 854 323,61 3,62 Hämeenkyrö 10 681 198 1 591 966,43 6,75 Ikaalinen 7 128 225 3 540 582,11 15,02 Juupajoki 1 957 16 261 258,91 1,11 Keuruu 9 992 40 671 752,00 2,85 Kihniö 1 994 8 400 849,37 1,70 Multia 1 663 3 94 770,00 0,40 Mänttä-Vilppula 10 448 262 4 190 605,14 17,78 Parkano 6 692 81 1 721 518,51 7,30 Punkalaidun 3 003 39 387 824,40 1,65 Ruovesi 4 565 44 296 853,06 1,26 Sastamala 25 062 589 9 303 070,74 39,47 Kokemäki 7 498 62 253 452,43 1,08 Tampere 228 274 440 YHTEENSÄ 329 360 2 140 23 568 826,70 100,00 Tampereen kaupunki ei ole SASKY koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, mutta kaupungissa toimii Saskyyn 1.1.2017 fuusioitunut Tampereen palvelualan ammattiopisto. Saskyn omistajakaupunki Nokia on päättänyt irtautuvansa kuntayhtymästä 1.1.2018. Nokialle on budjetoitu maksettavaksi tämän peruspääomasta takaisin 35.000 euroa ja loput jaetaan Saskyn jäljelle jäävien omistajakuntien kesken omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. ~ 6 ~
2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 selvästi nopeammin kuin edellisvuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Alkuvuonna myönteisen suhdanteen jatkumisesta on tullut uusia merkkejä. Näitä ovat mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopea voimistuminen on lisännyt työllisyyttä alkuvuoden 2017 aikana, mutta työttömyys ei ole juurikaan alentunut alkuvuonna 2017. Työttömyysasteen trendi on pysynyt 8,7 prosentissa. Työttömyysasteen laskun pysähtyminen johtuu ainakin osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaalia suhdannetilanteen parantuessa. Vuonna 2017 ansiotaso kehittyy pääosin työmarkkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Sopimuspalkkoja ei korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 %. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena sopimuspalkkojen arvioidaan hivenen laskevan. Ansiotasoa nostavat kuitenkin muut tekijät, joiden myötä ansiotasoindeksi nousee 0,3 % v. 2017. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Bruttokansantuotteen kasvun säilyminen kohtuullisen nopeana parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin v. 2018. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yhteensopivuusongelmat ovat voimistuneen talouskasvun myötä jonkin verran vähenemässä. Vuonna 2018 hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy jatkossakin suurimpana. Maltillisesti nousevan öljyn hinnan, vahvistuvan Yhdysvaltain dollarin sekä tasoltaan matalan, mutta nousevan korkotason odotetaan kiihdyttävän inflaatiota. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin v. 2019. ~ 7 ~
Kokonaiskuva vuosista 2017-2019 on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleiset edellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Vuosina 2020 ja 2021 talous kasvaa arviolta enää keskimäärin alle 1½ % vuodessa. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoiman tarjonta ei kokonaisuutena rajoita työllisyyden kasvua ennustejaksolla, sillä työttömiä ja piilotyöttömiä on edelleen yli 400 000 henkeä. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa on silti jo havaittavissa. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä 2016 virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2017, julkaisu 32a 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategia ohjaa kuntayhtymän vuoden 2018 henkilöstötavoitteita. Kuntayhtymässä on jouduttu toteuttamaan useita organisaatiouudistuksia, joista viimeisin tulee voimaan 1.1.2018. Organisaatiouudistuksella pyritään vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin haasteisiin. Henkilöstötoiminnoissa strategisista keihäänkärjistä erityisesti yhteinen toimintatapa tulee olemaan myös vuoden 2018 keskiössä. Organisaatiouudistuksen kautta pyritään osaltaan tämän saavuttamiseen. Uudistuksella pyritään myös hallitun kasvun ja uudistumisen toteuttamiseen luomalla entistä vahvempi ja yhdenmukaisempi organisaatio, joka on valmiimpi vastaamaan uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Panostuksia organisaatiouudistuksen menestyksekkääseen toimeenpanoon tarvitaan kaikilta työntekijöiltä. Ammatillisen koulutuksen taloudellisten resurssien niukkeneminen edelleen vaatii joustoa koko henkilöstöltä, mikä itsessään haastaa työhyvinvointia ja jaksamista. Organisaatiouudistuksen toteuttamisella pyritään kuitenkin myös parantamaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista, kun tehtävänkuvia ja rooleja selkeytetään sekä päällekkäisen työn teosta pyritään pääsemään irti. Henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen vastataan myös laatimalla kuntayhtymätasoinen työhyvinvointisuunnitelma. Vuonna 2018 keskeisenä tavoitteena on edelleen myös strategisen osaamisen johtamisen käynnistäminen kuntayhtymässä sekä tämän kytkeminen henkilöstösuunnitteluun. Tällä pyritään siihen, että kuntayhtymässä on riittävästi oikeanlaista osaamista myös jatkossa. ~ 8 ~
2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio ~ 9 ~
3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2018 2020 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Saskyn strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupiin sekä arviointiin asiakkaiden ja sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Strategian valmistelu tehtiin yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä työ- ja elinkeinoelämän), henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategiatyö jatkuu edelleen strategiakauden aikana täydentyen strategiasta johdetuilla yksikkökohtaisilla kehittämistavoitteilla ja - toimenpiteillä sekä talousarvioilla. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sasky on uudistuskykyinen, työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Saskyn järjestämä koulutus tukee opiskelijan elinikäistä osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä. Työelämälähtöinen ja laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän ammattitaitoinen henkilöstö toteuttaa ja kehittää työelämälähtöistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2018 2020 Sasky on jatkuvasti uudistuva, valtakunnallisesti arvostettu osaamisen edelläkävijä. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, vastuullisuus ja avoimuus Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. ~ 10 ~
