SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2019 taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Osaavat luovat MAAILMOJA SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2019 taloussuunnitelma vuosille

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Kehittyvä koulutuskuntayhtymä Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Talousarviovuoden 2018 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Yhteiset palvelut Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille ja osakkuusyhteisöille asetettavat tavoitteet Aiko Academy Oy INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille sekä investointien yhteenveto kohderyhmittäin Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 37

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Kehittyvä koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on vahvistaa suomalaista ammattiosaamista. Sen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Näin vahvistetaan opiskelijoiden työllistymistä ja tuetaan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Uudistettu ammatillinen koulutus vastaa osuvasti ja tehokkaasti yritysten ja työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. SASKY koulutuskuntayhtymä jatkaa vuoden 2018 alusta käyttöön otetun uuden organisaatiomallin toimintojen eteenpäin viemistä ja reformin toimeenpanon toteuttamista. Uuden ammatillisen koulutuksen reformia tukevan organisaatiomallin mukaisesti SASKY koulutuskuntayhtymä on jaettu kolmeen tulosalueeseen: Ammatillinen koulutus, Yleissivistävä koulutus ja Yhteiset palvelut. Yhtymähallituksen tekemän päätöksen mukaisesti koulutuskuntayhtymässä on ammatillisten opettajien osalta siirrytty vuosityöaikaan alkaen. Opettajien työ- ja virkaehtosopimus velvoittaa ammatillisten opettajien osalta siirtymisen vuosityöaikaan. Vuosityöaika on mahdollista ottaa käyttöön alkaen, kuitenkin viimeistään Vuosityöaikajärjestelmä mahdollistaa ns. reformilain mukaisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen. OVTES :n sopimusratkaisun myötä opettajat siirtyvät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään, joka korvaa entiset OVTES:n C-osion koulutusalakohtaiset liitteet ja aikuiskoulutuskeskuksen määräykset. Uudet palvelussuhteen ehdot eivät enää ole sidoksissa esimerkiksi koulutusalaan. Uusi järjestelmä palkitsee yhdenmukaisesti kaikesta opettajan työstä ja mahdollistaa työnantajalle työn teettämisen kesällä, myös esimerkiksi kesälukukausina. Opinto-ohjaajien osalta siirtymäajankohta on Vuosityöaikaan siirtymisen arvioidaan nostavan palkkakustannuksia noin 1-3 %. Vähentyneiden resurssien ja kasvavien haasteiden myötä meidän on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen ja taloudelliseen kohdentamiseen. Kuntayhtymän laaja monimaakunnallinen vaikutusalue mahdollistaa kuntayhtymä- ja oppilaitoskohtaisen koulutuksen suunnittelun niin, että kunkin oppilaitoksen alueen työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon. Ennakoinnin kehittäminen omistajakuntien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa keskustelemalla on oleellisessa asemassa koulutuspaikkojen ja -alojen suuntaamisen suunnittelussa. Uuden koulutuksen järjestämisluvan myötä olemme saaneet laajennetun oppisopimuskoulutuksen sekä työvoimakoulutuksen koulutustehtävät laajaan tarjontaamme. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan Saskyn laajalla toiminta-alueella entistä kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä vankilaopetuksen tehtävä mahdollistaa laadukkaan ja sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti merkittävän vankilakoulutuksen jatkuvuuden. Uusina koulutusavauksina syksyllä 2018 alkoi Tampereen palvelualan ammattiopistossa liiketoiminnan perustutkinto sekä elintarvikealan perustutkinto, leipomoalan osaamisala. Ruoveden lukiossa urheiluvalmennuksen painotuslinjan uutena lajina alkoi elektronisen urheilun valmennus. Kokemäen kaupunki liittyi alkaen SASKY koulutuskuntayhtymän jäsenkunnaksi. Kokemäen kaupungin tekemä euron peruspääomasijoitus ja euron oman pääoman ehtoinen ~ 1 ~

