LogAl PROJEKTISUUNNITELMA 1 0. 03. 2005. Forssan ammatti instituutti, hallinnoija



Samankaltaiset tiedostot
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

PROJEKTISUUNNITELMA

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Ennakointikamari LVIS

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

Helsingin tekniikan alan oppilaitos HELTECH

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

OPPISOPIMUSFOORUMI

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

ChiNet-verkosto. Ensimmäinen delegaatiomatka lokakuussa PIRKOn aloitteesta alkanut: Vetovastuu 2009 syksyyn PIRKOlla, nykyään TAIlla

Laajennettu työssäoppiminen

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

OPSO TOP VÄLKKY-hankesuunnitelma

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle kyselyn analyysi. Vastuuta ottamalla opit 3 hanke Päivi Kukkonen Ylivieskan ammattiopisto

PALAUTE- JA SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

MINÄ TYÖPAIKKAOHJAAJANA

NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Työssäoppimisen toteuttaminen

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

Sähköalan uudet perustutkinnot Lauri Kurvonen Helsinki

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Opetussuunnitelma alkaen

MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP. Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Opinnollistaminen yhteistyö ja osaamisen

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen

Kestävän kehityksen strategia

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

PedaVälkky hanke

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Transkriptio:

LogAl PROJEKTISUUNNITELMA 1 0. 03. 2005 Forssan ammatti instituutti, hallinnoija Mukana toteutuksessa Koulutuskeskus Tavastia Riihimäen ammattioppilaitos Salon ammattioppilaitos Vakka Suomen ammatti instituutti

SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustatietoja 1.1. Yleistä 1.2. Tulevaisuuden näkymät 2. Projektin tavoite 2.1. Työssäoppiminen 2.2. Opetusmateriaali 2.3. Muut tavoitteet 3. Yhteistyökumppanit 4. Toteutus 4.1. Työssäoppiminen 4.2. Muu toiminta 5. Projektin aikataulu 6. Tiedottaminen 7. Dokumentointi, raportointi ja seuranta

1. Taustatietoja 1.1. Yleistä Logistiikka ala on melko nuori, mutta tärkeä opetusalana Suomessa ja elää jatkuvassa muutoksessa uusien EU direktiivien myötä. Osa alan opetuksesta perustuu, varsinkin kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, hyvin yksilölliseen opetukseen liikenteessä varsin kalliiden kuljetusvälinen kanssa. Koulutus on siis varsin kallista. Tästä johtuen Kanta Hämeen ammatillisten oppilaitosten johtavat rehtorit sopivat kolme vuotta sitten, että Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten logistiikka alojen yhteistyötä tulisi tiivistää. Tarkoituksena oli saada materiaalihankintojen rahat riittämään paremmin koulutuksen kuitenkaan kärsimättä. Yhteistyötä oli kehitelty eri muodoissa jo aiemmin Salon ja Forssan logistiikka alojen välillä. Kuitenkin tämä yhteistyö on ollut varsin pienimuotoista ja melko lyhyellä tähtäimellä suunniteltua. Sittemmin yhteistyökuvio laajeni Riihimäkeen ja jonkin asteista opetusmateriaalin kierrätystä on kokeiltu välillä Riihimäki Forssa Salo. Toissa vuonna myös Hämeenlinna ja Loimaa liittyivät mukaan yhteistyön suunnitteluun. Loimaan tarkoituksena oli aloittaa myös logistiikka alan koulutus, mutta se luopui kuitenkin myöhemmin ajatuksesta, koska totesi koulutuksen aloittamiskynnyksen olevan liian korkealla. Loimaaltahan puuttuivat tilat, opettajat, laitteet ja opiskelijat. Viime vuonna on Uusikaupunki esittänyt halukkuutensa tulla mukaan Loimaan tilalle. Yhteistyön suunnittelupalavereissa on todettu, että laajamittainen logistiikan alueellinen yhteistyö on perusteltavissa ainakin seuraavilla osa alueilla: työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen työssäoppimiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen (sis. myös näytöt) työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen (suurena ongelmana on ollut saada logistiikka alan PK yritysten henkilöstöä koulutukseen) sekä jo olemassa olevien työpaikkaohjaajien lisäkouluttaminen näyttöihin logistiikka alan opettajien kouluttaminen työssäoppimiseen ja niihin liittyviin näyttöihin koulukohtaisten opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien yhdenmukaistaminen huomioiden työssäoppiminen ja näytöt erilaisten kurssin ajallinen sovittaminen eriaikaisesti ja niihin koulutusmateriaalin keskittämistä, kuten trukkikoulutus, erilaisten nostureiden koulutus, jne. hankintojen yhteissuunnittelu ja hankitun materiaalin kierrättäminen oppilaitosten välillä, kuten puutavarakuljetuskalusto, erilaisten kuormakorien käsittelylaitteet, jne. oppilaitoskohtaisten erityisosaamisalueiden kehittäminen, kuten maansiirtokoneiden koulutus, varastotekniikka, nosturikoulutus, jne. opettajavaihto / sijaisuuksien järjestäminen / potentiaalisten opettajaehdokkaiden löytäminen opiskelijavaihto / opiskelijoiden erikoistumisen ja työssäoppimismahdollisuuksien laajentaminen rekrytointityö / myös tyttöjen saaminen alalle / yhteisten sloganien käyttö / jne. opiskelijoiden yhtenevä pukeutuminen alakohtaisten laatu ja ympäristöjärjestelmien käyttöönotto osaksi oppilaitosten laatujärjestelmiä opettajien työelämäosaamisen parantaminen yhtenevät soveltuvuustestit alalle pyrkiville