3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Kriittiset menestystekijät ohjaavat toimintaamme keskittymään tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeisiin osa-alueisiin. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet sitoutunut asiakas, hallittu kasvu ja uudistuminen sekä yhteinen toimintatapa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2018 Valtakunnallisten rahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi kuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosalueet ja -yksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi. ~ 11 ~
4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen koulutukseen määräytyy jatkossa pääosin opiskelijavuosien perusteella. Opiskelijavuodet vahvistetaan koulutuksen järjestäjälle kokonaismääränä koko ammatillisen koulutuksen osalta. Tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä, johon rahoitus tulee perustumaan, vahvistetaan kuitenkin vasta marras-joulukuussa, joka aiheuttaa haasteita talousarvion laadinnalle. Järjestämisluvan mukainen opiskelijavuosien vähimmäismäärä on 3324. Tavoitteellista opiskelijavuosimäärää ei voi vahvistaa tämän määrän alle. Rahoituksen määräytymisen perusteena ovat viisi kustannusryhmää, joihin järjestettävät tutkinnot on sijoitettu. Oman kustannusryhmänsä näiden lisäksi muodostaa vielä ns. Valma-koulutus. Edellä kerrotun perusrahoituksen osuus myönnettävästä rahoituksesta vuosina 2018 ja 2019 on 95 % ja suoritusrahoituksena myönnetään 5 % rahoituksesta. Tähän vaikuttavat suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrät. Vuodesta 2020 lähtien mukaan tulee ns. vaikuttavuusrahoitus, jonka osuus tuolloin on 10 %. Samana vuonna perusrahoituksen osuus laskee 70 %:iin ja suoritusrahoituksen osuus nousee 20 %:iin. Harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta haetaan jatkossa strategiarahoituksena. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskettu vuoden 2018 osalta noudattaen vuoden 2017 rahoituksen tasoa lukuun ottamatta harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta, jota saatiin vuonna 2017 järjestäjäverkon kokoamiseen noin 507 000 euroa. Lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi on arvioitu 6145,01 (6198,30 v. 2017) euroa, taiteen perusopetuksen opetustuntihinnaksi 76,96 (77,52 v. 2017) euroa ja kansalaisopiston opetustuntihinnaksi 82,91 (83,51 v. 2017) euroa. Palkkamenojen osalta palkkojen sopimuskorotuksiin on varauduttu 1 %:n korotuksella. Kilpailukykysopimuksen mukaiset leikkaukset lomarahoissa ja henkilösivukuluissa on huomioitu. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti Yhteiset palvelut, Yleissivistävä koulutus ja Ammatillinen koulutus. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 12 ~
Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen sekä kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Sasky tuloslaskelma (ulk+sis) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Toimintatuotot Myyntituotot 35 285 248,66 34 314 691 34 733 090 34 733 34 733 Maksutuotot 414 418,42 364 215 365 015 365 365 Tuet ja avustukset 3 575 837,38 3 141 673 2 094 312 2 094 2 094 Vuokratuotot 549 211,17 457 200 457 200 457 457 Muut tuotot 141 724,61 9 600 9 600 10 10 Toimintatuotot yhteensä 39 966 440,24 38 287 379 37 659 217 37 659 37 659 Valmistevarastojen muutos 159 139,56 30 000 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -23 311 010,39-23 821 003-23 238 799-22 641-22 741 Palvelujen ostot -6 711 099,22-6 455 945-6 005 653-5 851-5 877 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 810 185,51-4 555 530-4 398 849-4 286-4 305 Avustukset -94 089,41-39 600-100 357-98 -98 Vuokrakulut -1 115 961,32-1 581 772-1 543 770-1 504-1 511 Muut kulut -529 496,27-619 067-568 887-554 -557 Toimintakulut yhteensä -36 571 842,12-37 072 917-35 856 314-34 934-35 088 Toimintakate 3 553 737,68 1 244 462 1 802 903 2 725 2 571 Korkotuotot 30,67 150 50 0 0 Korkokulut -129 080,75-135 000-94 649-83 -72 Muut rahoitustuotot/-kulut 3 670,57 1 950 3 000 3 3 Rahoitustuotot/-kulut netto -125 379,51-132 900-91 599-80 -69 Vuosikate 3 428 358,17 1 111 562 1 711 304 2 645 2 502 Suunnitelmapoistot -2 563 634,71-2 590 978-2 516 882-2 680-2 878 Arvonalentumiset -964 488,38 0-15 947-306 0 Satunnaiset erät -478 969,52 0 0 0 0 Tilikauden tulos -578 734,44-1 479 416-821 525-341 -376 Poistoeron muutos 343 273,35 77 436 321 526 341 376 Varausten muutos 320 000,00 200 000 0 0 0 Rahastojen muutos 0,00 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 84 538,91-1 201 980-500 000 0 0 Laskennalliset erät (vyörytyserät) 0,00 0 0 0 0 Tulos vyörytyserien jälkeen 84 538,91-1 201 980-500 000 0 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan ~ 13 ~
rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa 2018 2020 kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Toimintakateprosentti 8,9 % 3,3 % 4,8 % 7,2 % 6,8 % Vuosikateprosentti 136,1 % 42,8 % 65,2 % 95,6 % 92,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 7 180 5 978 5 478 5 478 5 478 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat mm. lainakannan muutokset. Näiden rahavirtojen kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Talousarvio- ja suunnitelmavuosille ei ole budjetoitu lisälainojen nostamista. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TP2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 428 358,17 1 111 562 1 711 304 2 645 2 502 Satunnaiset erät -478 969,52 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 372 132,89 0 0 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot -2 161 258,71-2 979 200-3 112 000-2 549-2 432 Rahoitusosuudet investointimenoihin 107 687,80 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykk. luov. tulot 350 661,37 0 0 0 0 Investointien myyntivoitot/-tappiot 106 836,63 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien nettorahavirta 1 725 448,63-1 867 638-1 400 696 96 71 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -7 528,95 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -637 014,00-638 000-637 014-570 -503 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0 0 0 0 Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys 0,00-27 400-27 400 0 0 Oman pääoman muutokset 0,00 250 000 2 065 000 300 975 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 406 847,73 Rahoituksen nettorahavirta -3 051 390,68-415 400 1 400 586-270 472 Rahavarojen muutos -1 325 942,05-2 283 038-110 -174 542 * Rahavarat 31.12. 7 496 916,83 4 439 107 4 438 997 4 265 4 807 Rahavarat 1.1. 8 822 858,88 6 722 145 4 439 107 4 439 4 265 Sitova yhtymäkokoukseen nähden Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Lainanhoitokate (>1) 4,6 1,6 2,5 4,2 4,5 Kassan riittävyys, pv (14-30 pv) 69,3 39,7 40,8 36,1 40,7 ~ 14 ~
