Siilinjärven kunta. Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma

Siilinjärven kunta 2018 Taloussuunnitelma 2019 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.12.2017

2018 Taloussuunnitelma 2019 2020 Kansikuva: Ahmon yleisurheilukentältä Valokuva: Siilinjärven kameraseura

Sisällysluettelo ESIPUHE... 5 1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 8 1.1 Väestö... 8 1.2 Työttömyys... 13 1.3 Työpaikat... 15 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät... 16 1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät... 17 1.6 n hyväksyminen ja sitovuus... 19 1.7 Kunnan henkilöstö... 24 1.8 Strategiset tavoitteet... 24 1.8.1 Kestävä kuntatalous... 24 1.8.2 Kasvu... 25 1.8.3 Henkilöstö... 26 1.8.4 Kuntalaisten hyvinvointi... 27 1.8.5 Vahva elinkeinotoimi... 27 1.9 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat... 28 2 KUNTASTRATEGIA 2025... 29 2.1 Toiminta-ajatus... 29 2.2 Visio... 29 2.3 Strategiset suunnat ja päämäärät... 29 2.3.1 Kestävä kuntatalous... 29 2.3.2 Kuntalaisten hyvinvointi... 30 2.3.3 Vahva elinkeinotoimi... 31 2.3.4 Vastuullinen kasvupolitiikka... 31 2.3.5 Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö... 32 2.4 Arvot... 32 3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 33 3.1 Konserniohjaus... 33 3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet... 33 4 TULOSLASKELMAOSA... 37 4.1 Tulot ja menot... 37 4.2 Verotulot... 39 4.3 Valtionosuudet... 40 4.4 Rahoitustulot ja -menot... 41 4.5 Vuosikate... 41 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä... 42 4.7 Taloussuunnitelma... 42 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma... 43 5 RAHOITUSOSA... 45 6 KÄYTTÖTALOUSOSA... 49 6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT... 52 6.1.1 Vaalit... 53 6.1.2 Joukkoliikenne... 54 6.1.3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut... 57 6.2 SIVISTYSPALVELUT... 68 6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 85 6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT... 110 6.4.1 Tilintarkastus... 111 6.4.2 Ympäristöterveyspalvelut... 114 6.4.3 Maaseutuhallinto... 118 6.4.4 Pelastustoimi... 121 6.4.5 Talous- ja tukipalvelut... 122 3

6.5 TEKNISET PALVELUT... 135 6.5.1 Tekniset palvelut... 136 6.5.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu... 141 6.5.3 Yksityistieasiat... 146 6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT... 148 6.6.1 Toimitilojen ylläpito... 148 6.6.2 Vesihuoltolaitos... 151 7 INVESTOINTIOSA... 156 4

Esipuhe Vuonna 2016 Suomen BKT kääntyi monen vuoden jälkeen kasvuun. Kasvu on jatkunut vuoden 2017 aikana ripeänä ja kasvun ennustetaan kohoavan 2,9 %:iin. Myönteisen suhdanteen jatkumista on tukenut mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen kysyntä että ulkomainen kysyntä. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn koheneminen. Talouskasvu perustuu pitkälti työn tuottavuuden kohentumiseen teollisuudessa ja palvelualoilla. Ansiotason kehitykseen vaikuttaa se, ettei sopimuspalkkoja ole korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan parhaillaan sopimusaloittain. Ansioiden nousun ennustetaan pysyvän maltillisena. Kuluttajahinnat ovat nousseet raakaöljyn hinnan myötä. Hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palvelujen hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyysaste on hiljalleen kohonnut, mutta Suomen työttömyysaste on edelleen pysynyt varsin korkeana. Työllisyystilanteen kohenemisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Nopeutunut talouskasvu alentaa hiljalleen työttömyyslukuja ja lievittää työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmia. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän odotetaan myös hiljalleen vähenevän vaikkakin taso pysyy korkeana. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia joten talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkinen velka on noussut yli 60 %:n BKT:sta vuonna 2014 ja pysyy rajan yläpuolella myös lähivuosina. Kuntatalouden tila vuoden 2016 osalta oli hyvä. Vuosikatteen vahvistuminen Manner-Suomen kunnissa runsaalla 700 milj. eurolla edellisestä vuodesta johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 %:n kasvusta. Matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeutustoimet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt, mm. lomarahojen 30 %:n leikkaus. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14. Lainakanta jatkoi edeltäviä vuosia rauhallisempaa kasvua. Vuodelle 2017 arvioitiin tilikauden tulokseksi vielä keväällä 0,83 mrd. euroa, mutta etenkin verotulojen vahvan kasvun myötä tulosennustetta on parannettu selvästi 1,81 mrd. euroon. Taloutta vahvistaa myös toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista. Tilikauden tuloksen ennakoidaan heikkenevän jo vuodesta 2018 alkaen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Verotulojen kasvu on hyvin vaatimatonta ja valtionosuudet hieman laskevat. Kuntatalouden menopaineen ennakoidaan helpottuvan ja velkaantumisen hidastuvan uudistuksen jälkeen. Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää mittavia korjausinvestointeja. Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana huolimatta voimaan tulleesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Kuntalain uudistus toi mukanaan kuntien tarkastelun konsernitasolla. Tällöin pelkän peruskunnan sijaan tarkastellaan koko kuntakonsernia. Kuntatalouden vahvistuminen näkyy myös tässä kokonaistarkastelussa. Vuonna 2014 taseessa kertynyttä alijäämää oli 103 kuntakonsernilla, mutta vuoden 2016 tilinpäätöksissä enää vain 44 konsernia jäi alijäämäiseksi. Arviointimenettelyn täyttäviä konserneja on neljä. Menettely voidaan käynnistää taseeseen kertyneen alijäämän tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Kuntakonsernitarkastelussa korostuvat kuntien väliset ja etenkin kuntakokoryhmittäiset erot. 5

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus kuntien toimintaan ja talouteen. Samalla kun kuntien tulot ja menot putoavat lähes puoleen nykyisestä, taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Kunnan toiminta tulee muuttumaan varsin paljon, mutta edelleen kunnat ovat tärkeä toimija kuntalaisille. Kuntamme nykyinen strategia paaluttaa selvästi meidän viisi strategista päätavoitetta: Talous, palvelut, kasvu, elinkeinopolitiikka ja henkilöstö. Kuntastrategiamme päivitys tapahtuu syksyllä 2017- talvi 2018. Uusi kuntastrategia pitäisi päättää helmikuun valtuustossa 2018. Väestön kasvu on vähän hiipunut, vaikka kaavoitus ja maapolitiikka ovat edenneet tavoitteiden mukaan. Työpaikkojen kasvun saaminen on haastavaa tässä Suomen taloustilanteessa, onneksi pientä kysynnän kasvua on nähtävissä tänä vuonna. Palvelut ovat meillä edelleen hyviä eikä ole näköpiirissä mitään dramaattista muutosta, päinvastoin tavoite on edelleen kehittää kunnan palveluita entistä laadukkaammiksi. Henkilöstöön panostamme vuonna 2018 edelleen merkittävästi, koska henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara. Kunnan talous on edelleen tiukalla ja talouden liikkumavara on pieni. Kolmen viimeisen vuoden hyvät tulokset loivat hyvän pohjan tulevaisuuteen. Kuluvan vuoden tulos tulee olemaan hyvin todennäköisesti plussalla. Tämä talousarvion lopputulos on numeroiden valossa kohtuullinen, mutta edelleen tulevaisuudessa tarvitsemme tiukkaa kulukuria kaikessa toiminnassamme, kuten neljänä viimeisenä vuonna olemme onnistuneet. Uutena piirteenä seuraavina 7 8 vuotena on erittäin merkittävä investointiohjelma, yli 70 miljoonan euron investoinnit toimitiloihin. Tilanne on samanlainen monessa muussakin Suomen kunnassa, sisäilmaongelmat vaativat merkittäviä investointeja kuntien toimesta. Missä viipyy valtion tuki tässä asiassa? Plusmerkkinen talousarvio, isot investoinnit, hyvät palvelut säilyttäen esitys kokonaisuutena ovat palvelut ja palveluverkoston säilyttävä. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään. ehdotuksen mukaan vuoden 2018 tulos tulee olemaan 60.000 euroa ylijäämäinen ja vuosikatetta muodostuu +6,9 milj. euroa. Vuoden 2018 poistojen määrä tulee olemaan noin 6,8 milj. euroa ja investointien määrä on noin 10,8 milj. euroa. Nettovelkamäärä kasvaa noin 4,1 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 67,5 milj. euroa ja lainaa on noin 3092 euroa/asukas. Verotulot nousevat noin 86,4 milj. euroon, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen +1,4 %. Valtionosuudet kasvavat +2,9 %, ollen yhteensä 32,8 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 133,925 milj. euroa, jossa on kasvua 0.7 % kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintatulot kasvavat +2,4 %. Toimintakate muodostuu 112,1 milj. euroon, jossa on kasvua (heikennystä) kuluvan vuoden talousarvioon 0,4 %. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2017 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Palvelualue Kasvu 1 000 Muutos % Ulkoiset erät Konserni- ja maankäyttöpalvelut -989-26,3 Sivistyspalvelut 440 1,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 596 0,9 Talous- ja tukipalvelut -6-0,1 Tekniset palvelut 419 11,8 Yhteensä 461 0,4 6

Investointien jakauma vuonna 2018 (milj. euroa) Tietokoneohjelmistot; 0,189 Vesihuoltolaitos; 2,975 Maa- ja vesialueet; 0,200 Koneet ja kalusto; 1, 502 Elinkeinoelämän kehittäminen; 0,500 Kuntatekniikka; 2,170 Toimitilat; 1,885 Liikuntapaikat; 1,400 Suurimmat investoinnit kohdistuvat toimitiloihin ja vesihuoltolaitokseen. Toimitilainvestoinneissa suurimpia ovat Ahmon koulun peruskorjaus n. 3,0 milj. euroa ja Kuuslahden uusi koulu 1,5 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen suurin investointi on Jynkänniemen puhdistamon saneeraus n. 3,0 milj. euroa. Liikuntapaikoista peruskorjataan Ahmon urheilukenttä 1,25 milj. eurolla. Omakotitalotontteja on tarjolla Pyöreälahdessa ja viimeiset Panninniemestä. Kerrostaloja valmistuu kunnan keskustaan kaksi kappaletta ja toiset kaksi lähtee rakentumaan vuoden 2018 aikana. Vuosi 2018 Kuntavaalit pidettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017 huhtikuussa. Uudet päättäjät aloittivat työnsä kesällä 2017. Uusi valtuustokausi tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen, koska vuoden 2020 alusta pitäisi aloittaa uusi sote- ja maakuntaorganisaatio. Kunnan rooli tulee myös muuttumaan, mutta kunta säilyy edelleen suurena palveluiden tuottajana ja kuntalaisten tärkeänä identiteetin luojana. Siilinjärven kunta kehittyy 10,8 milj. euron investoinneilla niin olemassa olevan infran uusimisella kuin myös uuden luomisessa. Osa investoinneista tehdään omaan taseeseen, osa vuokrakohteina ja loput ns. rahoitusleasingilla. Kasvustrategia vaatii paljon työtä, jotta kunnan väkiluku ja työpaikat kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Valittu kasvustrategia on oikea, koska jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Ellei ole kasvua elinvoiman edellytykset heikkenevät ajan kuluessa. Yhteistyö naapurikuntien ja maakunnan välillä toivottavasti lisääntyy ja jalostuu taloussuunnitteluvuosina. Yhteistyön tulee olla yhteistyöosapuolia hyödyttävää, vain oman napaan katsominen ei ole oikeata yhteistyötä. Maakunnan veturi Kuopion kasvu ja yhteistyö ympäröivään seutuun on elintärkeää kaikille. Kunnan yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden toimia ja vaikuttaa Siilinjärven kunnassa. Kunnan palvelut ovat kuntalaisten mielestä edelleen hyviä ja laadukkaita. On tärkeätä säilyttää ja kehittää palveluita asiakkaiden eli kuntalaisten tarpeisiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Palveluiden tuottamisen tärkein resurssi on kunnan työntekijät. Haluamme, että myös jatkossa Siilinjärvelle halutaan tulla töihin, osataan ja tehdään töitä, vaikka sairauspoissaolot ovatkin kuluvana vuonna olleet kasvussa. Näillä ajatuksilla toivotan työniloa, jaksamista ja toistemme kunnioitusta tulevaan vuoteen sekä ymmärrystä talouden ja toimintaympäristön muutoksen haasteissa niin vanhoille kuin uusille päättäjille, työntekijöille ja kuntalaisille. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 7

1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2016 lopussa 21 768 henkilöä. Vuoden 2016 väestönkehitys oli -26 henkilöä, syntyneiden enemmyys oli 76 henkilöä, muutot, siirtolaisuus ja korjausvaikutus olivat yhteensä -102 asukasta. Asuntoja valmistui 116, mikä on hyvää perustasoa. Kuluvana vuonna valmistuu vähän alle sata uutta asuntoa. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla. Viime vuosi oli pitkästä aikaa lievän notkahduksen vuosi ja myös kuluvana vuonna väestö vähenee hiukan. Ensi vuodesta lähtien palataan taas kasvulinjalle. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö 1960 2016 sekä ennuste 2017 2020 Vuosi Väestö Muutos Muutos % 1960 8 023 833 11,6 1970 * 10 834 2 811 35,0 1980 15 168 4 334 40,0 1990 18 749 3 581 23,6 2000 19 723 974 5,2 2005 20 271 548 Muutos 2001-2005 2,8 % 2006 20 609 338 1,7 2007 20 750 141 0,7 2008 20 769 19 0,1 2009 20 964 195 0,9 2010 21 010 46 Muutos 2006-2010 3,6 % 2011 21 311 301 1,4 2012 21 431 120 0,6 2013 21 567 136 0,6 2014 21 668 101 0,5 2015 21 794 126 Muutos 2011-2015 3,7 % 2016 21 768-26 -0,1 2017 21 753-15 -0,1 2018 21 833 80 0,4 2019 22 056 223 1,0 2020 22 257 201 0,9 * 1.1.1969 liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 8

Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys 2000 2016 ja ennuste 2018 2020 250 248 235 254 242 248 258 241 247 227 271 248 269 258 255 222 231 232 237 242 150 50 110 106 135 125 136 138 123 137 78 146 88 116 101 121 76 58 50 47 43-50 -150-138 -129-119 -117-112 -120-118 -110-149 -125-160 -153-157 -134-146 -173-182 -190-199 -250 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Etelä-Siilinjärvellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota16 24- vuotiaista nuorista. 9

Muuttoliike 2000 2016 ja ennuste 2018 2020 1800 1300 1245 1317 1275 1317 1458 1319 1180 1230 1239 1466 1358 1337 1217 1200 1208 1184 1292 1429 1472 800 300-200 21 130-19 -91 205 5-104 51-31 149 26 25-2 -12-104 -73 30 176 158-700 -1200-1700 -1224-1187 -1294-1253 -1314-1284 -1179-1270 -1317-1312 -1219-1212 -1408-1332 -1312-1257 -1262-1253 -1314 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne 2011 2016 200 167 150 100 50 0-50 105 78 81 57 64 2 94 74 61 43 36 6 8-1 -18-8 0-100 -150-200 -250-131 -113-136 -140-156 -200 0-14 15-24 25-64 65-2011 2012 2013 2014 2015 2016 10

Väestön kehitys 2005 2016 ja ennuste 2017 2020 23000 22500 Strategia 2006,2010 ja 2013 22 600 22 257 22000 21 768 21500 21000 tot /TA 2018 20500 20000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kunnan vuonna 2013 hyväksytyssä strategiassa jatketaan hallitun kasvupolitiikan tavoitetta. Strategian taustalla väestötavoite vuodelle 2020 on 22 600 asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti 23 200 asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 150 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuosina 2016 2025. Väestönkasvu edellyttää vilkasta uudisrakentamista, keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kunta on viime vuosina järjestelmällisesti jalostanut yritystontteja Rissalan, Toivalan, Vuorelan ja Jukolan yritysalueilla. Lisäksi kunta on pyrkinyt ohjaamaan erilaisia palveluja vapaina oleville tonteille siten, että lopputuloksena syntyisi toisiaan tukevien palvelujen keskittymiä. Usean vuoden työ on nyt johtanut ennätysmäisen vilkkaaseen yritysrakentamiseen. Työpaikkoja hankkeissa syntyy pysyvästi vähintään 250, mahdollisesti jopa 300. Kyseessä on kunnan suurin kasvupyrähdys sitten kaivostoiminnan käynnistymisen 1970-luvun alussa. Vuoden 2015 asukasluku oli 21 794 asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. Vuosien 2016 ja 2017 notkahdusta seuraa taas positiivinen kehitys vuosina 2018-2020. 11

Väestön ikärakenne 2010 2016 ja ennuste 2017 2020 Ikä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0 6 1 978 1 991 2 014 2 043 2 058 1 971 1 984 1 984 1 988 2 025 7 15 2 721 2 738 2 718 2 720 2 738 2 765 2 698 2 716 2 774 2 814 16 24 2 029 2 044 2 024 1 992 1 975 1 930 1 943 1 937 1 965 1 956 25 64 11 394 11 306 11 303 11 236 11 191 11 103 11 005 10 968 10 996 11 051 65 3 189 3 352 3 508 3 677 3 832 3 999 4 123 4 228 4 333 4 411 Yht. 21 311 21 431 21 567 21 668 21 794 21 768 21 753 21 833 22 056 22 257 Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2014 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan väestönosan eli 16 24-vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi Siilinjärvellä vuosina 2012 2016 peräti 25 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina 2016 2020-400 -200 0 200 400 600 0-6 -33 7-12 118 13-15 -42 16-24 -19 25-39 176 40-64 -316 65-74 136 75-443 12

0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys 2000 2016 ja ennuste 2017 2020 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 2399 2292 2190 2084 yli 64-vuotiaat 3832 3677 3508 3352 3189 2890 3012 2776 2668 2589 4333 4411 4228 4123 3999 1949 1945 1924 1910 1965 1957 1904 1930 1923 1978 1991 2014 2043 2058 1971 1984 1984 1988 2025 0 6-vuotiaat -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18-19 -20 1.2 Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa parempia. Siilinjärven työttömyys oli 9,6 % vuonna 2015 ja 9,4 % vuonna 2016, kun valtakunnan työttömyys oli 13,4 % ja 13,2 %. Työttömyys on lähtenyt kuluvana vuonna voimakkaaseen laskuun, ja ennusteet ovat vuodessa muuttuneet huomattavasti positiivisemmiksi. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä. 13

Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Yli vuoden Alle luku voima (keskim./kk) työttömänä 25-vuotiaat olleet työttömät 1996 19 371 8 994 18,1 1 624 414 303 1997 19 435 8 979 15,8 1 418 341 235 1998 19 595 9 233 14,3 1 322 263 207 1999 19 584 9 424 13,3 1 251 237 193 2000 19 742 9 494 12,6 1 198 219 186 2001 19 760 9 305 12,3 1 148 220 170 2002 19 885 9 452 10,8 1 024 180 153 2003 20 119 9 528 9,7 921 147 127 2004 20 234 9 712 10,1 981 157 147 2005 20 271 9 723 9,8 955 161 135 2006 20 609 9 794 8,5 830 148 99 2007 20 750 9 920 6,9 686 101 76 2008 20 769 9 974 6,4 641 76 76 2009 20 964 10 112 8,6 858 87 132 2010 21 010 10 064 8,0 802 121 106 2011 21 311 10 247 7,3 735 131 104 2012 21 431 10 315 7,3 738 150 109 2013 21 567 10 342 7,8 804 166 106 2014 21 668 10 293 8,8 905 191 127 2015 21 794 10 247 9,6 998 202 150 2016* 21 768 10 150 9,4 971 235 152 2017* 21 753 10 000 8,7 870 265 140 2018* 21 833 10 000 8,5 850 260 140 2019* 22 056 10 100 8,4 850 250 140 2020* 22 257 10 200 8,3 850 250 140 *Arviovuodet 14

1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2015 lopussa 7 017 työpaikkaa, jossa laskua edellisvuoteen nähden 72 työpaikkaa. Vuonna 2014 työpaikat lisääntyivät yli kahdella sadalla, joten trendi on koko ajan nouseva. Tulevia vuosia on hankala ennustaa lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi, työpaikkojen lisäys on todennäköisesti vähäisempää, kuin vuosina 2012 ja 2014. Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousseen kuluvana vuonna 80 prosenttiin. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritystiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty runsaasti, ja niiden vaikutus tulee näkymään seuraavien vuosien sisällä. Työpaikat vuosina 2000, 2014 2020 Toimiala 2000 2014 2015* 2016 2017 2018 2019 2020 Maa-, metsä- ja kalatalous 396 328 304 320 320 320 320 320 Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- 260 165 163 180 225 225 225 225 ja vesihuolto Teollisuus 945 1 056 1 051 1 090 1 105 1 150 1 300 1 450 Rakennustoiminta 430 857 872 890 900 900 900 900 Kauppa, kuljetus, majoitus 1 098 1 244 1 197 1 200 1 270 1 270 1 270 1 270 Informaatio, rahoitus, kiinteistöala 340 607 668 670 675 675 675 675 ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvel. 2 414 2 757 2 667 2 730 2 720 2 720 2 720 2 720 Tuntematon 75 95 75 85 90 90 90 Työpaikat yhteensä 5 997 7 089 7 017 7 155 7 300 7 350 7 500 7 650 Asukasluku, 31.12. 19 742 21 668 21 794 21 768 21 753 21 833 22 056 22 257 Työvoima, 31.12. 9 559 10 293 10 247 10 150 10 000 10 000 10 100 10 200 Työttömät, 31.12. 1 221 1 069 1 123 1 026 920 900 900 900 Alueella asuva työllinen työvoima 8 338 9 224 9 124 9 124 9 080 9 100 9 200 9 300 Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 76,9 76,9 78,4 80,4 80,8 81,5 82,3 Pendelöinti ulos 4 112 5 267 5 290 5 250 5 280 5 250 5 280 5 250 Pendelöinti sisään 1 771 3 132 3 183 3 281 3 500 3 500 3 580 3 600 Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) 2 341 2 135 2 107 1 969 1 780 1 750 1 700 1 650 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2015 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 15

1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät Vuonna 2016 BKT kääntyi monen vuoden jälkeen kasvuun. Kasvu on jatkunut vuoden 2017 aikana ripeänä ja kasvun ennustetaan kohoavan 2,9 %:iin. Myönteisen suhdanteen jatkumista on tukenut mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen kysyntä että ulkomainen kysyntä. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn koheneminen. Kasvu hidastuu 2,1 %:iin 2018 ja edelleen 1,8 %:iin 2019. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys ja investointien kasvua puolestaan asuntorakennuksen kasvun hiipuminen. Talouskasvu perustuu pitkälti työn tuottavuuden kohentumiseen teollisuudessa ja palvelualoilla. Vahva suhdannevaihe nostaa tuottavuuden kasvun 2,1 %:iin kuluvana vuonna. Ansiotason kehitykseen vaikuttaa se, ettei sopimuspalkkoja ole korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan parhaillaan sopimusaloittain. Ansioiden nousun ennustetaan pysyvän maltillisena. Kuluttajahinnat ovat nousseet raakaöljyn hinnan myötä. Hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palvelujen hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy suurimpana. Työllisyysaste on hiljalleen kohonnut, mutta työttömyysaste on edelleen pysynyt varsin korkeana. Työllisyystilanteen kohenemisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Nopeutunut talouskasvu alentaa hiljalleen työttömyyslukuja ja lievittää työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmia. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän odotetaan myös hiljalleen vähenevän vaikkakin taso pysyy korkeana. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia joten talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkinen velka on noussut yli 60 %:n BKT:sta vuonna 2014 ja pysyy rajan yläpuolella myös lähivuosina. Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön syksyn 2017 taloudellisen katsauksen kansantalouden keskeiset tunnusluvut ja ennusteet vuosilta 2014 2019. Muuttuja 2014 2015 2016 2017 2018 2019 (% muutos) Tuotanto (määrä) -0,6 0,0 1,9 2,9 2,1 1,8 Työn tuottavuus 0,1 0,1 1,2 2,1 1,3 1,5 Ansiotaso 1,4 1,4 1,1 0,3 1,4 1,6 Inflaatio 1,0-0,2 0,4 0,9 1,5 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,7 9,4 8,8 8,6 8,1 7,8 Verot / BKT 43,9 44,0 44,1 43,2 42,2 41,8 Vaihtotase/BKT -1,3-0,6-1,1-1,3-1,4-1,4 Julkisyhteisöjen alijäämä/bkt -3,2-2,7-1,8-1,2-1,4-1,0 Julkisyhteisöjen velka/bkt 60,2 63,6 63,1 62,5 61,9 61,1 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 1,5 0,2 0,7 0,0 0,4-0,3 0,5-0,3 0,9-0,2 1,4 0,0 16

1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön syksyllä 2017 julkaisemassa Kuntatalousohjelmassa on luonnehdittu kuntatalouden kehitysnäkymiä mm. seuraavasti: Kuntatalouden tila vuoden 2016 osalta oli hyvä. Vuosikatteen vahvistuminen Manner-Suomen kunnissa runsaalla 700 milj. eurolla edellisestä vuodesta johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 %:n kasvusta. Matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeutustoimet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt, mm. lomarahojen 30 %:n leikkaus. Vuosikate vahvistui erityisesti asukasluvultaan suurimmissa kunnissa eli yli 100 000 asukkaan kunnissa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14. Lainakanta jatkoi edeltäviä vuosia rauhallisempaa kasvua. Vuodelle 2017 arvioitiin tilikauden tulokseksi vielä keväällä 0,83 mrd. euroa, mutta etenkin verotulojen vahvan kasvun myötä tulosennustetta on parannettu selvästi 1,81 mrd. euroon. Taloutta vahvistaa myös toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista. Tilikauden tuloksen ennakoidaan heikkenevän jo vuodesta 2018 alkaen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Verotulojen kasvu on hyvin vaatimatonta ja valtionosuudet hieman laskevat. Kuntatalouden menopaineen ennakoidaan helpottuvan ja velkaantumisen hidastuvan uudistuksen jälkeen. Kunnat saavat uudistusta seuraavina vuosina tilitysviiveiden vuoksi verotuloja vielä edeltävien vuosien veroperusteiden mukaisesti, mikä näkyy etenkin 2020 verotuloissa. Tämän vuoksi ko. vuoden tulos ja rahoitusasema näyttävät poikkeuksellisen hyviltä. Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää mittavia korjausinvestointeja. Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana huolimatta voimaan tulleesta sote-investointeja koskevasta rajoituslaista. Toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan paranevan 2017 positiiviseksi kaikissa kuntakokoryhmissä. Vuodesta 2018 tilanne kuitenkin heikkenisi ja sama kehitys jatkuisi myös vuonna 2019 jolloin rahoituksen tasapaino olisi heikoin alle 6 000 asukkaan kunnissa jossa verotulojen sekä valtionosuuksien väheneminen näkyy vaikutukseltaan suurempana. Myös koko maan tasolla tasapaino muuttuisi tällöin negatiiviseksi. Kuntalain uudistus toi mukanaan kuntien tarkastelun konsernitasolla. Tällöin pelkän peruskunnan sijaan tarkastellaan koko kuntakonsernia. Kuntatalouden vahvistuminen näkyy myös tässä kokonaistarkastelussa. Vuonna 2014 taseessa kertynyttä alijäämää oli 103 kuntakonsernilla, mutta vuoden 2016 tilinpäätöksissä enää vain 44 konsernia jäi alijäämäiseksi. Arviointimenettelyn täyttäviä konserneja on neljä. Menettely voidaan käynnistää taseeseen kertyneen alijäämän tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen perusteella. Kuntakonsernitarkastelussa korostuvat kuntien väliset ja etenkin kuntakokoryhmittäiset erot. Yli 100 000 asukkaan konsernien asema on hallitseva. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla tulee olemaan erittäin merkittävä vaikutus kuntien toimintaan ja talouteen. Samalla kun kuntien tulot ja menot putoavat lähes puoleen nykyisestä, taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät käytännössä ennallaan. Kunnat ja kuntayhtymät 2015 2016 2017* 2018* 2019* Toimintakate, mrd -27,6-27,8-27,1-27,5-28,1 Verotulot 21,8 22,1 22,5 22,6 23,3 Valtionosuudet 8,2 8,8 8,6 8,6 8,3 Investoinnit (netto) -3,3-3,3-3,6-3,6-3,7 Rahoitusjäämä -0,8-0,1 0,5 0,1-0,3 Lainakanta 17,4 18,1 17,6 17,6 17,9 *ennakkotietoja 17

Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron kasvun ennustetaan olevan hyvin vaimeaa. Hyvään vauhtiin päässeen talouskasvun odotetaan hidastuvan ja kilpailukykysopimuksen vaikuttavan verotuloja alentavasti. Veron tuotoksi on arvioitu yht. n. 18,9 mrd. euroa jossa on kasvua vain 0,2 %. Palkkasumman kasvu nopeutuu kehyskauden loppupuolella ja samanaikaisesti työttömyys pienenee. Eläketulot kasvavat eläkeläisten määrän lisääntyessä ja keskimääräisen eläkkeen tason noustessa eläkejärjestelmän kypsymisen myötä. Veroperusteissa tapahtuvia verotulomenetyksiä, työtulo- ja eläketulon verotuksen kevennys sekä indeksitarkistus, kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Muut epäsuorat vaikutukset jäävät alentamaan verokertymiä. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan korottamalla jako-osuutta 1,01 prosenttiyksiköllä. Korotuksella tavoitellaan kuntien yhteisöverotulojen kasvua n. 60 milj. eurolla. Korotuksella kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alennuksia. Yhteisöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 1,9 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. -1,4 %. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteisiin tehtiin verotusarvoja korottavia muutoksia sekä rakennusten että maapohjien osalta vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja on korotettu sekä 2016 että 2017. Myös vuodelle 2018 kaavailtiin sekä ala- että ylärajojen korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen prosenttiin. Hallitus perui alarajojen muutokset. Vuodelle 2019 on tarkoitus esittää asuinrakennusten ala- ja ylärajojen korotusta siten, että vaihteluväli olisi 0,45 1,00 prosenttia. Kiinteistöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 1,9 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. +4,9 %. Kuntien valtionapujen kehitys Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2018 on n. -1,7 % eli n. 149 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Vähenemiseen vaikuttaa eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu ja valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus. Kilpailukykysopimuksen johdosta kuntien valtionosuutta vähennettiin 64 euroa per asukas vuonna 2017. Sopimukseen sisältyvän työajanpidentämisen odotetaan tuovan kunnissa edelleen lisäsäästöjä v. 2018, minkä vuoksi valtionosuutta vähentävä vaikutus on korotettu yht. 85 euroon per asukas. Kustannusten jaon tarkistus vähentää kustannuksia koska kuntien todelliset yhteenlasketut kustannukset ovat olleet pienemmät kuin valtionosuuspohjassa huomioidut laskennalliset kustannukset. Hallitusohjelmanmukaiseen kuntien tehtävien vähentämiseen liittyy suurimpana yksittäisenä toimenpiteenä erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Tämän myötä kuntien menojen on arvioitu alenevan lähes 182 milj. euroa ja mm. tämän myötä tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät myös valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuusindeksin jäädytys edelleen vähentää valtionosuuden määrää. Valtionosuuksia lisääviä tekijöitä ovat verotulomenetysten kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutokset sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudessa on n. 1,5 %:n kasvu eli lisäystä n. 14 milj. euroa. Tästä kuntayhtymien osuus on +25 milj. eli kuntien osuus käytännössä alenee. Yhteensä laskennalliset valtionosuudet alenevat n. -1,4 %. Vuodesta 2012 alkaen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on kohdistunut ylimääräisiä leikkauksia joiden kumulatiivinen vaikutus vuodella 2018 on yht. 2,1 mrd. euroa eli n. 389 euroa per asukas. Summa kohoaa vuoden 2019 tasolla n. 2,2 mrd. euroon eli n. 397 euroon per asukas. Tähän summaan on huomioitu myös sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä vuodesta 2015 alkaen (kuntien toteutuksesta huolimatta), indeksikorotusten jäädytykset ja vuoden 2017 indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus, kilpailukykysopimukseen perustuva leikkaus sekä eläketukiuudistus (Lex Lindström). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta on leikattu n. 400 milj. euroa vuosina 2012 2015 ja lisäleikkaukset 2016 2019 tekevät vielä n. 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla. 18