4 sijoitus mahdollistivat Kokemäen yksikön pieneläin- ja puutarhatilojen uusinvestoinnin. Uudet oppimisympäristöt saatiin käyttöön elokuussa Budjetiltaan noin 4,2 miljoonan euron Ikaalisten kauppaoppilaitoksen uudisrakennustyöt Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksen yhteyteen alkoivat syyskuun puolessa välissä ja tavoitteena on, että uudisrakennus valmistuu joulukuun 2019 loppuun mennessä. Ikaalisten kaupunki on tehnyt vuonna 2018 SASKY koulutuskuntayhtymään 1,8 miljoonan euron ja tekee vuonna 2019 vielä euron peruspääomasijoituksen. Peruspääomakorotukset kohdennetaan uuden Ikaalisten kauppaoppilaitoksen toteutukseen. Ikaalisten kaupunki siirtää lukiokoulutuksen järjestämisvastuun SASKY koulutuskuntayhtymälle, jos Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää järjestämisluvan koulutuskuntayhtymälle. Nämä investoinnit vahvistavat osaltaan mahdollisuuksia viedä koulutustehtäväämme laadukkaasti eteenpäin. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Ammatillisen koulutuksen rahoitus on pienentynyt vuosien välisenä aikana keskimäärin prosenttia, ja uuden rahoituslain mukaisia indeksikorotuksia on luvassa aikaisintaan vuonna 2020 kattamaan normaalia kustannustason kasvua. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuoteen Vuosille 2017 ja 2018 yksikköhintojen pieneneminen oli noin 12,5 % vuoden 2016 tasosta. Tämä rahoitustaso tulee koskemaan myös vuosia 2019 ja Kuntaliiton mukaan reformin tuomat lisätehtävät aiheuttavat jopa 80 miljoonan euron lisäkustannukset koulutuksen järjestäjille. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti vuonna 2018 myöntää 34 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen strategiarahoitusta. Strategiarahaa sai 68 koulutuksen järjestäjää. Suurin osa rahoituksesta myönnettiin ammatillisen koulutuksen järjestäjille toimintakulttuurin uudistamiseen reformin tavoitteiden mukaiseksi sekä vastaamaan digitaalisen murroksen tuomiin haasteisiin. Lisäksi strategiarahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjien fuusioita ja ammattitaitokilpailujen järjestämistä. SASKY koulutuskuntayhtymä sai strategiarahoitusta euroa, josta euroa kohdistettiin reformin toimeenpanon tukeen ja euroa ammattitaitokilpailujen järjestämiseen. SASKY koulutuskuntayhtymä järjesti yhdessä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän, Tavastia koulutuskuntayhtymä, Kiipulasäätiön ja Ahlmanin koulun säätiön kanssa Taitaja loppukilpailun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa SASKY koulutuskuntayhtymä järjestää SAKUstars tapahtuman Sastamalassa. Reformin toimeenpanon tukeen osoitettu strategiarahoitus jakaantuu seuraavasti: Tiedolla johtamisen kehittäminen, euroa, maatalousalan koulutuksen ja koulutuksen järjestäjien työnjaon kehittäminen, euroa sekä teknologia-alan koulutuksen valtakunnallinen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa, euroa. Olemme vahvasti toteuttaneet tulevaisuuden osaamistarpeet ennakoivaa työskentelytapaa toimintojen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Virkamiesvalmistelussa olleen tasapainottamispaketin kiinteistöselvitykseen liittyen on SASKY koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus kokouksessaan päättänyt myydä Ikaalisten kauppaoppilaitoksen ja ns. Keltaisen koulun sekä oppilaitosalueelle kuuluvan tontin Vivela Oy:lle. Omistusoikeus siirtyi ostajalle alkaen. Sasky on vuokrannut kyseisestä kiinteistökokonaisuudesta tarvittavat tilat siihen saakka, kunnes Ikaalisen kauppaoppilaitoksen uudisrakennus Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kampuksella on valmis. SASKY koulutuskuntayhtymän tasapainottamispakettiin liittyneen kiinteistöselvityksen pohjalta asetetut tavoitteet on täten saatu toteutettua. Talousarviomme keskeisimpiä tavoitteita vuonna 2019 ~ 2 ~

5 tulee olemaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon jatkaminen, toiminnan sopeuttaminen olemassa olevien resurssien mukaisesti sekä toimintojen yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt kilpailuttaa siivous- ja kiinteistöhuollon yhteistyöyrityksen kokonaisuuden. Siivous- ja kiinteistöhuollon yhteistyöyrityksen kokonaisuuden kilpailuttaminen toteutetaan lokakuussa Nokian kaupungin eroaminen SASKY koulutuskuntayhtymästä ja sen aiheuttamat toimenpiteet tuovat oman haasteensa. Nokian kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt erota SASKY koulutuskuntayhtymästä alkaen. Nokian kaupungin kanssa on käyty neuvotteluja korvausperusteista sen erotessa SASKY koulutuskuntayhtymästä, mutta yhteistä näkemystä asiassa ei ole löytynyt. Nokian kaupunki on vienyt asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Uuden ammatillisen koulutuksen lain myötä ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin yhteen järjestämislupaan, joka kattaa entiset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen luvat. SASKY koulutuskuntayhtymän tavoitteelliseksi opiskelijavuosimääräksi vuodelle 2018 vahvistettiin 3569 opiskelijavuotta, josta 44 opiskelijavuotta suunnattiin työvoimakoulutukseen. Järjestämisluvan mukainen vähimmäisopiskelijavuosimäärä on Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäsuoritepäätökset saatiin , jossa SASKY koulutuskuntayhtymälle myönnettiin vuoden 2018 talousarvion määrärahasta 70 opiskelijavuotta ja vuoden lisätalousarvion perusteella 50 opiskelijavuotta, josta 30 työvoimakoulutukseen. SASKY koulutuskuntayhtymän lopulliseksi tavoitteelliseksi opiskelijavuosimääräksi vuodelle 2018 vahvistettiin 3689 opiskelijavuotta, josta 74 opiskelijavuotta osoitettiin työvoimakoulutukseen. Lisätalousarvion perusteella myönnettiin myös euroa perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena pilottikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Koulutuksen järjestäjät saavat marras-joulukuussa päätöksen vuoden 2019 tavoitteellisesta opiskelijavuosimäärästä. Tästä johtuen vuoden 2019 toimintaa ja taloutta suunnitellaan hyvin pitkälle oletusten varassa. Vuoden 2019 talousarvion tavoitteena on nollatulos. Mahdollinen sote- ja maakuntauudistuksen myötä toisen asteen koulutuksen merkitys kunnissa kasvaa merkittävästi. Maakunnissa on nyt ja tulevaisuudessa panostettava kokonaisvaltaiseen kehitystyöhön, niin opetuksen kuin myös tuotekehitystoiminnan osalta. Yhteishankkeet kehittävät ja syventävät eri koulutusmuotojen yhteistyötä sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävää vuoropuhelua. Tämä kehittää maakunnan koulutustarjontaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä vahvistaa yhteistyötä yhteisen innovaatiotoiminnan toteuttamiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on noin 2,4 miljoonan euron Pirkanmaan 3D-tulostuksen osaamiskeskittymän kehittämistyö yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Tätä yhteistyötä tulee jatkossakin vahvistaa. Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Oppisopimuskoulutus on merkittävästi lisääntynyt toiminta-alueellamme. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä hankkeita ja näin varmistamme koulutuskuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Laajempi lukioreformi siirtyy uuden hallituksen koulutuspoliittisiin linjauksiin. Yleissivistävän koulutuksen osalta varaudumme vahvemmin etenevään lukioreformiin ja tähän liittyen olemme valmiita vuoropuheluun jäsenkuntiemme kanssa. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja ~ 3 ~