Näistä syistä johtuen päädyimme LOGAL projektin perustamiseen. Nimi LOGAL tulee sanoista LOGistiikan ALueellinen yhteistyö. LOGAL projektin puitteissa ei tehdä yhteistyötä läheskään kaikissa edellä mainituissa yhteistyömahdollisuuksissa, vaan siinä keskitytään niihin osa alueisiin, mitkä liittyvät työssäoppimiseen sekä niihin liittyviin näyttöihin ja työelämäyhteistyön parantamiseen. 1.2. Tulevaisuuden näkymät Logistiikka alan työllisyysnäkymät ovat varsin huolestuttavat. Näköpiirissä on eri selvitysten perusteella (esim. Työvoima 2020 tutkimus) suuri puute työvoimasta logistisen ketjun eri osa alueilla. Saman aikaisesti EU on esittämässä radikaaleja muutoksia ajokorttilainsäädäntöön. Nämä asiat asettavat logistiikka alan toisen asteen koulutukselle melko mittavia haasteita, joihin pystytään vastaamaan ainoastaan keskittämällä ja kehittämällä toimintaa yhteistyössä eri oppilaitosten ja työelämän kanssa. Näin saadaan toteutettua ja varmistettua, että opetus on työelämälähtöistä ja vastaa tulevia työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin. Yhtenä haasteena tulevaisuudessa on myös aikuiskoulutuksen osuuden lisääminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Valtiovallan tuki alalle kannustusrahan myöntämisen myötä on oleellisesti parantanut sen toimintamahdollisuuksia, mutta ei ole vielä taannut alan houkuttelevuutta työpaikkana eikä sen toimintamahdollisuuksia jatkossa. Työssäoppimisjaksoihin liitettävien nuorten näyttöjen alkuun saattaminen asiallisesti tulee olemaan lähitulevaisuuden suurimpia haasteita nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa. 2. Projektin tavoitteet 2.1. Työssäoppiminen ja niihin liittyvät näytöt Projektin tavoitteena on saada aktivoitua logistiikka alan yritysten henkilöstöä lähtemään työpaikkaohjaajakoulutukseen ja kouluttaa yhteistoiminta alueelle vähintään 150 työpaikkaohjaajaa, jotka suorittavat Opetushallituksen moniste 2/2004 mukaisen työpaikkaohjaajien koulutusohjelman mukaisen 2 ov:n koulutuksen. Koulutus on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman hyvin työelämän asettamin ehdoin. Suunnitteluosuuden aikana selvitetään niin opiskelumuotojen kuin lähiopetusaikojen ja paikkojen vaikutus koulutukseen lähtemishalukkuuteen. Koulutuksista kerätään jatkuvasti palautetta, jotta sitä saadaan kehitettyä paremmaksi. Koulutuksessa korostuu myös aiempaa enemmän tuleva näyttöjen osuus ja näin varmistaa niiden asianmukainen toteutuminen mm. lisäkouluttamalla jo olemassa olevia työpaikkaohjaajia.