1.6 n hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. vuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. n käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Käyttötalouden talousarvio on valtuustoon nähden sitova pääsääntöisesti lautakuntatasoisena tai tulosaluetasoisena (kv 8.6.2015 13). Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Toimielimen on käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Maaseutuhallinnon 11 kunnan yhteistoiminta-alue ja 5 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Molempien toimintaa ohjaa oma lautakuntansa. Päätetyt käyttötalouden sitovuustasot ovat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut Vaalit (brutto) Joukkoliikenne (brutto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto) Talous- ja tukipalvelut Tilintarkastus (brutto) Pelastustoimi (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutupalvelut (netto) Kunnanhallituksen alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Tekniset palvelut Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Teknisen lautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Toimitilapalvelut, laskennallinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Vesihuoltolaitos, kirjanpidollinen taseyksikkö (tilikauden tulos) 19

Valtuusto voi vahvistaa sitovuustason määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Maaseutuhallinnon tulosalue ja Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Eriytetyissä Toimitilapalveluiden ja Vesihuollon taseyksiköissä sitovuustasona on tilikauden tulos. Kaikki muut sitovuustasot ovat valtuustoon nähden bruttomääräisesti sitovia eli sekä toimintatuotot että toimintakulut ovat sitovia. Sitovat erät on merkitty tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Vuoden 2014 talousarviosta lähtien mukana on myös eri yksiköihin kohdistuva työllistämistoiminta. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät erikseen myös suunnitelmapoistot. asiakirjaan sisältyvät myös tavoitteet vuosille 2018 2020 sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Muut kuin tavoitteisiin sidotut tunnusluvut esitetään talousarvioasiakirjassa informatiivisina ja niiden toteutumista seurataan ainoastaan tilinpäätöksen yhteydessä. n tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, ja nettona rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimielinkohtaiset hankeryhmät: aineettomat hyödykkeet, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, liikuntapaikat, rakennukset, maa- ja vesirakenteet, vesihuoltolaitos. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Investoinneissa valtuuston päätösvaltaan kuuluu toimitilainvestointien uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa 1 000 000 euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Maa- ja vesirakenteiden ja vesihuoltoon perustetun taseyksikön kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on 500 000 euroa. Lisäksi valtuusto päättää uusien alueiden käyttöönotossa 500 000 euroa ylittävät hankkeet sekä yli 200 000 euron yksittäiset kone- ja kalustohankinnat. n rakenne määräytyy voimassa olevien valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunta päättää sitovuustason asettamisesta valtuustoon ja eri toimielimiin nähden. Toimielimet hyväksyvät tulosaluejaon ja -sisällön talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet talousarvion laadinnasta ja toimeenpanosta. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä sitovuustasoittain talousarvion menoista ja tuloista 20

Vuoden 2018 talousarvion sitovien erien yhdistelmä B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio Sisältää sisäiset erät Sitovuus Menot Tulot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit B 98 380 99 000 Kunnanhallitus Joukkoliikenne B 2 474 698 1 578 947 Konserni- ja maankäyttöpalvelut B 5 390 378 4 082 042 Talous- ja tukipalvelut B 8 859 216 9 213 172 Pelastustoimi B 1 603 103 Yhteensä 18 327 395 14 874 161 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B 78 671 78 671 Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N 814 004 710 806 Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut N 1 807 604 1 289 362 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut B 46 770 783 2 909 073 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut B 74 514 141 7 145 392 Tekninen lautakunta Tekniset palvelut B 3 022 894 937 820 Toimitilojen ylläpito Tulos 4 859 783 8 193 814 Vesihuoltolaitos Tulos 1 388 749 3 767 875 Yhteensä 9 271 426 12 899 509 Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat B 103 528 Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu B 610 031 252 500 Käyttötalousosa yhteensä 152 395 963 40 258 474 21

Sitovuus Menot Tulot INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat hyödykkeet B 17 000 Maa- ja vesialueet B 200 000 Koneet ja kalusteet B 370 000 Elinkeinoelämän kehittäminen B 500 000 Yhteensä 1 087 000 Sivistyslautakunta Liikuntapaikat B 1 600 000 200 000 Koneet ja kalusto B 1 112 000 Yhteensä 2 712 000 200 000 Tekninen lautakunta Rakennukset B 1 885 000 Maa- ja vesirakenteet B 2 170 000 Koneet ja kalusto B 20 000 Vesihuoltolaitos B 3 175 000 200 000 Yhteensä 7 250 000 200 000 Sosiaali- ja terveyslautakunta Aineettomat hyödykkeet B 172 290 Yhteensä 172 290 Investointiosa yhteensä 11 221 290 400 000 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 86 437 000 Valtionosuudet B 32 786 217 Rahoitustuotot ja -kulut N 3 263 803 3 099 533 RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäys B 15 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 10 883 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 15 000 000 Kassavarojen muutos B -232 000 MENOT JA TULOT yhteensä 177 764 056 177 764 224 22

Rahan käytön jakautuminen vuonna 2018 Talous- ja tukipalvelut 7,4 % Tekniset palvelut 5,6 % Korko- ja rahoituskulut 1,8 % Sivistyspalvelut 26,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 41,9 % Konserni- ja maankäyttöpalvelut 4,5 % Lainojen lyhennys 6,1 % Investoinnit 6,3% Rahan lähteiden jakautuminen vuonna 2018 Muut rahoitustuotot; Pitkäaikaisten lainojen 1,7 % lisäys 8,4 % Investoinnit 0,2 % Myyntituotot 10,4 % Valtionosuudet 18,4 % Verotulot 48,6 % Vuokra- ja muut tuotot 8,1 % Maksutuotot 3,5 % Tuet ja avustukset 0,6 % 23

1.7 Kunnan henkilöstö Vakinaiset TP 2016 TA 2017 Lähtötilanne 9 / 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Konserni- ja maankäyttöpalvelut 23 22 22 22 22 22 Talous- ja tukipalvelut 154 160 161 162 162 162 Sivistyspalvelut 532 534 530 534,5 534,5 534,5 Tekniset palvelut 63 64,5 65 65 65 65 Sosiaali- ja terveyspalvelut 379 386 384 394 394 394 Yhteensä 1 151 1 166,5 1 162 1 177,5 1 179,5 1 179,5 Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntahallinnon uudistusta ei ole huomioitu tulevilla vuosilla. Kunnan organisaatiokaavio löytyy talousarvioasiakirjan lopusta. 1.8 Strategiset tavoitteet Siilinjärven kunnan uusi strategia, joka ulottuu vuoteen 2025, tulee valtuuston käsittelyyn helmikuussa 2018. Vuoden 2018 talousarvio ja sen sisältämät strategiset tavoitteet ja niistä johdetut lautakuntien tavoitteet perustuvat tällä hetkellä voimassa olevaan strategiaan. 1.8.1 Kestävä kuntatalous Siilinjärven verotulojen kasvu on hidastunut. Valtionosuusuudistuksen siirtymäkauden päätyttyä valtionosuuksien on arvioitu kasvavan noin 2,6 m taloussuunnitelmakauden kuluessa. Tulorahoituksen riittämättömyys investointien rahoittamiseen kattavasti on aiheuttanut kunnan velkamäärän kasvun. Investointitarpeet ovat edelleen kasvaneet toimitilarakentamisen osalla merkittävästi. Etenkin toimitilojen sisäilmaongelmista johtuvien rakennusten korjaus- uudistamistarpeiden kasvu on huomattava. Hankkeiden riittävän aikainen toteuttaminen on tilan käyttäjien terveyteen kohdistuvien riskien vuoksi tarpeen. Hankkeiden toteuttaminen perinteisellä tavalla kunnan taseeseen johtaa huomattavaan velkaantumiseen. Tästä johtuen on selvitetty mahdollisuutta rahoittamiseen siten, että kulu kohdistuu tulosvaikutteisesti pidemmällä, rakennuksen käyttöaikaa seuraavalla tavalla toimintaan. Tulosvaikutteisuus edesauttaa kunnan talouden kokonaisvaltaista suunnittelua ja hallintaa. Kunnan talouden kehitysnäkymien arviointia taloussuunnitelmaa aikajänteellä vaikeuttaa aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistus, joiden vaikutusta valtionosuuksien ja kuntien ansioverotulojen määrään on vaikea ennustaa. Keskeistä on, että kunnan tasapainotila (vuosien 2018/2019 keskiarvo), johon siirtymäkauden tasaus perustuu, on tasolla jolla tehtävien muutos vs. rahoitus on pienempi kuin 100 /asukas. Tällöin kunnalta ei leikata muun toiminnan (ei sotea) mahdollista ylijäämää, koska siirtymätasaus kattaa muutoksen. Vuoden 2017 talousarvion tilanteessa muutos on 168 /asukas, joskin vuoden tulos tulee olemaan talousarviota huomattavasti parempi ja vaikuttaa tilannetta parantavasti. Eo. tilanteessa kunnan siirtymäkaudella saaman siirtymätasauksen määrä on noin 2,1 milj. euroa ja vastaa noin 0,6 ansiotuloveroprosenttia. Talouden hallinta ja tuottavuus- ja vakauttamistavoitteiden saavuttaminen edellyttävät säännöllistä talousarvion toteuman seurantaa kaikkien toimintaa harjoittavien yksiköiden toimesta. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista talouden kehitysarviointia taloussuunnitelmakaudella ja myös sitä pidemmällä aikajänteellä. Talouden hallinnan keskeinen tavoite on kunnan investointikyvyn säilyttäminen ja velkaantumisen hallinta. 24

VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Asukaskohtainen velkamäärä on alle kuntien keskiarvon Vuosi-investointien nettomäärä suunnittelukaudella on keskimäärin vuokrakohteena toteutettavien hankkeiden vuokran + vuosikatteen keskiarvo. Vuosikate kuitenkin aina > 80 % vuosiinvestointien nettomäärästä. Vuosikate / nettoinvestoinnit Toimintakate ei kehity suunnitellusti. Verotulojen kehitysarvio virheellinen. Muutokset valtionosuuksien perusteissa. Äkilliset, ennustamattomat investointitarpeet. Informatiiviset tunnusluvut KESTÄVÄ KUNTATALOUS Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est. 2016 2015 2014 2013 Tilikauden yli-/alijäämä (M ) +0,1 +1,6 +0,9 +0,4 +3,0-4,9 Taseen kumulatiivinen yli-/alijäämä (M ) +6,1 +6,0 +4,4 +3,5 +3,1 +0,1 Vuosikate (M ) +6,9 +7,7 +7,2 +6,3 +8,3-0,3 Lainamäärä / asukas ( ) 3 092 2 914 2 806 2 692 2 697 2 490 Konsernilainat / asukas ( ) 5 900 5 700 5 583 5 400 5 147 4 078 1.8.2 Kasvu Siilinjärven kunnan väkiluvun kasvu on hidastunut ja jopa kääntynyt pieneksi laskuksi. Kasvu on elinvoiman, kunnan kehittymisen ja talouden kannalta tärkeä asia. Väestön kasvua tulee tavoitella edelleen. Kasvun hallinta on talouden riskien hallinnan kannalta oleellinen asia. Kasvu tuo lisätuloja, mutta toisaalta kasvu myös maksaa. Investointikyvyn perusteella edes hidas kasvu olisi suotavaa. Raakamaata on tällä hetkellä riittävästi lyhyen ajan kasvuun. Kaavoitus alkaa olla hyvällä tasolla, kuitenkin uusia kaavoja tarvitaan ja päivitystarpeita ilmenee olemassa oleviin kaavoihin. Kunnan vetovoimaan ja imagoon tulee kaikkien kiinnittää huomioita. Kunta- ja tonttimarkkinointia tehostetaan jatkossa. Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Väestön kasvu VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso + 100 as/vuosi keskimäärin taloussuunnitelmakaudella Vuosittain seurattavat mittarit Väestön kasvu Riskiarvio Kerrostalojen rakennuspaikkojen niukkuus Etelä-Siilinjärvellä. Kunnan vetovoiman ja imagon heikkeneminen Sote-uudistus: Kunnan sote-palveluiden saatavuus ja laatu vaikuttavat kunnan kilpailukykyyn 25

Informatiiviset tunnusluvut VASTUULLINEN KASVUPOLITIIKKA Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est. 2016 2015 2014 2013 Väestönkasvu +80-15 -33 +137 +97 +136 Kunnan väkiluku 21 833 21 753 21 768 21 801 21 664 21 567 Valmistuneet asunnot 130 110 111 134 106 101 Rakennuslupien määrä 360 360 364 338 374 380 Tonttireservi 40/2/2** 3/1/0*** 39/1/4* 42/1/4* 52/5/5* -- *omakotitalot / rivitalot / kerrostalot **rakentamiskelpoinen rakennuspaikkareservi ***arvio vuoden lopussa kunnallistekniikan piirissä olevista jaettavissa olevista rakennuspaikoista 1.8.3 Henkilöstö Sote- ja maakuntauudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kunnan henkilöstöön. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää, myös jaksamiseen ja työkyvyn säilymiseen liittyvät riskit on otettava huomioon. Henkilöstön osaamisen ja osallistavan esimiestyön merkitys korostuvat muutostilanteessa ja nämä ovatkin työtyytyväisyyden kannalta merkityksellisiä. Em. asioista huolenpito ja niiden kehittymisen seuranta on tärkeää sopeuttamisvaiheen aikana. Sairauspoissaolojen määrän ja etenkin määrän kehittymisen seuranta on keskeistä muutoksesta ja vakauttamistoimista henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Osaavan ja sitoutuneen henkilöstön rekrytointi edellyttää, että kunta säilyy vetovoimaisena ja modernina työnantajana. Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Henkilöstön työkyvyn säilyminen ja ylläpito VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Työkyky ja työtyytyväisyys eivät heikkene suunnittelukaudella Vuosittain seurattavat mittarit Henkilöstökertomus; henkilöstön sairastavuus, henkilöstön vaihtuvuus sekä henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen Riskiarvio Vakauttamistoimiin liittyvän muutoshallinnan onnistuminen Informatiiviset tunnusluvut OSAAVA, HYVINVOIVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est. 2016 2015 2014 2013 Sairauspoissaolot (kpv / vak. tt / vuosi) 13 15,6 12,8 12,3 11,6 14,7 Henkilöstön työtyytyväisyys - Valmis suosittelemaan työpaikkaansa - Oma työtyytyväisyys melko tai erittäin hyvä 79 % 69 % 87 % 76 % -- -- Hakijat / avoin työpaikka 2 490/ 163 2 490/ 163 2 313/ 164 2 735 / 141 2 727 / 115 1 884 / 124 ka 15 hakijaa ka 15 hakijaa ka 14 hakijaa ka 19 hakijaa ka 24 hakijaa ka 15 hakijaa 26

1.8.4 Kuntalaisten hyvinvointi Siilinjärven väestö on pääasiassa hyvinvoivaa ja aktiivista. Kunnassa on laadukkaat ja tehokkaat palvelut. Monimuotoinen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatarjonta tukee hyvinvointia. Asukaslähtöisyys ja osallisuus toteutuvat monipuolisen järjestötoiminnan kautta. Kunta kannustaa kuntalaisia hyvään ja terveelliseen elämään ennaltaehkäisevillä ja matalankynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluilla ja kasvatus- ja koulutuspalveluilla. Kuntalaisen vastuuta omasta itsestään arjessa toimimisessa tuetaan. Kunta edistää ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja hoitoa sekä tukee paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden elämänhallintaa. Kunta ehkäisee alueellista eriarvoisuutta hyvällä suunnittelulla, yhdyskuntarakentamisella ja toimivilla palveluilla. Riskinä on edelleen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jatkuminen ja nuorisotyöttömyys. Kielteiseen kehitykseen vaikutetaan uusilla toimintatavoilla ja Kuopion alueen kunta- ja hankeyhteistyöllä. Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntaan ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Tyytyväisyys kouluarvosanalla 9 Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Kuntalaiskyselyn tulos Valtiontalouden kehitys, heijastukset kuntatasolle, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Informatiiviset tunnusluvut KUNTALAISTEN HYVINVOINTI Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est. 2016 2015 2014 2013 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus / EPSI Rating - valtakunnallinen sijoitus - tyytyväisyyspisteet (maks. 100) - - - 2. 78,2 2. 79,3 4. 75,2 Koululaisten vanhempien tyytyväisyys (asteikko 1 5) 3,9 Kuntalaiskysely -- 3,9 4,0 -- Ulkokuntalaisia terveyspalveluiden asiakkaina 700 660 535 420 225 (249; 1/2015) -- 1.8.5 Vahva elinkeinotoimi Siilinjärven työpaikkakehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Vahvan elinkeinopolitiikan tavoitteena on työpaikkojen lisääminen olemassa oleviin organisaatioihin ja uusiin yrityksiin. Työpaikkojen kasvu tuo todennäköisesti myös yhteisöverotuloja lisää. Elinkeinopolitiikan toteuttamiseen tarvittava maanhankinta ja kaavoitus ovat onnistuneet viime vuosina. Kunnan vetovoima, imago ja väestön kasvu korreloi yritysten sijoittumishalukkuuteen kuntaan. 27

Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Työpaikkojen lisääminen 50 työpaikkaa lisää / vuosi Vuosittain seurattavat mittarit Lukumäärä Riskiarvio Kunnan väestönkasvu on pysyvästi negatiivinen. Kunnan vetovoima ja imago heikkenee. Informatiiviset tunnusluvut VAHVA ELINKEINOTOIMI Mittari / vuodet 2018 TA 2017 est. 2016 2015 2014 2013 Työpaikkakehitys +50 +40 +208 +141 +208-120 Työpaikkojen määrä 7 240 7 190 7 150 7 230 7 084 6 881 Työpaikkaomavaraisuusaste 79,0 78,6 78,4 78,8 76,9 72,9 Luovutetut tontit ja toimitilat 8 8 8 9 8 16 1.9 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat Kunnan riskit jakautuvat vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnanriskit. Liiketoiminnan riskit ovat luonteeltaan strategisia ja niiden vaikutus kunnan toimintaan on kokonaisvaltainen. Kunta on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla ja vahinkorahastolla. Vakuutukset kattavat kunnan vahingolle alttiin omaisuuden, kunnan toiminnastaan ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon sekä kunnan henkilöstölle työtehtäviä suorittaessaan mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan säännöllisesti; se tarkistetaan vuosittain sisäisen tarkastuksen ja toiminnasta vastaavien yksiköiden yhteistyönä. Liiketoiminnan riskejä ei pääsääntöisesti voi vakuuttaa. Niihin tulee varautua arvioimalla kehityssuuntia ja tekemällä johtopäätelmiä, joihin perustuen toimintaa voidaan riittävällä tarkkuudella ohjata. Pääasiallinen vastuu arvioinnista ja seurannasta on toiminnan järjestämisestä vastaavalla palvelualueella, joskin strategisten osa-alueiden osalta vastuu on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Riskien hallinnassa arviointi-, valvonta- ja tarkastustoimien järjestäminen on merkitsevää. Riskienarviointi suoritetaan vähintään vuosittain ja kontrolloidaan kehityskeskusteluissa. Kunta järjestää ulkoisen tarkastustoiminnan säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta perustuu voimassa oleviin kunnanvaltuuston ja -hallituksen vahvistamiin ohjeistuksiin, joita ovat Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Sisäisen valvonnan menettelyinä käytetään yleisohjeen mukaisia menettelyitä. Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman, johon perustuen suoritetaan eräitä valvonta- ja tarkastustoimia pääasiassa esimiesten ja kunnan oman sisäisen tarkastuksen mutta myös osin ulkoisen tarkastajan toimesta. Vuosittaisten valvontatoimien säännönmukaisen toteutumisen varmistamiseksi kuntaan on valmisteltu sisäisen valvonnan pitkän tähtäimen suunnitelma, johon vuoden 2018 vuosisuunnitelma perustuu. Toiminnan sääntöjenmukaisuuden toteutumisen valvonnan lisäksi sisäisen valvonnan painopiste on taloussuunnitelman toteutumisen seurannassa ja mahdollisten poikkeamisten hallinnassa. n toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain ja kunnanvaltuustolle kolmannesvuosittain. Raportointiin sisältyy vuositoteuman arviointi. 28

2 KUNTASTRATEGIA 2025 2.1 Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut Saatavuus Asukaslähtöisyys Riittävät palvelut Hyvä elinympäristö Toimiva infrastruktuuri Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Yhteistyö Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne Resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen 2.2 Visio Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen Mitä tarkoittaa vastuullinen Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin Ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. Kunta tuntee vastuuta kuntalaisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 2.3 Strategiset suunnat ja päämäärät 2.3.1 Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. Kunnan velkamäärä pysyy kuntien keskiarvossa tai on sitä alhaisempi. 29

Tulokselliset palveluprosessit: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja vaikuttavuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen Ohjaava taksapolitiikka Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut. Resurssien tehokas hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa toiminnan järjestämisen lähtökohtana on tuottavuusnäkökulman korostaminen ja olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntäminen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla Omaisuudesta huolehtiminen. 2.3.2 Kuntalaisten hyvinvointi Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen ja turvaaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä kuntalaisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen Tieto, hyvinvointi- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Oikea-aikaiset, palvelutarpeeseen vastaavat ja oikein kohdennetut palvelut Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen Kunnan ja naapurikuntien sekä kunnan ja järjestöjen yhteistyön lisääminen palvelujen tuottamisessa Syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Lapsiperhepalveluiden tehostaminen ennakoivien toimenpiteiden käytössä Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa Yhteistyö järjestöjen kanssa Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen 30

Ympäristötekijöiden arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen 2.3.3 Vahva elinkeinotoimi Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet Lentoasemaympäristön hyödyntäminen yritysalueena Näkymisen parantaminen pääteillä Yrityskuntaimagon vahvistaminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen Kehitetään kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä. Kilpailukykyä yhteistyöstä: Yritys- ja sidosryhmäyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä enemmän strategisesti merkittäviin hankkeisiin Kuntien yhteinen resursointi merkittävissä elinkeinohankkeissa. 2.3.4 Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Monimuotoisuus asumisessa: Siilinjärvi tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja sekä taajamissa että kyläkeskuksissa. Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen Vanhojen asuntoalueiden saneeraaminen, jota tuetaan täydennysrakentamisella Varataan riittävästi sopivia tontteja ikääntyvän väestön lisääntyvään asuintarpeeseen Maankäytön kehittämistä ohjataan yleiskaavalla koko kunnassa. Turvataan peruspalvelut: Siilinjärven vetovoima kasvavana asuinkuntana perustuu laadukkaisiin asumisen mahdollisuuksiin tehokkaiden ja resursseihin suhteutettujen peruspalveluiden äärellä. Kasvua mitoittaessa huomioidaan nykyinen palveluverkko ja peruspalvelujen tarpeiden kasvu Työmatkaliikenteen huomioiminen joukkoliikenteen ja päivähoidon palveluiden sijoittumisessa Yhteistyö elinympäristön laadun kehittämiseksi kaavoittajien, kunnallistekniikan toteuttajien ja peruspalveluiden tuottajien kesken 31

Kasvutavoitteita tukeva väestökehitys: Siilinjärvi pysyy muuttovoittokuntana, jolla varmistetaan ikärakenteen ja kuntatalouden tasapaino pitkälle tulevaisuuteen. Väestönkasvu vuosittain 0,7 1 % Paluumuuton edistäminen Kunnan kiinnostavuuden kasvattaminen laadukkaana asuin- ja toimintaympäristönä Tarkoituksenmukainen maankäyttöpolitiikka, jossa maanomistajat ovat mukana. 2.3.5 Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Strategiset tavoitteet Osallistava johtamisjärjestelmä: Henkilöstö työskentelee mielekkäissä ja kykyään vastaavissa tehtävissä tuloksellisesti. Johtaminen ja esimiestyö on kannustavaa ja oikeudenmukaista Rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Työhyvinvointia yhteistyöllä: Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään yhteisenä asiana, jossa päättäjien, johdon, esimiesten ja työntekijöiden toimilla on tärkeä merkitys. Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Työyhteisöt toteuttavat yhdessä hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä Terveellinen työympäristö, käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet Kehittävä ja tuloksellinen työote: Henkilöstö toimii aktiivisesti oman osaamisen ja työn kehittämiseksi. 2.4 Arvot Henkilöstön aktiivinen oman työn kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin Työkierron ja etenemismahdollisuuksien hyödyntäminen Luotettavuus Voimavaroihin suhteutetut palvelut ja palvelutaso Sitoutunut yhteistyökumppani Avoimuus Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä Vuorovaikutteiset toimintatavat Asukaslähtöisyys Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Ihmisläheisyys Kehityshakuisuus Tulevaisuuteen suuntautuva, kasvua tukeva ja toimintaympäristön muutokset huomioonottava innovatiivinen toimintatapa 32

3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 3.1 Konserniohjaus Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta (KuntaL 14 ). Siilinjärven kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa 8.9.2008 34. Kunnanhallitus johtaa ja ohjaa Siilinjärven kuntakonsernia. Sen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt joissa kunnalla on määräysvalta, toimivat valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Siilinjärven kunnan konserniin kuului vuoden 2016 lopussa 5 tytäryhteisöä, joista 4 yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Kuntayhtymiä yhdisteltiin 5 ja osakkuusyhteisöjä 3. Konsernirakenteeseen liittyvinä muutoksina on tehty vuoden 2016 lopulla päätös Kiinteistö Oy Prosetan osakkeiden myynnistä, mutta kauppa ei ole toistaiseksi toteutunut. Lisäksi vuoden 2017 aikana on ostettu Kiinteistö Oy Asematie 11 koko osakekanta. Vuosille 2018 2020 konsernirakenteeseen ei ole ennakoitu muutoksia. Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Tytäryhteisöt: Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärvi 100,00 100,00 Siilinjärven Uimala Oy alakons. Siilinjärvi 100,00 * Siilinjärven Uimala Oy 100,00 100,00 * Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 41,00 100,00 Siilinjärven Kotipolku Oy alakons. Siilinjärvi 96,36 * Siilinjärven Kotipolku Oy 96,36 96,36 * Siilinjärven Asumisoikeus Oy 96,36 Kiinteistö Oy Proseta Siilinjärvi 100,00 100,00 Kiinteistö Oy Asematie 11 Siilinjärvi 100,00 100,00 Osakkuusyhteisöt: Sakupe Oy Siilinjärvi 17,04 26,27 Kiinteistö Oy Isoharja Siilinjärvi 20,35 26,43 Kiinteistö Oy Siilinkeskus Siilinjärvi 22,52 22,52 3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samoin kuin se määrittelee ne kunnassa. Asetetut strategiset suunnat ja päämäärät samoin kuin kunnan toiminnassa noudatetut arvot välittyvät koko kuntakonsernin toimintaan. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa huomioidaan kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalain 118 :n mukaan kuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan kuntakonsernin talouden tunnuslukujen mukaisesti vuodesta 2017 alkaen. Konsernista laaditaan tilinpäätös, mutta ei yhteistä numero-osan talousarviota eliminointeineen. 33

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2020 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio KONSERNIJOHDOLLE ASETETUT TAVOITTEET: Konsernijohto raportoi valtuustolle krt/v Konsernin omavaraisuusaste %:a Konsernin lainat, /asukas Kriisikuntakriteereistä: Konsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden Kriisikuntakriteereistä: Kuntakonsernin rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut Tilinpäätöksen yhteydessä Ei heikkene nykytasosta Tunnusluku. Oman pääoman muutoksen suuruus ja suunta. Taseen koko pääoman muutoksen suuruus ja suunta. Rajoittaa investointeja; infran rapistuminen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Hitaasti korjattavissa ja edellyttää pitkävaikutteista talouden vakauttamistoimien onnistumista. Alle kuntien keskiarvon Tunnusluku Rajoittaa investointeja; infran rapistuminen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Alle arviointimenettelyrajojen 2 tekijää täyttävät arviointimenettelyrajan (vuosikate ylittää ja lainamäärä alittaa) 2018 2022; 3. tekijä (tulovero-% edellisten lisäksi) vuonna 2023. Kertynyt yli-/alijäämä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä Vuosikate ja sen kehitysarvio. Lainamäärä kaikkien kuntakonsernien ka. lainamäärästä. Tuloveroprosentti. Suhteellinen velkaantuminen. Tapahtuu huomattava heikkeneminen verotuloluonteisen rahoituksen kehityksessä suhteessa valtakunnalliseen kehitykseen. Maakunta- ja Soteuudistusten vaikutus paineena tuloveroprosenttiin ja vaikutus suhteellista velkaantumista heikentävästi. Vuosikatetavoitteen nostaminen ei onnistu ja velkaantuminen kasvaa investointien omarahoitusosuuden alentumisen myötä merkittävästi. KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET: Edustajien raportointi tytäryhteisöstä kunnanhallitukselle / lautakunnalle TYTÄRYHTEISÖJEN YHTEISET TAVOITTEET: Raportointi toiminnasta konserniohjeistuksen mukaisesti Tytäryhteisöjen laajaa merkitystä omaavat päätökset Kaksi kertaa vuodessa kunnanjohtajalle Konsernijohdon evästys konserniohjeiden mukaisesti 34

Kunta maksaa konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti (netto): TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos % 2017 18 Siilinjärven Pysäköinti Oy 10 000 42 000 42 000 0 Siilinjärven Uimala Oy 475 766 525 000 586 500 11,7 Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 273 824 225 600 303 527 34,5 Siilinjärven Kotipolku Oy - - - Kiinteistö Oy Proseta Oy - - - Yhteensä 759 590 792 600 932 027 17,6 Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien. Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2018 2020 Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Saada kasvua kävijämäärään ja hyvä toiminnan tulos Toiminnan kehittäminen, uutena keilahallin toiminta Kävijämäärä 110 000 henkilöä vuonna 2018 Yhtiö tarjoaa kylpylä- ja liikuntapalveluja asiakkaiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Myynnin lisääminen Tilikauden tulos Nollatulos Toiminnan järjestämiseen puitteet pidetään kunnossa ja huomioidaan esteettömyys korjauksissa Kunnossapidon ja markkinoinnin kustannukset, tiivis yhteistyö Kiinteistöyhtiön kanssa Turvallisuuteen, puhtauteen ja viihtyvyyteen liittyen 0 kpl asiakasreklamaatioita Monipuolinen palvelutarjonta Uudet palvelut 2 kpl Tunnettuus ja positiivinen mielikuva lisääntyy. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, näkyminen mediassa ja katukuvassa sekä julkisivuvalaistuksen toteutus Asiakastapahtumia 10 kpl/vuosi Tapahtumien toteutuminen Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyssä keskiarvo hyvä (4) Tiivis yhteistyö konserniyhtiöiden kanssa Yhteiset markkinointitoimet, palveluesitteet esillä konserniyhtiöissä, säännölliset tapaamiset ja neuvottelut Sujuva yhteistyö Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yhtiö kattaa toimintakulut toimintatuotoillaan ja rahoituskulut sekä ei laskutettavat autopaikat kunnan avustuksella Ajantasainen kulurakennetta vastaava asiakaslaskutus Käyttökate ja tulos Yhtiön taloudellinen tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran 35

Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaustyöt Rakennuksen kunto Laitetekniikan toiminta Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan Rakennuksen teknisten laitteiden ja rakenteiden käyttökuntoisuuden ja -varmuuden kohentaminen Pesu- ja pukutilojen sekä allasrakenteiden korjaustyösuunnitelmat. Vesiliukumäen ulostulon ulokkeen uusiminen, suunnitelma. Selvitysten ja töiden valmiusaste Pesu- ja pukutilojen, allasrakenteiden ja saunojen korjaustyöt tehdään vuonna 2020 Siilinjärven Kotipolku Oy Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokraasuntoja Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate ARA- ja korkotukikiinteistöissä (sisältää erityisavustuskohteet) Yhtiö kartoittaa kiinteistöjen kunnon Vuokranmäärityksessä varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin Kiinteistömassan luokittelu Kohtuulliset vuokrantarkistukset Salkutus (luokitus) on valmis ja käytännön toimenpiteiden eteenpäin vieminen Tasainen vuokrataso Vapaarahoitteisten kiinteistöjen kiinteistönpidossa toteutuu pitkäjänteinen talouden ja kiinteistöhallinnan suunnittelu Vuokra-asuntojen käyttöaste Maakuntauudistukseen valmistautuminen Uustuotanto / vuokraasunnot Tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa asumisoikeusasuntoja Pitkän tähtäimen taloussuunnittelua ja vuokranmäärityksessä huomioidaan korjausvaraukset Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja aktiivinen markkinointi Tilanteen aktiivinen seuranta Risuharjuntie 2 vuokrakerrostalo Kerros- ja rivitalokohteiden valmistelu Kiinteistöjen laatutason ylläpitäminen Kerrostalokohteiden valmistelu Jälkilaskelmat Käyttöaste Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus yhtiön kunnalle vuokrattuihin palvelutaloihin Vapaarahoitteisen kannan kuluja ei kateta ARA-kannan vuokratuotoilla Käyttöaste säilyy erinomaisella tasolla (99,6 % vuonna 2016) Alv-palautusoikeus ei poistu taannehtivasti Valmistumisaste Valmistuminen 2019 Rakennuspaikkavaraukset Käyttöaste 100 % Rakennuspaikkavaraukset Varaudutaan täyttämään vuokra-asuntotarvetta Varaudutaan täyttämään asumisoikeusasuntotarvetta 36

4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. n tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosa on esitetty sivulla 44. Vuoden 2018 toimintakatetavoite asetettiin kuluvan vuoden 2017 toteumatilanteen ja sen pohjalta tarkennettuun koko vuoden ennusteeseen perustuen -111,7 milj. euroon. Käytännössä talousarviotasoksi määriteltiin vuoden 2017 taso. Muutokseen sisällytettiin palvelualueiden toiminnallisia muutoksia noin 2,1 milj. euroa (netto) ja henkilöstökuluihin yleiskorotusvarausta 1 %. Taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvuksi määrittyi n. 1,7 % / vuosi (noin 1,9 milj. euroa / vuosi). ta tehdessä asetettuun toimintakatetavoitteeseen ei aivan päästy. Elokuun 2017 estimaatin perusteella toimintakatteen arvioidussa kokovuotisessa toteumassa näytti edelleen olevan toimintakulut liian korkealla tasolla arvioituna. Tällä perusteella on tehty keskitetty karsinta sekä henkilöstökuluihin -1 % että palvelujen ostoihin -1,5 %. Toimintakatetavoite jäi tämän jälkeen noin 0,3 milj. tavoitteesta. 4.1 Tulot ja menot Menojen ja tulojen muutokset voimassa olevaan talousarvioon nähden on kommentoitu alla olevassa tekstissä kunnan ulkoisen tuloslaskelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosan luvuissa ovat mukana myös kunnan taseyksiköt: toimitilojen ylläpito sekä vesihuoltolaitos. Palvelu- ja tulosalueiden tuloslaskelmissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät. Toimintatulot kasvoivat yhteensä noin 2,4 % ollen yhteensä 21,653 milj. euroa. Merkittävimmät tulojen vähennykset kohdistuvat maksutuloihin ja saataviin tukiin ja avustuksiin. Maksutulot alenevat noin -3,2 % eli noin 0,201 milj. euroa. Tämä johtuu pääosin päivähoidon asiakasmaksuihin tulleesta valtakunnallisesta muutoksesta sekä vanhuspalveluiden lyhytaikaishoitoyksikön Mummon Kammarin supistetuista hoitopaikkamääristä (sisätilaongelma). Saatavat tuet ja avustukset alenevat noin -24,6 % eli noin 0,358 milj. euroa. Merkittävin muutos tapahtuu Nuoret Duuniin hankkeen päättyessä ja toimeentulotukeen vielä alkuvuodesta 2017 varatun perustoimeentulotuen valtionosuuden kokonaan poistuessa. Merkittävimmät tulojen kasvut puolestaan kohdistuvat myyntituloihin, noin 3,1 % eli noin 0,315 milj. euroa. Kasvu johtuu kotikuntakorvausten kasvusta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vaalien järjestämisestä saatavista korvauksista. Muiden toimintatulojen kasvuun, 21,7 %, vaikuttaa toteutettavat osakemyynnit, maankäyttösopimuskorvausten kasvu ja maa- ja vesialueiden vuokrien kasvu. Mikäli toimintatulot toteutuvat kuluvana vuotena 2017 ennakoidusti, tulot pysyvät ennallaan. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksu on pidetty ennallaan samoin kuin jäteveden käsittelymaksu. Vuonna 2018 käyttövesimaksu on 1,53 /m 3 ja jätevesimaksu 2,56 /m 3 (molemmat alv 0 prosenttia). Toimintamenot ovat tuloslaskelmassa 133,925 milj. euroa, kun niitä kuluvana vuonna ennakoidaan toteutuvan noin 130,827 milj. euroa. Kasvua ennakoituun toteumaan on noin 2,4 %, mutta kasvua kuluvan vuoden talousarvioon 0,7 %. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 %:lla koskee 1.2.2017 30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja. Leikkausvaikutus sisältyy henkilöstökuluihin vielä 2018 ja 2019 vuosina. Kilpailukykysopimuksella myös pidennettiin pysyvästi vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla, vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidennys ei suoraan vaikuta kunnan menoihin, mutta se lisää henkilöstöreserviä ja luo mahdollisuuden alentaa toimintamenoja. on ei ole sisällytetty työajanpidennyksestä suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Edelleen kiky-sopimus alentaa asteittain työnantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutuksen maksuja. Henkilösivukulujen alenemaa on sisällytetty talousarvioon kuluvaan vuoteen verrattuna noin -2 %:n eli noin 0,960 37

milj. euron verran. Henkilöstömenoihin kohdistuu em. kiky-sopimuksesta johtuen yhteensä arviolta noin 1,8 milj. euroa eriä, jotka alentavat henkilöstömenojen määrää. ssa henkilöstökulujen kokonaismäärä alenee noin -0,2 % eli noin -0,107 milj. euroa. Tämä merkitsee noin 1,4 %:n eli noin 0,850 milj. euron tosiasiallista henkilöstömenojen kasvua. Siitä kohdistuu sivistyspalveluihin noin 0,350 milj. euroa, sosiaali- ja terveyspalveluihin noin 0,375 milj. euroa, konserni- ja maankäyttöpalveluihin noin 0,075 milj. euroa ja talous- ja tukipalveluihin sekä teknisiin palveluihin yhteensä 0,050 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on huomattava, että kasvua vähentää Nuoret Duuniin hankkeen päättyminen eli tosiasiallinen kasvu alueella on noin 0,640 milj. euroa. Koko kunnan henkilöstömenot muodostuvat noin 1,1 % kuluvan vuoden 2017 ennakoitua toteumaa suuremmiksi. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan kuntien verotuloja ja valtionosuuksia vähentävinä erinä. Palvelujen ostot kasvavat noin 0,2 %. Merkittävin kasvu muodostuu asiakaspalvelujen ostoihin noin 1,2 % eli noin 0,445 milj. euroa. Pääosin kasvu johtuu sosiaali- ja perhepalveluihin tehdystä noin 0,4 milj. euron lisäyksestä pääosin kehitysvammapalveluihin ja vanhuspalveluihin. Erikoissairaanhoidon kokonaisuus on pidetty vuoden 2017 tasolla ollen yht. 28,295 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot alenevat noin -2,1 % eli noin -0,320 milj. euroa. Vähennystä tapahtuu mm. kuljetuspalveluissa, verotuskustannuksissa sekä atk-palveluissa. Kokonaiskasvu palveluiden ostoissa kuluvan vuoden 2017 ennakoituun toteumaan muodostuu noin 1,7 %:iin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmä kasvaa noin 0,4 %. Kasvu jakaantuu useisiin menokohtiin ja pääosin energiakuluihin. Avustuksista poistuu perustoimeentulotuen menoja 0,300 milj. euroa, lasten kotohoidontukea ja yksityisenhoidon tukea on vähennetty käytön perusteella noin 0,200 milj. euroa samoin omaishoidontukeen on tehty käytön perusteella vähennystä. Avustusten määrää puolestaan kasvattaa vammaisille annettaviin avustuksiin ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun tehdyt lisäykset yht. 0,330 milj. euroa sekä päivähoidon palvelusetelikuluihin tehdyt lisäykset 0,140 milj. euroa. Muut toimintamenot kasvavat runsaalla miljoonalla eurolla eli 22,1 %. Kasvu tulee pääsääntöisesti toimitilapalveluiden vuokramenoihin tehdystä 0,580 milj. lisäyksestä viipaleratkaisuihin, sosiaali- ja terveyspalveluiden vuokrakulujen lisäyksistä 0,160 milj. euroa, sivistyspalveluihin tehdyistä vuokramenojen lisäyksistä 0,205 milj. euroa ja muille palvelualueille kohdistuvista noin 0,100 milj. euron vuokramenolisäyksistä. Toiminnan laajenemisesta johtuva vuokramenojen lisäys on Pikkusiilin päiväkodin yhteyteen tuleva viipalerakennus. Kaikki muut vuokramenojen lisäykset johtuvat käytännössä toimitiloihin kohdistuvien ongelmien ratkaisuista (pl. koneiden ja kaluston lisäys 0,105 milj.). Toimintakate kasvaa (heikkenee) kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 0,4 % ollen yhteensä noin -112,137 milj. euroa. Kuluvan vuoden 2017 toteutuva toimintakate jäänee noin -109,285 milj. euroon, joka on noin 2,8 milj. tulevaa talousarviota pienempi. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut talousarvioon 2017 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Palvelualue Kasvu 1 000 Muutos % Ulkoiset erät Konserni- ja maankäyttöpalvelut -989-26,3 Sivistyspalvelut 440 1,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 596 0,9 Talous- ja tukipalvelut -6-0,1 Tekniset palvelut 419 11,8 Yhteensä 461 0,4 Konserni- ja maankäyttöpalveluiden toimintakate pienentyy (vahvistuu) toteutettavilla osakemyynneillä n. 0,500 milj. euroa, joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvun alentaessa nettokustannuksia n. -0,290 milj. euroa, hallinto- ja viestintäpalvelujen palveluostojen alentuessa n. -0,100 milj. euroa, maapolitiikka ja paikkatietopalveluihin on lisätty maankäyttösopimuksista tulolisäyksiä n. 38

0,200 milj. ja konserniyhtiöihin on tehty menolisäyksiä 0,140 milj. euroa. Myös henkilöstöpalveluiden ja vaalien järjestämisen toimintakate on hivenen pienentynyt. Sivistyspalveluiden toimintakate kasvaa (heikkenee) n. 0,380 milj. euroa varhaiskasvatuspalveluihin tehtyjen päivähoidon ryhmälisäysten vuoksi ja n. 0,060 milj. euroa nuoriso- ja kulttuuripalveluihin tehdyillä vuokralisäyksillä korvaaviin toimitiloihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden olennaisimmat kasvut johtuvat hoiva- ja vanhuspalveluiden noin 0,747 milj. euron henkilöstöresurssilisäyksistä ja asiakkaiden hoitopaikkaostoista, sosiaali- ja perhepalveluiden asiakaspalveluostot lisääntyvät noin 0,125 milj. eurolla ja perusterveydenhuollon oma toiminta pienenee noin -0,234 milj. eurolla. Teknisten palvelujen toimintakatteen kasvua selittää pääasiassa toimitilojen ylläpidon kustannusten kasvu noin 0,555 milj. eurolla. Viipaleratkaisut korvaavat enenevässä määrin kunnan omia toimitiloja. Kuntatekniikan toimintamenojen lasku sekä vesihuollon tulot kattavat osan lisäyksestä. Palvelualueiden ja tulosalueiden muutoksista löytyy lisätietoja käyttötalousosan tulosaluekohtaisista teksteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uutta ohjetta suunnitelman mukaisista poistoista on noudatettu vuoden 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistojen kokonaismäärä ei sisällä talousarviovuonna lisäpoistoja. 4.2 Verotulot Vuodelle 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2014 korotus oli 1,00 prosenttiyksikkö. Kiinteistöveroa korotettiin viimeksi 2014. Vuoden 2018 osalta valtuusto ei ole päättänyt kumpaankaan veroon korotuksia. Kiinteistöveroon kohdistuu lakisääteisesti vuodelle 2018 yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ylärajojen korotukset. Alarajoihin suunnitellut korotukset hallitus perui. Uudet vaihteluvälit em. ryhmissä ovat hallituksen esityksen perusteella 0,93 2,00 %. Kunnan veroprosentit ja verotettava tulo: 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Verotettava tulo, milj. euroa 347,7 353,0 355,3 357,7* 355,0* 362,6* Verotettava tulo, euroa/asukas 16 121 16 292 16 301 16 430* 16 214* 16 467* Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Vakituinen asuinrakennus 0,50 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 Muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 *Ennuste Vuoden 2017 kokonaisverotuloarvio on 85,2 milj. euroa, joka poikkeaa talousarviosta n. +0,8 milj. euroa. Tällöin kunnallisveroa kertyisi n. 1,1 % edellisvuotta vähemmän. Yhteisöveroa muodostuisi lähes +19,1 % edellisvuotta enemmän. Kasvuun vaikuttaa maksuunpantujen ennakkoverojen nousu ja vuoden 2016 verotukseen liittyen toukokuussa saatu yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 milj. euroa. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosittain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seurakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisutilitykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustettavuutta. Kunnan verotuloennuste vuosille 2017 2020 perustuu Kuntaliiton lokakuun kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin. Väestöennuste poikkeaa vuoden 2018 osalta Kuntaliiton ja kunnan omien 39

ennusteiden osalta. Vaikutus kunnallisverossa olisi n. 0,5 milj. euroa (-186 hlö), jota ei kuitenkaan ole huomioitu. Viimeisimmät kuntien verotuloja muutoin muuttavat tekijät on huomioitu. Kilpailukykysopimukseen liittyvä työtulovähennyksen korottaminen vähentää kunnallisveron tuottoa, mutta vastaavasti lapsivähennyksen päättyminen ja asuntolainan korkovähennyksen leikkaus parantavat verokertymää. Kiky-sopimuksesa sovitut palkansaajien maksuihin liittyvät muutokset alentavat kunnallisverotuottoja edelleen vuonna 2018 2019. Tätä veromenetystä ei kompensoida. Kuntaliiton kehyksessä on kiinnitettävä huomiota kunnallisverojen suhteellisen suureen kasvuun vuosina 2019-2020. Kehyksessä on huomioitu ainoastaan päätösperusteiset vaikutukset vähennyksiin ja päätösten puuttuessa ko. vuosien osalta, kasvavat verotulot normaalia myönteisemmin. Lisäksi ansiotulojen kasvu on ennakoitu viimeisenä ennustevuotena lähes 3 %:iin, joka nostaa verotuloennustetta. Yhteisöveron arvioinnissa on hyödynnetty myös ilmoitettuja tilinpäätös-/verotietoja. Yhteisöveron ryhmäosuus nousee 1,01 % varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaation seurauksena eli on 2018 yht. 31,35 %. Kiinteistöverokertymään kunnassa vaikuttaa alentavasti yleisen kiinteistöveron piirissä olevien rakennusten verotusarvojen yhteissumman pienentyminen. Kokonaisverokertymä olisi n. 1,4 % kuluvaa vuotta parempi, mikäli ennuste toteutuu. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 TA 2017 ennuste TA 2018 Muutos % 2017 18 Kunnan tulovero 76,2 74,8 75,3 76,7 1,8 Yhteisövero 3,8 4,1 4,6 4,4-4,3 Kiinteistövero 5,3 5,5 5,3 5,3 0 Yhteensä 85,3 84,4 85,2 86,4 1,4 4.3 Valtionosuudet Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Sen myötä ikäryhmitystä on uusittu ja sen painoarvoa muutettu. Kriteerejä on karsittu ja jäljelle on jäänyt (Siilinjärven kuntaan vaikuttavina) painoarvoltaan ja sisällöltään muuttunut sairastavuus sekä työttömyysaste, vieraskielisyys, asukastiheys ja koulutustausta. Lisäosana valtionosuutta tuo työpaikkaomavaraisuus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat asukasluvun, vuosittain vahvistettavien perushintojen ja kriteerien kertoimien avulla. Yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kuntien rahoitusosuus vuonna 2018 on ennakkotiedon mukaisesti n. 3 540,31 euroa/asukas. Laskua edelliseen vuoteen on yht. n. 87 euroa/asukas eli -2,4 %. Luku pitää sisällään mm. sekä edellisen että nykyisen hallituksen sopimat valtionosuuteen kohdistuvat lisäleikkaukset sekä indeksi- ja kustannustenjaon tarkistuksen, jotka tällä kertaa pienentävät omarahoitusosuutta. Valtionosuuksien indeksitarkistukset on jäädytetty vuosien 2016 2019 osalta. Ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset ja osa määräytymisperusteista on muutettu. Alustava tieto verotuloihin kohdistuvasta tasauksesta sekä veromenetysten kompensaatio on myös otettu huomioon. Valtionosuuden kokonaismäärä on keskimäärin n. 1 527 /asukas. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi valtionosuus jää n. 1 505 /asukas. Luku sisältää myös verotulotasauksen vaikutuksen ja OKM:n osuuden. Kuntaliitto on laskenut 2012 2018 vuosille kohdistuvien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavien leikkausten vaikutusta. Varsinaisten valtionosuusleikkausten lisäksi mukaan on laskettu myös asiakasmaksukorotusten vähentämä valtionosuus, indeksijäädytykset sekä kilpailukykysopimuksen vaikutus. Kuntaliitto on päätynyt 389 euroa/ asukas suuruiseen kuntien valtionosuutta leikkaavaan summaan. Rahamääräisesti tämä merkitsee Siilinjärven kunnassa n. 8,5 milj. euroa saamatonta valtionosuutta. Summasta pelkästään kikyn osuus on 85,5 /asukas eli n. 1,9 milj. euroa. 40

Vuoden 2018 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon 6.10. ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2016 verotuksesta. Valtionosuuksien ennakkotiedot on julkaistu 19.9.2017. Tiedot täsmentyvät vielä joulukuussa julkaistavissa valtionosuuspäätöksissä. Alla olevan taulukon luvuissa merkittävimmät muutokset laskennallisissa kustannuksissa ja omarahoitusosuudessa johtuvat em. kiky-sopimukseen liittyvän vähennyksen kasvusta sekä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta, joka vähentää valtionosuutta. Verotulotasauksen osuus pienenee tai suurenee vuosittain verotulokasvun myötä. Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa): TP 2016 TA 2017 TA 2017 ennuste TA 2018 muutos % Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 105 284 105 579 105 714 103 418-2,2 Kunnan omarahoitusosuus -78 786-78 886-79 055-77 065-2,5 Valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin 26 498 26 693 26 659 26 353-1,1 Valtionosuus % kunnassa 25,17 25,28 25,22 25,48 Valtionosuus % keskimäärin 25,61 25,23 25,23 25,34 Lisäosat 410 410 461 464 0,6 Lisäykset ja vähennykset 3 664 2 996 3 098 2 865-7,5 Järjestelmämuutoksen tasaus* -1 048 Verotulotasaus 2 307 3 602 3 655 5 085 39,1 Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus -2 581-2 084-2 006-1 981-1,2 Valtionosuus yhteensä 29 250 31 617 31 868 32 786 2,9 Järjestelmämuutos liittyi 1.1.2015 voimaan tulleeseen lakimuutokseen 4.4 Rahoitustulot ja -menot Pitkäaikaisten lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2018 noin 0,710 milj. euroksi. Oletuksena on, että korkotaso pysyy nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista tai peruspääoman korvauksista (sisäinen erä). Muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin 0,531 milj. euroksi. Muut rahoitustulot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuloista ja sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Korkotulot sisältävät mm. antolainojen korkotulot. Eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on 2,170 milj. euroa ja peruspääoman korvaus 0,347 milj. euroa (sisäinen erä). 4.5 Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 6,921 milj. euroa ja tilikauden tulos 0,060 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate kattaa näin suunnitelmapoistot. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (10,6 miljoonaa euroa) talousarviovuonna ylittää noin 3,7 milj. eurolla suunnitelmanmukaiset poistot. 41

4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Vuoden 2017 talousarvion tuloksen ennakoidaan elokuun estimaatin mukaan muodostuvan noin +1,584 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuodelle 2018 muodostuisi talousarvioesityksen mukaisesti n. 0,060 milj. euron ylijäämä. Tämä kehitys pitäisi kunnan kumulatiivisen ali-/ylijäämän suurin piirtein nollan tuntumassa tulevina vuosina. Tuloslaskelmassa on luvut esitetty talousarvion 2017 pohjalta ja tämä vaikuttaa tuloslaskelman alaosassa olevan taulukon kertyneen ali- /ylijäämän esitettyyn määrään. Alla olevassa taulukossa on sen sijaan esitetty kuinka ali- ja ylijäämät käyttäytyvät kun lähtökohdaksi otetaan vuoden 2017 ennustettu tilanne. Ali- ja ylijäämän määrä vuosina 2016 2020 (1 000 euro10 Tilinpäätös 2016 TA 2017 ennuste 2018 TS 2019 TS 2020 Edellisten kausien ali-/ylijäämä 3 512 4 417 6 001 6 061 6 165 Tilinpäätös 905 1 584 60 Taloussuunnitelma 104 2 342 Ali-/ylijäämä vuoden lopussa 4 417 6 001 6 061 6 165 8 507 4.7 Taloussuunnitelma Vuoden 2018 toimintakate rajattiin kehysvalmistelussa kuluvan vuoden toteumatilanteen ja sen pohjalta tarkennetun koko vuoden ennusteen pohjalta -111,7 milj. euroon. Käytännössä talousarviotaso määriteltiin kuluvan vuoden tasolle. valmistelun edetessä vuoden 2018 kehykseen ei aivan päästy. Toimintakatteeksi muodostui -112,1 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kasvuksi muodostui 1,7 % / vuosi (noin 1,9 milj. euroa / vuosi). Taloussuunnitelmavuosien ali- ja ylijäämän kehitys on muodostunut yllä olevaan taulukkoon em. 1,7 %:n vuosittaisella toimintakatteen kasvulla. Tavoitteena se on haastava semminkin, kun palvelualueille on alkanut muodostua muutaman vuoden talouden tasapainottamisen seurauksena resursointipaineita. Toimitiloihin liittyvät viipale- ym. ratkaisut kuormittavat kustannustasoa ja käytöstä poistuvien tilojen alas kirjauksia ei ole sisällytetty taloussuunnitelmaan. Lisäksi palvelualueilta puuttuu suunnitelmavuosien muutostiedot. Neljän viimeisen toteutuneen vuoden kasvu on ollut 2,3 prosenttia. Tulopohjan kehittymisen odotetaan kuitenkin olevan positiivista piristyneestä talouskasvusta johtuen. Kuntaliiton verokehyksessä kunnallisverot kasvavat suhteellisen paljon vuosina 2019 ja 2020. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, koska kehikon ansiotuloista ja veroista tehtävistä vähennyksistä ei ole tehty ko. vuosille päätöksiä ja sen vuoksi verotulot kasvavat normaalia enemmän. Lisäksi ansiotulot kasvavat ennusteen mukaan viimeisenä suunnitelmavuotena lähes 3 prosenttia, joka myös nostaa verotuloennustetta vaikka veroperuste- ja maksumuutokset rajoittavatkin veropohjan kasvua. Jos toimintakatteen muutos ja verotuloluonteisen tulorahoituksen määrä asettuvat taloussuunnitelman tasolle, alijäämäkehitykseltä on mahdollista välttyä. Talouden liikkumavara on kuitenkin olematon ja sitä kaventaa mittavat investointitarpeet. Investointien keskimääräinen tavoitetaso asetettiin taseeseen toteutettavien investointien osalta suunnitelmakauden vuosikatetasolle. Investointien osalta toteutus muodostuu etupainotteiseksi. Keskimääräisen investointitason ollessa vuosikatteen myötä vuosittain n. 7,6 milj. euroa, vuodelle 2018 on kohdennettu 10,8 milj. euron edestä investointikohteita. Keskimääräiseksi investointitasoksi muodostui 8,1 milj. euroa. Lisäksi on tarkoitus toteuttaa toimitilainvestointeja vuokrakohteina n. 20 25 milj. euron määräisesti. 42

Taloussuunnitelman tuloslaskelma ym. laskelmat on tehty ilman erillisiä, laskelmiin sisältyviä alijäämän kattamiseen suunniteltuja toimenpiteitä, koska alijäämää ei ennakoida muodostuvan. Taloussuunnitelmavuodet eivät myöskään pidä sisällään ennakointia mahdollisista sote- ja aluehallintouudistusten mukanaan tuomista muutoksista, koska konkreettiset tiedot kuntien rahoitusvaikutuksista ovat vasta alustavia eikä muutokseen liittyviä lakeja ole hyväksytty. Valtiovarainministeriön julkaisemaan Kuntatalousohjelmaan sisältyy painelaskelmien pohjalta tehdyt kuntatalouden kehitysnäkymät ja sopeutustarpeet vuosille 2017 2021. Sopeutusten osalta tarkastelu rajoittuu sote-uudistuksen johdosta 2017 2019 vuosiin. Siinä kuntakokoryhmittäin tehty laskennallinen paine veroprosentin korottamiseen 20 000 40 000 asukkaan kunnissa vuodelle 2018 näyttää -0,25 prosenttiyksikön laskuvaraa ja vuodelle 2019 vain hienoista 0,05 prosenttiyksikön korotuspainetta. Suurin tarve korotuksiin kohdistuu 40 001 100 000 asukkaan kuntiin joissa se on 0,54 prosenttiyksikköä 2018 ja 0,85 prosenttiyksikköä 2019. Vuonna 2018 n. puolella kunnista on tarve 0 3 prosenttiyksikön tuloveron korotuksiin ja vuonna 2019 korotustarpeessa olevien kuntien määrä lisääntyy. Siilinjärven kunnan talouden kehitysarvio on ollut kunnassa tehtyihin selvityksiin perustuen kuntatalouden yleisen kehitysnäkymän mukainen. Vuosien 2018 ja 2019 osalta tehty taloussuunnitelma vastaa tätä kehitystä. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät kuntakohtaiset painelaskelmat ovat skenaarioita joiden kautta voidaan hahmottaa kunnan toimintakatteen ja verorahoituksen suuntaa uudistuksen jälkeen. Vuoden 2017 talousarvioon perustuvaan tasapainolaskelmaan (tulos n. -2,1 milj. euroa) perustuen kunnan 2020 tasapainotila saavutetaan leikkaamalla kunnan tulopohjaa 161 /asukas (noin 3,5 milj. euroa). Siirtymäkauden 2021 2025 kuluessa tästä palautetaan 100 /asukas (noin 2,1 milj. euroa) eli kunnan tulos ilman Sotea (noin +1,6 milj. euroa vuonna 2017) heikkenisi pysyvästi noin 1,4 milj. euroa. Tämä voidaan Siilinjärvellä välttää, jos Soten nettokuluja saadaan pienennetyksi siten, että tasapainotila jää alle 100 /asukas, koska siirtymäkauden kuluessa se palautetaan ao. rajaan saakka kokonaan. Tarkasteltaessa vuoden 2017 toteumaa näin vaikuttaisi tapahtuvan. Keskeistä kunnan talouden aseman kehittymiselle on, että Soten nettokulukehitys saadaan pysymään mahdollisimman alhaisena tai alenevana. 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 110 :ssä säädetään talouden tasapainotilasta seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan. Eli alijäämän kattamisen siirtomahdollisuus on poistunut ja toimenpiteet tulee sisältyä taloussuunnitelmaan. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma tehtiin vuosille 2013 2016. Keskeisiä talouden vakauttamistoimia olivat ansio- ja kiinteistöverotulojen lisääminen veroastetta nostamalla sekä henkilöstökulujen alentaminen, jota auttoi mm. maltilliset palkkaratkaisut. Toteutettujen toimenpiteiden kuluja alentava vaikutus henkilöstötoimenpiteistä oli noin 3,5 milj. euroa ja muista noin 1,5 milj. euroa. Pysyväisluonteisia vuosittain toteutuvia toimenpiteitä oli arviolta noin 0,7 milj. euroa. Veroluonteisen tulorahoituksen aleneminen oli noin -7,3 milj. euroa, jota toimintakatteen arvioitua parempi kehitys (vakauttamistoimet) kompensoi. Lisäksi rahastopurkuja tehtiin 2,35 milj. eurolla. Taseeseen ei lopulta muodostunut alijäämää. Tavoitteena on pitää toimintakatteen muutos maksimissaan taloussuunnitelman mukaisesti 1,7 %:ssa. Tällä kehityksellä taseeseen mahdollisesti muodostuva alijäämä saadaan katetuksi kumulatiivisilla ylijäämillä. Viimeinen taloussuunnitelmavuosi sisältää useita epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa kunnan tulokseen ennalta arvaamattomasti. Toimintakatteen 1 % (1,1 milj. euroa) vastaa ansiotuloveron noin 0,3 %-yksikköä. Paine verotuloluonteisen rahoituksen kasvuun määrittyy toimintakatteen muutoksen kehityksen myötä. Tarve veronkorotukseen arvioidaan vuosittain, kun tiedetään tulorahoituksen kehitys tarkasteluajankohdan veron kertymäperusteilla. Tarpeeseen vaikuttavat yleinen kansantalouden kehitys, valtion toimenpiteiden toteutuminen kuntiin kohdistuvien velvoitteiden purkamisessa ja kunnan omien vakauttamistoimenpiteiden onnistuminen. Valtionosuuksien kasvu kompensoi osaltaan heikentynyttä verotulokehitystä. 43