Rahoituslaskelman ja sen tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarviovuonna 2018 riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Suunnitelmavuosina 2019 2020 toiminnan ja investointien nettorahavirta puolestaan arvioidaan positiiviseksi, jolloin tulorahoituksen tulisi riittää kattamaan ennakoidun nettoinvestointien tason. Oman pääoman muutoksessa on talousarviovuodella 2018 budjetoitu Kokemäen kaupungin peruspääoman korotus 250.000 ja muun pääoman ehtoinen sijoitus 50.000 sekä Ikaalisten kaupungin peruspääoman korotus 1.800.000. Omistajakuntien omaan pääomaan tekemät sijoitukset johtuvat kuntien alueelle tehtävistä suurista investointihankkeista ja ovat investointien toteuttamisen edellytys. Omaan pääomaan on lisäksi budjetoitu 35.000 maksettavaksi Nokian kaupungille tämän irtautuessa koulutuskuntayhtymästä 1.1.2018 lukien. Suunnitelmavuotena 2019 oman pääoman muutos muodostuu Kokemäen kaupungin maksamasta kolmannesta ja viimeisestä peruspääoman korotuksesta 200.000 ja arvioidusta muun oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta 100.000. Suunnitelmavuotena 2020 on ennakoitu Kokemäen kaupungin sijoittavan kuntayhtymään muuta oman pääoman ehtoista rahaa 100.000 ja Sastamalan kaupungin mahdollisesti tekevän 875.000 peruspääoman korotuksen. 4.5 Talousarviovuoden 2018 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2018 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään yhtymähallituksen ja yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2018 on laadittu yksikköhintarahoituksen osalta kuluvan vuoden yksikköhintojen tasolla, sillä rahoitusjärjestelmässä tapahtuvaa muutosta ei ole vielä mahdollista luotettavalla tavalla ennakoida. Järjestäjäverkon kokoamisesta mahdollisesti maksettavaa strategiarahoitusta ei ole budjetoitu. Taitaja 2018-kilpailujen järjestämisestä maksettavaa strategiarahoitusta on arvioitu saatavaksi 122 000 euroa ja suoritusrahoitusta on arvioitu saatavaksi saman verran kuin vuonna 2017 saatiin tulosrahoitusta eli noin 517 000 euroa. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan 10 000. ~ 15 ~
5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN SASKY koulutuskuntayhtymän 1.1.2018 voimaantulevan organisaatiouudistuksen takia on tulosalueiden tuloslaskelmat pyritty tekemään pääosin vertailukelpoisiksi tilinpäätöksen 2016 ja talousarvion 2017 osalta suhteessa talousarvio- ja suunnitelmavuosiin. 5.1 Yhteiset palvelut Kuntayhtymän yhteisten palveluiden tulosalueen tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta tulosalueiden ja -yksiköiden käyttöön sekä ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Kuntayhtymän yhteisten palveluiden tulosalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto Taloushallintopalvelut taloushallintopalvelut hankintatoimi Viestintä ja markkinointipalvelut viestintä ja markkinointi Kiinteistönhallintapalvelut kiinteistönhallintapalvelut Hallintopalvelut yleishallinto Henkilöstöhallintopalvelut henkilöstöhallinto työsuojelu yhteistoiminta ja luottamusmiestoiminta työterveyshuolto tyhy-toiminta ja henkilökunnan virkistys Laadunhallinta ja opiskelijahallintopalvelut laadunhallinta opiskelijahallintopalvelut ~ 16 ~
Tietohallintopalvelut Hanketoiminta hanketoiminta, hallinto kansainvälisyystoiminta OPH:n hankkeet ESR-hankkeet EAKR-hankkeet EMKR-hankkeet muut projektit ja hankkeet Tulosalueen strateginen kehys Kuntayhtymän organisaatiorakenne uudistuu 1.1.2018. Muutoksen taustalla ovat ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamat haasteet. Tämän myötä kuntayhtymän johto sekä hallinto- ja kehittämistoiminnot omina tulosalueina lakkaavat ja 1.1.2018 toimintansa aloittaa uusi tulosalue kuntayhtymän yhteiset palvelut. Kuntayhtymän yhteisten palveluiden keskeisimpänä tehtävänä on taata kuntayhtymän tukipalveluiden laatu ja riittävyys kuntayhtymän johdon, yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, hankintatoimen, viestinnän ja markkinoinnin, kiinteistönhallintapalveluiden, laadunhallinnan, opiskelijahallinnon, hanketoiminnan, KV-toiminnan sekä tietohallinnon osalta. Organisaatiouudistuksella haetaan sisäisen palvelurakenteen selkeyttämistä, päällekkäisen työnteon välttämistä sekä sujuvampia, yhdenmukaisempia ja parempia sisäisiä palveluita. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on edelleen toiminnan tehokkuuden kasvattaminen. Haasteina yhteisillä palveluilla on vastaaminen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen ja -mallien rakentamista, uudella tavalla toimimaan oppimista - sekä osittain uusien sisäisten yhteistyöverkostojen rakentamista. Varsinkin opiskelijahallinnon ja taloushallinnon puolella prosesseja ja toimintatapoja päivitetään reformin mukaisiksi. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kuntayhtymän yhteisissä palveluissa pyritään uudistumiseen kehittämällä tulosalueen vastuulla olevia palveluita pitkäjänteisesti niin sisäiset kuin ulkoiset asiakkaat huomioiden. Viestinnän vahvistamiseksi uudistetaan kuntayhtymän verkkosivut sekä lisätään näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa vuoden 2018 aikana. Tulosalueen keskeisimpänä tavoitteena nähdään vastaaminen ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin haasteisiin sekä yhteiset toimintatavat. Yhteisillä toimintatavoilla pystymme toimimaan vastuullisesti, tasapuolisesti ja hyödyntämään ison organisaation mittakaavaedut toiminnan tehostamisessa. Yhteisillä toimintatavoilla takaamme myös työntekijöidemme tasa-arvoisen kohtelun ja lisäämme henkilöstön sitoutumista ja yhteisöllisyyttä. Yleishallinnon osalta vuoden 2018 keskeisimpiä tavoitteita on asianhallinnan kokonaisuuden kehittäminen ja mm. asianhallintasuunnitelman päivittäminen. Tähän liittyy Dynastyasianhallintajärjestelmän päivitys vaaditulle tasolle. Laadunhallinnan kokonaisuuteen merkittävän muutoksen tuo kuntayhtymän yhteisen opiskelijahallinnon kokonaisuuden roolin edelleen selkeyttäminen sekä prosessien ja toimintatapojen suunnittelu huomioiden reformilainsäädännön mukanaan tuomat muutostarpeet. Tämä vaatii mm. kuntayhtymän yhteisen opiskelijahallinnon ja muilla tulosalueilla tapahtuvan opiskelijahallinnon työn rajapintojen selkeämpää määrittelyä. Henkilöstöhallinnon toimintavalmiutta kuntayhtymätasolla vahvistettiin vuoden 2017 puolella täyttämällä avoinna ollut henkilöstöpäällikön virka. Näin saadaan paremmin vietyä eteenpäin HRtoimintojen kehittämistyötä sekä pystytään vastaamaan henkilöstöhallinnon haasteisiin tulevina vuosina. ~ 17 ~