Toisena työssäoppimiseen liittyvänä tavoitteena on, että kaikki yhteistyöoppilaitosten logistiikka alan ammatinopettajat ovat suorittaneet vähintään 4 ov työssäoppimiskoulutusta. Kolmantena tavoitteena on valmistaa logistiikka alan työpaikkaohjaajien koulutuksessa käytettävää koulutusmateriaalia sekä toimiva koulutusmalli, jotka olisivat levitettävissä muidenkin logistiikka alan oppilaitosten käyttöön. Opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen määrän ja laadun kasvattaminen kuuluvat myös projektin tavoitteisiin. Tätä kautta myös opiskelijoiden erikoistumis ja työssäoppimismahdollisuudet paranevat sekä valinnaisuus laajenee. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ja opetusmateriaali on saatettava myös työssäoppimista ja tulevia näyttöjä vastaavaksi. Siksi projektin tavoitteisiin kuuluukin myös näiden osa alueiden ajan tasalle saattaminen. 2.2. Muut tavoitteet Logistiikka alalla on näköpiirissä suuri työvoimapula. Tästä syystä projektin yhtenä tavoitteena on luoda positiivista mielikuvaa alasta ja saada rekrytoitua alalle kiinnostuneita nuoria, joista ainakin 25 % olisi tyttöjä. Rekrytoinnissa käytetään apuna yhteistyöyrityksiä ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja. Työelämäyhteistyön lisääntyminen auttaa myös logistiikka alan opettajien ja sijaisten rekrytoinnissa, sekä lisäämään erilaista työelämälähtöistä koulutusta kuten; trukkikursseja, ADR koulutusta, telematiikka kursseja, henkilöstökoulutusta,. Samalla alan opettajien työelämätietous lisääntyy ja tätä kautta myös opetuksen laatu sekä työelämävastaavuus parantuvat. Oppilaitosten välinen yhteistyö lisää parantuneiden työssäoppimismahdollisuuksien ja käytänteiden lisäksi keskinäistä opiskelijoiden ja opettajien vaihtoa sekä erilaisia muita yhteisten käytäntöjen levittämistä kuten alan soveltuvuustestit ja julkisen kuvan antaminen. 3. Yhteistyökumppanit Projektia hallinnoi Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Forssan ammatti instituutti, jolla on kokemusta myös aiemmasta EU projektin hallinnoinnista. Projektin muut osallistujaoppilaitokset ovat: Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnasta, Riihimäen ammattioppilaitos, Salon ammattioppilaitos ja Vakka Suomen ammattiinstituutti / Novida Uudestakaupungista. Tarkemmista tehtäväjaoista toteutuksen, raportoinnin ja rahoituksen osalta tehtävistä yksityiskohtaisista sopimuksista mukana olevien oppilaitosten kanssa sovitaan projektin alkaessa. Muina yhteistyökumppaneina toimivat alueen logistiikka alan yritykset työssäoppimisen ja rekrytoinnin osalta. Talousalueiden yläasteiden opiskelijat ja opot ovat myös näillä osa alueilla välillisiä kumppaneita ja kohderyhmiä.