Tuloslaskelma vuosille 2018 2020 Tilinpäätös Muutos TS TS Ulkoinen, 1 000 euroa 2016 2017 2018 % 2019 2020 TOIMINTATULOT 22 113 21 155 21 653 2,4 21 869 22 088 Myyntitulot 10 417 10 060 10 375 3,1 10 479 10 584 Maksutulot 5 804 6 224 6 023-3,2 6 083 6 144 Tuet ja avustukset 2 311 1 452 1 094-24,6 1 105 1 116 Muut toimintatulot 3 581 3 419 4 161 21,7 4 203 4 245 Valmistus omaan käyttöön 147 130 135 3,8 140 140 TOIMINTAMENOT -129 456-132 962-133 925 0,7-136 027-138 161 Henkilöstömenot -58 950-60 036-59 899-0,2-60 798-61 710 Palvelujen ostot -51 093-53 715-53 823 0,2-54 743-55 680 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 655-6 816-6 844 0,4-6 926-7 009 Avustukset -8 072-7 626-7 536-1,2-7 649-7 764 Muut toimintamenot -4 686-4 770-5 823 22,1-5 910-5 999 TOIMINTAKATE -107 196-111 677-112 137 0,4-114 017-115 933 s Verotulot 85 301 84 361 86 437 2,5 88 178 91 064 s Valtionosuudet 29 250 31 617 32 786 3,7 33 233 34 415 s Rahoitustulot ja -menot -153-332 -164-50,4-164 -164 Korkotulot 25 18 17-5,5 17 17 Muut rahoitustulot 436 335 531 58,5 531 531 Korkomenot -614-683 -712 4,2-712 -712 Muut rahoitusmenot -1-2 -1-43,6-1 -1 VUOSIKATE 7 202 3 970 6 921 74,4 7 229 9 381 Poistot ja arvonalentumiset -6 432-6 098-6 862 12,5-7 125-7 039 Suunnitelmanmukaiset poistot -6 067-6 098-6 862 12,5-7 125-7 039 Arvonalentumiset -365 TILIKAUDEN TULOS 770-2 128 60-102,8 104 2 342 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 135 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 905-2 128 60-102,8 104 2 342 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 17,1 % 15,9 % 16,2 % 16,1 % 16,0 % Vuosikate / Poistot 112,0 % 65,1 % 100,9 % 101,5 % 133,3 % Vuosikate, euroa/asukas 331 181 317 328 421 Kertynyt yli-/alijäämä, t 4 417-1 590-1 530-1 426 916 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 203-72 -70-65 41 Asukasmäärä vuoden lopussa 21 768 21 950 21 833 22 056 22 257 s = sitova erä Kertynyt yli-/alijäämä on esitetty voimassa olevan talousarvion pohjalta. Vrt. kappale 4.6. 44

5 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoitulaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointimenot, rahoitusosuudet ja myyntitulot Vuodesta 2010 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut noin 8,6 milj. euroa. Paineita investointien lisäämiseen luovat osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja koulu- ja päiväkotipalveluille. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2014 tilinpäätöksessä yhteensä noin 10,3 milj. euroa, 2015 noin 7,6 milj. euroa, 2016 noin 9,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna noin 10,5 milj. euroa. vuoden 2018 nettoinvestoinneiksi muodostuisi noin 10,8 milj. euroa. Summa sisältää toimitilainvestointeja 1,9 milj. euroa, maa- ja vesirakentamista 2,2 milj. euroa ja vesihuoltolaitoksen investointeja 3,0 milj. euroa. Merkittävät panostukset kohdistuvat liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, 1,4 milj. euroa. Rahoitusosuuksia kertyy noin 0,4 milj. euroa. Investointiesitykset ylittävät asetetun, suunnittelukauden keskimääräisen 7,6 milj. euron vuosittaisen tavoitteen 3,2 milj. eurolla talousarviovuoden osalta. Investointien etupainotteisuus vaikuttaa otettavan lainan määrään ja riskinä on, etteivät tulevien vuosien investointimäärät tosiasiassa laske investointitasoa asetettuun tavoitteeseen. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä olisi esityksen mukaisesti vuonna 2019 yhteensä 6,3 milj. Summa sisältää mm. toimitilainvestointeja noin 0,3 milj., maa- ja vesirakentamista 2,6 milj. sekä vesihuoltolaitoksen investointeja 1,6 milj. Viimeisellä taloussuunnitelmavuodella 2020 investoinnit olisivat yhteensä 7,1 milj. euroa. Tuolloin toimitilainvestointeja on noin 0,05 milj. maaja vesirakentamista 2,6 milj. ja vesihuoltolaitoksen investointeja 2,8 milj. euroa. Investoinneista on oma osionsa kirjan loppuosassa. Tavoitteeksi on voimassa olevassa kuntastrategiassa asetettu velkamäärän pysyminen kuntien keskimääräisen asukaskohtaisen velkamäärän alapuolella. Kunnanhallituksessa on syksyllä 2017 erikseen määritelty taseeseen toteutettaville investoinneille tavoitetasoksi suunnitelmakauden keskimääräinen vuosikatetaso. Taloussuunnitelman suunnitelmakauden strategiseksi nettoinvestointien tavoitteelliseksi määräksi on asetettu suunnitelmakauden leasing-kohteiden vuosivuokran ja vuosikatteen keskiarvo, mikä toteutuessaan johtaa noin 8 milj. euron keskimääräiseen investointitasoon ja noin 1 milj. euron velkamäärän kasvuun suunnittelukaudella. Tulevat toimitilainvestointien uudisrakennuskohteet ja merkittävät korjausinvestoinnit on tarkoitus toteuttaa pääasiassa leasing-rahoituksella ja vuokrakohteina. Suunnitelmakaudella on arvioitu käynnistyvän yhteensä 8 (hankearvo yhteensä 54 milj. euroa) hanketta, joista kauden aikana valmistuu yksi vuokrakohde (2,5 milj. euroa) ja kolme leasing-rahoitus kohdetta (noin 16 milj. euroa). Neljän käynnistyvän hankkeen toteutus ajoittuu kaudelle 2020 2022. Näistä merkittävin on terveyskeskus (15 milj. euroa), joka toteutetaan vuokramallilla ja vuokrataan maakunnan tilakeskukselle. Leasing-kohteina toteutettavien kohteiden vuosivuokran on arvioitu niiden valmistuttua yhteensä vuonna 2022 olevan noin 2,1 milj. euroa. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2018 vuosikate kattaa noin kaksi kolmasosaa nettoinvestoinneista, vuonna 2019 ja 2020 vuosikatteella katettaisiin kaikki nettoinvestoinnit, mikäli ne toteutetaan suunnitellulla tasolla. Lisäksi vuosikatteen tulee tällöin toteutua suunnitellusti. Kohdassa 4.7 Taloussuunnitelma on arvioitu suunnitelmavuosien tilannetta. Investointien rahoittaminen kasvattaa lainamäärää näillä taloussuunnitelmakauden luvuilla noin 1,3 miljoonaa euroa eli noin 60 /asukas. 45

Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2018 yhteensä 10,9 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 15,0 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 4,1 milj. euroa eli yht. 67,5 milj. euroon. Investointitason vuoksi asukaskohtainen lainamäärä ylittää kolmen tuhannen euron rajan ollen 3 092 euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin 61,1 milj. euroa ja asukaskohtaiseksi lainamääräksi muodostui 2 806 euroa. Kuntien vastaava keskimääräinen luku oli 2 835 euroa. Kuluvan vuoden 2017 lainakanta on arviolta 63,4 milj. euroa eli 2 914 /asukas. Lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvioesityksen valtuusto myöntää vuodelle 2018 enintään 15,0 milj. euron lainanottovaltuuden. Ko. summasta käytetään noin 10,9 milj. euroa vanhojen lainojen lyhennyksiin ja uutta lainkantaa kertyy noin 4,1 milj. euroa. Kunnan lainamäärän kehitys vuosina 2016 2020, vuosi 2017 ennuste 2016 2017 2018 2019 2020 1 000 ennuste Lainanotto 11 000 12 000 15 300 9 700 8 200 Lyhennykset -8 621-9 673-10 883-10 415-10 286 Nettolainanotto 2 379 2 327 4 117-715 -2 086 Lainakanta 61 062 63 389 67 506 66 791 64 705 Lainat euroa/asukas 2 806 2 914 3 092 3 028 2 907 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2010 2020 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 nettoinvestoinnit 6 067 11 232 7 021 8395 10282 7625 7525 10507 10821 6308 7112 vuosikate 8 751 5 658-1 924-349 8261 6269 7202 7682 6921 7229 9381 poistot 4 634 4 711 4 858 4998 7435 5894 6432 6098 6862 7125 7039 46

milj.euroa euroa / asukas SIILINJÄRVEN KUNTA 2018 ja taloussuunnitelma 2019 2020 Lainakanta ja lainamäärä euroa asukasta kohden 2010 2020 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 3250 3000 2750 2500 2250 2000 1750 1500 1250 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lainamäärä 35,5 42,1 43,3 53,7 58,4 58,7 61,1 63,4 67,5 66,8 64,7 euroa / asukas 1690 1978 2020 2490 2696 2693 2805 2914 3092 3028 2907 1000 47

Rahoituslaskelma vuosille 2018 2020 Tilinpäätös 2016 2017 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 202 3 970 6 921 7 229 9 381 Tulorahoituksen korjauserät -412 Tulorahoitus 6 790 3 970 6 921 7 229 9 381 Investointien rahavirta Investointimenot -8 284-11 007-11 221-6 363-7 162 Rahoitusosuudet investointimenoihin 35 500 400 55 50 Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot 725 Investoinnit -7 525-10 507-10 821-6 308-7 112 Toiminnan ja investointien rahavirta -735-6 537-3 900 921 2 269 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA s Antolainasaamisten lisäys -38 s Antolainasaamisten vähennys 15 15 15 15 15 Antolainauksen muutos -23 15 15 15 15 s Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 000 16 400 15 000 9 700 8 200 s Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 621-9 752-10 883-10 415-10 286 Lainakannan muutokset 2 379 6 648 4 117-715 -2 086 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 464 0 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 892 6 663 4 132-700 -2 071 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 158 126 232 221 198 Rahavarat 31.12. 5 847 3 706 3 938 4 159 4 357 Rahavarat 1.1. 5 689 3 580 3 706 3 938 4 159 Rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 0,8 0,4 0,7 0,7 0,9 Kassan riittävyys, pv 15 9 9 10 10 s = sitova erä 48

6 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan kaikkiin eurotaulukoihin sisältyy sisäiset erät Tuloslaskelma vuosille 2018 2020 Tilinpäätös TS TS 2016 2017 2018 2019 2020 TOIMINTATULOT 40 621 39 678 40 123 40 525 40 930 Myyntitulot 18 445 18 089 18 494 18 679 18 865 Maksutulot 5 804 6 224 6 046 6 107 6 168 Tuet ja avustukset 2 311 1 452 1 094 1 105 1 116 Muut toimintatulot 14 061 13 913 14 490 14 635 14 781 Valmistus omaan käyttöön 147 130 135 140 140 TOIMINTAMENOT -147 964-151 485-152 396-154 683-157 005 Henkilöstömenot -58 950-60 036-59 899-60 798-61 710 Palvelujen ostot -59 084-61 705-61 928-62 857-63 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 692-6 854-6 880-6 984-7 091 Avustukset -8 072-7 626-7 536-7 649-7 764 Muut toimintamenot -15 166-15 264-16 152-16 394-16 640 TOIMINTAKATE -107 196-111 677-112 137-114 017-115 933 s Verotulot 85 301 84 361 86 437 88 178 91 064 s Valtionosuudet 29 250 31 617 32 786 33 233 34 415 s Rahoitustulot ja -menot -153-332 -164-164 -164 Korkotulot 57 60 51 51 51 Muut rahoitustulot 2 629 2 802 3 048 3 048 3 048 Korkomenot -645-725 -746-746 -746 Muut rahoitusmenot -2 194-2 469-2 518-2 518-2 518 VUOSIKATE 7 202 3 970 6 921 7 229 9 382 Poistot ja arvonalentumiset -6 432-6 098-6 862-7 125-7 039 Suunnitelmanmukaiset poistot -6 067-6 098-6 862-7 125-7 039 Arvonalentumiset -365 TILIKAUDEN TULOS 770-2 128 60 104 2 343 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 135 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 905-2 128 60 104 2 343 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 27,5 % 26,2 % 26,3 % 26,2 % 26,1 % Vuosikate / Poistot 112,0 % 65,1 % 100,9 % 101,5 % 133,3 % Vuosikate, euroa/asukas 331 181 317 328 422 Kertynyt yli-/alijäämä, t 4 417-1 590-1 530-1 426 917 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 203-72 -70-65 41 Asukasmäärä vuoden lopussa 21 768 21 950 21 833 22 056 22 257 s = sitova erä 49

Toimintatulot palvelu- ja tulosalueittain vuosina 2016 2018 Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit 99 000 99 000 Joukkoliikenne 1 577 864 1 500 348 1 578 947 78 599 5,2 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut 500 000 500 000 Elinkeinotoimi 301 515 280 000 257 800-22 200-7,9 Henkilöstöpalvelut 1 145 475 1 183 937 1 193 542 9 605 0,8 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut 1 539 655 1 828 750 2 026 500 197 750 10,8 Kaavoitus 9 349 13 200 13 200 Konserniyhtiöt 95 219 102 400 91 000-11 400-11,1 Yhteensä 4 669 077 4 908 635 5 759 989 851 354 17,3 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut 888 940 772 921 770 611-2 310-0,3 Varhaiskasvatuspalvelut 1 877 501 2 002 800 1 759 300-243 500-12,2 Kansalaisopisto 183 649 201 630 202 940 1 310 0,6 Kirjasto 30 682 28 200 33 800 5 600 19,9 Liikuntapalvelut 48 803 20 182 49 922 29 740 147,4 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 98 257 86 500 92 500 6 000 6,9 Yhteensä 3 127 832 3 112 233 2 909 073-203 160-6,5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut 621 010 583 750 128 400-455 350-78,0 Sosiaali- ja perhepalvelut 2 046 044 1 207 800 1 182 255-25 545-2,1 Pakolaishuolto 44 291 93 400 93 400 Hoiva- ja vanhuspalvelut 2 264 741 2 354 345 2 389 867-35 522-1,5 Terveyspalvelut 3 224 700 3 181 334 3 351 470 170 136 5,3 Erikoissairaanhoito 113 Yhteensä 8 200 899 7 327 229 7 145 392-181 837-2,5 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus 50 860 79 170 78 671-499 -0,6 Ympäristöterveyspalvelut 1 277 364 1 324 996 1 289 362-35 634-2,7 Maaseutuhallinto 706 050 721 869 710 806-11 063-1,5 Talous- ja tukipalvelut Talouspalvelut 409 846 429 807 410 635-19 172-4,5 Muut tukipalvelut 378 398 347 280 338 543-8 737-2,5 Tietotekniikkapalvelut 1 309 920 1 281 006 1 315 443 34 437 2,7 Ruoka- ja puhtauspalvelut 7 002 380 7 033 413 7 148 551 115 138 1,6 Yhteensä 11 134 818 11 217 541 11 292 011 74 470 0,7 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hallinto ja varikkopalvelut 604 633 579 520 585 520 6 000 1,0 Kuntatekniikka 374 618 356 300 352 300-4 000-1,1 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta 242 701 207 500 207 500 Ympäristönsuojelu 32 064 45 000 45 000 Yksityistieasiat 478 Toimitilojen ylläpito 8 566 360 8 350 799 8 193 814-156 985-1,9 Vesihuoltolaitos 3 814 212 3 703 346 3 767 875 64 529 1,7 Yhteensä 13 635 066 13 242 465 13 152 009-90 456-0,7 KUNTA YHTEENSÄ 40 767 692 39 808 103 40 258 474 450 371 1,1 50

Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina 2016 2018 Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos euroa Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALV. Vaalit 195 31 833 98 380 66 547 209,1 Joukkoliikenne 2 345 949 2 650 524 2 474 698-175 826-6,6 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Hallinto- ja viestintäpalvelut 1 424 321 1 444 710 1 346 615-98 095-6,8 Elinkeinotoimi 645 990 784 020 768 368-15 652-2,0 Henkilöstöpalvelut 1 145 475 1 183 930 1 193 547 9 617 0,8 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut 495 219 594 208 614 784 20 576 3,5 Kaavoitus 449 824 455 475 444 037-11 438-2,5 Konserniyhtiöt 854 809 895 260 1 023 027 127 767 14,3 Yhteensä 7 361 782 8 039 960 7 963 456-76 504-1,0 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut 25 454 641 25 167 009 25 298 588 131 579 0,5 Varhaiskasvatuspalvelut 16 044 996 16 616 174 16 880 668 264 494 1,6 Kansalaisopisto 940 585 955 571 959 275 3 704 0,4 Kirjasto 1 165 955 1 184 293 1 165 848-18 445-1,6 Liikuntapalvelut 1 402 165 1 403 819 1 434 715 30 896 2,2 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 894 129 955 897 1 031 689 75 792 7,9 Yhteensä 45 902 471 46 282 763 46 770 783 488 020 1,1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut 2 819 608 2 779 698 2 391 736-387 962-14,0 Sosiaali- ja perhepalvelut 16 455 275 16 258 235 16 385 609 127 374 0,8 Pakolaishuolto 58 517 63 463 106 936 43 473 68,5 Hoiva- ja vanhuspalvelut 12 786 150 13 533 923 14 280 794 746 871 5,5 Terveyspalvelut 12 774 230 13 273 595 12 964 752-308 843-2,3 Erikoissairaanhoito 27 012 885 28 430 000 28 384 314-45 686-0,2 Yhteensä 71 906 665 74 338 914 74 514 141 175 227 0,2 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus 50 860 79 170 78 671-499 -0,6 Ympäristöterveyspalvelut 1 746 263 1 866 326 1 807 604-58 722-3,1 Maaseutuhallinto 805 473 826 979 814 004-12 975-1,6 Pelastustoimi 1 547 023 1 606 866 1 603 103-3 763-0,2 Talous- ja tukipalvelut Talous- ja tukipalveluiden hallinto 99 463 99 412 98 623-789 -0,8 Talouspalvelut 409 846 429 809 410 647-19 162-4,5 Muut tukipalvelut 533 880 408 006 377 073-30 933-7,6 Tietotekniikkapalvelut 1 250 307 1 195 457 1 181 973-13 484-1,1 Ruoka- ja puhtauspalvelut 6 781 956 6 712 551 6 790 900 78 349 1,2 Yhteensä 13 225 071 13 224 576 13 162 598-61 978-0,5 TEKNISET PALVELUT Tekniset palvelut Tekninen hallinto ja varikkopalvelut 785 007 783 034 716 896-66 138-8,4 Kuntatekniikka 2 054 526 2 408 398 2 305 998-102 400-4,3 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta 296 832 308 992 345 070 36 078 11,7 Ympäristönsuojelu 232 188 235 672 264 961 29 289 12,4 Yksityistieasiat 101 839 103 453 103 528 75 0,1 Toimitilojen ylläpito 4 514 942 4 356 179 4 859 783 503 604 11,6 Vesihuoltolaitos 1 582 034 1 402 924 1 388 749-14 175-1,0 Yhteensä 9 567 368 9 598 652 9 984 985 386 333 4,0 KUNTA YHTEENSÄ 147 963 357 151 484 865 152 395 963 911 098 0,6 51

6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Konserni- ja maankäyttöpalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Konserni- ja maankäyttöpalvelut tuottaa koko kunnan hallinto- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöhallinnon palvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Palvelualueen vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellinen kehitys sekä konsernijohtaminen. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Keskusvaalilautakunta Vaalit -98 380 99 000 620 Kunnanhallitus Joukkoliikenne -2 474 698 1 578 947-895 751 Konserni- ja maankäyttöpalvelut -5 390 378 4 082 042-1 308 336 Sitovuustasot yhteensä -7 963 456 5 759 989-2 203 467 Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % Myyntituotot 967 421 991 087 1 110 103 12,00 Sisäisten palvelujen myynti 1 157 283 1 224 248 1 191 184-2,70 Maksutuotot 50 904 44 700 43 200-3,40 Tuet ja avustukset 615 303 490 000 584 502 19,30 Vuokratuotot 1 436 994 1 327 400 1 481 000 11,60 Muut toimintatuotot 441 174 831 200 1 350 000 62,40 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 4 669 080 4 908 635 5 759 989 17,30 5 817 589 5 875 765 Henkilöstökulut -1 525 731-1 624 156-1 673 353 3,00 Palvelujen ostot -4 071 375-4 621 332-4 354 597-5,80 Sisäiset palvelujen ostot -392 197-373 631-404 116 8,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40 081-53 480-53 180-0,60 Avustukset -470 180-620 260-682 788 10,10 Vuokrat -586 453-487 230-523 850 7,50 Sisäiset vuokrat -224 670-224 671-222 172-1,10 Muut toimintakulut -51 096-35 200-49 400 40,30 TOIMINTAKULUT -7 361 784-8 039 960-7 963 456-1,00-8 057 854-8 153 666 TOIMINTAKATE -2 692 704-3 131 325-2 203 467-29,60-2 240 265-2 277 901 Poistot -60 575-44 685-40 898-8,50-40 898-40 898 52

K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A 6.1.1 Vaalit Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen Toiminta-ajatus Valtuuston on vaalilain mukaan asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä ja lautakunnan sihteerinä toimii hallintosihteeri. Keskusvaalilautakunnan tehtävä on ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen, vastata vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä sekä suorittaa vaalien alustava tuloksen laskenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunta huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategialla ei ole vaikutuksia kunnan vaaliviranomaisten toimintaan. Keskusvaalilautakunnan toiminta perustuu vaalilainsäädännön sekä vaalien toimittamisesta annettujen ohjeiden noudattamiseen. Keskusvaalilautakunta käyttää samoja asianhallinta- ja tiedonvälitysjärjestelmiä kuin muutkin toimielimet ja noudattaa samoja kokous- ja muita käytäntöjä. Tuloslaskelma VAALIT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % Myyntituotot 99 000 TOIMINTATUOTOT 99 000 66 000 Henkilöstökulut -24 033-85 479 255,70 Palvelujen ostot -195-6 500-12 901 98,50 Sisäiset palvelujen ostot -1 000-100,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300-100,00 TOIMINTAKULUT -195-31 833-98 380 209,10-68 310 TS 2019 TS 2020 TOIMINTAKATE -195-31 833 620-101,90-2 310 53

K U N N A N H A L L I T U S 6.1.2 Joukkoliikenne Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Pekka Kauhanen Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on joukkoliikenteen palvelutason määrittely, kehittää eri toimijoiden yhteistyötä ja lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Asioiden hoitamiseksi ovat kunnat hyväksyneet tahoillaan kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia. Kuopion kaupunkiseudun toimialueelle on hyväksytty joukkoliikenneohjelma 2025 tavoitteellisena ohjelmana joukkoliikenteen kehittämistyölle. Joukkoliikenne 2025 -ohjelma tukeutuu ja edistää voimassa olevaa Siilinjärven kuntastrategiaa. Joukkoliikenneohjelman jatkotyönä valmistuvat linjastosuunnitelma ja maksuvyöhykeselvitys vuodenvaihteessa 2017 2018. Joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä hoitaa Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista viisi on Kuopiosta ja kaksi Siilinjärveltä. Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2018 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista on noin 119 000. Siilinjärven joukkoliikenteen perustarjonta ja palvelutaso ovat kohtuullisen hyvä varsinkin kouluvuoden aikana. Kuopio Siilinjärvi-välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio Siilinjärvi-väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Valmisteilla olevan lähiliikenteen linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa ruuhka-aikojen perustarjontaa. Maksuvyöhykeselvityksessä kunnan tavoite on yhtenäistää A B-vyöhykkeiden (Siilinjärvi Kuopion yhteysvälin) lippujen hinnoittelua yhdistämällä vyöhykkeet yhdeksi vyöhykkeeksi. Joukkoliikenteen järjestämistapamuutoksen myötä kunnalla on aiempaa enemmän vastuuta joukkoliikenteen järjestämisessä. Nykyisessä sopimusmallissa kunta saa joukkoliikenteen lipputulot, jolloin kunnalla on intressi matkustajamäärien ja lipputulojen kasvattamiseksi. Vuonna 2015 käyttöön otetun Waltti-lippujärjestelmän myötä matkustajamäärät ovat kasvaneet. Siilinjärvi-Kuopio lähiliikennealueella arvioidaan myönteisen matkustajamäärien kehityksen jatkuvan vuonna 2018. Lipputuloja arvioidaan kertyvän n. 888 700 euroa (+4,2 %). Matkustajamäärien myönteisen kehityksen jatkumiseen vaikuttavat merkittävästi oikeat ratkaisut valmisteilla olevassa linjastosuunnitelmassa ja asiakaslippujen hinnoitteluun vaikuttavassa maksuvyöhykeselvityksessä. 54

Yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Palveluliikenne hoidetaan kahdella Palibussilla, joista toinen palvelee varsinkin kunnan eteläosia. ssa palveluliikenteen nettokustannukset ovat n. 184 650 (-0,8 %) vuonna 2018. Kuntien välisen joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimiva Pohjois-Savon ELY-keskus on siirtynyt valtaosin Waltti lippu- ja maksujärjestelmään. Siilinjärveläisillekin tuttu ja paljon käytetty Seutulippu käy vielä toistaiseksi vuonna 2018 ELY-keskuksen Waltti-sopimusliikenteessä. Kuntien järjestämän liikenteen ja ELY-keskuksen liikenteen Waltti-liput ovat yhteensopivia. Tulot ja kustannukset tasoitetaan viranomaisten kesken nousukorvauksilla. Vuonna 2018 Siilinjärvelle arvioidaan koituvan kustannuksia nousukorvauksista n. 9 700 ja vastaavasti tuloja n. 4 700. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikennealueella on Kuopion ja Siilinjärven kuntien yhteinen joukkoliikennelautakunta. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. n toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös joukkoliikennelautakuntaa. Joukkoliikenteen toiminnan toteutumista ja kustannuksia seurataan myös ELY-keskuksen toimesta. Joukkoliikenteen palvelutaso on työssäkäyntiliikenteen osalta hyvällä tasolla. Joukkoliikenne 2025 -ohjelmassa on määritelty palvelutaso tuleville vuosille. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Siilinjärven kuntastrategia ja toiminnan tavoitteet maankäytön sekä palvelurakenteen osalta ovat huomioitu Kuopion seudun joukkoliikenne 2025 ohjelmassa. Joukkoliikenteen keskeisenä kehittämistavoitteena on asumisen, työpaikkojen ja palveluiden suunnittelemista siten, että ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Palvelutason säilyttäminen Vuosittain seurattavat mittarit Asiakastyytyväisyys Riskiarvio Palvelutason heikkeneminen vähentää joukkoliikenteen saatavuutta Siilinjärvi-Kuopioyhteysväli yhdeksi vyöhykkeeksi Yksi vyöhyke koko alueella Päätös asiasta Pystyykö yhteinen lautakunta tekemään päätöksen 55

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Myydyt Waltti-kausiliput (kpl) - 1 840 2 000 2 000 2 000 Joukkoliikenteen nettokustannukset - 52,63 41,15 42,87 42,87 ( /asukas) Keskeiset talouden muutokset Tulot Kaupunkiliikenteen (lähiliikenne) lipputulojen lisääntyminen... + 38 700 KELA:n korvaamien koulumatkatukien lisäys... + 85 500 Menot Joukkoliikenteen kuljetuskustannusten (liikennöintikorvausten) väheneminen... - 182 200 Tuloslaskelma JOUKKOLIIKENNE Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 951 104 970 037 996 803 2,80 Sisäisten palvelujen myynti 217 846 245 311 211 642-13,70 Tuet ja avustukset 408 915 285 000 370 502 30,00 TOIMINTATUOTOT 1 577 865 1 500 348 1 578 947 5,20 1 594 736 1 610 684 Henkilöstökulut -3 477-3 619-3 807 5,20 Palvelujen ostot -2 331 525-2 646 857-2 463 485-6,90 Sisäiset palvelujen ostot -57-48 -48 Avustukset -10 889-7 358 TOIMINTAKULUT -2 345 949-2 650 524-2 474 698-6,60-2 505 447-2 536 694 TOIMINTAKATE -768 084-1 150 176-895 751-22,10-910 710-926 010 56

K U N N A N H A L L I T U S 6.1.3 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen tehtävänä on tuottaa keskitetysti kunnan hallintoja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut, kaavoituksen ja maapolitiikan sekä paikkatietopalvelut. Konserni- ja maankäyttöpalvelut -palvelualueen keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kunnan muiden palvelualueiden ja toimintayksiköiden tukeminen ja ohjaaminen. Kunnanjohtajan johdolla palvelualueen tehtäviin kuuluu koko kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun palvelutoiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä omistajapolitiikan johtaminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia. Suomen talouden paraneminen auttaa kuntataloutta pitkällä aikavälillä, mutta kuntatalous on edelleen tiukalla. Uudistus maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavat kunnan johtamiseen, päätöksentekoon, palveluverkostoon, palveluiden laatuun ja palveluiden kustannuksiin. Tämä muutos tulee vaikuttamaan koko kunnan toimintaan, ja siinä tulee korostumaan konserniohjaus sekä demokraattinen päätöksenteko niin ylikunnallisissa kuin maakunnallisissakin toimielimissä. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopistealueet ja menettelyt Kuntastrategian päivitys on käynnissä. Valitettavasti niitä muutoksia ei ole voitu huomioida tässä talousarviossa. Kuntastrategiaa päivitettäessä tulee huomioida ennakoivasti maakunta- ja soteuudistuksen vaikutukset kunnan rooliin kuntapalveluiden osalta. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kaikilla mahdollisilla osa-alueilla ja tavoilla sekä elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen tulevat olemaan em. uudistusten myötä entistä vahvemmin toiminnan keskiössä. Omatoimisuuteen ja oman vastuunottokyvyn vahvistamiseen tarvitaan niin kunnalta kuin kuntalaisilta uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Tällaisten toimintaedellytysten luomisessa tulee olla vahva valmius luoda uutta ennakkoluulottomasti ja vahvistaa olemassa olevia hyviä käytänteitä. Työtapaturmien vähentämiseksi tulee edelleen kiinnittää koko henkilöstön huomio ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan kaikilla osa-alueilla. Riskiarviointia tulee tehdä kattavasti kaikissa kunnan toimintayksiköissä. Henkilöstön sitouttaminen tähän toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Talous- ja työllisyystilanne kokonaisuutena vaikuttavat vahvasti uusien asuntojen kysyntään. Kysyntään voidaan vaikuttaa myös kunnan toimivalla palvelurakenteella. Yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa voidaan entisestään vahvistaa nopeasti käyttöönotettavilla yritys- ja liikerakennusalueilla. Kunnan tuki osaavan henkilöstön osalta on myös kriittinen menestystekijä. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Suunnittelukauden tavoitteilla on tarkoitus vastata kuntastrategian seuraaviin tavoitteisiin: 1) osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, 2) vastuullinen kasvupolitiikka ja 3) vahva elinkeinotoimi. 57

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Strategiaprosessi Kuntastrategian hyväksyminen Hyväksyminen alkuvuodesta 2018 Maakunta- ja soteuudistuksen sekä yhteiskunnan muutoksien mahdolliset vaikutukset strategiatyön onnistumiselle Uuden kuntastrategian maastouttaminen koko organisaatiossa Uuden strategian läpikäynti organisaation eri tasoilla Ymmärretäänkö ja toteutetaanko strategian muutokset Ratkaisukeskeinen asiakaspalvelu Hyvän hallinnon periaatteiden huomioinen kaikessa asiakaspalvelutoiminnassa Saatu palaute asiakastyytyväisyysmittauksista Asenne ja osaaminen Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntorakentamiseen Keskimäärin 150 asuntoa / vuosi Valmistuneiden asuntojen määrä Omakotitalotonttien kysyntä Taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysinvestointien lisääminen Keskimäärin 50 työpaikkaa / vuosi Työpaikkamäärän kasvu Yritysten investointikyky ja -halukkuus Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Hallinto- ja viestintäpalvelut -1 346 615 500 000-846 615 Elinkeinopalvelut -768 368 257 800-510 568 Henkilöstöpalvelut -1 193 547 1 193 542-5 Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut -614 784 2 026 500 1 411 716 Kaavoitus -444 037 13 200-430 837 Konserniyhtiöt -1 023 027 91 000-932 027 Sitovuustaso yhteensä -5 390 378 4 082 042-1 308 336 58