Hanketoiminnassa keskitytään vuonna 2018 kuntayhtymän perustehtävää, strategisia tavoitteita ja päämääriä toteuttaviin ja tukeviin sekä innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla lisätään yhteistyötä ja kehitetään työelämälähtöistä koulutusta seudullisen kehittämisen näkökulmasta. Kansallisella rahoituksella toteutettavat hankkeet pohjautuvat strategiaan ja niiden vaikuttavuutta kehitetään edelleen koko yhtymän tasolla. OPH:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden koordinointia selkeytetään edelleen ja tulosten hyödyntämistä koko yhtymässä vahvistetaan. Johtoryhmän roolia kehittämishankkeiden koordinoinnissa vahvistetaan toimintajärjestelmän osana hyväksytyn prosessin mukaisesti. Pääpaino kansallisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa on reformiin liittyvissä teemoissa kuten digitalisaatio, yksilölliset opintopolut ja osaamisperusteisuus. Kuntayhtymän KV-osaamista ja -valmiuksia kehitetään KV-strategian pohjalta liittyen sekä koulutusvientiin että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuteen sekä koko organisaation kansainvälisyyteen. Uusi KV-strategia on laadittu vuoden 2017 aikana. Venäjä-yhteistyötä erityisesti Pietarin Sokos-hotellien kanssa vahvistetaan ja liikkuvuuksissa hyödynnetään Venäjä-verkoston rahoitusta. Tietohallintopalveluissa 2018 keskeisimpiä tehtäviä on jatkaa prosessien kehittämistä ja toiminnan suuntaamista entistä paremmin tukemaan kuntayhtymän arvoja ja tavoitteita. Yksi tulevan vuoden keskeisimmistä kehityskohteista tulee olemaan EU:n tietosuojadirektiivin mukaisen tietoturvatason takaaminen ja dokumentoiminen tarvittavalla tasolla. Tärkeä vuoden 2018 tehtävä tulee olemaan myös TVT-näkökulmasta reformin edellyttämien toimintamuutosten seuraaminen sekä toteuttaminen. Kehittämiskohteena tulevalle vuodelle tulee keskeisesti olemaan kuntayhtymätasoisen tieto- ja viestintätekniikan käytön osaaminen, joka pitää sisällään pedagogisen kehittämisen kannalta opetusjärjestelmät, koulutukset ja oppilaitoskohtaisen pedagogisen tuen. Lisäksi jatketaan perustukiprosessien automatisointia. Kuntayhtymän eri tulosalueilla olevia opetusjärjestelmiä tullaan siirtämään sekä yhtenäistämään paremmin toimiviksi ja kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi useita vanhentuneita opetusjärjestelmäkokonaisuuksia siirretään keskitetyiksi pilvipalveluratkaisuiksi, jolloin käyttö ei rajoitu aikaan eikä paikkaan. Verkkoympäristön kattavuuden parantamista jatketaan tukemaan monimuotoisen opiskelun tarpeita. Kesällä 2017 käyttöön otetun verkkoympäristön kehittäminen tulee jatkumaan myös koko tulevan vuoden. Tulosalueen henkilöstö Kuntayhtymän yhteisissä palveluissa henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2017. Vaikka vuonna 2017 palkattiin henkilöstöpäällikkö, pysyy henkilöstömäärä tältä osin entisellään, koska talouspäällikön virka vastaavasti lakkautettiin ja hallinto- ja kehittämisjohtajan virka muutettiin hallinto- ja talousjohtajaksi. Yhteisten palveluiden henkilöstö on toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa tehtävien luonteen ja jatkuvuuden vuoksi. Henkilöstön määrä on yhteisissä palveluissa edelleen suhteellisen pieni verrattuna vastaavan kokoisiin muihin koulutuskuntayhtymiin. Työmäärä suhteessa henkilöstön määrään nähden aiheuttaa haasteita henkilöstön jaksamiselle. Yhteisissä palveluissa on jatkossakin hyvin osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Tehtävänkuvien selkeyttämisellä on pyritty osaamisen syventämiseen ja myös työhyvinvoinnin parantamiseen. Tehtävänkuvien muuttuminen vaikuttaa kuitenkin edelleen henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Näitä osa-alueita kehitetään organisaation sisäisillä koulutuksilla ja verkostoilla sekä ulkoisia koulutuksia hyödyntämällä. Organisaatiouudistuksen myötä yhteisissä palveluissa tullaan painottamaan edelleen niin tulosalueen sisäistä kuin muiden tulosalueiden välillä tapahtuvaa hyvää yhteistyötä ja tavoitteena on mm. sisäisten verkostojen rakentaminen eri substansseittain. Tällä pyritään sisäisen vuorovaikutuksen ~ 18 ~
parantamiseen, mahdollisten ongelmien välttämiseen sekä niiden ilmaantuessa niihin puuttumiseen riittävän ajoissa, joilla kaikilla nähdään osaltaan olevan merkityksensä työhyvinvoinnin parantamiseen niin tulosalueen kuin koko kuntayhtymän henkilöstön osalta. Yhteiset palvelut, tavoitteet UUDISTUMINEN JA TYÖKYKYISYYS Tavoite 2018 (INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN) Henkilöstön kehittämismittari koulutusmenot/henkilöstömenot 0,7 Työtyytyväisyys (1-5) 4 Yhteiset palvelut, tuloslaskelma Yhteiset palvelut (ulk+sis) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Toimintatuotot Myyntituotot 504 923,73 905 125 343 070 343 343 Maksutuotot -6,00 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 508 704,79 941 308 929 900 930 930 Vuokratuotot -0,03 0 0 0 0 Muut tuotot 16 541,82 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 1 030 164,31 1 846 433 1 272 970 1 273 1 273 Valmistevarastojen muutos 0,00 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 337 038,19-2 492 349-2 778 226-2 707-2 719 Palvelujen ostot -1 193 150,04-1 220 445-1 321 295-1 287-1 293 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -133 159,74-166 750-191 160-186 -187 Avustukset 0,00 0-62 400-61 -61 Vuokrakulut -47 567,02-109 642-122 900-120 -120 Muut kulut -13 776,92-84 877-59 880-58 -59 Toimintakulut yhteensä -2 724 691,91-4 074 063-4 535 861-4 419-4 439 Toimintakate -1 694 527,60-2 227 630-3 262 891-3 146-3 166 Korkotuotot 30,67 150 50 0 0 Korkokulut -129 080,75-135 000-94 649-83 -72 Muut rahoitustuotot/-kulut 5 667,41 1 950 3 000 3 3 Rahoitustuotot/-kulut netto -123 382,67-132 900-91 599-80 -69 Vuosikate -1 817 910,27-2 360 530-3 354 490-3 226-3 235 Suunnitelmapoistot 0,00-20 000-51 667-75 -97 Arvonalentumiset -30 853,56 0 0 0 0 Satunnaiset erät -14 369,09 0 0 0 0 Tilikauden tulos -1 863 132,92-2 380 530-3 406 156-3 301-3 331 Poistoeron muutos 0,00 0 0 0 0 Varausten muutos 320 000,00 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0,00 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -1 543 132,92-2 380 530-3 406 156-3 301-3 331 Laskennalliset erät (vyörytyserät) 1 587 183,44 2 121 124 3 314 558 3 221 3 262 Tulos vyörytyserien jälkeen 44 050,52-259 406-91 599-80 -69 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 19 ~