6 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Maan hallitus on sopinut vuosien julkisen talouden suunnitelmasta 11. huhtikuuta. Hallitus edistää kasvua panostamalla koulutukseen ja osaamiseen. Työllisyyttä vahvistetaan helpottamalla nuorten työttömien työllistämistä, lisäämällä muuntokoulutusta ja lisäämällä TE-toimistojen resursseja. Hallitus lisää palveluja ja etuuksia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Suomen ripeän talouskasvun myötä työttömyys voisi alentua entistä nopeammin. Samanaikaisesti kuitenkin osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampi löytää. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus on jo käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia uudistuksia. Lisäksi maakuntien vastuulle tulevilla kasvupalveluilla edistetään työvoiman saatavuutta. Näillä toimilla pyritään turvaamaan osaava työvoima. Hallitus on päättänyt käynnistää vuonna 2018 kertaluonteisia nopeita toimenpiteitä. Näillä pyritään takaamaan riittävä työvoima yrityksille sekä helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta, jotta työnhakijat ja työpaikat kohtaisivat. Päätetyt toimet liittyvät työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä etenkin yritysten koulutustarpeisiin aloilla, joilla on pulaa osaajista ja jotka ovat keskeisiä kasvun kannalta. Toimenpiteisiin varataan lisäbudjetissa yhteensä 54 miljoonaa euroa, joista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa. Hallitus tehostaa ja lisää volyymia yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin sekä kasvupalvelukokonaisuuksia. Tähän varataan 24 milj. euroa. ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin varataan 10 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvoimapoliittista koulutusta ja toteutetaan pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin. Tähän varataan 16 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on kehittää voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien tarpeisiin. Luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen osa-aikaista ja joustavaa koulutusta lisätään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2 miljoonalla eurolla. Heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdistetaan 2 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellun jatkuvan oppimisen uudistuksen (Osaava Suomi). Ammatillisen koulutuksen uudistuksen sekä työvoima- ja kasvupalvelukoulutusten joustavuutta hyödynnetään ja korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä avataan sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tutkinnon osien tai sitä pienempien kokonaisuuksien (moduulien) suorittaminen on avointa ja joustavaa. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään. Työn ohessa tapahtuvan opiskelun sekä jatko- ja täydennyskoulutusten lisäämiseksi arvioidaan opintovapaa- ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön uudistustarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä käynnistetään jatkuvaa oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuus. Se yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut. Hanke käynnistetään nykyrahoituksella. Hallitus pyrkii toteuttamaan lukiokoulutuksen uudistuksen. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona ~ 4 ~