Tuloslaskelma KONSERNI- JA MAAN- KÄYTTÖPALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 16 317 21 050 14 300-32,10 Sisäisten palvelujen myynti 939 437 978 937 979 542 0,10 Maksutuotot 50 904 44 700 43 200-3,40 Tuet ja avustukset 206 389 205 000 214 000 4,40 Vuokratuotot 1 436 994 1 327 400 1 481 000 11,60 Muut toimintatuotot 441 174 831 200 1 350 000 62,40 TOIMINTATUOTOT 3 091 215 3 408 287 4 082 042 19,80 4 122 862 4 164 091 Henkilöstökulut -1 522 254-1 596 504-1 584 067-0,80 Palvelujen ostot -1 739 654-1 967 975-1 878 211-4,60 Sisäiset palvelujen ostot -392 140-372 583-404 068 8,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40 081-53 180-53 180 Avustukset -459 291-620 260-675 430 8,90 Vuokrat -586 453-487 230-523 850 7,50 Sisäiset vuokrat -224 670-224 671-222 172-1,10 Muut toimintakulut -51 096-35 200-49 400 40,30 TOIMINTAKULUT -5 015 640-5 357 603-5 390 378 0,60-5 453 048-5 516 623 TOIMINTAKATE -1 924 424-1 949 316-1 308 336-32,90-1 330 185-1 352 532 Poistot -60 575-44 685-40 898-8,50-40 898-40 898 59

Hallinto- ja viestintäpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimielinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Kunnan kokonaiskehityksen, kunnan sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tarvittaviin muutostarpeisiin on olennainen tulosalueen toiminnan painopistealueista. Kuntaviestinnän tavoitteena on omalta osaltaan edistää kuntastrategian toteutumista ja toimia kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla palveluita ja toimintaa voidaan kehittää enemmän asiakastarpeita vastaaviksi. Monikanavaisen viestintäosaamisen vahvistaminen on keskeinen toiminnan painopistealue samoin kuin ihmisten rohkaisu ja ohjaaminen uusien asiointi- ja palvelutapojen käyttöönottoon viestinnän keinoin. Kuntaviestintää parannetaan vahvistamalla henkilöresursseja suunnitelmavuosien aikana. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2 2 2 3 3 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Kunnan verkkosivujen uudistaminen Uudet verkkosivut ovat käytössä alkuvuodesta 2018 Uudet verkkosivut on julkaistu Mahdollisimman käytettävät ja esteettömät verkkosivut, joilla mahdollistetaan mm. viranhaltijoiden päätösten julkaiseminen tietoverkossa Tuloarviot ja määrärahat Hallinto- ja viestintäpalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 500 000 505 000 510 050 TOIMINTAKULUT -1 424 321-1 444 710-1 346 615-6,80-1 365 753-1 385 264 TOIMINTAKATE -1 424 321-1 444 710-846 615-41,40-860 753-875 214 60

Elinkeinopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset Radantaukselle ja Rissalaan kaavoitettujen yritystonttien esirakentamista jatketaan. Luovutettavilta tonteilta edellytetään hyvää rakennettavuutta. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Pyöreälahden pienyritystonttien rakentaminen alkaa v. 2018 asuintonttien aikatauluttamisen mukana. Siilinjärvellä tarvitaan edelleen toimitilarakentamista erikoistavarakaupan ja palveluyritysten tarpeisiin niin keskustaajamaan kuin Etelä-Siilinjärvelle. Kunnan ja elinkeinopalveluiden markkinointiin panostetaan vahvistamalla henkilöresursseja suunnitelmavuosien aikana. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1,1 1,1 1,1 2,1 2,1 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Työpaikkamäärän kasvu Rakentamisen edistäminen Rakennushankkeet Kahdeksan hanketta Liikekeskustojen vetovoimaisuuden parantaminen Investointien edistäminen Uudet erikoistavarakaupan/palveluyritysten liikerakennuspaikat 1 paikka / vuosi Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Työpaikkamäärän muutos -10 +45 +45 +50 +60 Teollisten työpaikkojen määrä +-0 +10 +20 +30 +30 Luovutetut tontit ja toimitilat +9 +8 +8 +10 +10 Tuloarviot ja määrärahat Elinkeinotoimi Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 301 516 280 000 257 800-7,90 260 378 262 982 TOIMINTAKULUT -645 990-784 020-768 368-2,00-779 472-790 797 TOIMINTAKATE -344 475-504 020-510 568 1,30-519 094-527 815 61

Henkilöstöpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Johanna Antikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkilöstöpalvelut tuottaa työnantajapalveluita muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista kunnassa. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten yhteiseen henkilöstökoulutukseen, työhyvinvointitoimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Työterveyshuoltoon ja Kuhilaan palkkahallinnon palveluihin varataan määrärahat keskitetysti muille palvelualueille sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta. Kunnan kokonaishenkilöresurssi on noin 1 400 henkilötyövuotta. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö 4 4 4 4 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Vetovoimainen työnantajakuva Jokaisen työntekijän aktiivinen oman osaamisen ja työn kehittäminen Työkyvyttömyyden kustannusten vähentäminen Rekrytointiprosessin, ohjeiden ja käytäntöjen päivitys Työn vaativuuden arviointityön uudistaminen Kevan rahoittaman työhyvinvointihankkeen arviointi ja jatkosuunnitelma Kannustavan palkkauksen/tuottavuuslisän pilotointi jatkuu vuoden 2018 loppuun Selvitys korvaavan työn malleista ja käyttöön otosta Työtapaturmien systemaattinen ehkäisy ja tapaturmien ja läheltäpiti tilanteiden raportointikäytännöt Hakijat / työpaikka Tva-ryhmien jäseniltä kerättävä palaute Hankkeesta kerättävä palaute ja arviointiin liittyvien opinnäytetöiden tulokset Saavutetut säästöt Sairauspoissaolot Työtapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät Keskimäärin 15 hakijaa / työpaikka Työn vaativuuden arvioinnin ohjeistuksen ja lomakkeen sopivuus erilaisiin tehtäviin Ratkaisukeskeinen toimintatapa näkyy arkityössä Muutostilanteiden tuoma mahdollisuus kehittämiseen hyödynnetään Sairauspoissaolot alle 13 kpv / vakinainen työntekijä Tapaturmien aiheuttamat poissaolopäivät alle 600 päivää 62

Keskeiset talouden muutokset Tulot Kelan korvaus työterveyshuollon kuluihin... + 9 000 Menot Sisäiset työterveyshuollon menot... + 35 000 Kuhilaan palkkahallinnon kustannukset... + 14 000 Tuloarviot ja määrärahat Henkilöstöpalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 1 145 476 1 183 937 1 193 542 0,80 1 205 477 1 217 532 TOIMINTAKULUT -1 145 472-1 183 930-1 193 547 0,80-1 205 483-1 217 537 TOIMINTAKATE 3 7-5 -171,40-5 -5 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maankäyttöpoliittinen ohjelma on hyväksytty vuonna 2010. Siinä asetetut tavoitteet maankäyttöpolitiikan hoidolle, maanhankinnalle ja luovutukselle on saavutettu hyvin. Kunnalla on tällä hetkellä kymmenen vuoden raakamaareservi kaavoituksen mahdollistamiseksi ja kolmen vuoden asemakaavallinen rakennuspaikkareservi. Hyvän saavutetun tason jatkaminen edellyttää toiminnan suunnittelua ja pitkäjänteistä kehittämistä. Tulosalueen painopistealueena on päivittää maankäyttöpoliittinen ohjelma vastaamaan uudistetun kuntastrategian tavoitteita. Lisäksi kunnan maankäyttöpolitiikan suunnitelmallisen toteuttamisen välineeksi laaditaan Maankäytön toteuttamisohjelma, jossa määritellään tulevaisuuden yleis- ja asemakaavahankkeet, aikataulutetaan maanhankintaa ja -luovutusta sekä hyväksytään maanhankinnan, -luovutuksen ja maankäyttösopimusten periaatteet. Raakamaareserviä ylläpidetään hankkimalla maata tarpeen mukaan. Asuinrakennuspaikkoja luovutetaan monipuolisesti vuokra-, osaomistus ja omistusasuntotuotantoon. Pyöreälahden asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen toteutumisen myötä jaetaan toisen vaiheen rakennuspaikat. Omakotirakennuspaikkoja on jaettavissa vain Etelä-Siilinjärveltä, koska Panninniemen rakennuspaikkojen kysyntä on ollut ennakoitua kiivaampaa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8,75 10 10 10 10 63

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Maankäyttöpolitiikka, maanhankinta ja -luovutus on suunnitelmallista ja tukee kunnan kokonaiskehitystä ja kasvutavoitetta Riittävä ja monipuolinen rakentamiskelpoinen rakennuspaikkavaranto asuntorakentamiselle Informatiiviset tunnusluvut Maankäytön toteuttamisohjelman laatiminen yhdessä kaavoitusyksikön kanssa Maankäyttöpoliittisen ohjelman päivittäminen Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla Pyöreälahden asemakaavan toisen vaiheen rakennuspaikkojen ja muualla kunnassa olevien vapaiden rakennuspaikkojen jakaminen Valmiusaste Valmiusaste Raakamaareservi Jaettavien rakennuspaikkojen lukumäärä Toteutuneiden rakennuspaikkojen luovutusten määrä suhteessa jaettavissa oleviin Ohjelma hyväksytty Ohjelma hyväksytty Kymmenen vuoden tarvetta vastaava 40 asuinrakennuspaikkaa Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Hankittu raakamaata (ha) 30 20* 20 20 Jaettavissa olevat asuinrakennuspaikat (kpl) 40 40 40 Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) 29 30 28 30 30 Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha) 700 50 50 50 50 *Hankitaan tarpeen mukaan reservin ylläpitämiseksi Keskeiset talouden muutokset Tulot Toimintatuotot kasvaa, pääosin maankäyttösopimuskorvauksia... + 200 000 Tuloarviot ja määrärahat Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % 70 % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 1 539 656 1 828 750 2 026 500 10,80 2 046 765 2 067 233 TOIMINTAKULUT -495 222-594 208-614 784 3,50-624 005-633 366 TOIMINTAKATE 1 044 434 1 234 542 1 411 716 14,40 1 422 759 1 433 867 64

Kaavoitus Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet velvoittavat kuntia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeuttamiseen. Pohjois-Savon maakuntakaavoissa varaudutaan merkittävään työpaikkojen lisääntymiseen ja väestön kasvuun kaupunkiseudulla. Siilinjärvellä tavoitteiden mukainen väestönkasvu edellyttää monipuolista asunto- ja rakennuspaikkatarjontaa sekä kasvavaa työpaikkamäärää. Yleiskaavoissa määritellään kunnan strateginen kehittäminen ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toiminnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Taajamien yleiskaavoissa esitetään kasvutavoitteiden mukaiset varaukset ja kasvusuunnat asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Ranta- ja kyläyleiskaavojen tavoitteena on ohjata myös harvemmin asuttujen alueiden maankäyttöä sekä kehittää elinvoimaisia kyliä. Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueittain rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Asemakaavoja laaditaan uusille vielä rakentamattomille alueille yhdyskuntarakennetta täydentäen. Asemakaavan muutoksilla pyritään eheyttämään ja täydentämään sekä tarvittaessa myös muuttamaan käyttötarkoituksia jo rakennetuilla alueilla. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 6 5 5 5 5 Vanhuuseläketapahtumat 1 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavat ohjaavat asemakaavoitusta taajamissa sekä rakentamista kylä- ja rantaalueilla Riittävä asemakaavavaranto asuntorakentamiselle Kehvo-Väänälänranta rantayleiskaava Kyläalueiden yleiskaava (Kumpunen, Hamula, Pöljä) Taajamayleiskaavojen päivittäminen Kirkonkylän uusi asuinpientaloalue (Taivallahti) Etelä-Siilinjärven uusi asuinpientaloalue (Toivala) Kirkonkylän uusi kerrostaloalue (Linja-autoasema / Päivärinne) Etelä-Siilinjärven uusi kerrostaloalue (Vuorela) Valmiusaste Valmiusaste Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen Yleiskaava hyväksytty Kaavaluonnos valmistunut Ajanmukaisuuden arviointitarkastelu valmistunut Asemakaava hyväksytty Asemakaava valmisteilla Asemakaava hyväksytty Asemakaava hyväksytty Kolmen vuoden tarvetta vastaava 65

KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Riittävä asemakaavavaranto palvelu- ja yritysrakentamiselle Informatiiviset tunnusluvut Harjamäen työpaikkaalue Toivalan ja Vuorelan teollisuusalue Valmiusaste Kaavallinen valmius palvelu- ja yritysrakentamiseen Asemakaava valmisteilla Asemakaavan muutos hyväksytty Viiden vuoden tarvetta vastaava Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/ hyväksytty kaava) Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) 260 300 300 300 300 Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä 2-1 1 1 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) 44 50 50 50 50 Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) 1 703 1 750 1 800 1 850 1 900 Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä (kpl) 2-1 1 1 2/4 Tuloarviot ja määrärahat Kaavoitus Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 9 349 13 200 13 200 0,00 13 332 13 465 TOIMINTAKULUT -449 826-455 475-444 037-2,50-451 364-458 856 TOIMINTAKATE -440 477-442 275-430 837-2,60-438 032-445 391 66

Konserniyhtiöt Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Omistajaohjauksen vahvistamisen tavoitteena on kunnan tytäryhteisöjen entistä parempi palvelukyky ja kustannustehokkuus. Konserniyhtiöt, joille kunta maksaa toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja muihin ylläpitokuluihin, on siirretty omaksi tulosalueekseen talousarviosta 2016 alkaen. Ne ovat aiemmin sisältyneet useammalle eri palvelualueelle. Varsinaiset konserniyhtiöiden tavoitteet ym. tekstit löytyvät kohdasta 3.2. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2020 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Tytäryhtiöiden ohjaus Omistajaohjauksen toimivuus Kuntastrategian mittarit Kuntastrategian ja uuden kuntalain mukainen toiminta Tuloarviot ja määrärahat Konsernipalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 95 219 102 400 91 000-11,10 91 910 92 829 TOIMINTAKULUT -854 809-895 260-1 023 027 14,30-1 039 502-1 056 340 TOIMINTAKATE -759 590-792 860-932 027 17,60-947 592-963 511 67

S I V I S T Y S L A U T A K U N T A 6.2 SIVISTYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut ovat yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sivistyspalvelut, joka sisältää seuraavat tulosalueet; opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kansalaisopisto, kirjasto, liikuntapalvelut sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sivistystoimen toimintaympäristön muutokset on kuvattu tulosalueiden osioissa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Koulu- ja päiväkotitiloihin kohdistuvat sisäilmakorjaukset eivät välttämättä poista ongelmia tai ilmenee uusia sisäilmaongelmia. Mahdollisina seurauksina ovat henkilöstön ja lasten jatkuva oireilu, lisääntyvät sairauspoissaolot sekä korvaavien väistötilojen puute. Riskin hallinta edellyttää nopeaa, oikean suuntaista ja asiantuntevaa reagointia. Päivähoitotarpeen muuttuminen ennustettujen lapsimäärien, lainsäädännön tai työllisyystilanteen muuttuessa luo riskin pätevän päivähoitohenkilöstön saannissa ja palveluiden tarjonnassa. Mahdollisina seurauksina on, että erilaisia päivähoitopalveluvaihtoehtoja ei ole riittävästi ja siten vastaisivat perheiden palvelutarpeisiin. Päivähoitoa hakevien lasten määrään, lainsäädäntöön tai työllisyystilanteen muutoksiin ei varhaiskasvatuksessa voida vaikuttaa. Riskien hallinta edellyttää, että pätevää henkilöstöä on saatavilla. Henkilöstön palkkaus ja työolosuhteet pidetään seutukunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla. Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Sivistystoimen talousarviosuunnitelmissa huomioidaan talouden tiukkeneminen. Tulevat investoinnit ja hankinnat mitoitetaan päätetyn kasvuvaihtoehdon mukaisiksi. Hankinnoissa hyödynnetään seudullisia kilpailutuksia. Tavoitteena on varmistaa hyvät ja laadukkaat peruspalvelut niukkenevista voimavaroista huolimatta. Henkilöstön hyvä ammattitaito varmistetaan jatkossakin riittävällä täydennyskoulutuksella. 68

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Toimiva, terveellinen ja taloudellinen kouluverkko sekä laadukkaat opetuspalvelut Määrällisesti riittävä, lasten tarpeita vastaava monipuolinen ja laadukas varhaiskasvatus Riittävät liikuntatilat / Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Nuorisotakuu VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Koulujen tilat ovat opetuksen järjestämiseen riittävät, terveelliset ja turvalliset. Opetuksen saavutettavuus on keskiarvoa korkeammalla tasolla Itä- Suomeen verrattuna. Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon. Tarjolla erilaisia palveluvaihtoehtoja riittävästi ja siten, että ne vastaavat perheiden palvelutarpeisiin Liikuntapaikkaverkosto vastaa seuratoiminnan ja omaehtoisen liikunnan tarpeita. Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympäristöt. Vähintään yksi hanke / vuosi. Apua tarvitsevien nuorten tavoittaminen ja auttaminen sekä koulutukseen ja työelämään ohjaaminen etsivän- ja erityisnuorisotyön kautta Vuosittain seurattavat mittarit Koulujen tilojen määrä. Koulujen oppilasmäärät. Itä-Suomen aluehallintoviraston selvitys. Kustannukset/oppilas Kouluterveyskysely ja opetuksen laatukysely (joka toinen vuosi). Lasten määrä eri palvelumuodoissa (seurataan osavuosikatsausten yhteydessä) Liikuntapaikkahankkeiden toteutuminen Nuorisotakuun toteutuminen Riskiarvio Koulutiloihin tehtävät sisäilmakorjaukset eivät poista ongelmia tai ilmenee uusia sisäilmaongelmia Ennustettujen lapsimäärien muuttuminen. Pätevän hoito- ja kasvatushenkilöstön saannin vaikeutuminen. Turvallisten ja terveellisten tilojen puute. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön nopeat muutokset. Harrastetoiminnan väheneminen riittämättömien liikuntatilojen seurauksena Apua tarvitsevien nuorten määrän lisääntyminen, tavoittamattomuus tai haluttomuus työskennellä erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa (vapaaehtoisuus), ongelmien kasaantuminen Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Opetuspalvelut -25 298 588 770 611-24 527 977 Varhaiskasvatuspalvelu -16 880 668 1 759 300-15 121 368 Kansalaisopisto -959 275 202 940-756 335 Kirjasto -1 165 848 33 800-1 132 048 Liikuntapalvelut -1 434 715 49 922-1 384 793 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut -1 031 689 92 500-939 189 Sitovuustaso yhteensä -46 770 783 2 909 073-43 861 710 69

Keskeiset talouden muutokset Tulot Varhaiskasvatuksen muuttuvan asiakasmaksulain aiheuttama tulovähennys... - 238 000 Vähennys kotikuntakorvaustuloissa ja toisen asteen yhteistoimintakorvauksissa... - 33 000 Menot Erityisopettajan ja kahden koulunkäynninohjaajan henkilöstömenolisäys... + 89 500 Vähennys palvelualueen eläke- ja muissa henkilösivukuluissa... - 383 400 Lisäys asiakaspalveluiden ostoissa (mm. kotikuntakorvausmenot)... + 91 750 Päivähoidon lisäryhmien aiheuttama henkilöstömenojen lisäys... + 356 800 Kotihoidon tuen saajien määrän vähenemisestä aiheutuvat vähennykset avustuksiin... - 64 000 Lisäykset urheiluseurojen avustuksiin... + 20 000 Ehkäisevän päihdetyöntekijän palkka- ja toimintakulut... + 40 000 Kansalaisopiston ja kirkonkylän nuorisotalon väistötilojen ulkoiset vuokrakulut... + 86 000 Tuloslaskelma SIVISTYSPALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 906 239 766 985 727 900-5,10 Sisäisten palvelujen myynti 25 664 29 740 Maksutuotot 1 897 450 2 137 435 1 903 435-10,90 Tuet ja avustukset 266 475 178 573 219 258 22,80 Vuokratuotot 26 888 26 640 26 640 0,00 Muut toimintatuotot 5 112 2 600 2 100-19,20 TOIMINTATUOTOT 3 127 828 3 112 233 2 909 073-6,50 2 938 164 2 967 545 Henkilöstökulut -26 343 047-26 381 495-26 308 554-0,30 Palvelujen ostot -2 413 597-2 268 749-2 367 509 4,40 Sisäiset palvelujen ostot -5 064 355-5 046 489-5 148 343 2,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -997 867-1 074 617-1 102 231 2,60 Sisäiset aineet, tarv. ja tavarat -23 721-23 473-24 334 3,70 Avustukset -2 372 151-2 516 300-2 465 348-2,00 Vuokrat -972 687-1 170 993-1 374 485 17,40 Sisäiset vuokrat -7 683 162-7 776 679-7 954 646 2,30 Muut toimintakulut -31 882-23 968-25 333 5,70 TOIMINTAKULUT -45 902 469-46 282 763-46 770 783 1,10-47 532 364-48 310 928 TOIMINTAKATE -42 774 641-43 170 530-43 861 710 1,60-44 594 201-45 343 383 Poistot -538 677-425 057-692 268 62,90-825 367-831 527 Vyörytystulot 260 848 Vyörytysmenot -260 848 70

Opetuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuudet hyvään oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kuntastrategian 2025 vaikutukset opetustoimen tavoitteisiin: - Ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö - Koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat väestökehityksen mukaisia - Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö - Opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen - Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen - Yhteistyön lisääminen Kuopion opetustoimen kanssa Sivistyslautakunta on hyväksynyt perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla. Lukio on mukana valtakunnallisessa tuntijakokeilussa 2017 2020, jossa opiskelijat voivat valita kumman tuntijaon mukaan suorittavat lukio-opinnot. Lukiossa on siis kahden tuntijaon mukaan opiskelevia opiskelijoita. Koulujen kerhotoiminnan kehittämishanke jatkuu. Digitalisuutta opetuksessa hyödyntävä opettajien tutortoiminta ja -koulutus on käynnissä kaikilla peruskouluilla. Hankkeen jatkorahoitus vuosille 2018 19 varmistuu vuoden vaihteessa 2017 18. Koululaisten koulupäivän liikunnan lisäämiseen tähtäävä Liikkuva koulu toimintakulttuuri kattaa kaikki Siilinjärven koulut esikoulusta lukioon. Työhyvinvointi on koulujen yhteinen teema lukuvuonna 2017 2018. Siilinjärven lukio on mukana valtakunnallisessa ISOverstas kehittäjäyhteisössä, joka tukee jäsenorganisaatioitaan tarjoamalla kanavia, työvälineitä ja sisältöjä verkko-oppimisen kehittämiseen, opetustarjontaan ja osaamisen varmistamiseen. Iltapäivätoimintaa tarjotaan 1 2-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille 10 toimipisteessä. Kolmasja neljäsluokkalaisilla on myös mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Siilinjärven kunta järjestää iltapäivätoimintaa Hamulan, Kehvon, Kuuslahden, Pöljän ja Siilinlahden kouluilla. Siilinjärvellä on 10 peruskoulua, joista kahdeksan on 1 6-luokille tarkoitettua, kaksi on 7 10-luokille tarkoitettua koulua ja lukio. Siilinlahdella on kolme erityisluokkaa, joissa annetaan yksilöllistä ja toiminta-alueittain etenevää perusopetusta vuosiluokilla 0 9. Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 200 oppilasta vuonna 2016. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Siilinjärven peruskouluissa on lukuvuonna 2017 18 peruskoululaisia 2773. Oppilasmäärä on vähentynyt 24 oppilaalla edelliseen lukuvuoteen verrattuna, kun Ahmon koulusta poistui suuri ikäluokka. Oppilasmäärässä tapahtuu tulevina vuosina pientä kasvua. Koulunkäyntialueilla vuosittaiset oppilasmäärät voivat vaihdella hyvinkin voimakkaasti. Lukiolaisia on lukuvuonna 2017 18 313 opiskelijaa. Opiskelijoita on 38 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. 71

Oppilasmäärät vuosittain Vuosi Vuosiluokat 1 6 Vuosiluokat 7 9 Joista erityisopetusoppilaita* Lukio 2010 1810 925 246 306 2015 1800 935 243 273 2016 1831 951 238 268 2017 1830 896 238 271 2018 1872 892 231 308 2020 1916 898 200 300 2025 1959 969 200 290 2030 2039 956 200 290 * erityisluokkalaiset tai integroidut Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Lakimuutoksen jälkeen tehostettua tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut vuosittain. Syksyllä 2016 tehostettua tukea sai 9 ja erityistä tukea 7,5 prosenttia peruskoululaisista. Siilinjärvellä saa syksyllä 2017 tehostettua tukea 11,8 % (2016 11,3%) ja erityistä tukea 8,4% (2016 8,4%). Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2017) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista oli noin 89,9 prosenttia ja lukion opettajista 98 prosenttia. Erityisopettajista vain 86 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena 2016 2017 muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 279 283 282 282 282 Vanhuuseläketapahtumat 6 4 13 8 3 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 6 4 13 8 3 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Koulujen työhyvinvoinnin lisääminen Kerhotoiminnan kehittäminen Langattoman opetusverkon toteutus Laaditaan kouluille hyvinvointisuunnitelma Oppilaskerhot Langattoman opetusverkon kattavuus Hyvinvoinnin vuosisuunnitelman toteutuminen Oppilaille on tarjottu monipuolista kerhotoimintaa Langaton opetusverkko on valmis 30.6.2018 mennessä Kaikilla kouluilla on käytössä hyvinvointisuunnitelma 72

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opettajien lukumäärä 216 216 216 216 216 Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu 5 519 5 683 5 470* 5 470* 5 470* - lukio 5 228 5 070 4 699* 4 699* 4 699* Täydennyskoulutuspäivät/henkilö 2 3 3 3 3 Sairauspoissaolopäivät/henkilö 8 - - - - Opetustunnit peruskoulussa 177 407 176 814 178 923 178 923 178 923 Opetustunnit lukiossa 12 515 12 514 12 958 12 958 12 958 Peruskoulun päättäneet 297 346 347 347 347 Lukion päättäneet 76 77 82 82 82 * Ei sisällä sisäisiä eriä. Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, 2 794 2 794 2 773 2 773 2 773 joista vieraskuntalaisia 61 53 87 87 87 Opiskelijoita lukiossa, 268 268 308 308 308 joista vieraskuntalaisia 49 45 68 68 68 Kuljetusoppilaat 655 655 638 638 638 Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,71 1,71 1,75 1,75 1,75 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,50 1,45 1,36 1,36 1,36 Keskeiset talouden muutokset Tulot Vähennys kotikuntakorvaustuloissa ja toisen asteen yhteistoimintakorvauksissa... - 33 000 Lisäys IP-toiminnan maksutuotoissa... + 6 000 Lisäys valtion avustamissa hankkeissa... + 26 000 Menot Erityisopettajan ja kahden koulunkäynninohjaajan henkilöstömenolisäys... + 89 500 Vähennys eläke- ja muissa henkilösivukuluissa... - 265 000 Oppilasmäärän lisääntymisestä aiheutuva lukion henkilöstömenojen kasvu... + 33 000 Lisäys asiakaspalveluiden ostoissa (mm. kotikuntakorvaukset ja sairaalakoulut)... + 91 750 Lisäys koulukuljetuskustannuksiin... + 37 000 Lisäys aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin koulujen väistötilojen varustamisessa... + 46 000 Lisäys ICT-laitevuokriin koulujen OPS:n mukaisessa opetuksessa... + 69 300 Tuloarviot ja määrärahat Opetuspalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 888 940 772 921 770 611-0,30 778 317 786 100 TOIMINTAKULUT -25 454 635-25 167 009-25 298 588 0,50-25 715 911-26 142 646 TOIMINTAKATE -24 565 695-24 394 088-24 527 977 0,50-24 937 594-25 356 546 73

Varhaiskasvatuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Sinikka Hyvärinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat lisääntyneet viime vuosina, kasvua on vuodesta 2014 vuoteen 2017 noin 100 lasta. Kysynnän nousun syynä ovat työllisyyden kasvaminen, lapsiperheiden muuttoliike sekä asiakasmaksujen pieneneminen. Paikkojen lisätarpeen kattamiseksi vuoden 2018 alussa Pikkusiilin päiväkodin pihalla aloittaa kolmiryhmäinen viipale. Vuorelan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Pajapolulla toimiva Toivalan päiväkoti suljetaan vuoden vaihteessa sisäilmaongelmien vuoksi ja sieltä lapset siirtyvät Vuorelan uuteen päiväkotiin. Toivalan päiväkodin tilalle on suunnitelmissa uusi kolmeryhmäinen päiväkoti vuonna 2018. Lisäksi Harjamäen määräaikainen ja lapsiryhmä jatkaa toimintaa vuoden 2018 ja Niksulan määräaikainen lapsiryhmä kevään 2018, koska varhaiskasvatuspaikat eivät muuten riitä. Kuuslahden koulun yhteyteen tulevan esiopetus- ja päiväkotitilojen suunnittelua jatketaan. Vuorelan uuden koulun yhteyteen suunnitellaan kolmea esiopetusryhmää, tämä vapauttaa Vuorelan päiväkodista paikkoja pienemmille lapsille. Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä vähenee edelleen aiheuttaen samalla perhepäivähoitopaikkojen vähentymisen ja hoitopaikkojen tarpeen lisääntymisen päiväkotihoitoon. Perhepäivähoidon supistuminen on valtakunnallinen ilmiö. Yksityistä perhepäivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä. Kunnassa työskentelee neljä yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityisissä päiväkodeissa on käytössä palveluseteli ja yksi ryhmäperhepäiväkoti toimii ostopalveluperiaatteella. Varhaiskasvatuksessa on otettu elokuussa 2017 käyttöön uusi valtakunnallisten perusteiden mukaan laadittu kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelmat ovat normeja, joten niitä on noudatettava. Suunnitelmat ovat käytössä sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Painotusalueena siilinjärveläiseen varhaiskasvatukseen on valittu leikki toimintakausille 2017 2019. Suunnitelmissa painotetaan lisäksi lasten ja perheiden osallisuutta, pedagogiikkaa, laaja-alaista osaamista sekä toiminnan säännöllistä arviointia. Palvelujen laajentamista uhkaa paheneva työvoimapula omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kohdalla. Vakinaisiin tehtäviin, perhepäivähoitajien ja erityislastentarhanopettajien tehtäviä lukuun ottamatta, on saatu pätevät hakijat, sijaisuuksia joudutaan hoitamaan ei kelpoisella henkilöstöllä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 276 300* 281 284 293 Vanhuuseläketapahtumat 4 5 4 3 11 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 4 5 4 3 11 * Laskettu vakanssit n 2018 henkilöstö palkkaliitteen mukaisesti, jossa 247 vakinaista ja 34 määräaikaista työntekijää (ryhmät toimivat määräaikaisesti tai kysymyksessä on määräaikainen ryhmäavustaja). Suunnitelmavuosille lisäyksinä Kuuslahden esikoulu/päiväkoti ja Vuorelan esikoulut. 74

