Sari Kajava, Annu Palmio



Samankaltaiset tiedostot
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Hyödyllinen puna-apila

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Vasikoiden väkirehuruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Rehuanalyysiesimerkkejä

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Kaura lehmien ruokinnassa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Aperehuruokinnan periaatteet

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Maississa mahdollisuus

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Tankki täyteen kiitos!

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Maitotilan resurssitehokkuus

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Säilörehun tuotantokustannus

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Maxammon ruokintateknologia

Märehtimistä mittaavat laitteet

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Sulamaton kuitu (indf) merkkiaineena lypsylehmän ruokinnan sulavuusmäärityksessä

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Väkirehun määrän vaikutus lypsylehmän säilörehun syöntiin ja tuotokseen

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Transkriptio:

Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014

Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa, vähän kuitua Korkeaenergisessä dieetissä runsaasti solunsisällyshiilihydraatteja Alentavat pötsin ph-tasoa riski happamoitumiseen kasvaa www.karpe.fi/darvo.php 18.12.2014 2

Johdanto Pötsiasidoosi Subakuutti asidoosi (SARA): Pötsin ph matalana pidempiä aikoja, päivittäin Joidenkin arvioiden mukaan 20-50 % lehmistä? Erilaisia raja-arvoja: ph < 5.6 5.8 > 3 h päivässä ph:n päiväkeskiarvo > 6.16 (Zebeli ym. 2008) Pötsin happamoituminen Heikentää kuidun sulatusta, rehun hyväksikäyttöä ja mikrobivalkuaisen tuotantoa Laskee maidontuotantoa ja maidon rasvapitoisuutta Lisää aineenvaihdunnallisten sairauksien kuten sorkkakuumeen riskiä HUOM! ph < 6,1 kuidun sulatus alkaa jo huonontua 18.12.2014 3

Johdanto Miten estää pötsin happamoitumista? Riittävä kuidunsaanti varmistettava ruokinnassa Kuitu (NDF) = kasvien soluseiniä Hemiselluloosa + selluloosa + ligniini Stimuloi syljen eritystä ja märehtimistä puskuroi pötsin ph:ta HUOM! Karkearehujen kuituvaikutus huononee merkittävästi vasta, kun silpun pituus alle 4 mm NRC (2001): Sinimailanen/maissisäilörehu? Koko rehuannoksessa kuitua vähintään 250 g/kg ka Suomalaisia suosituksia: Koko rehuannoksen kuitupitoisuus vähintään 350 g/kg ka, karkearehun kuitua 250 g/kg ka Tärkkelystä maksimissaan 250 g/kg ka / rehuannos 18.12.2014 4

Kuitukoe Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena lypsylehmien kuitu- ja tärkkelyspitoisuusrajat kolmella erilaisella karkearehulla 30 lypsylehmää, joilla 1. Kahden viikon totutusjakso (koerehujen seos) 2. Viikon siirtojakso koerehuille 3. Väkirehun nostojakso 18 päivää 0.5 kg portaissa Lilli Frondelius/MTT 18.12.2014 5

Kuitukoe Tutkimuksen rehut Kuitu (NDF) Sulamaton kuitu (indf) Ensimmäisen sadon nurmisr Kolmannen sadon nurmisr Ohrakokoviljanurmisr (50:50) Täysrehu 540 502 432 246 84 61 75 - Tärkkelys - - 156 397 Sokerit 104 90 70 62 D-arvo 676 690 688 - MTT Agrifood Research Finland 18.12.2014 6

Kuitukoe Mittaukset Pötsin ph:ta mitattiin 17 lehmältä automaattisilla pötsin phantureilla Märehtimistä ja aktiivisuutta seurattiin lehmien käyttäytymistä automaattisesti mittaavilla laitteilla Koelehmän väkirehun nosto lopetettiin, jos rehuannoksen väkirehuprosentti pysyi kaksi päivää yli 60 % pötsin ph-taso oli alle 5,6 pidempään kuin kolme tuntia vuorokaudessa Lilli Frondelius/MTT Sari Kajava/MTT MTT 18.12.2014 7

Tulokset Lehmien pötsin ph-tasot koko kokeen aikana 6,2 6,1 ph ka kokovilja -3. sadon säilörehu 6 5,9 5,8 ph min kokokovilja -3. sadon säilörehu ph ka 1. sadon säilörehu pötsin ph 5,7 5,6 5,5 ph min 1. sadon säilörehu ph ka 3. sadon säilörehu 5,4 5,3 Karkearehun muutos ph min 3. sadon säilörehu 5,2 9 9 9 9 9 9 9 11 12 12 13 13 15 15 17 10 9 9 8 8 Väkirehua kg/pv Totutusjakso, vr% 45 Siirto koekarkearehuille, vr% 45 Väkirehun nostojakso Lehmillä sama karkearehu, vr% 45