7 sekä vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö ja kansainvälisyys lisääntyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,4 miljardia euroa määrärahoja valtion vuoden 2019 talousarvioehdotukseen. Yleissivistävään koulutukseen, taiteen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 924 miljoonan euron määrärahaa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään 155 miljoonan euron määrärahaa. Lukio- ja ylioppilastutkintouudistuksen toteutukseen esitetään 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Lukiokoulutuksen, ml. lukiokoulutukseen valmistava koulutus, valtionosuusrahoitus vuodelle 2019 on 160,2 miljoonaa euroa ja kuntaosuus huomioiden lukiokoulutuksen kokonaisrahoitus on 600,5 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2019 yhteensä 838 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusosuus mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan rahoitusta kaikkiaan lähes 1,8 miljardia euroa. Koulutustarjonnan lisäykseen osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennettavaa 9,4 miljoonan euron lisärahoitusta jatketaan. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja sitä tuetaan edelleen 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään asteittain tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, jonka vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 29,3 miljoonalla eurolla. Hallitus on lisäksi sopinut, että vuoden 2018 II lisätalousarviossa kohdennetaan 10 miljoonaa euroa nopeavaikutteisiin toimiin ammatillisessa koulutuksessa osaajapulaan vastaamiseksi. Opintotukeen esitetään yhteensä 586 miljoonan euron määrärahaa, josta opintorahan osuus on 421 miljoonaa euroa. Opintotukeen esitetään sisällytettäväksi oppimateriaalilisä, johon olisi oikeus pienituloisen perheen alle 20-vuotiaalla lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijalla. Lisäksi ehdotetaan lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiajan pidentämistä kuukaudella sekä vanhempien tuloja koskevan tulokäsitteen muutosta ja tulorajojen korotusta kustannusneutraalisti. Lähteet: Julkisen talouden suunnitelma vuosille Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle Koulutusyhteistyö SASKY koulutuskuntayhtymä jatkaa omien hyvien käytänteiden yhteensovittamista ja sitä kautta varautuu vuosien toisen asteen koulutukseen kohdistuviin valtion säästötoimenpiteisiin. Oleellisena osana yhteensovittamisessa ovat myös oppimisympäristöt ja kiinteistökokonaisuuksien hallinta ja rationalisointi huomioiden tulevaisuuden osaamisvaatimukset. Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien osalta syvennetään ja kehitetään yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa amkesutoimintaa luomalla yhteiset toimintamallit. Koulutusyhteistyö vahvistui entisestään Taitaja loppukilpailun järjestämisen myötä yhdessä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän, Tavastia koulutuskuntayhtymä, Kiipulasäätiön ja Ahlmanin koulun säätiön kanssa. Taitaja-kilpailut tähtäävät ammatillisen osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen sekä tunnetuksi tekemiseen. Kilpailujen avulla parannetaan ammatillisen koulutuksen arvostusta sekä kannustetaan nuoria yrittäjyyteen ja oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Kilpailujen järjestämisellä pyritään myös yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa varmistamaan osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessakin. Näin ~ 5 ~

8 olemme olleet kantamassa vastuuta ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja sen vetovoiman parantamisesta paitsi alueellamme niin myös valtakunnallisesti. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät ovat osa koulutustehtäväämme. Koulutuksen suunnittelussa asiakaslähtöisyys määrittelee suunnittelun lähtökohdat. SASKY koulutuskuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Yhteistyökumppanit osallistuvat koulutuskuntayhtymän toteuttamiin koulutusohjelmiin, hankkeisiin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, joiden tavoitteena on viedä eteenpäin asiakas- ja yrityslähtöistä koulutuspalvelua. Tiivis yhteistyö alueen yrittäjien kanssa mahdollistaa tarvelähtöisen koulutuksen ja hankittujen koneiden, laitteiden sekä kokonaisten oppimisympäristöjen tehokkaan ympärivuotisen käytön. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja tukeminen kouluttamalla osaavaa henkilöstöä. Työelämän kanssa yhteisesti hankitut oppimisympäristöt takaavat opiskelijalle ammatissa tarvittavien ajanmukaisten tietojen ja taitojen oppimisen. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä työelämäyhteistyöllä on suuri merkitys. Osaamisen työelämävastaavuuden parantuminen, opetuksen ja oppimisen monimuotoistuminen sekä laajenevat oppimisympäristöt ovat kaikki vahvan työelämäyhteistyön hedelmiä. Koulutus- ja yritysyhteistyö on entisestään vahvistunut Aiko Academy Oy:n omistuspohjan laajentumisen myötä valtakunnallisesti toimivien yritysten lähtiessä omistajina mukaan koulutusyhteistyöhön. Pihlajalinna Oyj, LähiTapiola Pirkanmaa, Lassila & Tikanoja Oyj sekä Smile Education Oy ovat allekirjoittaneet Aiko Academy Oy:n osakassopimuksen. Yritysten omat koulutustarpeet ovat olleet lähtökohtana yhteistyön syventämiselle. Ennen omistuspohjan laajentumista SASKY koulutuskuntayhtymä omisti yhtiön koko osakekannan. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tullut uusi laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjän ja työelämän kumppanuutta. Aiko Academy Oy:n, SASKY koulutuskuntayhtymän ja yritysten välinen kumppanuus on yksi hyvä esimerkki juuri tämän tyyppisestä yhteistyöstä. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat SASKY koulutuskuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Kokemäki, Multia, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärät, opiskelijavuosiennuste, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: ~ 6 ~