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Pätevän ja motivoituneen henkilöstön saannin turvaaminen Varhaiskasvatussuunnitelmien mukainen toiminnan arviointijärjestelmä on käytössä Kuntarekry-ohjelman kattava hyödyntäminen Seudullisesti kilpailukykyiseen palkkaukseen siirtyminen vaiheittain Luodaan arviointijärjestelmä huoltajille, henkilöstölle ja lapsille Pätevien hakijoiden määrä / avoin tehtävä Toteutuneet ammattiryhmäkohtaiset palkkojen tarkistukset Saadut tulokset suoritetuista arvioinneista Avoimien vakinaisten tehtävien täyttö pätevillä hakijoilla on viiveetöntä Ammattiryhmittäin palkat ovat seudullisessa vertailussa kilpailukykyiset Arviointijärjestelmä on huoltajien osalta käytössä syksyllä 2018 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 1 6-vuotiaiden määrä 1 766 1 766 1 756 1 745 Lapsia % varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 73 77 77 Lapsia kunnallisissa päiväkodeissa 1 323* 1 305* 1 100 1 100 1 100 Lapsia kunnallisessa perhepäivähoidossa 211 195 100 94 86 Lapsia yksityisessä varhaiskasvatuksessa 155** 137** 93 160 160 Lapsia esiopetuksessa (sis. päiväk. lapsimäärään) 637** 615** 305 302 291 Lapsia vuorohoidossa (sis. päiväk. lapsimäärään) 88** 87** 40 45 50 Lapsia avoimessa päiväkodissa keskimäärin/päivä 25 30 30 Lapsia leikkitoiminnassa keskimäärin/päivä 20 30 30 Päiväkotien täyttöaste % (keskiarvo vuodelta) 95 97 97 *laskettu yhteen perhepäivähoito ja päiväkodit ** laskettu yhteen kevään ja syksyn lapset n 2018 ja suunnitelmavuosien luvuissa käytetään samaa tilastointipäivää kuin perusopetuksessa. Keskeiset talouden muutokset Tulot Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutetaan vuoden 2018 alusta; perheiden asiakasmaksut alenevat pieni- ja keskituloisilta perheiltä ja tulot vähenevät... - 238 000 Menot Henkilöstökulujen lisäys, palvelutarpeen kysynnästä johtuen perustetaan lisäryhmiä + 356 794 Avustukset kotitalouksille (lasten kotihoidon tuki, palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki) vähennystä, koska kotihoidon tuen saajien määrä näyttää laskevan... - 64 000 Tuloarviot ja määrärahat Varhaiskasvatuspalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 1 877 499 2 002 800 1 759 300-12,20 1 776 893 1 794 662 TOIMINTAKULUT -16 045 006-16 616 174-16 880 668 1,60-17 150 788-17 426 838 TOIMINTAKATE -14 167 507-14 613 374-15 121 368 3,50-15 373 895-15 632 176 75

Kansalaisopisto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista, hyvinvointia edistävää aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on musiikkia, taide- ja taitoaineita, liikuntaa, kieliä ja tietotekniikkaa. Täytettyjä kurssipaikkoja on kalenterivuodessa yli 5 100, joilla opiskelee yli 2 800 eri henkilöä. Yhteiskunnan haasteena on pitää työikäiset mahdollisimman pitkään työkykyisenä ja toisaalta kannustaa eläkkeellä olevia pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään. Näissä molemmissa tehtävissä on kansalaisopistolla oma roolinsa, mikä otetaan huomioon kurssisuunnittelussa. Siilinjärven kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota kuntalaisille mm. laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Kansalaisopiston kurssitarjonnan pitäminen mahdollisimman houkuttelevana ja saavutettavana tukevat näitä tavoitteita. Kunta panostaa lapsiperheisiin ja siksi opistokin pyrkii tarjoamaan koko perheille sopivia kursseja. Kansalaisopisto järjestää vuosittain myös maahanmuuttajille suomenkielen ja -kulttuurin koulutusta. Opettajiensa osaamisen kehittämiseksi kansainvälisen liikkuvuuden avulla kansalaisopisto sai Erasmus+ -hanke-rahaa toistamiseen vuosille 2017 2019. Hankkeen painopisteenä on opettajien täydennyskoulutus EU-maissa. Vuoden 2018 aikana tulee taiteen perusopetusta antavien tahojen uusia paikalliset opetussuunnitelmat uusien valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Uudet opetussuunnitelmat laadittaneen seudullisena yhteistyönä. Kansalaisopiston toimisto kunnantalolla ja taajaman opetustilat Taitolassa, pääkirjaston alakerrassa, ovat osoittautuneet sisäilmaltaan huonoiksi. Yli 30 vuotta vanhat opetustilat ovat lisäksi käyneet ahtaiksi ja luokkamäärältään riittämättömiksi. Väistötilojen löytyminen tulee ajankohtaiseksi 2018 2019. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 7 7 7 7 7 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Kansalaisopiston opetustilojen ja välineiden uusiminen Kuvataideluokan ja kudonnan väistötilojen kalustaminen Hankinnat Hankinnat tehty ja hanke valmis 31.8.2018 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Opiskelija- ja opetustuntimäärien kasvattaminen Erasmus -hanke Tiedottamisen, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Hankkeen arviointi ja palaute siihen osallistuneilta Opiskelijamäärä, brutto. Toteutunut opetustuntimäärä. Hankkeen vaikuttavuus arvioitu ja loppuraportti lähetetty Opetushallitukseen Opiskelijamäärätavoite 5 300. Tuntimäärätavoite 8 900. 76

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 13,3 13,5 13,8 13,8 13,8 Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 28,3 27 28 28 28 Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 25,5 25 25 25 25 Uusien opiskelijoiden määrä 639 540 650 650 650 Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4,49 4,2 4,3 4,3 4,3 Brutto-opiskelijamäärä 5 258 5 150 5 300 5 300 5 300 Netto-opiskelijamäärä 2 885 2 850 2 920 2 920 2 920 Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä 49 15 20 20 20 Kurssimäärä 387 370 370 370 370 Opetustuntimäärä 8 594 8 900 8 900 8 900 8 900 - josta normaaliopetuksen tunnit 6 148 6 430 6 430 6 430 6 430 - josta taiteen perusopetuksen tunnit 1 322 1 320 1 320 1 320 1 320 - josta omakustanneopetuksen tunnit 1 107 1 110 1 110 1 110 1 110 - josta myyntipalvelun tunnit 16 40 40 40 40 Toimipaikkojen määrä 29 25 25 25 25 Keskeiset talouden muutokset Menot Ulkoiset vuokrat... + 16 000 Taideluokan väistötilan kalustaminen... + 2 000 Tuloarviot ja määrärahat Kansalaisopisto Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 183 646 201 630 202 940 0,60 204 969 207 019 TOIMINTAKULUT -940 583-955 571-959 275 0,40-973 935-988 904 TOIMINTAKATE -756 937-753 941-756 335 0,30-768 966-781 884 77

Kirjasto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja (avoin) Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastopalvelut ovat osa kunnan perus- ja lähipalveluita. Kirjastopalveluiden järjestämisestä säädetään laissa yleisistä kirjastoista. Laki yleisistä kirjastoista astui voimaan vuoden 2017 alusta. Uudessa laissa yleisen kirjaston tehtävänä on 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Lisäksi laissa määritellään mm. valtion ja kunnan vastuuta kirjastopalveluiden järjestämisestä, yhteistyötä, maksuttomuutta, arviointia, osaamista, johtamista ja rahoitusta. Kirjastopalvelut ovat olleet pääsääntöisesti maksuttomia tähänkin saakka, mutta uudessa laissa maksuttomuutta haluttiin laajentaa käsittämään myös aineiston varaaminen. Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjasto, Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku- Marja. Vuorelan kirjasto siirtyy väliaikaisiin tiloihin Vuorelan koulun pihassa olevaan viipaleeseen alkuvuodesta 2018. Hankesuunnittelu Vuorelan koulu- ja kirjastorakennuksen osalta käynnistyy syksyllä 2017. Vuorelan kirjaston väliaikaiset tilat ovat huomattavasti nykyistä tilaa pienemmät ja niissä toimitaan todennäköisesti 2-3 vuotta. Kirjastopalvelut pyritään pitämään mahdollisimman laadukkaina myös väliaikaisissa tiloissa. Palveluiden kehittämistä ja uudistamista pidetään tärkeänä kirjastotoimessa. Uusia palvelumuotoja halutaan kokeilla aikuis- ja senioriväestölle. Tällainen uusi kokeilu on Kirjallisuutta ja käsitöitä -ryhmän perustaminen, jonka ideana on kokoontua kirjallisuuden äärelle kuuntelemaan ja käsitöitä tekemään. Ryhmä on suunnattu senioriväestölle, mutta osallistua voi kuka tahansa. Senioriväestölle järjestetään myös opastuksia tietoteknisten laitteiden käytössä. Uusi aikuisille suunnattu lukupiiri on aloittanut syyskuussa 2017 ja ryhmää vetää kirjastonhoitaja pääkirjastosta. Aikuisille tarjotaan vaihtuvia aineistonäyttelyitä ja kirjavinkkausta erilaisille ryhmille. Tapahtumia pyritään järjestämää aikuis- ja senioriväestölle, ja suunnittelemme myös valtionavustuksen hakemista tähän tarkoitukseen. Pääkirjaston palveluiden kehittämiseksi ja aukiolon laajentamiseksi käynnistetään omatoimisen asioinnin kokeilu vuoden 2017 loppupuolella. Kokeilun aikana asiakkaat voivat käyttää kirjastoa omatoimisesti aamuisin klo 9-10 välillä automaatiota hyödyntäen. Nykyisin pääkirjasto avaa ovensa klo 10 ja asiakkailta saadun palautteen perusteella aukiolon laajennusta toivotaan aamuun. Kokeilun avulla on tarkoitus kerätä tietoa siitä, miten asiakkaat laajennetun aukiolon kokevat, onko se tarpeellinen, onko järjestely toimiva jne. Tavoitteena on laajemman aukiolon mahdollistaminen omatoimisen asioinnin avulla aamuisin, jos kokeilun tulokset osoittautuvat hyviksi. Vuoden 2016 lopulla otettiin käyttöön Koha-kirjastojärjestelmä, joka on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Kohaa kehitetään jatkuvasti ja kirjastotoimen henkilöstö on mukana kehittämistyössä. Kohaan siirtyminen on tarjonnut yhteistyömahdollisuuksia muiden Koha-kirjastojen kanssa ja tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan ammattitaidon ja oman osaamisen kehittämiseen. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Palvelutarjontaa on laajennettu sähköisiin aineistoihin, kirjoihin ja lehtiin. Kirjaston henkilökunta neuvoo ja opastaa sähköisten aineistojen käytössä. 78

E-aineisto-hankinnoissamme pyrimme ottamaan asiakkaiden toiveet huomioon mahdollisimman hyvin. Verkkokirjasto eli asiakkaiden sähköinen käyttöliittymä kirjaston palveluihin mahdollistaa lainojen uusimisen, aineistohaun ja varausten tekemisen sähköisesti ympäri vuorokauden. Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen on ollut toiminnan painopisteenä jo pidempään. Kirjaston henkilökunta järjestää mm. kirjavinkkausta, kirjastonkäytönopetusta, kirjastosuunnistusta ja satutunteja. Lasten ja nuorten lukemisharrastusta on tuettu myös erilaisilla kehittämishankkeilla (työpajat, kirjailijavierailut, mediakasvatus jne ), joita on toteutettu valtionavustuksilla. Tätä toimintaa halutaan jatkaa ja hankerahoitusta haetaan jatkossakin. Koulut ovat tärkeä yhteistyökumppani, kun lasten ja nuorten lukemisharrastusta halutaan tukea. Kirjasto tarjoaa palveluita kaiken ikäisille. Kirjaston kotipalvelua liikuntaesteisille kuntalaisille järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kaikkien asiakasryhmien osalta asiakaslähtöisyys, asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja panostus hyvään asiakaspalveluun nähdään tärkeänä. Kirjasto tarjoaa verkkoyhteyksillä varustettuja asiakaskoneita ja langattoman verkon maksuttomasti asiakkaiden käyttöön. Kirjastotilojen käyttö opiskeluun ja työntekoon on lisääntynyt. Kirjasto nähdään yhä enemmän myös kuntalaisten kohtaamispaikkana. Kirjastopalveluiden hyödyntämisen lisäksi kirjastoon tullaan tapaamaan ihmisiä. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Hakukaavakkeita näyttelytilaan ja tietoa näyttelytoiminnan periaatteista löytyy verkkokirjastosta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 15 15 15 15 15 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 1 1 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Vuorelan kirjastolle uudet tilat 2020 Palveluiden kohdentaminen aikuis- ja senioriväestölle Palveluiden kehittäminen / aukiolon laajentaminen pääkirjastossa Koha kirjastojärjestelmän kehittämistyöhön osallistuminen Väistötilaan siirtyminen (viipale koulun pihalla) Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät, tapahtumat Omatoimisen asioinnin kokeilu aamuisin klo 9 10 automaatiota hyödyntäen, kokeilun jatkaminen vuoden 2018 puolelle Kirjaston henkilöstö mukana järjestelmän kehittämisessä Asiakasmäärät, lainamäärät Ryhmiin, tapahtumiin osallistujat Tilastot asioinnista / asiakaspalaute Järjestelmän kehittyminen / henkilöstön osaamisen kehittyminen Mahdollisimman laadukkaat kirjastopalvelut väliaikaisista tiloista huolimatta Aikuis- ja senioriväestölle suunnattujen palveluiden vakiinnuttaminen Laajemman aukiolon mahdollistaminen omatoimisen asioinnin avulla Jatkuva ammattitaidon/osaamisen kehittäminen. Mahdollisuus olla mukana keskeisen työvälineen kehittämistyössä. 79

SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Kehittämis- ja kokeilutoiminta, hanketoiminta Informatiiviset tunnusluvut Hankerahojen hakeminen kehittämis- ja kokeilutoimintaan esim. mediakasvatukseen, kirjavinkkaukseen, työpajoihin, tapahtumiin jne. Valtionavustushakemukset Valtionavustuksen saaminen vähintään yhteen hankkeeseen vuosittain Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaislainaus / vuosi 375 505 400 000 380 000 380 000 380 000 Kirjastokäynnit / vuosi 240 087 241 900 240 100 240 100 240 100 Kirjastoaineistoa / asukas 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 Lainat / asukas 17,2 18,3 17,3 17,3 17,3 Verkkopalvelun käyttökerrat 105 670 112 000 105 670 105 670 105 670 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus/ järjestyskerrat 71 75 71 71 71 Osallistuneet oppilaat 1 238 1 550 1 230 1 230 1 230 Keskeiset talouden muutokset Menot Menojen väheneminen kirjastojärjestelmän vaihdosta johtuen... - 5 000 Tuloarviot ja määrärahat Kirjasto Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 30 683 28 200 33 800 19,90 34 138 34 479 TOIMINTAKULUT -1 165 952-1 184 293-1 165 848-1,60-1 185 091-1 204 769 TOIMINTAKATE -1 135 270-1 156 093-1 132 048-2,10-1 150 953-1 170 289 80

Liikuntapalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena on ollut lähiliikuntapaikat (koulujen pihat ja asuinalueiden pienkentät). Tulevina vuosina jatketaan lähiliikuntapaikkojen rakentamista, tämän lisäksi vanhempien perusliikuntapaikkojen peruskorjaukset tulevat ajankohtaisiksi. Liikuntapaikkoja toteutetaan myös seuravetoisina hankkeina. Näin pyritään turvaamaan riittävät harjoitusmahdollisuudet seuratoiminnalle. Erikoisliikuntapaikat korostavat paikkakunnan liikunnallisuutta (mm. laskettelu, pesäpallo, golf, virkistysuimala, ratsastuskeskus ja tuplajäähalli). Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykyaikaisia valvonta- ja kulunvalvontajärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla. Liikuntapalveluiden osalta tulee jatkossakin kiinnittää huomiota terveys- ja erityisliikuntapalveluiden kehittämiseen. Terveys- ja erityisliikunta jäävät yleensä perinteisen seuratyön ulkopuolelle ja ne ovat nousseet valtakunnallisestikin julkisen liikuntatoimen painopistealueiksi. Liikuntalain uudistuksessa (10.5.2015) kunnan tehtävinä mainitaan yleisten edellytysten luominen paikallistasolla. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: järjestämällä liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Tukemalla kansalaistoimintaa, mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Yhteistyön lisääminen Työkuntoon hankkeen toiminnan kautta Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyön kehittäminen Idea-/yhteistoimintatapahtumien järjestäminen Matalankynnyksen ryhmien perustaminen Yhteistyöllä toteutetut tapahtumat / ryhmät Hankkeen aikana käynnistetyn matalankynnyksen toiminnan jatkaminen yhteistyössä järjestöjen kanssa 2 tapahtumaa/vuosi 2 uutta ryhmää 81

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toteutuneet lähiliikuntapaikat 1 aloitus 1 1 aloitus 1 1 Erityisliikunnan tilaisuudet 653 600 600 600 600 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet 871 800 800 800 800 Osanottajia* 15 964 14 000 14 000 14 000 14 000 *Osanottajien määrästä jätetty pois Uimalan tuetut käyntikerrat Keskeiset talouden muutokset Menot Kunnossapito (Ostopalvelusopimukset, Panninniemen kenttä)... + 5 000 Urheiluseurojen avustukset ja stipendit (tason nosto)... + 20 000 Tuloarviot ja määrärahat Liikuntapalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 48 804 20 182 49 922 147,40 50 421 50 925 TOIMINTAKULUT -1 402 164-1 403 819-1 434 715 2,20-1 458 340-1 482 498 TOIMINTAKATE -1 353 361-1 383 637-1 384 793 0,10-1 407 919-1 431 572 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen Nuorisotoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntamme nuorekas ikärakenne ja Nuorisotakuun toimeenpanomallimme luovat pohjan nuorisotalo, etsivä- ja erityisnuorisotyölle. Talotoiminnassa painottuu nuorten vapaa-ajassa aidosti läsnä olevien työntekijöiden ammattiosaaminen ja ajan hermolla pysyminen. Molempien nuorisotalojen ala- ja yläkouluille keskitetyt aukiolot ja toiminnot jatkuvat. Yksilö- ja pienryhmätyöskentelyssä huomioidaan nuorten omat toimintatarpeet ja nostetaan esille kädentaidot, ryhmäytyminen, monipuolinen liikkuminen vapaa-ajalla, nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen ja osallisuus toimintojen suunnittelusta lähtien. Vuorelan ja kirkonkylän nuorisotilat uusiutuvat molemmat lähiaikoina. Erityis- ja etsivänuorisotyön sekä ehkäisevän päihdetyön painopistealue on ennaltaehkäisevässä työssä. Yksilö ja pienryhmien ohjaus, laajennetut tukitoimet ja kesätyötoiminta, pienryhmätoiminnat ja moniammatillinen yhteistyö luovat pohjan työskentelylle. Koulunuorisotyötä tehdään etenkin yläkouluilla ja ehkäisevää päihdetyötä yläkouluilla sekä II-asteen oppilaitoksissa. Nuorisotyö toimii matalankynnyksen, lähes kynnyksettömän mallin pohjalta. Nuorten tieto- ja neuvontatyötä tehdään nuorten ehdoilla, yhteistyötä nuorisovaltuuston ja yläkoulujen tukihenkilöiden kanssa vahvistaen. Nuoria opastetaan myös käyttämään Nuortenideat.fi -nuorten vaikuttamispalvelua ja Savon alueen Po1nt -nuorten verkkoportaalia-/mobiilisovelluksia. Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja tulevat SOTE / LAPE / HYTE -moniammatilliset yhteistyöryhmät keskittyvät erityistä lisätukea tarvitseviin nuoriin ja kolmanteen sektoriin. Tiivis yhteistyö lähialueiden nuorisoalan ammattilaisten, koulujen, seurakunnan, järjestöjen, yhdistysten, Tukeva-työvalmennus-säätiön ja yksittäisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Työhön tarvitaan rahallisia lisäresursseja ja avointa kuntarajatonta yhteistyötä. 82

Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat tulevaisuudessakin etenkin kunnat sekä nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. 2017 voimaan tullut Nuorisolaki painottaa etsivää nuorisotyötä ja työpajatyöskentelyä, nuorten kuulemista sekä 3. sektorin toiminnan tukemista. Kulttuuritoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnantalolla sijaitsevan Sopukka näyttelytilan vaihtuvat näyttelyt, toritapahtumat, konsertit, Veteraani- ja Itsenäisyyspäivän juhlat, lapsiperheille suunnatut Pikku-Marjan talvi- ja kesäpäivät ja muut tapahtumakokonaisuudet tuotetaan yksin sekä tiiviissä yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa. Järjestötoiminnan aktiivinen tukeminen, kotiseutu- ja valokuva-arkiston ylläpito ja neuvontatyöt, Harjamäen sairaalamuseo ja Pöljän kotiseutumuseo toimintoineen kuuluvat myös kunnan kulttuuritoimintaan. Kuntaan on luotu kouluasteita palveleva kulttuurikasvatussuunnitelma, jonka myötä kaikki koululaiset pääsevät osallisiksi lähialueen kulttuuritarjonnasta. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana. Kouluista etenkin Hamulan ja Ahmon koulut voivat toimia myös erillisinä juhla/tapahtumapaikkoina. Kesällä Mäntyrannan kesäteatteri ja keskustan torialue täydentävät kulttuuritoimijoiden esiintymistiloja. Siilinjärvellä näkyy myös kansalaisopiston, seurakunnan ja Musiikkiopiston harrastetarjonta. Pöljän kotiseutumuseon resurssit keskitetään museon kesäaikaiseen avoinna pitoon ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen lähialueiden museotoimen, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa. Koulujen kanssa aloitettua museopedagogista toimintaa ja yhteistyötä maakunnan museotoimen kanssa jatketaan uuden kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti. Pöljän kotiseutumuseon kotiseututaloa markkinoidaan aktiivisesti myös juhla- ja tapahtumapaikaksi. Harjamäen sairaalamuseo esittelee Harjamäen sairaalan ja mielisairaanhoidon historiaa sekä autenttista, valtakunnallisesti merkittävää Harjamäen sairaalamiljöötä. Opastuspalvelu keskitetään kesällä matkailusesonkiin sekä tilausopastuksiin. Toimintakulttuurin muuttuessa haetaan erilaisia apurahoja kehittämis- ja kouluyhteistyöhankkeisiin, kokoelmien hoitoon ja digitaaliseen tietokantaluettelointiin. Henkilöstö Nuorisotaloilla työskentelee 2 + 2 nuoriso-ohjaajaa. Kenttätyötä tekevät erityisnuoriso-ohjaaja sekä 2 etsivää nuorisotyöntekijää, nuorten tiedotus-/neuvontatyön- sekä ehkäisevä päihdetyöntekijä. Kulttuuripuolella työskentelee kulttuurikoordinaattori, nuoriso- ja kulttuurin hallintopuolella nuorisoja kulttuuritoimenjohtaja sekä liikuntatoimen kanssa yhteinen toimistosihteeri (suluissa ei vakituiset). Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8 2/3 (+3) 8 2/3 (+3) 9 2/3 (+2) 10 2/3 (+1) 11 2/3 Tavoitteet 2018 2020 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Nuorten palveluverkoston kehittäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyö ja muut tukitoimet sekä nuorisotalotoiminta Yhteistyön syventäminen paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa Nuortenideat,fi -aloitekanavan ja Po1nt palvelun tunnettavuuden lisääminen Ennaltaehkäisevän, merkityksellisen yksilöja ryhmäohjauksen sekä koulunuorisotyön lisääminen Tilaisuuksien organisointi ja asiakaslähtöinen kehittäminen 83 Käyttäjätilastot Po1nt käyttäjiä 60 100 nuorta/vk; Aloitekanavan kautta nuorten aloitteita 8 10/vuosi. Asiakastilastointi eri ryhmittäin Kävijämääräseuranta ja asiakaspalaute 80 120 nuorta/pv osallistuu avoimeen nuorisotyöhön ja ryhmätoimintaan. Yksilötyössä 1 4 nuorta/pv. Vuositasolla tilaisuuksien kävijämäärä 8 000 henkilöä

SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Museotoiminnan kehittäminen ja kulttuurisen tarjonnan laajentaminen Kokoelmatietojen digitalisointi ja kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöönotto Kävijämääräseuranta ja asiakaspalaute Koululaisten ja opiskelijoiden museovierailut ja työpajat 700 1 000 henkilöä/vuosi Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tilaisuudet 25 100 100 120 120 Osanottajat 15 697 8 000 8 000 9 000 9 000 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta Etsivä- ja erityisnuorisotyö / kk 120 275 120 150 130 160 130 170 140 170 Keskeiset talouden muutokset Tulot Ehkäisevän päihdetyön hankeraha... + 10 000 Menot Ehkäisevän päihdetyöntekijän palkka- ja toimintakulut... + 40 000 Kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset toimet (sis. kuljetukset)... + 5 000 MuseumPlusRian käyttöönotto... + 2 000 Verkkonuorisotyön/Po1nt verkkoportaalin hankejatkot... + 3 000 Pikku-Marjan leikkipuisto; kuntaosuus/leaderhanke... + 4 000 Kirkonkylän nuorisotalon väistötilan vuokrakulut... + 68 000 Suomi 100 -juhlavuosikulut... - 30 000 Tuloarviot ja määrärahat Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 98 257 86 500 92 500 6,90 93 425 94 359 TOIMINTAKULUT -894 129-955 897-1 031 689 7,90-1 048 298-1 065 275 TOIMINTAKATE -795 872-869 397-939 189 8,00-954 873-970 915 84

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A 6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden (palvelualue) sitovuustaso sisältää tulosalueina yhteiset palvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, pakolaishuolto, hoiva- ja vanhuspalvelut, terveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue ylläpitää ja lisää kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä toimivalla, vaikuttavalla ja tehokkaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Valmistelu ja prosessi etenevät alustavan aikataulun mukaisesti vuonna 2018 siten, että uusi valinnanvapauslakiesitys eduskunnalle maaliskuussa, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva lakikokonaisuus hyväksytään toukokuussa sekä lait vahvistetaan ja tulevat voimaan kesäkuussa. Tämä aikataulu rytmittää myös Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä yhä konkreettisemmalle tasolle. Maakunnallisessa valmistelutyössä ollaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa maakunnan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan sekä välillisesti kunnan tulevaan palvelutarjontaan ja -tasoon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluja kehitetään kuntastrategian ja sote-uudistukseen liittyvien hallituksen kärkihankkeiden, Pohjois-Savossa Ikä-Savo hankkeen ja valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE), mukaisesti. Palvelualueen päätavoitteita ovat palvelurakenteen keventäminen ja palvelujen oikea-aikainen ja tarpeen mukainen kohdentaminen asiakaslähtöisesti. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeää, lakisääteistä työtä. Lainsäädäntö edellyttää, että kunta nimeää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet, joiden lisäksi tarvitaan hyvinvointi- ja terveystietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä, osaava henkilökunta ja koordinaattori. Tämän vuoksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen budjettivuonna rekrytoidaan hyvinvointisuunnittelija, jonka keskeisenä tehtävänä on kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi koordinoida hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen käytäntöä sekä tuottaa ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Työllisyystilanne kunnassa on hyvä, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu edellyttää lisätoimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömyys näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa, kuten työmarkkinatuen kuntaosuuden määrässä sekä välillisesti muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunta onkin aktiivisesti mukana Kuopion hallinnoimassa TOPI työelämään ohjaavat palvelut hankkeessa, jossa haetaan uusia välineitä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ja vähentämiseen. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitseminen edellyttää kunnan oman valmiuden aktiivista nostamista työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja kuntatasolla uusien toimintamallien luomista. Voimakas väestörakenteen muutos aiheuttaa vaatimuksia palvelutuotannolle. Vuoteen 2025 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 710 henkilöllä nykyiseen verrattuna. Kunnan väestön vanhetessa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy. Palvelutoiminnan järjestäminen tarkoittaa toimintatapojen kehittämistä, tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa ja henkilöstön joustavaa käyttöä sekä henkilöstömitoituksista huolehtimista. Palvelujen, kuten kotihoidon, on kyettävä vastaamaan palvelutarpeeseen vuorokauden ajasta riippumatta, mikä huomioidaan 85

henkilömitoituksessa. Budjettivuonna lisätään 1 lähihoitaja Kaaripolun palvelukotiin, 4 lähihoitajaa Luotsin varahenkilöstöön sekä 3 lähihoitajaa ja 1 fysioterapeutti kotihoitoon. Rekrytointien lisäksi palvelutuotantoa kasvatetaan kuudella tehostetun palveluasumisen ostopaikalla. Vuonna 2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain muutoksen jälkeen kuntalaisilla on ollut mahdollisuus valita hoitopaikka vapaasti. Kuntaan on tällä hetkellä kirjautunut noin 650 uutta asiakasta, kun samanaikaisesti siilinjärveläisiä ei ole juurikaan kirjautunut muihin kuntiin. Lisäksi terveyspalveluihin kohdistuu kysyntää ikärakenteen muutoksesta ja väestömäärän lisäyksestä johtuen. Tiedolla johtamisen tueksi hankintaan vertailutietoa olemalla mukana kotihoidon vertaiskehittämisverkostossa sekä THL:n RAI-vertailukehittämisessä. Sisäilman laadusta johtuvien toimitilaongelmien yhteydessä joudutaan muun muassa väistötilanteisiin, jotka toteutetaan siten, että kielteisiä vaikutuksia palvelutoimintoihin tulee mahdollisimman vähän. Budjettivuoden kevätkaudella tulee ratkaistavaksi terveyskeskuksen ja lääkäritalon toimitilakysymys siten, että sisäilmaltaan puhtaat toimitilat pystytään jatkossa turvaamaan pysyvällä järjestelyllä. Näillä toimitilaratkaisuilla on keskeinen merkitys siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelut säilyvät lähipalveluna. Joulukuussa 2018 valmistuu hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon ja päivätoiminnan käyttöön uusi toimitila. Kunnassa olevassa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa asuu noin 240 henkilöä, joille järjestetään tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ohjeistuksien mukaisesti normaalissa palvelutuotannossa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävät kuntaan jäävät oleskeluluvan saaneet henkilöt. Oletuksena on, että maahanmuuttoon liittyvät tehtävät eivät tule vähenemään. Kustannusten ennustettavuutta ja menopaineiden hallintaa lisätään mm. kehittämällä omia prosesseja, toiminnan ja talouden arviointia ja seurantaa sekä arvioimalla oman toiminnan ja palveluiden oston oikeaa suhdetta ja kohdentumista. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tunnistetut riskit: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa hallitsemattomasti, mikä lisää toimeentuloturvan ja korjaavien palvelujen tarvetta, ehkäisee kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja lisää kunnan kustannuksia. Toimitiloihin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti palvelutoiminnan järjestämiseen, lisäävät painetta ostopalveluiden ja raskaampien palveluiden käyttöön, vähentävät tiloja käyttävän asiakaskunnan hyvinvointia, henkilöstön työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia ja aiheuttavat kunnalle lisäkustannuksia. Vanhuspalveluissa ajaudutaan aliresurssitilanteeseen, palvelut jäävät tarpeisiin nähden vajaiksi ja joudutaan käyttämään raskaampia palvelujärjestelyjä. Tilanne heikentää palveluja tarvitsevan vanhusväestön terveyttä ja hyvinvointia ja johtaa lisäkustannuksiin palveluissa. Maahanmuutto kehittyy valtakunnallisesti hallitsemattomaksi. Tilanteen edellyttämää koordinointia ja hallintatoimia ei pystytä riittävässä määrin toteuttamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä ei pystytä ennustamaan, varsinkin ostopalveluiden käytössä kustannukset kehittyvät hallitsemattomasti. Edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi tarvitaan talousarvion ja taloussuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Seurantavastuu on sosiaali- ja terveydenhuollon johtotiimillä. 86