Lisäksi työpaikkaohjaajien koulutusmateriaalin valmistuksessa ovat yhteistyökumppaneina muut alan toisen asteen oppilaitokset Suomessa sekä Kuljettajaopettaja jaosto ja Suomen johtavat logistiikka alan yritykset. 4. Toteutus 4.1. Työssäoppiminen Alusta alkaen suoritetaan yrityskäyntejä, joiden tarkoituksena on tiedon lisääminen yritysten henkilöstölle työssäoppimisjärjestelmästä työpaikkaohjaajakoulutukseen lähtemisen kynnyksen madaltamiseksi. Suunnitteluvaiheessa selvitetään, mitkä koulutusvaihtoehdot koulutustavan, ajan ja paikan suhteen sopivat parhaiten alan yritysten henkilöstölle, jotta heitä saataisiin mahdollisimman paljon koulutukseen. Samalla ryhdytään valmistamaan logistiikkaalalle räätälöityä työpaikkaohjaajien koulutusmateriaalia. Varsinainen työpaikkaohjaajakoulutus tapahtuu oppilaitosten opettajakunnan toimesta ja sen tietosisällön pohjana on Opetushallituksen moniste 2/2004 Työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet 2 ov. Koulutus perustuu suurelta osin jo käytössä olevaan koulutusmateriaaliin. Näyttöjen osalta on tarkoitus kouluttaa myös vanhoja jo koulutettuja työpaikkaohjaajia. Koulutusten laadunvarmistus tapahtuu jatkuvan palautteen avulla. Jokaisesta koulutustilaisuudesta kerätään palautetta lomakkeella, jotta voidaan seurata OPH:n monisteen 2/2004 mukaisten tavoitteiden toteutumista ja kehittää tarvittaessa toimintaa. Palautteesta saatujen tietojen ja koulutuskokemusten perusteella laaditaan erillinen logistiikka alan työpaikkaohjaajien koulutusmalli, joka annetaan kaikkien halukkaiden oppilaitosten käyttöön. Opettajien työssäoppimiskoulutus toteutetaan liitettynä työpaikkaohjaajakoulutukseen ja muihin tarjolla oleviin koulutustilaisuuksiin. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ja logistiikka alan opetusmateriaali perataan ja saatetaan ajan tasalle huomioiden työssäoppiminen ja tulevat näytöt. 4.2. Muu toiminta Valmistellaan ja kokeillaan yhteistyössä alan yritysten kanssa työssäoppimisjaksojen aikana toteutettavia näyttöjä. Näin varmistetaan tulevien näyttöjen onnistuminen. Suoritetaan yhdessä alan yritysten henkilöstön kanssa vierailuja alueen peruskoulujen yläasteilla kertomassa alasta opiskelijoille sekä oppilaitosten opinto ohjaajille. Järjestetään halukkaille opiskelijoille yrityskäyntejä sekä TET jaksoja oppilaitoksissa sekä tutustumiskäyntejä työpaikoille työssäoppimisjaksojen aikana. Selvitetään koulutuksen ja yrityskäyntien yhteydessä mahdollisten opettaja ja sijaisehdokkaitten löytymistä.

6. Tiedottaminen Projektista pidetään tiedotustilaisuudet Forssassa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Salossa ja Uudessakaupungissa keväällä 2005. Tilaisuuksiin pyritään saamaan myös työelämän edustajia. Työssäoppimistietoutta levitetään yrityksissä ja mahdollisesti myös alan yhdistysten kokouksissa. Projektista tiedotetaan Kuljettajaopettaja jaoston kokouksissa. Kuljettajaopettaja jaostoon kuuluu lähes kaikki logistiikan kuljetuspalvelujen koulutusohjelman ammatillisten aineiden opettajat. Projektista tiedotetaan myös paikallisissa sanomalehdissä ja logistiikka alan julkaisuissa. Suoritetaan yhdessä alan yritysten henkilöstön kanssa vierailuja alueen peruskoulujen yläasteilla kertomassa alasta opiskelijoille sekä oppilaitosten opinto ohjaajille. Lisäksi tuodaan peruskoululaisia tutustumaan yrityksiin logistiikka alan työssäoppimisjaksoihin ja tätä kautta lisätä alan tietoutta ja kiinnostavuutta. Valmistetaan erillinen logistiikkaalan työssäoppimispainotteinen yhteisesite. Työpaikkaohjaajakoulutuksen opetusmateriaalin ja mallin levittäminen tapahtuu OPH:n sivujen ja Kuljettajaopettaja jaoston kautta sekä logistiikka alan julkaisujen välityksellä. 7. Dokumentointi, raportointi ja seuranta Hankkeen hallinnoinnista vastaa Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Forssan ammatti instituutti. Raportointi ja seuranta tehdään rahoittajan asettamien ohjeiden mukaisesti. Tarkemmista tehtäväjaoista toteutuksen, raportoinnin ja rahoituksen osalta sekä projektiasiakirjojen säilyttämisestä tehdään yksityiskohtaiset sopimukset mukana olevien oppilaitosten kanssa projektin alkaessa. Ohjausryhmän tehtävänä on projektin aikana ohjata ja varmistaa logistiikan alueellisen yhteistyön eteneminen tehtyjen suunnitelmien sekä toiminta alueen työllisyys ja koulutusstrategioiden mukaisesti sekä valvoa toiminnan tuloksellisuutta. Projektin loppuvaiheessa sen tehtävänä on lisäksi ohjata ja valvoa projektin tulosten levittämistä. Ohjausryhmän tarkka kokoonpano määritellään heti projektin alussa. Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän / Forssan ammatti instituutin johtava rehtori nimeää ohjausryhmän. Ohjausryhmä kokoontuu n. kolme kertaa vuodessa sellaisina ajankohtina, että sillä on mahdollisuus käsitellä ne hakemukset ja raportit, joihin rahoittaja vaatii ohjausryhmän käsittelyä.