9 Jäsenkunta Asukasmäärä Opisk. Vuodet Peruspääoma Omistus -% Ennuste Huittinen ,59 3,33 Hämeenkyrö ,18 6,21 Ikaalinen ,10 20,92 Juupajoki ,52 1,02 Keuruu ,51 2,62 Kihniö ,91 1,56 Kokemäki ,33 1,98 Multia ,39 0,37 Mänttä-Vilppula ,45 16,34 Parkano ,26 6,71 Punkalaidun ,31 1,51 Ruovesi ,38 1,16 Sastamala ,78 36,27 Tampere YHTEENSÄ ,70 100,00 Tampereen kaupunki ei ole SASKY koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, mutta kaupungissa toimii Saskyyn fuusioitunut Tampereen palvelualan ammattiopisto. 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vielä vuonna 2018, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu ja jää alle kahteen prosenttiin. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Investoinnit pysyvät talouskasvua tukevina, vaikka rakennusinvestoinnit alenevat ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Hyvä suhdannetilanne pienentää julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta. Myös hallituksen päättämät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta. Julkisen talouden rahoitusasema lähes tasapainottuu vuoteen 2020 mennessä ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu alle 60 prosentin ensi vuonna. Maailman BKT:n kasvu on nopeimmillaan vuonna Korkeasuhdanne jatkuu lähivuosina, mutta monet ennakoivat indikaattorit viittaavat maailmantalouden kasvun lievään hidastumiseen. Myös maailmankaupan kasvu on nopeimmillaan vuonna Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat v työllisten määrän 1,9 % edellisvuotta korkeammaksi, jolloin työllisyysaste nousee 71,2 prosenttiin. Ennuste vuoden 2018 inflaatioksi on 1,1 % kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Tänä vuonna inflaatiota nostavat lähinnä palvelu-, elintarvike- ja energiahintojen nousu. Tavaroiden hintojen muutokset hidastavat inflaatiota tänäkin vuonna. Sen sijaan muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,3 0,4 prosenttiyksikköä. Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,8 prosenttiin. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v Tämä johtuu erityisesti uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien kääntymisestä laskuun. Lisäksi suurten metsäteollisuushankkeiden investointipäätöksiä on siirretty eteenpäin. ~ 7 ~

10 Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen. Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun viime vuosiin verrattuna nopeana. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu inflaation kiihtyessä, mikä hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Bruttokansantuotteen kohtuullisen nopeana jatkuva kasvu ja reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitävät työvoiman kysyntää ennustejaksolla. Työttömien ja piilotyöttömien suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua. Yksittäisillä toimialoilla pula osaavasta työvoimasta voi jo muodostua kasvun esteeksi. Työllisten määrä kasvaa 1,0 % v ja 0,7 % v Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin v ja edelleen 72,6 prosenttiin v Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,7 %. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu tasaantuu. Inflaation nopeutuminen hidastaa reaalista käyttävissä olevien tulojen kasvua, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Inflaatiopaineet pysyvät maltillisina ennustejaksolla, vaikka kansantaloudessa onkin vähemmän vapaita resursseja tuotantokuilun sulkeutuessa ja tuotannon vähitellen ylittäessä arvioidun potentiaalisen tasonsa. Vuosina 2019 ja 2020 kansallisen kuluttajahintaindeksin odotetaan nousevan 1,4 % ja 1,6 %. Julkisen talouden alijäämä pienenee ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee lähivuosina hyvän talouskasvun siivittämänä. Julkinen talous on pitkän heikon talouskehityksen kauden jäljiltä kuitenkin edelleen selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa haavoittuvammassa tilassa. Puskurit tulevien menopaineiden ja taantumien varalle ovat vielä hyvin ohuet. Väestön ikääntyminen luo paineita julkiseen talouteen ensi vuosikymmenellä, kun erityisesti hoito- ja hoivamenojen kasvu jatkuu nopeana. Valtiontalous on julkisen talouden alasektoreista alijäämäisin. Paikallishallinto pysyttelee myös lievästi alijäämäisenä. Myös vuonna 2020 mahdollisesti aloittava maakuntahallinto on alijäämäinen. Maakuntahallinnon alijäämä johtuu pitkälti sairaanhoitopiirien monista jo aikaisemmin päätetyistä toimitilainvestoinneista, jotka siirtyvät maakuntien tilakeskukselle. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu aavistuksen lähivuosina. Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus kesä 2018, julkaisu 20a 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategia ohjaa kuntayhtymän henkilöstötavoitteita. Henkilöstötoiminnoissa strategisista keihäänkärjistä erityisesti yhteinen toimintatapa tulee olemaan myös vuoden 2019 keskiössä. Tähän pyritään yhtenäistämällä prosesseja esimerkiksi rekrytoinnin, kehityskeskusteluiden ja riskien hallinnan osalta. Yhteisiä toimintamalleja luodaan yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kesken. Ammatillisen koulutuksen taloudellisten resurssien niukkeneminen, ammatillisen koulutuksen reformi sekä ammatillisten opettajien vuosityöajan käyttöönotto ovat isoja muutoksia, jotka näkyvät henkilöstön työssäjaksamisessa myös vuonna Samoin henkilöstön keski-iän nouseminen ja toisaalta esimerkiksi digitalisaatio luovat haasteita, joihin työnantaja pyrkii vastaamaan henkilöstön työssäjaksamiseen ja työurien pidentämiseen tähtäävillä keinoilla. Keskeisenä tavoitteena on edelleen myös strategisen osaamisen johtamisen käynnistäminen kuntayhtymässä sekä tämän kytkeminen ~ 8 ~

11 henkilöstösuunnitteluun. Tällä pyritään siihen, että kuntayhtymässä on riittävästi oikeanlaista osaamista myös jatkossa. 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio ~ 9 ~