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Omaa toimintaa vahvistamalla korvataan ostoja silloin, kun päästään taloudellisempaan ja prosessien ohjauksen näkökulmasta hallittavampaan palvelutuotantoon. Erityistason palveluiden tarpeeseen vaikutetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla omaa peruspalvelutasoa. Palveluohjausta tehostetaan siten, että asiakkaan tarpeet ja kulloinkin ostettava palvelu kohdentuvat oikein. Palvelutoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään toimintamallimuutoksilla, palvelutoiminnan sisällöillä, toimintatavoilla, resurssien kohdentamisella ja mobiili- ym. teknologian hyödyntämisellä. Tietoteknologian hyödyntämisellä on yhä merkittävämpi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Tavoitteena on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Sairauspoissaolojen kehitys jatkuu myönteisellä uralla. Henkilöstön sairauspoissaoloihin vaikutetaan edelleen. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Palvelutasosta huolehditaan. Kustannus- ja laatutaso säilyy kilpailukykyisenä. VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Henkilöstömitoitukset vastaavat tarpeita. Suhteellinen asema suhteessa kuntien sote -nettotoimintamenoihin säilyy. Palveluiden koettu laatu säilyy hyvänä. Vuosittain seurattavat mittarit Henkilöstömitoitukset. Euroa/asukas (60 suurinta kuntaa/sote-organisaatiota. Palvelutasokysely. Riskiarvio Kilpailukykyinen palvelutuotanto turvaa parhaiten kunnan palvelut sote-uudistuksen yhteydessä Yhä useampi ulkokuntalainen valitsee kunnan terveysaseman perusterveydenhuollon palveluiden järjestäjäksi Kunnan terveyspalveluiden valinneiden määrä kasvaa Potilasmäärä Jos käyttö ei toteudu, mittakaavaetu jää hyödyntämättä Luodaan perhekeskustoimintamalli, jossa vahvistetaan lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lapsiperhepalveluita ohjaa lapsi- ja perhelähtöinen sekä monialainen toimintakulttuuri. Palveluiden painopiste siirtyy oikea-aikaisiin varhaisen tuen palveluihin. Käytössä on systemaattiset toimintamallit. Sovitut ja dokumentoidut toimintamallit Lapsiperheiden palvelutarpeita jää huomioimatta, palvelutarpeet vaikeutuvat ja painopiste jää korjaaviin ja erityispalveluihin 87

Tuloslaskelma 2018 Valtuustoon sitova palvelualue käsittää seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Yhteiset palvelut -2 391 736 128 400-2 263 336 Sosiaali- ja perhepalvelut -16 385 609 1 182 255-15 203 354 Pakolaishuolto -106 936 93 400-13 536 Hoiva- ja vanhuspalvelut -14 280 794 2 389 867-11 890 927 Terveyspalvelut -12 964 752 3 351 470-9 613 282 Erikoissairaanhoito -28 384 314-28 384 314 Sitovuustaso yhteensä -74 514 141 7 145 392-67 368 750 Keskeiset talouden muutokset Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatulot alenevat yht. -2,5 % eli n. -182 000 euroa. Suurin muutos tapahtuu tuet ja avustukset ryhmässä johon vaikuttaa eniten Nuoret Duuniin hankkeen päättyminen ja ko. hankkeeseen saatujen avustusten poistuminen noin -350 000 euroa. Työllistämistoimintaan saatavien palkkatukien määrä pienenee sekä perustoimeentulotuen valtionosuus poistuu kokonaan. Myyntituottoja nostaa saatavien kotikuntakorvaustulojen kasvu. Muissa tuloryhmissä määrälliset muutokset ovat pieniä. Toimintamenojen kasvu on määrällisesti aika pieni 0,2 % eli n. 175 000 euroa. Maltillinen kasvu johtuu Nuoret Duuniin hankkeen päättymisestä; pois jäävät kustannukset yhteensä -410 000 euroa jakaantuvat kaikkiin menoryhmiin. Henkilöstökulujen kasvu koko palvelualueella on tosiasiassa n. 640 000 euroa eli n. 2,9 %. Kasvuun vaikuttaa eniten vanhuspalveluiden lisäykset. Palvelujen ostot kasvavat kehitysvammapalveluissa, lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Ulkopuolelle maksettavat vuokrat kasvavat 10,2 %, kasvu johtuu toimitilajärjestelyistä vanhuspalveluissa, hallinnossa sekä hyvinvointipalveluissa. Vastaavasti kunnan omien toimitilapalveluiden vuokramenojen osuudet pienentyvät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosalueiden keskeisimmät muutokset: Yhteisten palvelujen toimintatuloista poistuu Nuoret Duuniin hanke, jonka jatkoaika päättyy 31.1.2018. Toimintatuotot pienenevät tämän johdosta -425 000 euroa. Lisäksi myyntituotoista poistuu hallintoon kirjattuja valtiolta saatavia korvauksia -30 000 euroa. Yhteensä toimintatuottojen supistuminen -455 000 euroa eli -78,0 % Toimintamenot vähenevät yht. n. -388 000 euroa eli -14,0 %. Nuoret Duuniin hankkeen poistuminen on merkittävin toimintamenoja vähentävä tekijä yht. -410 000 euroa. Hallintoon on kirjattu resurssilisäyksenä hyvinvointisuunnittelijan tehtävä n. 33 000 euroa. Ulkopuolelta vuokrattaviin toimitiloihin on siirretty hankkeelta vapautuvista tiloista 26 000 euroa. Toimistopalveluissa toimitilojen laskuttamat sisäiset vuokrat pienenevät n. -13 000 euroa (hallinnon vuokrat). Muihin palveluihin on lisätty tekstinkäsittelyyn liittyviä kustannuksia 15 000 euroa. Atk-palveluissa ulkopuolelta ostettavia palveluja on vähennetty n. -42 000 euroa. Sosiaali- ja perhepalveluiden toimintatulot supistuvat vuoteen 2017 verrattuna yht. -2,1 % eli n. -26 000 euroa. Suurimmat muutokset tapahtuvat tukien ja avustusten kohdalla, johon vaikuttaa eniten perustoimeentulotuen valtionosuuden poistuminen, -150 000 euroa, kokonaan kunnan puolelta Kelan maksettavaksi. Lisäksi palkkatuettuun työhön saatavat avustukset vähentyvät -52 000 euroa. Avustusten määrää kasvattaa Lape-hankkeeseen saatava sosiaali- ja terveysministeriön avustus 57 000. Myyntituotot kasvavat n. 76 000 euroa hankkeiden kuntaosuuksien kasvaessa. Maksutuotot kasvavat yht. n. 60 000 euroa eli muutos johtuu pääsääntöisesti vammaispalveluiden hoidonkorvauksiin saatavista tuloista. Sisäiset palvelujen myynnit vähenevät n. -22 000 euroa, johon vaikuttaa palkkatukityön vähentyminen sekä hankkeille kohdennettavat työosuudet. 88

Toimintakulut kasvavat yht. 0,81 % eli n. 131 000 euroa vuoteen 2017 verrattuna. Henkilöstökulut vähenevät yht. n. -120 000 euroa, joka johtuu pääsääntöisesti työllistämiseen varattujen palkkamenojen supistumisesta. Palvelujen ostot kasvavat n. 237 000 euroa. Kasvu kohdistuu asiakaspalveluostoihin mm. kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa sekä lastensuojelun kehittämishankkeissa. Sisäiset palvelujen ostot kasvavat hankkeille kirjattavien työosuuksien kautta n. 34 000 euroa. Myönnettävissä avustuksissa kokonaismuutos on vain -31 000 euroa. Sisällöllisesti olennaisimmat muutokset kohdistuvat perustoimeentulotuen poistumiseen sekä vammaispalvelun myöntämien henkilökohtaisten avustajien käyttöön liittyvien avustusten kasvamiseen. Ulkopuolelle maksettavat vuokrat kasvavat yht. n. 21 000 euroa, lähinnä hyvinvointineuvolan tilakustannusten myötä. Vähennystä vuokrien osalta tapahtuu lähinnä Harjamäen toimintakeskuksen tilojen osalta. Vastaavasti toimitilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat vähenevät kokonaisuutena em. summaa vastaavalla määrällä. Pakolaishuollossa vastaanottokeskuksen tuloihin ja menoihin on budjetoitu n. 65 000 euroa, netto nolla. Kotouttamisen tuloihin on kirjattu korvauksia valtiolta 28 000 euroa ja menoja on yht. 42 000 euroa. Menoissa on vähennystä yht. -21 000 euroa. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintatulot kasvavat 1,5 %. Suurin vähennys aiheutuu Mummon kammarin hoitopaikkamäärän vähennyksestä jolloin tulot pienentyvät -153 000 euroa. Muut asumisyksiköt kasvattavat tuloja n. 60 000 euroa. Lisäksi kotihoidon maksujen oletetaan kasvavan n. 60 000 euroa ja etenkin kotikuntakorvausten n. 74 000 euroa. Toimintamenojen kasvu on merkittävä yht. 5,5 % eli 747 000 euroa. Henkilöstömenot kasvavat 6,5 % eli 505 000 euroa. Summasta resurssilisäykset muodostavat 260 000 euroa, erilliskorvauksiin ja sijaismenoihin tehdyt lisäykset 250 000 euroa, kokovuotiset kulut 2017 yht. 6 uuden tehtävän kuluista n. 50 000 euroa ja eläkemenojen vähennykset -46 000 euroa. Palvelujen ostoissa tapahtuu myös merkittävä kasvu 9,4 % eli yht. 248 000 euroa. Summasta 195 000 kohdentuu ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostopaikkoihin. Myönnettävät avustukset supistuvat -50 000 euroa eli 6,9 % ja ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat lähes saman verran eli yht. 54 000 euroa. Terveyspalvelujen toimintatulot kasvavat yht. n. 170 000 euroa eli 5,3 % vuoden 2017 talousarviosta. Kasvu muodostuu pääosin sisäisten työterveyspalvelujen myynnistä kunnan omille yksiköille sekä terveyskeskuksen vuodeosaston ja suun terveyden kotikuntakorvauksista saatavien tulojen kasvusta. Toimintamenot supistuvat yht. n. -309 000 euroa eli -2,3 %. Tästä henkilöstökulujen osuus on n. -1,7 % eli n. -137 000 euroa. Suurimmat vaikuttavat tekijät liittyvät suun terveyden resurssijärjestelyihin sekä eläkekulujen pienentyneeseen osuuteen. Sisäiset palvelut vähentyvät n. -40 000 euroa. Ulkopuolelta ostettavien palvelujen kokonaismuutos on vain n. -25 000 euroa, mutta sisällöllisesti se pitää mm. sisällään suun terveydenhuollon resurssijärjestelyihin liittyviä lisäyksiä sekä vastaanottopalveluissa ostettavien palvelujen vähennyksiä ja mm. kuntoutuksesta toisaalle siirtyviä musiikkiterapiaostoja. Suurimmat muutokset tapahtuvat kuitenkin vuokramenoissa. Ulkopuolelle maksettavien vuokramenojen osuus kasvaa 31,9 % eli 85 000 euroa. Vastaavasti toimitilapalveluiden sisäiset vuokrat ovat pienentyneet -16,3 % eli -171 000 euroa. Summa sisältää pääomavuokrien alenemaa -14 000 euroa vastaanottopalveluissa ja sairaalassa sekä varsinaista vuokraosuuden alenemaa ko. yksiköissä -108 000 euroa. Erikoissairaanhoidon talousarvio on pidetty ostopalvelujen osalta ennallaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ostoihin on varattu yht. 27,308 milj. euroa, muuhun erikoissairaanhoitoon 0,180 milj. euroa ja sairaankuljetukseen 0,807 milj. euroa. 89

Tuloslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 1 697 277 1 383 127 1 583 459 14,50 Sisäisten palvelujen myynti 792 235 784 291 802 696 2,30 Maksutuotot 3 465 427 3 672 311 3 693 967 0,60 Tuet ja avustukset 1 309 725 782 750 289 778-63,00 Vuokratuotot 661 207 689 750 677 092-1,80 Muut toimintatuotot 275 026 15 000 98 400 556,00 TOIMINTATUOTOT 8 200 898 7 327 229 7 145 392-2,50 7 252 573 7 361 361 Henkilöstökulut -21 431 380-22 213 936-22 199 561-0,10 Palvelujen ostot -39 336 636-41 459 301-41 819 002 0,90 Sisäiset palvelujen ostot -1 609 848-1 655 918-1 627 384-1,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 674 805-1 762 270-1 748 940-0,80 Sisäiset ain. tarvikk.ja tavarat -7 999-9 805-7 748-21,00 Avustukset -4 892 661-4 204 120-4 108 320-2,30 Vuokrat -1 484 305-1 598 196-1 761 892 10,20 Sisäiset vuokrat -1 453 578-1 429 879-1 239 539-13,30 Muut toimintakulut -15 436-5 489-1 755-68,00 TOIMINTAKULUT -71 906 648-74 338 914-74 514 141 0,20-75 631 853-76 766 331 TOIMINTAKATE -63 705 751-67 011 685-67 368 749 0,50-68 379 280-69 404 969 Poistot -419 216-336 455-135 844-59,60-142 168-121 203 Vyörytystulot 2 333 850 2 390 538 Vyörytysmenot -2 333 850-2 390 538 90

Yhteiset palvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalue edistää ja tukee palvelualueen strategista johtamista, taloutta, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Yhteisten palveluiden tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Tulosalue vastaa muun muassa keskitettyjen toimistopalveluiden toteuttamisesta, asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja sähköisen asioinnin kehittämisestä. Lisäksi tulosalue osallistuu toiminnan kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön muun muassa hallinnoimalla alueellisia kehittämishankkeita. Tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 20 23 20,6 20,6 20,6 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Keskeiset talouden muutokset Yhteisten palvelujen toimintatuloista poistuu Nuoret Duuniin hanke, jonka jatkoaika päättyy 31.1.2018. Toimintatuotot pienenevät tämän johdosta -425 000 euroa. Lisäksi myyntituotoista poistuu hallintoon kirjattuja valtiolta saatavia korvauksia -30 000 euroa. Yhteensä toimintatuottojen supistuminen -455 000 euroa eli -78,0 % Toimintamenot vähenevät yht. n. -388 000 euroa eli -14,0 %. Nuoret Duuniin hankkeen poistuminen on merkittävin toimintamenoja vähentävä tekijä yht. -410 000 euroa. Hallintoon on kirjattu resurssilisäyksenä hyvinvointisuunnittelijan tehtävä n. 33 000 euroa. Ulkopuolelta vuokrattaviin toimitiloihin on siirretty hankkeelta vapautuvista tiloista 26 000 euroa. Toimistopalveluissa toimitilojen laskuttamat sisäiset vuokrat pienenevät n. -13 000 euroa (hallinnon vuokrat). Muihin palveluihin on lisätty tekstinkäsittelyyn liittyviä kustannuksia 15 000 euroa. Atk-palveluissa ulkopuolelta ostettavia palveluja on vähennetty n. -42 000 euroa. Tuloarviot ja määrärahat Yhteiset palvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 621 010 583 750 128 400-78,00 129 684 130 981 TOIMINTAKULUT -2 819 609-2 779 698-2 391 736-14,00-2 427 612-2 464 026 TOIMINTAKATE -2 198 599-2 195 948-2 263 336 3,10-2 297 928-2 333 045 91

Sosiaali- ja perhepalvelut Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueella palvelutarpeiden kasvua on vammaispalveluissa ja kehitysvammapalveluissa. Lapsiperheiden palvelutarpeet ovat moninaisia ja haasteena on pystyä riittävän ketterästi vastaamaan perheiden tarpeisiin ja välttämään tilanteiden vaikeutumista. Hallituksen kärkihankkeiden ja valtakunnallisten hankkeiden kehittäminen sekä valmistautuminen toimintojen siirtymiseen maakuntaan huomioidaan toimintojen kehittämisessä tulevina vuosina. SOTE-ratkaisun aikataulun ja rakenteiden epävarmuus luovat haasteita toiminnalle. Lapsi ja perhepalveluja uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla LAPE, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista. Muutoksella tavoitellaan lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria erilaisten lasten ja monimuotoisten perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Siilinjärvi on osatoteuttajana maakunnan Lape YHDESSÄ! muutosohjelmassa, jota hallinnoin Pohjois-Savon Liitto, valmennuksen koordinoinnin osalta. Valmennuksella tuetaan toimintakulttuurin muutosta ja valmistaudutaan perhekeskustoiminnan käynnistämiseen maakunnassa. Siilinjärvelle nimetyn LAPE-ryhmän tavoitteena on edistää, ohjata, koordinoida, seurata ja arvioida kunnassa tehtävää lapsi- ja perhepalveluiden muutostyötä vuoropuhelussa maakunnallisen LAPE-ryhmän kanssa. Toimitilaratkaisuilla tiivistettiin lapsiperheiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sijoittumista yhteen toimipisteeseen myös Siilinjärven keskustassa, kun palvelut muuttivat samoihin toimitiloihin Innocumilla ja samaan kerrokseen lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun kanssa. Ratkaisu tukee LAPE:n mukaista kaikille lapsiperheille suunnatun perhekeskusmallin kehittämistä, jossa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut on koottu yhteen. Maakunnallisessa suunnittelussa perhekeskukset ja perheasemat toimivat hybridisenä verkostona. Suunnitelmakaudella Siilinjärven lapsiperhepalveluissa keskitytään lasten ja perheiden varhaisen tuen käytössä olevien toimintamallien vahvistamiseen sekä lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavien uusien toimintamallien luomiseen, sopimiseen ja systemaattiseen käyttöön ottoon. Kehittämistyötä tehdään yhdessä muiden palvelualueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Perheiden yhteydenottoa palvelujärjestelmään luotettavasti ja matalalla kynnykselle pyritään selkeyttämään, tunnistamalla yhteydenottokanavat ja reitit ja esittämään ne selkeänä kokonaisuutena. Vaste yhteydenottoon pyritään saamaan välittömäksi ja vastuu asian eteenpäin viemisestä otetaan viranomaistoimijoille. Painopisteen siirtoa varhaisen tuen palveluihin, jotka ovat lapsiperheille helposti saavutettavissa, viedään eteenpäin. Yhteistyössä luodaan toimintatavat moniammatilliseen työskentelyyn tilanteissa, joissa lapsen ja perheen palvelutarpeet ovat monialaiset. Terveydenedistämisen palveluissa käydään läpi toimintaohjelmat yhdessä yhteistyötahojen kanssa ja tuodaan toimintaohjelmat lautakuntaan hyväksyttäväksi kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut tutkimuksen, johon ensivaiheessa osallistuu 4-vuotiaat lapset perheineen. Tutkimus tuottaa monipuolista tietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä avun, tuen ja palvelujen saatavuudesta. Tiedonkeruuta on myös lastenneuvolan terveydenhoitajilta ja he myös motivoivat perheitä osallistumaan tutkimukseen. Saatuja tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä yhä paremmin vastaamaan ilmeneviä tarpeita. Lastenpsykiatrian e-cup-hankkeessa kokeillaan sähköistä etäkonsultaatiota KYS:n lastenpsykiatrialta videovälitteisesti, e-lpsy-palvelun avulla. Hyvinvointineuvolan henkilöstö on saanut hankkeesta laitteistot ja käyttökoulutusta. Palvelun käyttöä ja monipuolista hyödyntämistä työssä viedään eteenpäin. Lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet Vauvan psyykkisen ja neurologisen kehityksen (Vane-psy) arviointimenetelmään ja menetelmän vakiinnuttamista käytän- 92

töön jatketaan. Menetelmä on luotu alle kaksivuotiaiden kehityksellisten ongelmien ja haasteiden havaitsemisen tueksi varhaisessa vaiheessa. Psykologiresurssia vahvistettiin syksystä 2016 siten, että aluepsykologeja on 5, joista 4 psykologia vastaa perusopetuksen ja alle kouluikäisten lasten psykologipalveluista. Aluepsykologien työssä korostuu yksilötyöskentely, mutta työskentely asiakkaan verkoston kanssa on olennainen ja tärkeä osa työtä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen oppilaitosten kanssa panostetaan. Työskentely ennaltaehkäisee ongelmia oppilaitoksessa ja yksilötasolla. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan laajenemiseen Toivalassa varauduttiin terveydenhoitajaresurssin lisäyksellä, mutta tulevana vuonna arvioitavaksi tulee psykologiresurssin riittävyys toisen asteen opiskeluhuollon palveluissa, kun uudet opiskelijaryhmät tulevat palvelun piiriin. Hyvinvointineuvolaan luodaan toimintamalli, jolla voidaan mahdollisimman nopeasti tarjota eroa pohtiville vanhemmille tai erovanhemmille mahdollisuus tuki- ja neuvontakeskusteluun. Palvelua tuotetaan yhteistyössä lapsiperhesosiaalityön kanssa tarvittaessa. Perheasioiden sovittelun työmuodon juurruttamista jatketaan ja tiedottamista palvelun sisällöstä ja mahdollisuudesta tehostetaan. Kasvun tuen työmenetelmien hallintaa laajennetaan, etenkin vuorovaikutuksen tuen menetelmiä. Perhesosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työkäytäntöjä ja menetelmiä monipuolistetaan koulutuksen avulla. Lastensuojelun avohuollon palveluja on kehitetty ja monipuolistettu viimeisien vuosien aikana. Omaa työryhmää on vahvistettu ja perhetyön prosessia ja työmuotoja on kehitetty. Edelleen työskentelyssä pyritään vielä aiempaakin korostuneemmin tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen sekä lastensuojelulliseen tarpeeseen perustuvaan työskentelyyn. Lastensuojelun asiakasmäärä ei enää ole laskenut, mutta sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperhepalveluissa asiakkaiden määrä on edelleen kasvanut. Palveluissa on nyt enemmän asiakkaita kuin aiemmin ja palveluiden piirissä on varhaisen tuen asiakkaita aiempaa enemmän. Lapsiperheiden kotiin annettavissa palveluissa perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteen työskentelyä tehostetaan. Nuorten päihteiden käytön tuomat pulmat ovat kasvaneet ja nuorten päihteiden käyttöön puututaan moniammatillisella yhteistyöllä ja haetaan uusia toimintavaihtoehtoja puuttumiseen. Siilinjärvi on mukana Kuopion alueen työllisyyskokeilussa yhdessä Kuopion ja Tuusniemen kanssa. Valtakunnallinen kokeilu käynnistyi 1.8.2017. Kuopion alueen kokeilussa kehitetään asiakaslähtöisen palvelun tuottamismalleja pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Kokeilussa Te-toimiston resurssi on yhdistetty kunnan resursseihin. Kokeilussa kuntouttavan työtoiminnan korvaa työelämäkokeilu, jota voidaan toteuttaa julkisen sektorin ja järjestöjen lisäksi myös yrityksissä. Kunta vastaa työelämäkokeiluissa olevan asiakkaan ohjauksen ja valmennuksen järjestämisestä. Siilinjärvi liittyi Kuopion hallinnoimaan TOPI työelämään ohjaavat palvelut hankkeeseen ja toiminta käynnistyi huhtikuussa. Hankkeen kautta on saatu lisäresurssia kohdennettuun yritysyhteistyöhön ja työhönvalmennukseen. Työllisyyden hoidossa panostetaan verkostoitumiseen ja verkostossa työskentelyyn. Verkostoja luodaan yrityksiin ja vahvistetaan kunnan hallintokuntien välistä yhteistyötä. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi sekä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi varataan määrärahaa työllistämiseen yrityksissä Työllistämisen Siilinjärvi-lisällä. Lautakunnassa vahvistetaan Työllistämisen Siilinjärvi-lisän myöntämisperusteet ja lisää myönnetään määrärahavarauksen puitteissa. Kunnan maksuvastuu työmarkkinatuesta yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työttömien osalta on kasvanut edellisvuodesta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työkykyselvityksiä ja eläkeselvittelyjä ostetaan yhteistyötahoilta asiakaskohtaisesti. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kokonaisuutta kehitetään ja tehostetaan. 93

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta. Kuntaan jäi täydentävän sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Asiakkaiden täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset samoin kuin tieto sosiaalityön tarpeesta siirtyvät Kelasta kuntaan sähköisesti. Kelan kanssa tehtävä yhteistyö on hakenut muotoaan koko vuoden ja toimeentulotuen myöntämisperusteiden selkeyttäminen jatkuu. Vammaispalveluiden menot ovat kasvaneet vuosittain. Kasvuun vaikuttaa eniten henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen vaikeavammaiset henkilöiden palvelutarpeen kasvu ja määrärahavarausta nostetaan palvelutarpeen kasvun mukaisesti. Henkilökohtaisen avun palvelun muodostamisen vaihtoehtoja käydään läpi ja palvelun tarpeen arviointimalleja etsitään yhteistyössä palvelun tuottajien kanssa. Kehitysvammalakiin tulleet itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja sen rajoittamisen edellytyksiä koskevat säännöksien myötä yksiköissä edelleen vahvistetaan toimintamalleja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseksi ja rajoitustoimenpiteiden minimoimiseksi. Toiminnassa painotetaan asiakkaiden osallisuuden lisäämistä, tuetaan omatoimisuutta ja voimavarakeskeisyyttä. Päihdepalveluissa järjestetään sekä päihteet sallivaa asumista että päihteetöntä tukiasumista. Pohjois-Savon ViaDia ry tuottaa avoimen päiväkeskustoiminnan sekä tukiasumisen tuen Sulkavansillalla. Päihteet sallivassa asumisessa tavoitteena on asumisen määräaikaisuuden poistuminen ja vuokrasopimussuhteisen asunnon tarjoaminen ARAn erityisryhmien investointiavustuksella rakennetuista rivitaloista. Uusille asukkaille tarjotaan asumisvalmennusta ja muita tukitoimia kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa lastensuojelun perhehoitajien ja tukiperheiden rekrytointi-, koulutus-, tuki- ja lasten sijoittumispalveluja Siilinjärven lisäksi 13 kunnalle. Kehittämisen painopisteitä ovat lyhytaikaisen perhehoidon (lype) vahvistaminen alueella. Vuoden 2016 aikana luotiin malli lype-perheiden varallaoloringistä ja syyskuussa 2016 käynnistyi pilotti. Tavoitteena on mahdollistaa kiireellisissäkin sijoituksissa perhehoito aina, kun se on lapsen tarpeet huomioiden mahdollista. Malli on lisännyt perhehoitosijoituksia ja yhteistyössä Kuopion kanssa tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen pysyväksi. Nuorten perhehoitosijoitusten lisäämisen mahdollistamiseksi huomioidaan sijaisperheiden lisävalmennuksen ja tuen tarpeet sijoituksissa. Kunnassa sijaitsee vastaanottokeskus ja turvapaikanhakijoilla on sosiaali- ja perhepalveluiden tarpeita. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen tullaan varautumaan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajankohtaisesti. Toimintaympäristön haasteita ovat talouden tiukkuus, palveluihin tulevien asiakkaiden määrän vuosittainen kasvu ja asiakkaiden ongelmien entistä suuremmat vaateet sekä lainsäädännön muutokset. Lainsäädännön muutokset ja toisaalta tulkintakäytäntöjen muotoutuminen ovat laajentaneet joihinkin palveluihin oikeutettujen asiakkaiden piiriä. Lisäksi toimitilojen sisäilmaongelmat rasittavat henkilöstöä ja korvaavien tilojen järjestäminen ei ole vielä kaikkien toimintojen osalta tiedossa. Useimpia tulosalueen palveluja tulee järjestää asiakkaille palveluiden saatavuudesta asetetuissa aikarajoissa, mikä asettaa haasteita palveluiden resursoinnin pitämiselle kulloinkin tarvittavalla tasolla. Lisäksi useissa palveluissa on säädöksiin perustuvia henkilöstöresurssien mitoitusohjeita, jotka tulee huomioida. Tulosalueen palveluista useimmat ovat asiakkaalle ns. subjektiivisia oikeuksia ja palvelu tai avustus tulee myöntää, kun asiakas täyttää palvelun myöntämiskriteerit. Tulosalueen taloudelliset haasteet liittyvät etenkin vammaispalvelun ja kehitysvammapalveluiden palvelukysyntään sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuun. n tiukka raami ja sen mukaiset määrärahavaraukset asettavat haasteita vuoden 2018 toiminnalle. n valmistelussa tehtiin laskennallinen leikkaus ostopalveluihin, joka on tulosalueen menorakenteesta suurin erä n. 46 %. Ostopalveluiden määrärahavaraus kattaa talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat sijoitukset ja palvelujen ostot, mutta ei sisällä varautumista uusiin sijoituksiin. 94

Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 81 85,5 84,2 84,2 84,2 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 4 1 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 4 1 2 TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Alueelliseen työllisyyskokeiluun osallistuminen ja kokeilun edellyttämien palveluiden järjestäminen kunnan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Perheasioiden sovittelu työmuodon vakiinnuttaminen käytäntöön/ matalan kynnyksen eroneuvonnan palvelun luonti Lastensuojelupalvelujen painopisteen muutos Työllisyyskokeilun mahdollistamien toimenpiteiden hyödyntäminen työllistymisen edistämisessä Perheasioiden sovittelun työmuodon tarjoaminen eroperheille, matalan kynnyksen eroneuvonanna palvelun tarjoaminen eroa harkitseville ja eronneille Perheen varhainen tukeminen peruspalveluissa ja tukeminen avohuollossa oikeaaikaisesti, perhehoidon vahvistaminen Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevien lakimuutosten huomioiminen kehitysvammahuollossa Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen Työhönvalmennuksen mallintaminen kunnan omana toimintana Perheasioiden sovittelun toimintamallin vakiinnuttaminen Eroneuvonnan palvelumallin luominen Laitoshoito suhteessa perhehoitoon Avohuollon asiakasmäärän muutos Perhesosiaalipalveluiden asiakasmäärän kasvu Moniammatillisen asiantuntijaryhmän toteuttama säännöllinen seuranta ja arviointi Toimintamalli on otettu käyttöön työllisyyspalvelussa 5/2018 mennessä Toimintamalli saatettu käytäntöön Palvelumalli luotu ja saatettu käytäntöön Sijaishuollossa laitoshoito vähenee ja perhehoito lisääntyy, lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä vähenee, perhesosiaalipalveluissa asiakasmäärä kasvaa Asiantuntijaryhmän kokoontuminen vähintään neljä kertaa vuodessa Asumisen tuen turvaaminen ja asumisen onnistumisen edellytysten parantaminen päihteet sallivassa asumisessa Ohjauksen, tuen ja valmennuksen avulla vahvistetaan asiakkaiden voimavaroja, arjen taitoja ja yhteistyöverkostoja Pysyvä asuminen omassa kodissa Asumisen häiriöt vähenevät ja asuntojen hoito kohenee Informatiiviset tunnusluvut (tulosalueen yhteiset infoluvut) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Laajojen terveystarkastusten määrä äitiysneuvolassa Laajojen terveystarkastusten määrä lastenneuvolassa 146 250 200 200 200 1) 588 840 840 840 840 95