5.2 Yleissivistävä koulutus Tulosalueen profiilista ja visioista Yleissivistävä koulutus on toiminut SASKY koulutuskuntayhtymässä omana tulosalueenaan vuonna 2017. Tulosalueeseen kuuluvat Pirkanmaan aikuislukio, Petäjä-opisto, Ylä-Satakunnan musiikkiopisto sekä Ruoveden lukio. Tulosaluetta johtaa rehtori ja oppilaitosten toiminnasta vastaavat apulaisrehtorit. Vuoden 2018 alusta organisaatiossa on kolme tulosaluetta, joista yleissivistävä on yksi. Petäjä-opiston opetustuntimäärä on noin 13500 tuntia ja musiikkiopiston 10300 tuntia. Pirkanmaan aikuislukio toimii laajasti kuntayhtymän alueella. Koko kuntayhtymässä lukio-opetuksessa on noin 250 opiskelijaa, joista päivälukiossa lähes 100, aikuisia noin 40 ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia kaksoistutkinto-opiskelijoita (ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto) noin 110. Yleissivistävien oppilaitosten toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on rehtori, kolme apulaisrehtoria ja 20 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee noin 90 tuntiopettajaa, musiikkiopistossa 11 tuntiopettajaa ja Ruoveden lukiossa 6 yläkoulun opettajaa tuntiopettajina. Tukipalveluissa on 4 toimistosihteeriä. Aikuislukion toiminnassa tehdään yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa. Tulosalueen strateginen kehys Lukiotoimintaa laajensi Ruoveden lukion liittyminen koulutuskuntayhtymään. Tämä tuo organisaatioon uutta henkilöstöä, heidän työpanostaan ja osaamistaan. Samalla toiminta-alue laajenee maantieteellisesti. Henkilöstön perehdyttäminen ja usean oppilaitoksen yhteistoiminta ovat haasteita mm sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamisessa. Kansalaisopistolla on vähennetty opetustuntien määrää vastaamaan valtionosuuksien pienentymistä ja kunnille on jouduttu tarjoamaan aiempaa pienempiä tuntitavoitteita. Erilaiset säästötoimenpiteet ovat olleet vaikuttavia ja talous on vakaalla pohjalla. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Pirkanmaan aikuislukio järjestää tutkintotavoitteista aikuislukiotoimintaa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ammatilliset tulosalueet järjestävät yhdistelmäopinnot ammatillisen koulutuksen opiskelijoille yhteistyössä aikuislukion kanssa. Aikuislukion rooli on olla suoritettujen kurssien kirjaaja sekä yo-kokeiden järjestäjä. Pirkanmaan aikuislukiolla on pitkäaikainen kokemus verkostoyhteistyön järjestämisestä. Lukiokoulutuksen yleisenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ruoveden lukio on toiminut syksystä 1999 lähtien ratsastuspainotteisena lukiona, jossa on mahdollisuus yhdistää ratsastus osaksi lukio-opintoja. Ruoveden lukiossa on aloitettu syksyllä 2017 urheiluvalmennuksen painotuslinja. Ratsastuspainotteiselle ja urheiluvalmennuksen linjalle tavoitellaan lähivuosina lisää uusia opiskelijoita Ruoveden ulkopuolelta. Lukiolla on myös laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Petäjä-opisto järjestää kansalaisopistokursseja, antaa taiteen perusopetusta kuvataiteen ja käsityön oppiaineissa sekä tuottaa tilauskoulutusta. Toiminta on alueellista, ja sitä järjestetään Parkanon, ~ 20 ~
Kihniön, Kankaanpään, Honkajoen, Pomarkun ja Karvian kunnissa. Petäjä-opisto on profiloitunut vahvasti kädentaitojen ja kuvataiteen opetuksen järjestämisessä. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetusta musiikin laajan oppimäärän mukaisesti toimialueenaan Parkanon ja Ikaalisten kaupungit sekä Kihniön kunta. Opetusta annetaan musiikkileikkikoulussa, musiikin perustasolla, musiikkiopistotasolla sekä yleisellä osastolla. Musiikkiopistossa valmistellaan uutta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa, joka tulee käyttöön 1.8.2018. Kannamme yhteiskuntavastuuta järjestämällä toimintaa palvelemaan paikallisia koulutus- ja kulttuuritarpeita, lukio-opetusta, taiteen perusopetusta sekä kansalaisopiston opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Musiikkiopiston solistit ja orkesterit sekä kansalaisopiston laulu- ja teatteriryhmät ovat paikallista kulttuurielämää vireyttävää hyvää toimintaa. Koulutustarjonnan ennakointi ja houkuttelevuus ovat vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvassa toiminnassa sisäänrakennettu toimintatapa. Oppilaitosten hallinnon toimintatavat ovat keskeisiltä osiltaan jo varsin yhtenäisiä kuntayhtymän yhtymähallinnon kanssa. Vahvuutena on, että Petäjä-opisto on laatutyön ja kestävän kehityksen huomioimisen edelläkävijä kuntayhtymässä. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueen henkilöstössä on oppilaitosmuodoista riippuen oppilaitosten johtajia, viranhaltijoita, tuntiopettajia ja Ruoveden kunnan yläkoulun opettajia. Henkilöstössä on päätoimisia viranhaltijoita ja työsuhteisia 24 ja sivutoimisia tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä 120. Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä yleissivistävää tulosaluetta johtaa rehtori. Rehtorin apuna toimii osa-aikaisena henkilöstö- ja taloussihteeri. Oppilaitosten johtajat ovat apulaisrehtoreita, jotka toimivat oppilaitostensa toiminnasta vastaavina rehtoreina. Oppilaitoksilla on omat toimistosihteerit. Virkalehtoreita on lukioissa 7. Kansalaisopistossa on 2 virkasuhteista suunnitteluopettajaa ja yksi työsuhteinen koulutussuunnittelija. Petäjä-opiston opetus tapahtuu pääosin noin 90 tuntiopettajan hoitamana. Heidän työsuhteensa on kansalaisopistokäytännön mukaisesti vuoden määräaikaisuuksia, vaikka suurin osa on ollut pitkään työsuhteessa opistoon. Musiikkiopiston opettajissa on 10 virkasuhteessa olevaa päätoimista opettajaa ja 8 osa-aikaista, joista osa on yhteisesti päätoimisia muiden musiikkiopistojen kanssa. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Pienen vakituisen henkilöstön organisaatioissa suurimpia riskejä ovat avainhenkilö- ja turvallisuusriskit. Hajautetussa organisaatiossa tiedonkulkuun liittyy lisäksi omat riskinsä. Palvelujen saatavuutta varmistetaan sijaisjärjestelyillä sekä yhtenäisillä käytännöillä. Talouden suunnittelun riskejä hallitaan ennakoimalla ja korjaavien toimenpiteiden valmistelulla. Turvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Henkilöstösuunnitelma on osa kuntayhtymän henkilöstösuunnitelmaa. ~ 21 ~