12 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Saskyn strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupiin sekä arviointiin asiakkaiden ja sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Strategian valmistelu tehtiin yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä työ- ja elinkeinoelämän), henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntayhtymän hallitus ja johto tarkastelevat strategiaa ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneiden laki- ja säännösmuutosten johdosta loppuvuonna 2018 ja tekevät siihen tarvittavat tarkennukset. Strategisia tavoitteita tarkennetaan strategiakaudella myös tulosalue- ja yksikkökohtaisilla kehittämistavoitteilla ja - toimenpiteillä sekä talousarvioilla. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sasky on uudistuskykyinen, työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Saskyn järjestämä koulutus tukee opiskelijan elinikäistä osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä. Työelämälähtöinen ja laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän ammattitaitoinen henkilöstö toteuttaa ja kehittää työelämälähtöistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio Sasky on jatkuvasti uudistuva, valtakunnallisesti arvostettu osaamisen edelläkävijä. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 10 ~

13 Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, vastuullisuus ja avoimuus Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Kriittiset menestystekijät ohjaavat toimintaamme keskittymään tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeisiin osa-alueisiin. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet sitoutunut asiakas, hallittu kasvu ja uudistuminen sekä yhteinen toimintatapa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2019 Valtakunnallisten rahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi kuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosalueet ja -yksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi. ~ 11 ~

14 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen koulutukseen määräytyy pääosin opiskelijavuosien perusteella. Opiskelijavuodet vahvistetaan koulutuksen järjestäjälle kokonaismääränä koko ammatillisen koulutuksen osalta. Tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä, johon rahoitus perustuu, vahvistetaan kuitenkin vasta marras-joulukuussa, joka aiheuttaa haasteita talousarvion laadinnalle. Järjestämisluvan mukainen opiskelijavuosien vähimmäismäärä on Tavoitteellista opiskelijavuosimäärää ei voi vahvistaa tämän määrän alle. Rahoituksen määräytymisen perusteena ovat viisi kustannusryhmää, joihin järjestettävät tutkinnot on sijoitettu. Oman kustannusryhmänsä näiden lisäksi muodostaa vielä ns. Valma-koulutus. Edellä kerrotun perusrahoituksen osuus myönnettävästä rahoituksesta vuosina 2018 ja 2019 on 95 % ja suoritusrahoituksena myönnetään 5 % rahoituksesta. Tähän vaikuttavat suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrät. Vuodesta 2020 lähtien mukaan tulee ns. vaikuttavuusrahoitus, jonka osuus tuolloin on 10 %. Samana vuonna perusrahoituksen osuus laskee 70 %:iin ja suoritusrahoituksen osuus nousee 20 %:iin. Perusrahoitusta voidaan korottaa harkinnanvaraisesti koulutuksen järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä johtuen. Erityiset syyt liittyvät pääsääntöisesti toiminnan taloudellisiin edellytyksiin. Lisäksi koulutuksenjärjestäjillä on mahdollisuus hakea erikseen toiminnan kehittämiseen nimettyjen painopistealueiden mukaisesti strategiarahoitusta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskettu vuoden 2019 osalta noudattaen vuoden 2018 rahoituksen tasoa ilman lisärahoituspäätöksiä, harkinnanvaraista rahoitusta sekä strategiarahoitusta. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi on arvioitu 5906,15 (6145,01 v. 2018) euroa, taiteen perusopetuksen opetustuntihinnaksi 76,86 (76,96 v. 2018) euroa ja kansalaisopiston opetustuntihinnaksi 84,66 (82,91 v. 2018) euroa. Palkkamenojen osalta palkkojen sopimuskorotuksiin on varauduttu 2,16 %:n korotuksella. Kilpailukykysopimuksen mukaiset leikkaukset lomarahoissa ja henkilösivukuluissa on huomioitu. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti Yhteiset palvelut, Yleissivistävä koulutus ja Ammatillinen koulutus. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 12 ~

15 Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen sekä kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Sasky tuloslaskelma (ulk+sis) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 t TS 2021 t Toimintatuotot Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , Muut tuotot , Toimintatuotot yhteensä , Valmistevarastojen muutos , Valmistus omaan käyttöön 817, Toimintakulut Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Vuokrakulut , Muut kulut , Toimintakulut yhteensä , Toimintakate , Korkotuotot 21, Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoitustuskulut , Rahoitustuotot/-kulut netto , Vuosikate , Suunnitelmapoistot , Arvonalentumiset , Satunnaiset erät 0, Tilikauden tulos , Poistoeron muutos , Varausten muutos , Rahastojen muutos 0, Tilikauden yli-/alijäämä , Laskennalliset erät (vyörytyserät) 0, Tulos vyörytyserien jälkeen , Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 13 ~