Tulokset Eri karkearehuilla ei vaikutusta pötsin ph-tasoihin Koerehu Päivä phlehmiä kokeessa ph keskiarvo ph min vr% tärkkelys% SR NDF% 1. sadon nurmisr 1 6 6.00 5.61 38 13 33 15 3 6.02 5.64 63 22 20 3. sadon nurmisr Ohrakokoviljanurmisr (50:50) 1 5 6.05 5.75 40 14 31 15 5 6.00 5.70 62 21 19 1 6 5.96 5.60 46 24 24 14* 5 5.96 5.64 58 26 18

Tulokset Lehmien ph koko kokeen aikana Muutos lehmien karkearehuruokinnassa laski pötsin ph:ta äkillisesti Käytetyillä vr-tasoilla väkirehun hidas nostaminen ei keskimäärin vaikuttanut pötsin ph:n päiväkeskiarvoon eikä ph:n minimiarvoihin Huom! Kaikki lehmät eivät yhtä pitkää aikaa kokeessa Verrattaessa kunkin lehmän ph:n lähtötasoa seuraavaan päivään, jolloin väkirehun osuus oli ollut korkeimmillaan (vr% keskimäärin 62) ph:n keskiarvoissa ei eroja (6.00 vs. 5.97) ph:n minimiarvot laskivat (5.72 vs. 5.64) 18.12.2014 10

Tulokset Lehmien väliset lähtötasoerot pötsin ph:ssa: ensikot 6,4 Koekarkearehujen seos: Vr% 46 Rehuannoksen NDF% 36 SR NDF% 27 Pötsin ph:n päiväkeskiarvo 6,2 6 5,8 5,6 SARA? 347 319 305 322 338 339 5,4 1 2 3 4 5 Päivä

Tulokset Lehmien väliset lähtötasoerot pötsin ph:ssa: useamman kerran poikineet 6,4 Koekarkearehujen seos: Vr% 47 Rehuannoksen NDF% 36 SR NDF% 26 Pötsin ph:n päiväkeskiarvo 6,3 6,2 6,1 6 5,9 5,8 5,7 5,6 1 2 3 4 5 Päivä SARA? 96 118 176 178 199 216 222 247 3350 3395 4260

Tulokset Märehtiminen ja aktiivisuus 850 Min/pvm 800 750 700 650 600 550 500 Makuuaika (kokovilja -3. sadon säilörehu) Makuuaika (3. sadon säilörehu) Makuuaika (1. sadon säilörehu) Märehtimisaika (Kokovilja - 3. sadon säilörehu) Märehtimisaika (3. sadon säilörehu) Märehtimisaika (1. sadon säilörehu) 450 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 13

Tulokset Märehtiminen ja aktiivisuus (2) Märehtiminen: 1. sadon säilörehulla laski väkirehutason noustessa Koeasetelman vaikutus? Maksimiväkirehuannoksella keskimäärin 58 pureskeluja/min, 48 pureskelua/märepala 30 Makuuaika: SR NDF-osuus 25 Lisääntyy väkirehutason noustessa 20 Ei eroja koerehujen välillä y = 0,6149x -6,9275 R² = 0,3876 15 42 44 46 48 50 52 54 56 Pureskeluja/märepala Sari Kajava/MTT 18.12.2014 14

Johtopäätökset (1) Muutokset lehmien ruokinnoissa suotavaa tehdä hitaasti Sekä karkea- että väkirehuruokinnan osalta Pelkkä NDF ei yksinään hyvä tunnusluku kuvaamaan etenkään kokoviljasäilörehun kuituvaikutusta Huomioitava kuidun laatu Huonosti sulavan säilörehun kuituvaikutus suurempi kuin hyvin sulavan Vaikka sulavan kuidun osuus alhainen, sulamattoman kuidun (indf) merkitys suuri Todennäköisesti sulamaton kuitu kuvaa kuituvaikutusta kuidun kokonaispitoisuutta paremmin 18.12.2014 15

Johtopäätökset (2) Lehmien väliset erot huomioitava raja-arvoja määritettäessä Toiset lehmät kestävät vähäisen kuidun määrän paremmin, hajonta suurta SR NDF % 15-20, tärkkelys % 25-30 osalle OK, osa sairastuu MUTTA, jos raja-arvoina ph:n päiväkeskiarvo 6.18 (Zebeli ym.), tässäkin kokeessa kuidunsaanti liian vähäistä Niin kauan kuin ph:ta ei voida mitata yksilöllisesti pidempiä aikoja, kuidunsaannin minimitasoa ei voi asettaa kovin alas 18.12.2014 16

Johtopäätökset (3) Märehtiminen ja aktiivisuus laskee kuidun määrän vähentyessä ja tärkkelyksen noustessa Märehtimisen ja aktiivisuuden mittaus hyödyllistä ruokinnan ja terveyden seurannan kannalta Oleellisinta muutosten valvomisessa Pötsin happamuuden tarkka ennustaminen ja SARA:n riskin arviointi kuitenkin vaikeaa Lehmien väliset erot Martta Niittynen / MTT 18.12.2014 17

Kiitos! Sari Kajava/MTT