Yleissivistävä koulutus, tavoitteet Ylä- Satakunnan musiikkiopisto Petäjä-opisto Pirkanmaan aikuislukio Ruoveden lukio ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS Tavoite 2018 Tavoite 2018 Tavoite 2018 Tavoite 2018 Opiskelijoita 380 2 600 12 85 Tutkintoja / vuosi 15 1 30 Kunnittain Ikaalinen 130 Kihniö 117 Parkano 45 Opetustunnit 10 329 13 500 280 7 500 Valtionosuustunnit 10 329 12 000 280 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKYISYYS Tavoite 2018 Tavoite 2018 Tavoite 2018 Tavoite 2018 (INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN) Opettajien kelpoisuusaste päätoimiset opettajat 90 % 100 % 100 % 100 % Henkilöstön kehittämismittari koulutusmenot/henkilöstömenot 0,8 0,8 0,8 0,8 Työtyytyväisyys (1-5) 4 4 4 4 RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2018 Tavoite 2018 Tavoite 2018 Tavoite 2018 Kustannus/tunti 73 76 Kustannus/opiskelija 1 882 411 374 10 427 Kuntaosuudet 201 380 ~ 22 ~
Yleissivistävä koulutus, tuloslaskelma Yleissivistävä koulutus (ulk+sis) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Toimintatuotot Myyntituotot 1 068 619,82 1 571 718 1 636 869 1 637 1 637 Maksutuotot 278 141,84 260 200 261 000 261 261 Tuet ja avustukset 995 555,19 963 981 932 512 933 933 Vuokratuotot 173,66 0 0 0 0 Muut tuotot 334,21 0 0 0 0 Toimintatuotot yhteensä 2 342 824,72 2 795 899 2 830 381 2 830 2 830 Valmistevarastojen muutos 0,00 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 790 201,23-2 032 459-2 014 535-1 963-1 971 Palvelujen ostot -322 618,54-402 292-405 879-395 -397 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -55 688,57-40 050-39 416-38 -39 Avustukset -27,00 0 0 0 0 Vuokrakulut -152 440,72-180 050-182 407-178 -178 Muut kulut -7 087,58-12 500-12 799-12 -13 Toimintakulut yhteensä -2 328 063,64-2 667 351-2 655 036-2 587-2 598 Toimintakate 14 761,08 128 548 175 345 244 232 Korkotuotot 0,00 0 0 0 0 Korkokulut 0,00 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot/-kulut -38,63 0 0 0 0 Rahoitustuotot/-kulut netto -38,63 0 0 0 0 Vuosikate 14 722,45 128 548 175 345 244 232 Suunnitelmapoistot 0,00 0 0 0 0 Arvonalentumiset 0,00 0 0 0 0 Satunnaiset erät -14 369,09 0 0 0 0 Tilikauden tulos 353,36 128 548 175 345 244 232 Poistoeron muutos 0,00 0 0 0 0 Varausten muutos 0,00 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0,00 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 353,36 128 548 175 345 244 232 Laskennalliset erät (vyörytyserät) -75 524,54-138 087-175 345-244 -232 Tulos vyörytyserien jälkeen -75 171,18-9 539 0 0 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden Ruoveden lukio mukaan kuntayhtymään 1.8.2016 5.3 Ammatillinen koulutus Tulosalueen strateginen kehys Hallitusohjelman mukaiset, suunnitellut rahoituksen leikkaukset tulevat vaikuttamaan kuntayhtymän ja sitä kautta tulosalueen toimintaedellytyksiin koulutuksen järjestämisessä. Tämä on keskeinen riski ja muutos toimintaympäristössä. Tilanteessa, jossa rahoitus supistuu, koulutus on järjestettävä pysyvästi vähenevillä resursseilla pystyen vastaamaan kuitenkin kasvaviin osaamistarpeisiin. Samanaikaisesti ~ 23 ~
koulutuksen tulee olla alueellisesti saavutettavissa ja vastata työelämän sekä yksilöiden osaamistarpeita. Taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttavat todellisen taloudellisen riskin perustehtävän toteuttamiselle. Kuntayhtymän omistajakuntien alueen ikäluokan pienenemisellä on vaikutusta oppilaitoksiin hakeutuvien nuorten määrään ja sitä kautta tarjolla olevan koulutetun työvoiman määrään. Toimintaympäristössä tapahtuva muutos luo merkittävän haasteen tulosalueen toiminnalle. Riittävän opiskelijamäärän turvaaminen on välttämätöntä talouden näkökulmasta, vaikka ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijamäärän vaikutus rahoitukseen vähenee ja suoritettujen tutkintojen sekä järjestetyn koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Keskeisenä strategisena tavoitteena on panostaa koulutuksen vetovoimaan niin, että opiskelijoita saadaan alueen oppilaitoksiin oman toiminta-alueen lisäksi myös koko valtakunnan alueelta. Kuntayhtymässä on useita valtakunnallisia aloja. Esimerkiksi kulttuurialalla ja luonnonvara-alalla on sellaisia ammattialoja, joita ei Suomen muista ammattioppilaitoksista löydy. Näiden alojen valtakunnallisesta vetovoimaisuudesta tulee huolehtia. Sasky tunnetaan myös valtakunnallisesti verkko-opetuksen kehittäjänä ja toteuttajana. Verkko-opetuksen mahdollisuudet tulee huomioida pyrittäessä turvaamaan riittävä opiskelijamäärä ja yksilöllisten opintopolkujen toteutus. Tampereen palvelualan ammattiopiston (TPA) fuusioituminen kuntayhtymään mahdollistaa Saskyn koulutustarjonnan laajenemisen Tampereelle. Oppilaitoksen sijainti Tampereen ydinkeskustassa avaa uudella tavalla valinnan mahdollisuuden Tampereen seudun opiskelijoille. TPA:n mukaantulo kuntayhtymään antaa mahdollisuuden toimia alueella, jolla nuorten ikäluokat kasvavat. Kasvukeskuksessa tarjotun koulutuksen vetovoimaisuus tulee varmistaa. Elinkeinoelämän osaamistarpeet muuttuvat mm. digitaalisuuden ja kansainvälisyyden lisääntyessä eri aloilla ja moniosaamisen vaateiden kasvaessa. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen sekä muutokset koulutuksen rahoituksessa haastavat järjestämään opintoja entistä joustavammin, henkilökohtaisemmin ja nopeammassa ajassa. Opiskelijoiden henkilökohtaisissa osaamisen kehittämissuunnitelmissa huomioidaan heidän aikaisemmin hankkimansa osaaminen, joka lyhentää opiskeluaikaa erityisesti aikuisilla opiskelijoilla. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintojaan entistä laajemmin myös työelämässä. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää toiminnan ja opetuksen sisällön kehittämisen näkökulmasta. Tämä on myös paras keino tulosalueen oppilaitoksille pysyä mukana muutoksessa. Koulutuskuntayhtymän vaikutusalue ulottuu laajalle. Järjestettävillä koulutuksilla parannetaan työelämässä tarvittavaa osaamista alueellisesti ja valtakunnallisesti turvataan osaavan työvoiman saatavuutta erityisesti toiminta-alueellamme toimivissa yrityksissä. Kiinteistöjen osalta toiminnan rakenteellinen kehittäminen ja tiivistäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, joita tulee viedä voimakkaasti eteenpäin. Kiinteistökustannukset eivät saa viedä liikaa resurssia perustehtävältä eli opiskelijoiden oppimiselta. Tulosalueella on panostettava opiskelijoiden osaamisen lisäämiseen erilaisissa vaihtoehtoisissa oppimisympäristöissä tiivistäen opetustoimintaan tarvittavien rakennusten neliömääriä. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Tulosalueella on sitouduttu kuntayhtymän strategiaan ja menestystekijöihin. Tavoitteena on kehittyä edelleen toiminta-alueensa merkittävämpänä toisen asteen koulutuksen toteuttajana ja samalla huolehtia myös yhteiskuntavastuusta koko ikäluokan kouluttajana. Perustehtävänämme on lisätä nuorten ja aikuisten osaamista edistäen työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Yhteiskuntavastuu edellyttää koulutustarjonnan ennakointia ja koulutuksen vetovoimaisuutta. Yhteiskuntavastuu toiminnassa näkyy mm. reagoimisessa maahanmuuttajien kouluttamistarpeeseen ja samalla ~ 24 ~
tiedostaen sen, että onnistunut Valma-koulutus tuottaa tulevaisuudessa potentiaalisia hakijoita tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva organisaatiomuutos nostaa ammatillisen koulutuksen tulosalueen toiminnassa tärkeimmäksi tavoitteeksi aikaisemmin omina tulosalueina toimineiden oppilaitostulosalueiden toiminnan koordinoimisen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Lisäksi toimintavuonna tulee olemaan painopisteenä yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen aikaisemmin kuntayhtymässä omina tulosalueina toimineiden nuorisoasteen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston kesken. Saskyn toimintajärjestelmän jalkauttamista jatketaan oppilaitosten toimiviksi käytännöiksi ja sen myötä oppilaitosten toimintatapojen saattamista yhteneväksi niiltä osin, kuin se on tarpeen strategisen päämäärän saavuttamisessa. Yhteisellä tulosalueella toimiessa oppilaitosten ja niiden henkilöstön välistä yhteistyötä lisätään sekä haetaan aidosti hyviä käytänteitä koko tulosalueen kehittämiseen. Teknologian kehittyessä tieto- ja viestintäteknologia tulevat muuttamaan toimintaympäristöä, kommunikaatiota ja opetusmenetelmiä. Uusien digitaalisten sovellusten käyttöön ottaminen opetukseen ja muuhun työhön on tulosalueen yhteinen tavoite. Opetuksessa kehitetään uusia tapoja järjestää koulutusta yhä tiiviimmässä yhteistyössä yritysten kanssa. Eri oppimismuotoja (mm. verkkoopetus), henkilökohtaisia opiskeluohjelmia, sisältöjä ja ympäristöjä kehitettäessä otetaan huomioon opiskelun joustavuus ajan ja paikan suhteen. Tavoitteena on asiakaslähtöisten koulutuspalvelujen tuottaminen, mikä vastaa ammattitaitoisen työvoiman vaatimuksia. Tavoitteemme on kehittää oppimisympäristöjä ja -ohjelmia niin, että ne soveltuvat itse- ja etäopiskeluun. Parhaimmillaan koulutus kytkeytyy tiiviiksi osaksi yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. Tällöin koulutuspalveluilla ei vain reagoida osaamistarpeisiin, vaan kehitetään yritysten ja työpaikkojen toimintaa. Koulutuksen vetovoimaisuutta lisätään panostamalla joustaviin oppimispolkuihin, jolloin opetusta toteutetaan erilaisten opetuksen menetelmin. Oppimisympäristöt ovat entistä avoimempia ja yksilöllistä oppimista tukevia. Yhteisten aineiden opettajien käyttäminen tulosalueen useassa oppilaitoksessa mahdollistetaan verkkopedagogiikan avulla. Ammatillisen koulutuksen lisäksi tulosalue toimii myös lukion verkkokurssien toteuttajana. Ajanmukaisten oppimisympäristöjen ohella opetusmenetelmien tulee olla asianmukaiset ja nykyaikaiset. Tulosalueen toimintaa kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään huomioiden reformin tuomat mahdollisuudet yhdistää oppisopimuskoulutus ammatillisen perustutkinnon opiskeluun. Opetuksessa huomioidaan erityisesti opiskelijan ohjaus, itsenäisen tiedonhankinnan tukeminen sekä yrittäjyyteen ja itseohjautuvuuteen valmentaminen. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueen ydintehtävänä on osaamispääoman kasvattaminen. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen sekä osaamisen arviointiin. Muuttuva työ edellyttää henkilöstöltä valmiuksia osaamisensa kehittämiseen, itseohjautuvuutta sekä sopeutumiskykyä ja sitoutumista noudattamaan yhteisiä toimintatapoja. Yksikköhinnan leikkaukset haastavat tulosalueella miettimään pienten opetusryhmien yhdistämistä aikaisempaa enemmän ja muiden uusien opetuksen toteutustapojen löytämistä. Muutoksessa on tärkeää varmistaa opetuksen tavoitteiden toteutuminen ajantasaisten tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tukipalveluhenkilöstön työtä tulee muuttamaan uusi organisaatio ja töiden uudelleen järjestely. Henkilöstön tulee kyetä toimimaan muuttuvissa olosuhteissa ja entistä enemmän uudistamaan käytäntöjä työyksiköissään. Henkilöstön osaamista pyritään käyttämään mahdollisimman joustavasti niin, että oppilaitosten käytännöt toimisivat onnistuneesti ja ajallaan. Henkilöstön useiden työtehtävien hallintaan tullaan panostamaan, jotta henkilöstöä voidaan käyttää mahdollisimman kattavasti esim. usean oppilaitoksen töissä. Pyrimme kehittämään ajattelua, jossa henkilöstö on tulosalueen ~ 25 ~