16 Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 t TS 2021 t Toimintakateprosentti 6,3 % 4,8 % 5,9 % 6,6 % 7,0 % Vuosikateprosentti 77,2 % 51,5 % 69,9 % 68,9 % 71,3 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat mm. lainakannan muutokset. Näiden rahavirtojen yhteissumma osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muutoksen. Talousarvio- ja suunnitelmavuosille ei ole budjetoitu lisälainojen nostamista. Lopullinen lainatarve riippuu vuosikatteen ja investointihankkeiden toteumista. Rahoituslaskelma, TP2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 t TS 2021 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , Satunnaiset erät 0, Tulorahoituksen korjauserät , Investointien rahavirta Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, Pysyvien vastaavien hyödykk. luov. tulot , Investointien myyntivoitot/-tappiot , Toiminnan ja investointien nettorahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0, Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys 0, Oman pääoman muutokset , Muut maksuvalmiuden muutokset ,43 Rahoituksen nettorahavirta , Rahavarojen muutos , * Rahavarat , Rahavarat , Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~

17 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 t TS 2021 t Lainanhoitokate (>1) 3,3 0,9 6,2 7,0 7,7 Kassan riittävyys, pv (14-30 pv) 89,3 60,6 46,0 41,3 47,5 Rahoituslaskelman ja sen tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Omistajakunnat osallistuvat suurten investointihankkeiden rahoittamiseen oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla. Oman pääoman muutoksessa on talousarviovuodella 2019 budjetoitu Kokemäen kaupungin kolmas ja viimeinen osuus peruspääoman korotuksesta ja muun pääoman ehtoinen sijoitus sekä Ikaalisten kaupungin ennakoitu peruspääoman korotus Taloussuunnitelmavuonna 2020 oman pääoman muutos muodostuu Sastamalan kaupungin arvioidusta peruspääoman korotuksen ensimmäisestä erästä ja Kokemäen muun pääoman ehtoisesta sijoituksesta Vuodelle 2021 on arvioitu Sastamalan kaupungin peruspääoman korotuksen toinen erä Omistajakuntien omaan pääomaan tekemät sijoitukset ovat suurten investointien toteuttamisen edellytys. 4.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto YHTEENVETO TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOISTA JA TULOARVIOISTA Sito- Määrärahat Tuloarviot Toimintakate vuus Talousarvio Talousarvio Talousarvio N Menot Tulot Kate/jäämä B KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteiset palvelut N Yleissivistävä koulutus N Ammatillinen koulutus N TULOSLASKELMAOSA Korkotuotot B 0 Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B INVESTOINTIOSA Rakentaminen N Kalusto-, laite- ja muut hankinnat N RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäys B 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 0 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys B Lyhytaikaisten velkojen muutos B Oman pääoman muutokset B Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen KAIKKI YHTEENSÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio ~ 15 ~

18 4.6 Talousarviovuoden 2019 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2019 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään yhtymähallituksen ja yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2019 on laadittu ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen osalta kuluvan vuoden tavoitteellisten opiskelijavuosien (3569) rahoitustasolla, sillä vuoden 2019 tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä vahvistetaan vasta marras-joulukuussa Rahoituksessa ei ole huomioitu mahdollisesti saatavaa strategiarahoitusta. Lukion, Petäjäopiston ja musiikkiopiston valtionosuusrahoitus on laskettu alustavan valtion talousarvioehdotuksen 2019 mukaisilla tiedoilla. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 16 ~

19 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Yhteiset palvelut Kuntayhtymän yhteisten palveluiden tulosalueen tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta tulosalueiden ja -yksiköiden käyttöön sekä ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Kuntayhtymän yhteisten palveluiden tulosalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto Taloushallintopalvelut taloushallintopalvelut hankintatoimi Viestintä ja markkinointipalvelut viestintä ja markkinointi Kiinteistönhallintapalvelut kiinteistönhallintapalvelut Hallintopalvelut yleishallinto Henkilöstöhallintopalvelut henkilöstöhallinto työsuojelu yhteistoiminta ja luottamusmiestoiminta työterveyshuolto tyhy-toiminta ja henkilökunnan virkistys Laadunhallinta ja opiskelijahallintopalvelut laadunhallinta opiskelijahallintopalvelut Tietohallintopalvelut Hanketoiminta hanketoiminta, hallinto kansainvälisyystoiminta OPH:n hankkeet ~ 17 ~

20 ESR-hankkeet EAKR-hankkeet EMKR-hankkeet muut projektit ja hankkeet Tulosalueen strateginen kehys Kuntayhtymän yhteisten palveluiden keskeisimpänä tehtävänä on taata kuntayhtymän tukipalveluiden laatu ja riittävyys kuntayhtymän johdon, yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, hankintatoimen, viestinnän ja markkinoinnin, kiinteistönhallintapalveluiden, laadunhallinnan, opiskelijahallinnon, hanketoiminnan, kansainvälisyystoiminnan sekä tietohallinnon osalta. Suurimpana haasteena yhteisillä palveluilla on edelleen vastaaminen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin ja haasteisiin. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen ja -mallien rakentamista, uudella tavalla toimimaan oppimista sekä osittain uusien sisäisten yhteistyöverkostojen rakentamista. Varsinkin opiskelijahallinnon ja taloushallinnon puolella prosesseja ja toimintatapoja päivitetään reformin mukaisiksi. Ammatillisen koulutuksen uudistusten toteutuksessa laadunhallinnan merkitys korostuu. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kuntayhtymän yhteisissä palveluissa pyritään uudistumiseen kehittämällä tulosalueen vastuulla olevia palveluita pitkäjänteisesti niin sisäiset kuin ulkoiset asiakkaat huomioiden. Viestinnän vahvistamiseksi uudistetaan kuntayhtymän verkkosivut sekä lisätään näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa vuoden 2019 aikana. Tulosalueen keskeisimpänä tavoitteena nähdään edelleen vastaaminen ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin haasteisiin sekä yhteiset toimintatavat. Yhteisillä toimintatavoilla pystymme toimimaan vastuullisesti, tasapuolisesti ja hyödyntämään ison organisaation mittakaavaedut toiminnan tehostamisessa. Yhteisillä toimintatavoilla takaamme myös työntekijöidemme tasa-arvoisen kohtelun ja lisäämme henkilöstön sitoutumista ja yhteisöllisyyttä. Yleishallinnon osalta vuoden 2019 keskeisimpiä tavoitteita on asianhallinnan kokonaisuuden kehittäminen ja mm. tiedonhallintamallin laatiminen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkuu vielä vuonna 2019 sen mukaisesti miten OPH:n ohjeistus muuttuu. Opinnoista ja niiden etenemisestä sekä opiskelijapalautteesta saatavan tiedon käsittelyä kehitetään ja laadunhallinnan menettelyitä päivitetään. Henkilöstöhallinnon osalta vuoden 2019 tavoitteina on ammatillisten opettajien vuosityöaikaan siirtymisen osalta tilanteen vakiinnuttaminen ja uuden työaikamuodon omaksumisen tukeminen niin henkilöstö- kuin palkkahallinnon osaltakin. Esimiesten koulutuksiin ja osaamisen lisäämiseen keskitytään edellisen ohella. Lisäksi henkilöstö- ja palkkahallinto valmistautuu kansallisen tulorekisterin käyttöönottamiseen. Hanketoiminnassa keskitytään vuonna 2019 kuntayhtymän perustehtävää, strategisia tavoitteita ja päämääriä toteuttaviin ja tukeviin sekä innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla lisätään yhteistyötä ja kehitetään työelämälähtöistä koulutusta seudullisen kehittämisen näkökulmasta. Kansallisella rahoituksella toteutettavat hankkeet pohjautuvat strategiaan ja niiden vaikuttavuutta kehitetään edelleen koko yhtymän tasolla. OPH:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden koordinointia selkeytetään edelleen ja tulosten hyödyntämistä koko yhtymässä vahvistetaan. Johtoryhmän roolia kehittämishankkeiden koordinoinnissa vahvistetaan toimintajärjestelmän osana hyväksytyn prosessin mukaisesti. Pääpaino kansallisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa on reformiin liittyvissä teemoissa kuten digitalisaatio, yksilölliset opintopolut ja osaamisperusteisuus. Kuntayhtymän kansainvälisyysosaamista ja -valmiuksia kehitetään KV-strategian pohjalta liittyen sekä koulutusvientiin että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuteen sekä koko organisaation ~ 18 ~

21 kansainvälisyyteen. Uusi KV-strategia on laadittu vuoden 2017 aikana. Venäjä-yhteistyötä erityisesti Pietarin Sokos -hotellien kanssa vahvistetaan ja liikkuvuuksissa hyödynnetään Venäjä-verkoston rahoitusta. Tulosalueen henkilöstö Kuntayhtymän yhteisissä palveluissa henkilöstön määrä tulee pysymään koko lailla samalla tasolla kuin vuonna Yhteisten palveluiden henkilöstö on toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa tehtävien luonteen ja jatkuvuuden vuoksi. Henkilöstön määrä on yhteisissä palveluissa edelleen suhteellisen pieni verrattuna vastaavan kokoisiin muihin koulutuskuntayhtymiin. Työmäärä suhteessa henkilöstön määrään nähden aiheuttaa haasteita henkilöstön jaksamiselle. Yhteisissä palveluissa on jatkossakin hyvin osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Tehtävänkuvien selkeyttämisellä on pyritty osaamisen syventämiseen ja myös työhyvinvoinnin parantamiseen. Lainsäädännölliset ja toiminnalliset muutokset edellyttävät henkilöstön riittävää ammatillista täydennyskoulutusta. Yhteisissä palveluissa painotetaan edelleen niin tulosalueen sisäistä kuin muiden tulosalueiden välillä tapahtuvaa hyvää yhteistyötä ja tavoitteena on mm. sisäisten verkostojen rakentaminen eri substansseittain. Tällä pyritään sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen, mahdollisten ongelmien välttämiseen sekä niiden ilmaantuessa niihin puuttumiseen riittävän ajoissa, joilla kaikilla nähdään osaltaan olevan merkityksensä työhyvinvoinnin parantamiseen niin tulosalueen kuin koko kuntayhtymän henkilöstön osalta. Yhteiset palvelut, tavoitteet UUDISTUMINEN JA TYÖKYKYISYYS Tavoite 2019 (INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN) Henkilöstön kehittämismittari koulutusmenot/henkilöstömenot 0,7 Työtyytyväisyys (1-5) 4 ~ 19 ~