palveluksessa, ei ainoastaan jonkin tietyn oppilaitoksen. Samalla varahenkilöjärjestelmää kehitetään edelleen, jotta henkilöstöä voidaan käyttää tarvittaessa useassa yksikössä sekä useammassa työtehtävässä. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoituksen suuri leikkaus ei voi olla vaikuttamatta tulosalueen henkilöstöön, sillä toimintaa opetuksessa ja tukipalveluissa ei voida järjestää nykyisessä laajuudessaan. Työhyvinvointia seurataan vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tulosten pohjalta. Edellinen henkilöstökysely osoitti henkilöstön kokeman työssäjaksamisen pudonneen edellisvuodesta. Saadun tuloksen perusteella henkilöstön kokeman työhyvinvoinnin parantaminen ja sitä osoittavien tunnuslukujen nostaminen on otettava keskeiseksi toimenpiteeksi tulosaluetta koskevassa henkilöstöpolitiikassa. Ammatillista koulutusta koskevat taloudelliset leikkaukset ja kuntayhtymässä käydyt yt-neuvottelut selittävät osaltaan henkilöstökyselyssä saatua huonoa tulosta, mutta se velvoittaa myös tulosalueen johtoa tekemään voitavansa työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Kuntayhtymän ja tulosalueen kehittäessä toimintojaan saattaa henkilöstö positiivisenkin muutoksen tilanteessa kokea asian ristiriitaisena, koska joutuu luopumaan vanhasta ja on pakotettu oppimaan uutta. Muutoksessa johtaminen vaatii lisää esimiesten osaamista ihmisten johtamiseen. Koettu työhyvinvointi on sidoksissa henkilöstön ryhmäytymiseen ja siksi tulosyksiköissä harjoitettu henkilöstöpolitiikka on keskeinen hyvän työilmapiirin muodostamisessa. Hyvän työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen saavuttamiseksi työkykyä edistävässä toiminnassa keskitytään tulosyksiköiden omaan toimintaan. Organisaation kannalta erilaisten yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden luominen koko kuntayhtymälle tullee helpottamaan työpaineita yksiköissä. Eläköitymisien myötä toimintaa on pyritty järjestelemään ja töitä jakamaan uudelleen niin, ettei uutta henkilöstöä näihin tehtäviin ole pääsääntöisesti palkattu. Jokainen tilanne on kuitenkin tarkasteltava ja arvioitava erikseen. Opetushenkilöstön palkkauksessa kiinnitetään huomiota henkilöstön tietoteknisiinja verkko-opetustaitoihin. Uudet opettajat palkataan tuntiopettajaksi. Tällöin päätoimisuus tai sivutoimisuus määräytyy kunakin lukuvuonna opettajalle tarjottavana olevien opetustuntien mukaan. Tulosalueelle ei ole suunnitteilla uusia tuotteita tai palveluja, jotka vaatisivat merkittäviä rekrytointitarpeita. Toimintaa kehitetään lähivuosina niin, että henkilöstön työtehtäviä laajennetaan ja uusia toteutustapoja otetaan käyttöön. Henkilöstö osallistuu tarvittaviin koulutuksiin, joilla varmennetaan ja päivitetään tarvittava osaaminen. Ammattitaidon kehittymistä tuetaan ja seurataan henkilökohtaisella tasolla. Tämä toteutuu kehityskeskusteluiden yhteydessä, missä määritellään myös uudet tavoitteet seuraavalle toimintajaksolle. Ammatillinen koulutus, tavoitteet ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS Tavoite 2018 Opiskelijavuodet 3 324 Näistä erityisopiskelijavuodet 330 Suoritettujen tutkintojen määrä 1 100 Suoritettujen tyky-passien lkm 320 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKYISYYS (INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN) Tavoite 2018 Opettajien kelpoisuusaste 90 Henkilöstönehittämismittari 1,0 Työtyytyväisyys (1-5) 3 PROSESSIT JA RAKENTEET Tavoite 2018 Työelämän näytöt-% 50 Keskeyttämisaste 12 Läpäisyaste 60 RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2018 Kokonaistulot/opiskelijavuosi 10 095 Kokonaismenot/opiskelijavuosi -9 384 ~ 26 ~
Ammatillinen koulutus, tuloslaskelma Ammatillinen koulutus (ulk+sis) TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 t TS 2020 t Toimintatuotot Myyntituotot 33 711 705,11 31 837 848 32 753 151 32 753 32 753 Maksutuotot 136 282,58 104 015 104 015 104 104 Tuet ja avustukset 2 071 577,40 1 236 384 231 900 232 232 Vuokratuotot 549 037,54 457 200 457 200 457 457 Muut tuotot 124 848,58 9 600 9 600 10 10 Toimintatuotot yhteensä 36 593 451,21 33 645 047 33 555 866 33 556 33 556 Valmistevarastojen muutos 159 139,56 30 000 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -20 183 770,97-19 296 195-18 446 038-17 972-18 051 Palvelujen ostot -5 195 330,64-4 833 208-4 278 479-4 168-4 187 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 621 337,20-4 348 730-4 168 273-4 061-4 079 Avustukset -94 062,41-39 600-37 957-37 -37 Vuokrakulut -915 953,58-1 292 080-1 238 463-1 207-1 212 Muut kulut -508 631,77-521 690-496 208-483 -486 Toimintakulut yhteensä -31 519 086,57-30 331 503-28 665 417-27 928-28 051 Toimintakate 5 233 504,20 3 343 544 4 890 449 5 628 5 505 Korkotuotot 0,00 0 0 0 0 Korkokulut 0,00 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot/-kulut -1 958,21 0 0 0 0 Rahoitustuotot/-kulut netto -1 958,21 0 0 0 0 Vuosikate 5 231 545,99 3 343 544 4 890 449 5 628 5 505 Suunnitelmapoistot -2 563 634,71-2 570 978-2 465 216-2 605-2 782 Arvonalentumiset -933 634,82 0-15 947-306 0 Satunnaiset erät -450 231,34 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1 284 045,12 772 566 2 409 286 2 717 2 723 Poistoeron muutos 343 273,35 77 436 321 526 341 376 Varausten muutos 0,00 200 000 0 0 0 Rahastojen muutos 0,00 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 1 627 318,47 1 050 002 2 730 812 3 058 3 099 Laskennalliset erät (vyörytyserät) -1 511 658,90-1 983 037-3 139 213-2 978-3 030 Tulos vyörytyserien jälkeen 115 659,57-933 035-408 401 80 69 Sitova yhtymäkokoukseen nähden Tampereen palvelualan ammattiopisto kuntayhtymään 1.1.2017 ~ 27 ~
6 KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Sasky-konsernikokonaisuus 6.1 Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille ja osakkuusyhteisöille asetettavat tavoitteet SASKY koulutuskuntayhtymän omistajapolitiikka ja konserniohjeet on hyväksytty joulukuussa 2015 ja päivitetty ohjeistus on menossa yhtymäkokoukseen hyväksyttäväksi 2017 vuoden lopulla. Tytäryhtiöiden tulee soveltuvin osin noudattaa kuntayhtymän omistajapolitiikkaa ja konserniohjeita. Konserniohjaus- ja seurantavastuut on määritelty konserniohjeissa. SASKY koulutuskuntayhtymä ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa myös asettamalla niille tavoitteita talousarviossa. Kuntayhtymän tytäryhtiöistä on laadittu omat tuloskorttinsa, jotka sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Tuloskorteissa määritellään yhtymäkokoustasolla sitovat tavoitteet kyseisille tytäryhtiöille. Vuoden 2018 talousarviossa oma tuloskortti on laadittu Aiko Academy Oy:lle. Osakkuusyhteisöille ei talousarviossa aseteta omia tavoitteita. Osakkuusyhteisöjä kuntayhtymällä on tällä hetkellä vain yksi, Kiinteistö Oy Kuntomäki. Pääsääntö osakkuusyhteisöjen toiminnassa ja seurannassa kuitenkin on, että yhtiöt toteuttavat yhtiöjärjestyksensä mukaista tehtäväänsä ja niiden taloutta hoidetaan terveellä liiketoimintaperiaatteella. ~ 28 ~