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Laajojen terveystarkastusten määrä kouluterveydenhuollossa Perheneuvonnan asiakkaat aikuiset lapset 836 880 880 880 880 Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä 155 160 170 165 160 keskimäärin/ kuukaudessa Huostassa olevien määrä (31.12.) 35 36 38 36 36 Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 2) 51 80 70 70 70 Täydentävän toimeentulotuen asiakkaat/ 793 200 250 kotitaloudet vuodessa Työelämäkokeilu 114 3) 120 5) 100 100 100 Päivänkierron käyttövuorokaudet (asumisyksikkö) 4 730 4 700 4 700 4 700 4 700 Toimintakeskuksen käyttöpäivät (Harjamäen 3) 6 800 7 700 7 700 7 700 7 700 työ- ja päivätoimintakeskus) Vaapukan iltapäiväkerhon käyttöpäivät 4) 920 1 350 1 760 1 760 1 760 739 488 525 460 1) laajojen tarkastus ikäluokat yhteensä n. 800 2) osa vuodesta resurssivajausta 3) palvelussa olevien asiakkaiden määrä väheni vuoden aikana 4) palvelua käyttävien lasten palvelutarpeissa tapahtui muutoksia5 5) kuntouttava työtoiminta muuttui 1.8.2017 työelämäkokeiluksi, jossa enimmäisaika Keskeiset talouden muutokset Sosiaali- ja perhepalveluiden toimintatulot supistuvat vuoteen 2017 verrattuna yht. -2,1 % eli n. -26 000 euroa. Suurimmat muutokset tapahtuvat tukien ja avustusten kohdalla, johon vaikuttaa eniten perustoimeentulotuen valtionosuuden poistuminen, -150 000 euroa, kokonaan kunnan puolelta Kelan maksettavaksi. Lisäksi palkkatuettuun työhön saatavat avustukset vähentyvät -52 000 euroa. Avustusten määrää kasvattaa Lape-hankkeeseen saatava sosiaali- ja terveysministeriön avustus 57 000. Myyntituotot kasvavat n. 76 000 euroa hankkeiden kuntaosuuksien kasvaessa. Maksutuotot kasvavat yht. n. 60 000 euroa eli muutos johtuu pääsääntöisesti vammaispalveluiden hoidonkorvauksiin saatavista tuloista. Sisäiset palvelujen myynnit vähenevät n. -22 000 euroa, johon vaikuttaa palkkatukityön vähentyminen sekä hankkeille kohdennettavat työosuudet. Toimintakulut kasvavat yht. 0,81 % eli n. 131 000 euroa vuoteen 2017 verrattuna. Henkilöstökulut vähenevät yht. n. -120 000 euroa, joka johtuu pääsääntöisesti työllistämiseen varattujen palkkamenojen supistumisesta. Palvelujen ostot kasvavat n. 237 000 euroa. Kasvu kohdistuu asiakaspalveluostoihin mm. kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa sekä lastensuojelun kehittämishankkeissa. Sisäiset palvelujen ostot kasvavat hankkeille kirjattavien työosuuksien kautta n. 34 000 euroa. Myönnettävissä avustuksissa kokonaismuutos on vain -31 000 euroa. Sisällöllisesti olennaisimmat muutokset kohdistuvat perustoimeentulotuen poistumiseen sekä vammaispalvelun myöntämien henkilökohtaisten avustajien käyttöön liittyvien avustusten kasvamiseen. Ulkopuolelle maksettavat vuokrat kasvavat yht. n. 21 000 euroa, lähinnä hyvinvointineuvolan tilakustannusten myötä. Vähennystä vuokrien osalta tapahtuu lähinnä Harjamäen toimintakeskuksen tilojen osalta. Vastaavasti toimitilapalvelujen laskuttamat sisäiset vuokrat vähenevät kokonaisuutena em. summaa vastaavalla määrällä. 450 420 450 420 450 420 Sosiaali- ja perhepalveluiden eri yksiköissä tapahtuvat muutokset: 96

Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan toimintatuloissa on yht. n. 103 000 euron kasvu, joka johtuu pääsääntöisesti Lape yhdessä muutosohjelmahankkeeseen saatavista avustuksista n. 57 000 euroa ja siihen kirjattavasta työpanoksen sisäisestä myynnistä n. 14 000 euroa. Asiakaspalveluostoihin on siirtynyt terveyspalveluista 27 000 euroa musiikkiterapian kuluja. Ulkopuolisille maksettavat vuokrat kasvaa n. 43 000 euroa ja vastaavasti toimitilapalveluiden sisäiset vuokrat vähenevät -30 000 euroa. Lastensuojelu Lastensuojelun asiakaspalvelun ostot kasvavat n. 20 000 euroa ja muiden palvelujen ostot vähentyvät n. -12 000 euroa. Sisäiset palvelumenot kasvavat yht. n. 26 000 euroa johtuen Lape-muutoshankkeen ja Lype-pilotin veloittamista osuuksista. Avustukset kotitalouksille on budjetoitu -26 000 euroa pienemmäksi toteuman perusteella. Palvelusetelimenoja on myös vähennetty -5 000 euroa pienemmäksi (jää 6000 ). Lastensuojelun kehittämisyksikkö Lastensuojelun kehittämisyksikön oma toiminta on talousarvion 2017 tasolla. Kehittämisyksikön alla on kuitenkin hankkeita jotka vaikuttavat kokonaisuuteen: Varsinainen lastensuojelun kehittämishanke (kp 8194) on ennallaan. Lype-pilotti uutena hankkeena lisää toimintatuloja yht. 85 000 euroa (josta ulkoiset kuntaosuudet 68 t ), henkilöstömenoja 22 000 ja palvelujen ostoja 60 000 euroa sekä jonkin verran sisäisiä kuluja. Sosiaali- ja vammaispalvelut Aikuissosiaalityön toimintatuloista poistuu kokonaan perustoimeentulotuen valtionosuus (v. 2017 varaus oli 3 kk) yht. -150 000 euroa. Samalla poistuu myös toimeentulotukimenot -300 000 euroa. Täydentävästä toimeentulotuesta on vähennetty -25 000 euroa käytön perusteella. Vammaispalvelujen kustannuksien laskutuksen kasvu vakuutusyhtiöiltä lisää tuloja 55 000 euroa. Henkilökohtaisen avustajapalvelun kustannuksiin ja muiden avustusten lisäyksiin on tehty 200 000 euron lisäys. Varsinaisen työllistämistoiminnan tulojen ennakoidaan vähentyvän n. -52 000 euroa myönnettävien palkkatukitöiden vähentymisen myötä. Samalla myös sisäiset tulot vähentyvät 53 000 euroa. Vastaavasti työllistämiseen käytettävät henkilöstökulut supistuvat n. -108 000 euroa. Kunnan kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaukseen käytettävät määrärahat on pidetty entisellä tasolla. Tukiasumiseen käytetään nettona n. 26 000 euroa aiempaa enemmän. Kehitysvammaisten palveluissa laitoshoidosta siirtyy -380 000 euroa yksityisten ostopalveluiden piiriin. Laitoshoitoon jää 217 000 euroa kahdelle asiakkuudelle. Yksityiset ostopalvelut kasvavat em. summan lisäksi n. 124 000 eurolla, käytettävissä olevan määrärahan ollen yht. 1,874 milj. euroa. Kuntayhtymästä ostettavat kuntoutusjaksot on budjetoitu toteutuneen käytön perusteella, vähennys yht. -40 000 euroa. Kunnan omat kehitysvammaisten palvelut säilyvät kokonaisuutena entisellä tasolla. Tuloarviot ja määrärahat Sosiaali- ja perhepalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 2 046 045 1 207 800 1 182 255-2,10 1 194 078 1 206 018 TOIMINTAKULUT -16 455 264-16 258 235-16 385 609 0,80-16 631 393-16 880 864 TOIMINTAKATE -14 409 219-15 050 435-15 203 354 1,00-15 437 316-15 674 846 97

Pakolaishuolto Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärvellä sijaitsevassa Tarinan vastaanottokeskuksessa oli kirjoilla lokakuussa 2017 n. 350 henkilöä, joista keskusmajoituksessa n. 250 henkilöä ja vastaanottokeskuksen kirjoilla noin 100 henkilöä, jotka ovat yksityismajoituksessa eri puolilla Pohjois-Savoa. Tietoa siitä, kuinka kauan vastaanottokeskus tulee toimimaan, ei ole. Vastaanottokeskuksen asukkaille järjestetään tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ohjeistuksien mukaisesti normaalissa palvelutuotannossa. Maahanmuuttokoordinaattorin työaika on ollut kaksi päivää viikossa ja vastaava varaus jatkuu. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen tullaan varautumaan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajankohtaisesti. Keskeiset talouden muutokset Vastaanottokeskuksen tuloihin ja menoihin on budjetoitu noin 65 000 euroa, netto nolla. Kotouttamisen tuloihin on kirjattu korvauksia valtiolta 28 000 euroa ja menoja on yhteensä 42 000 euroa. Menoissa on vähennystä yhteensä -21 000 euroa. Tuloarviot ja määrärahat Pakolaishuolto Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 44 291 93 400 94 334 95 277 TOIMINTAKULUT -58 517-63 463-106 936 68,50-108 096-109 271 TOIMINTAKATE -14 227-63 463-13 536-78,70-13 762-13 993 98

Hoiva- ja vanhuspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjeistaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM 2013; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Ikääntyneille tulee antaa tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ensisijaisesti kotiin vietävinä palveluina sekä heidän palvelutarpeensa tulee selvittää ja arvioida moniammatillisessa tiimissä. Palveluiden saamiselle on laissa asetettu määräajat eli kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Tämä edellyttää, että hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintayksiköissä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Palveluiden toteutumista ja täytäntöönpanoa kunnassa lain (28.12.2012/980) edellyttämällä tavalla valvovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valvira ja aluehallintovirasto seurantakyselyillä ja valvontakäynneillä. Siilinjärven kunnan väestön ikärakenteen muuttuessa on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2018 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä noin 100 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä ja erityisesti 85-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes 2-kertaistuvan jo alle 10 vuoden sisällä. Keskeisin haaste on ikäprofiilin muuttumisen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvoinnin rahoituksen kestävyyteen. Tästä johtuen hoiva- ja vanhuspalveluiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä on arvioitava säännöllisesti, jotta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa hyvissä ajoin toteutetuilla toimenpiteillä. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää asumispalveluihin siirtymistä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukee toimiva asumispalvelu. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja palvelualueiden kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspalveluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhuspalveluiden rakennetta laatusuosituksen mukaiseksi, joka kulminoituu henkilöstömitoitukseen, koulutetun henkilöstön saatavuuteen sekä ikääntyneiden hoidettavuuden lisääntymiseen ja hoitopaikkojen riittävyyteen ja rakenteeseen. Ennusteiden ja laskelmien mukaan vuonna 2025 on kunnassa tarve jo 100:lle uudelle tehostun palveluasumisen paikalle tämän hetken tilanteeseen verrattuna. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittämällä minimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen ja asiakkaiden hoitoisuuteen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksamisessa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon. Lisäksi hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen ovat yhteydessä osaaminen ja sen oikea kohdentaminen sekä osaava lähijohtaminen. Laki (10 ) edellyttääkin, että kunnilla on käytettävissä monipuolista asiantuntemusta ja osaamista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten. Keskeisenä muutoksena on resurssien lisääminen sekä kotihoitoon että varahenkilöstöön. 99

Ulkopuolisen arvioitsijan tekemässä kotihoidon resursointilaskelmassa kesällä 2016 arvioitiin kotihoidon henkilöstöresurssien riittävyyttä palvelutarpeen nopeaan kasvuun vastaamiseen. Resurssilaskelmassa arvioitiin väestön ikärakenne-ennuste huomioiden palveluiden kysynnän ja tarpeen kehitystä tulevina vuosina. Ennusteen mukaisesti palveluiden tarpeen kasvu jatkuu, jolloin nykyhenkilöstöllä kysyntään vastaaminen tarkoittaisi, että välittömän työajan osuus nousisi yli tavoitetason, jolloin laadukkaiden palveluiden turvaamisesta tulisi haastavaa. Resursointilaskelman suosituksen mukaisesti, kysynnän kehityksen jatkuessa samalla tahdilla (resurssointilaskelmassa kasvu 6 %,) tarvitaan joka vuosi kaksi lähihoitajan vakanssia lisää. Kotihoidon palvelutarpeen kasvun kehitys on kuitenkin kasvanut voimakkaammin kuin ennusteessa, kasvun ollessa 14 % kesän 2016 tilanteesta kesän 2017 tilanteeseen. Hoiva- ja vanhuspalveluissa on yhteinen varahenkilöstö, jonka työntekijät työskentelevät koko tulosalueella tarpeen mukaisesti. Varahenkilöstön työpanos kohdennetaan pääsääntöisesti äkillisiin 1-3 vuorokauden poissaoloihin, jolloin varahenkilöstön toiminasta saadaan suurimmat taloudelliset hyödyt. Nykyisellään varahenkilöstössä on 1 sairaanhoitaja ja 12 lähihoitajaa. Varahenkilöstön käyttöaste on ollut lähes 97 %. Varahenkilöstön työpanos ei ole kuitenkaan riittänyt kaikkien äkillisten lyhytaikaisten poissaolojen tekemiseen, jolloin oma henkilökunta on joustanut jatkamalla työpäivää tai sijaisuuteen on mahdollisesti saatu ulkopuolinen tekijä. Pidempiaikaisiin poissaoloihin on palkattu ulkopuolinen sijainen. Kokonaistaloudellisesti järkevintä on neljän varahenkilön lisääminen, jolla turvataan lyhytaikaispoissaolojen sijaistarve. Oman varahenkilöstön olemassaolo on vähentänyt myös työn kuormittavuutta yksiköiden henkilöstössä, sillä varahenkilöstö tuntee yksiköiden toimintatavat jolloin esimerkiksi perehdytystä ei tarvita. Huomioitavaa on myös, että hoivaja vanhuspalveluissa henkilöstömäärä on kasvanut, jonka vuoksi sijaistarvettakin on enemmän. Tehostettua palveluasumista tuotetaan kunnan omana palveluna Vanhan Pappilan palvelukodissa sekä muistisairaiden yksikössä Kaaripolun palvelukodissa, joiden rakentamiseen on Kotipolku Oy saanut Aralta investointiavustusta ja lainaa. Aran ohjeistuksen mukaisesti näiden yksiköiden asukasvalinnan tulee perustua sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, joita arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Tämä asettaa haasteen asukasvalintaan. Tehostettua palveluasumista ostetaan myös yksityisilta palveluntuottajilta täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen tarve kasvaa koko ajan väestön ikärakenteesta johtuen. Ensi vuodelle on lisätty määrärahoja 6 uuden tehostetun palveluasumisen paikan ostoon. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoitoyksikön, Mummon Kammarin, nykyisten toimitilojen sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet toiminnan kannalta haastavia ratkaisuja eli toimintaa on jouduttu supistamaan ja kiinteistön käyttöä rajaamaan pienemmälle alueelle. Lyhytaikaishoidon paikkamäärän supistaminen on lisännyt kuormitusta mm. kotihoidossa ja omaishoitajilla. Lyhytaikaishoidon yksikön toiminnalle on riskinä toimitilojen sisäilmaongelman paheneminen niin, ettei toimitiloissa ole mahdollista työskennellä uudisrakennuksen käyttöönottoon saakka. Korvaavia tiloja lyhytaikaishoidon käyttöön ei ole löydetty. Lyhytaikaishoidon yksikön uudisrakennushanke on käynnistynyt ja uusien toimitilojen rakentaminen alkaa marraskuussa 2017. Omaishoidontuen saajien määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla jo pidemmän aikaa. Määrärahaa on kuitenkin jäänyt käyttämättä jo useampana vuotena noin 100 000, sillä myöntämisperusteet täyttäviä hakijoita ei ole ollut riittävästi. Vuodelle 2018 on omaishoidontuen budjettia esitetty 50 000 pienemmäksi. Omaishoitajana tehtävä työ on raskasta ja erittäin sitovaa, joten halukkuus omaishoitajuuteen on yleisestikin vähenemässä. Palveluseteli on käytössä rintamaveteraanien kotiin vietävissä avopalveluissa, kotihoidossa, omaishoidontuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä sekä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostoissa. Asiakkaiden/asukkaiden toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytössä koko hoiva- ja vanhuspalveluiden tulosalueella RAI toimintakyvyn arviointiväline. RAI (Resident Assessment Instrument) on yksilöpohjainen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä, josta saatua tietoa hyödynnetään ensisijaisesti asiakkaan/asukkaan hoitotyössä, hoitosuunnitelmien laadinnassa, palvelupäätöksissäja hoidon laadun seurannassa. RAI-järjestelmässä on yksityiskohtaista tietoa asiakkaiden 100

/asukkaiden toimintakyvystä ja sen avulla on mahdollista seurata hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia myös tulosyksikkö tasolla. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toiminnan laatua arvioidaan säännöllisesti myös SHQS-laadunhallinta-ohjelman sisältämän arviointikriteeristön mukaisesti. Toimintaprosesseja kehitetään jatkuvasti arvioinnissa saatujen tulosten pohjalta. Laadukkaan toiminnan keskeisimpiä tekijöitä on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön ammatillista osaamista on syvennetty pidempi kestoisella gerontologisen hoitotyön koulutuksella, joka päättyi keväällä 2017. Henkilöstön osaamisen kehittämisen pääpainoalueeksi vuodelle 2018 on otettu ikäihmisten lääkehoidon osaamisen syventäminen. Esimiestyön osaamista vahvistettaan lähiesimiehille yksilöllisesti suunnitelluilla koulutuksilla. Rintamaveteraanien kotiin vietävät, avopalveluihin tarkoittamat, valtion rahoittamat tuntuvat määrärahalisäykset käytetään lyhentämättömänä kyseiseen toimintaan (ei kustannusvaikutusta kunnan talouteen). Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 142 154,6 160 160 160 Vanhuuseläketapahtumat 4 2 5 3 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 4 2 5 3 TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluiden palveluprosessien tuloksellisuus ja peruspalveluiden turvaaminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden resurssien tehokas hyödyntäminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön kehittävä ja tuloksellinen työote Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaprosessien ja palveluketjujen saumattomuus Hoiva- ja vanhuspalveluiden varahenkilöstön tehokas käyttö RAI-toimintakykyarvioinnin käyttö hoivaja vanhuspalveluiden palvelutuotannossa Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittäminen iäkkäiden lääkehoidon osalta. Palveluiden käytön odotusajat Varahenkilöstön käyttöaste lyhytaikaispoissaoloissa Määräajat Suoritetut koulutukset ja opintopisteet. RAI-toimintakykyarvioinnin tulosten mukaisesti laaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat Palveluiden saaminen lain edellyttämän aikataulun mukaisesti: Kotihoito Kiireellinen 1 vrk Kiireetön 7 vrk Asumispalvelut 90 vrk Varahenkilöstön työpanos on 95 %:sti varattu lyhytaikaispoissaoloihin (1-3 vrk) RAI-toimintakykyarvioinnit on tehty uudelle asiakkaalle kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta ja muille asiakkaille kuuden kuukauden välein. Hoito- ja palvelusuunnitelmat on kaikille asiakkaille laadittu RAI:n tulosten mukaisesti. Hoiva- ja vanhuspalveluiden sairaanhoitajat ovat suorittaneet lääkehoidon 4 op:n lisäopinnot ja lähihoitajista 30% on suorittanut Iäkkäiden lääkehoito-ger-verkko-opinnot. 101

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Avovastaanotto Muistipoliklinikan sairaanhoitajan 560 600 560 560 560 vastaanoton käyntimäärä Cerad-testi 291 290 300 300 300 Palveluohjaus Palveluohjaus käyntimäärä 527 450 550 550 550 Muistipalveluohjaus käyntimäärä 175 200 175 175 175 Hehko-käyntimäärä 101 100 70 70 70 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuen 12 25 10 10 10 asiakasmäärä Omaishoidontuen saajat/keskim./kk 101 100 100 100 100 Vanhukset (65 vuotta täyttäneet) 50 49 56 56 56 Vammaiset 51 51 44 44 44 Rintamaveteraanien kotiin vietävät 26 27 20 20 20 avopalvelut asiakasmäärä SAS SAS päätösten määrä 151 170 150 150 150 Keskimääräinen jonotusaika palveluasumiseen 64 90 90 90 90 (vuorokautta) Kotiutushoito Asiakasmäärä 389 400 300 300 300 Kotihoito Säännöllinen kotihoito (tunteina) 42 073 41 800 44 000 44 000 44 000 Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) 115 370 118 500 110 000 110 000 110 000 Säännölliset kotihoidon asiakkaat 189 205 180 180 180 Suunniteltu välitön työaika prosentteina 63 60 60 60 60 Toteutunut välitön työaika prosentteina 63 60 60 60 60 Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) 3 074 3 000 3 000 3 000 3 000 Kotihoidon tukipalvelut Turvapalvelut (käyntimäärä) 1 869 1 300 1 700 1 700 1 700 Ateriapalvelu asiakkaat / kk 96 100 110 110 110 Asumispalvelut Mummon Kammarin lyhytaik.hoitop. 5 065 7 300 5 400 5 400 5 400 Kaaripolun lyhytaikaishoitopäivät 1 513 1 095 1 700 1 700 1 700 Kaaripolun pitkäaikaishoitopäivät 8 776 8 760 8 800 8 800 8 800 Vanhan Pappilan pitkäaik.hoitopäivät 22 900 21 900 21 900 21 900 21 900 Ostopalvelut Kotihoidon ostot (tunteina) 560 600 700 700 700 Perhehoitopäivät 1 911 2 190 1 800 1800 1 800 Erityisryhmien pitkäaikaishoitopäivät 7 350 9 490 7 500 7 500 7 500 Ikäihmisten pitkäaikaishoitopäivät 12 000 16 060 17 760 17 760 17 760 Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden 93,6 93,0% 93% 93% 93% osuus (prosentteina), Laatusuositus 91 92% Omaishoidontukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5 6 % 2,9 3,0% 3% 3% 3% 102

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 13 14% Tehostetussa palveluasumisessa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5 6 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 3 % Keskeiset talouden muutokset 9,7 10,0% 10% 10% 10% 6,4 7,0% 7% 7% 7% 0 0% 0% 0% 0% Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintatulot kasvavat 1,5 %. Suurin vähennys aiheutuu Mummon kammarin hoitopaikkamäärän vähennyksestä jolloin tulot pienentyvät -153 000 euroa. Muut asumisyksiköt kasvattavat tuloja n. 60 000 euroa. Lisäksi kotihoidon maksujen oletetaan kasvavan n. 60 000 euroa ja etenkin kotikuntakorvausten n. 74 000 euroa. Toimintamenojen kasvu on merkittävä yht. 5,5 % eli 747 000 euroa. Henkilöstömenot kasvavat 6,5 prosenttia eli 505 000 euroa. Summasta resurssilisäykset muodostavat 260 000 euroa, erilliskorvauksiin ja sijaismenoihin tehdyt lisäykset 250 000 euroa, kokovuotiset kulut 2017 yht. 6 uuden tehtävän kuluista n. 50 000 euroa ja eläkemenojen vähennykset -46 000 euroa. Palvelujen ostoissa tapahtuu myös merkittävä kasvu 9,4 % eli yht. 248 000 euroa. Summasta 195 000 kohdentuu ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostopaikkoihin. Myönnettävät avustukset supistuvat -50 000 euroa eli 6,9 % ja ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat lähes saman verran eli yht. 54 000 euroa. Hoiva- ja vanhuspalveluiden eri yksiköissä muutokset ovat seuraavat: Asumispalvelut Asumispalveluiden toimintatuloihin on budjetoitu n. -93 000 euron vähennys joka pääsääntöisesti johtuu Mummon kammarin toimitiloihin liittyvistä lyhytaikaisten hoitopaikkamäärien vähennyksestä. Henkilöstökulut kasvavat yht. n. 107 000 euroa. Kasvussa on mukana maaliskuun alusta 2018 yksi uusi lähihoitaja n. 20 000 euroa. erilliskorvauksiin ja sijaisten käyttöön tehty lisäys yht. n. 124 000 euroa ja Kevan laskun mukaan maksettavien eläkekulujen vähennys n. -37 000 euroa. Palvelujen ostot kasvavat 25 000 euroa lähinnä asiantuntijapalveluihin tehdyn lisäyksen vuoksi. Sisäisten ostopalvelujen vähentymiseen -27 000 euroa vaikuttaa mm. em. Mummon kammarin paikkamäärän vähennys. Ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat n. 35 000 euroa, summasta n. 13 000 liittyy kalustovuokrauksiin. Kotihoivapalvelut Kotihoivapalveluihin on tehty resurssilisäyksistä sekä kotikuntakorvauksista saatavien tulojen perusteella yht. n. 134 000 euron tulolisäykset. Henkilöstömenoihin on tehty merkittävä lisäys yht. n. 400 000 euroa. Tästä resurssilisäyksiä uusiin tehtäviin on yht. 240 000 euroa sisältäen 4 lähihoitajaa varahenkilöstöön, 3 lähihoitajaa kotihoitoon ja 1 fysioterapeutti kotihoitoon. Lisäksi henkilöstömenoihin on lisätty kokovuotisiin 2017 aikana palkattuihin 2 uuteen lähihoitajan tehtävään n. 40 000 euroa ja 4 uuden varahenkilön tehtävän kuluista n. 10 000 euroa. Erilliskorvauksiin ja sijaisten käyttöön kohdennettavia määrärahoja on korotettu yht. n. 118 000 euroa ja vähennetty laskun mukaan maksettavia eläkekuluja 9 000 euroa. Asiakaspalveluostoihin on tehty määrärahalisäys n.190 000 euroa, joka kohdistuu ikäihmisten tehostetun asumispalvelun paikkaostoihin. Nämä uudet paikat otetaan käyttöön porrastetusti. Muissa 103

palveluissa on korotettu kilometrikorvausten ja kulukorvausten määrää yht. n. 39 000 euroa, johtuen varahenkilöstön ja kotihoidon henkilöstön määrän kasvusta. Aineiden ja tarvikkeiden menoja kasvattavat hoitotarvikkeisiin käytettävät menot n. 20 000 euroa. Omaishoidontuesta on vähennetty 50 000 euroa vuoden 2017 käytön perusteella. Palveluasumisen palvelusetelimenot on pidetty ennallaan ollen 300 000 euroa ja kotihoidon palvelusetelimenoja on vähennetty käytön vähyyden vuoksi -5 000 euroa 15 000 euroon. Ulkopuolisille maksettavat vuokramenot kasvavat n. 20 000 euroa kotihoidon ja Luotsin omista toimitiloista. Kohde-erittelyjä: Tulot Mummon Kammarin asiakasmaksutuottojen vähennys... - 150 000 Kaaripolun palvelukodin tulojen lisäys... + 34 000 Vanhan Pappilan palvelukodille maksettavia kotikuntakorvauksia... + 42 000 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden kotikuntakorvauksia... + 22 000 Kotihoidon maksutuotot... + 20 000 Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen (ostopalv.) maksutuotot... + 20 000 Menot Omaishoidontuen määrärahan vähennys vuoden 2017 toteutuman mukaan... - 50 000 Kotihoidon lähihoitajan 2 uutta vakanssia, aloittanut 1.9.2017... + 40 000 Hovan varahenkilöstön 4 uutta vakanssia aloittanut 1.2.2017... + 10 000 Kotihoidon lähihoitajan 2 uutta vakanssia 1.1.2018 alkaen... + 60 000 Kotihoidon lähihoitajan 1 uusi vakanssi 1.4.2018 alkaen... + 22 000 Hovan varahenkilöstöön 2 uutta vakanssia 1.1.2018 alkaen(luotsi)... + 60 000 Hovan varahenkilöstöön 2 uutta vakanssia 1.3.2018 alkaen(luotsi)... + 45 000 Kaaripolun lähihoitajan 1 uusi vakanssi 1.3.2018... + 20 000 Kotihoidon fysioterapeutti 1 uusi vakanssi 1.9.2018 alkaen... + 11 000 Muiden palveluiden ostot, kotihoito... + 20 000 Kotihoidon kalusteet... + 2000 Luotsin yksikön henkilöstön matkakulut... + 6800 Muiden palveluiden ostot, Mummon Kammari... + 1500 Vanhan Pappilan palvelukodin lääkemenot... - 2000 Ikääntyneiden tehostettuun palv.asumiseen 3 uutta paikkaa 1.1.2018 alkaen... + 120 000 Ikääntyneiden tehostettuun palv.asumiseen 3 uutta paikkaa 1.5.2018 alkaen... + 70 000 Tuloarviot ja määrärahat Hoiva- ja vanhuspalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 2 264 740 2 354 345 2 389 867-1,50 2 413 766 2 437 903 TOIMINTAKULUT -12 786 149-13 533 923-14 280 794 5,50-14 495 006-14 712 431 TOIMINTAKATE -10 521 409-11 179 578-11 890 927 6,40-12 081 240-12 274 528 104

Terveyspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelutarve kasvaa nopeasti väestön ikääntymisen myötä. Siilinjärven väestörakenteen vuoksi lastenkin palveluiden tarve on yhä suuri. Kysyntää kasvattavat myös potilaan valinnanvapauden perusteella Siilinjärvelle hoitonsa siirtäneet yli 650 toispaikkakuntalaista. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan, sairaalapalveluihin ja koko vanhustenhuollon palveluketjuun sekä fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kuntouttavan työotteen merkitys on yhä suurempi. Oman toiminnan tehostamisella ja resursoinnilla on palveluiden ostoja voitu oleellisesti pienentää mm. kuntoutuksessa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä vanhuspalveluiden lääkäripalveluissa. Tätä työtä jatketaan edelleen läpikäymällä toimintamalleja. Jo vakiintunutta kotisairaalatoimintaa jatketaan. SOTE-valmistelutyö valtakunnan ja maakunnan tasolla ohjaa toiminnan kehittämistä. Uudistuksen tilanne syksyllä 2017 on epävarma ja vaikeuttaa oman toiminnan kehittämistä aikataulunkin ollessa epäselvä. Mahdollisen valinnanvapauskokeilun toteutumisesta tai aikataulusta ei talousarviota suunniteltaessa ole ollut tietoa käytössä. Asiakaspalautetta kerätään yhä aktiivisemmin. Toimitilaongelmiin haetaan ratkaisuja. Hankala sisäilmaongelma pääterveysasemalla on aiheuttanut toimintojen hajasijoitusta ja vaikeuttaa yhteistoimintaa. Asiassa ei voida odottaa sote-ratkaisua. Vastaanottopalveluissa jatketaan uusien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hoitajavastaanottoja lisätään. OSUVAT-tutkimuksella selvitetään hoitosuunnitelman merkitystä ja kannustetaan kuntalaisia omahoitoon. Plastiikkakirurgin jalkautuva konsultaatiotoiminta on osoittautunut toimivaksi ja jatkuu. Myös päihdelääketieteeseen perehtyneen lääkärin, lastenneurologin ja ortopedien sekä geriatrin käyntejä terveyskeskuksessa jatketaan. Näillä tavoitellaan saumatonta hoitoketjua. Terveyskeskuksen sairaala huolehtii siitä, että kaikki perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tarvitsevat lyhytaikaishoito- ja päiväpotilaat voidaan hoitaa omalla vuodeosastolla ja että potilaita voidaan ottaa vastaan ympäri vuorokauden. Viime vuosina kuormitus on ruuhkahuippuja lukuun ottamatta matalahko ja osaston paikkamäärää esitetään laskettavaksi 1.5.18 alkaen 35:stä 30:een paikkaan. Väestön ikääntymisen myötä voidaan paikkamäärää joutua lisäämään myöhemmin ja valmius tähän säilytetään. Työterveyspalvelut-tulosyksikkö tarjoaa alueen yrityksille ja yrittäjille sekä lakisääteisiä että kokonaisvaltaisia työterveyspalveluja. Kuntalain mukaan kunnan on yhtiöitettävä ei-lakisääteinen, kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toimintansa, jota työterveyspalvelujen tarjoama sairaanhoito on. Kuntalakiin kirjattu siirtymäaika päättyy vuoden 2019 alkuun, ellei sote-uudistuksen viivästymisen myötä siirtymäaikaa jatketa. Työterveyshuollon tuottamisvelvoitteen pitäisi vuoden 2020 alussa siirtyä kunnalta maakunnalle. POSOTE II- työryhmän suosittaman Pohjois-Savon Työterveys Oy:n perustamisselvitys on aloitettu syksyllä 2017, jatkuen keväälle 2018. Selvityksessä ovat mukana Siilinjärven lisäksi Varkauden, KYSn ja Kallaveden Työterveyshuollot. Ylä-Savon Soten ja Laakkonen-konsernin omistama Terveyspalvelu Verso on myös halukas tekemään selvityksen työterveyspalvelujen laajenemisesta Siilinjärvelle. Vuoden 2018 aikana tulee selvittää, kannattaako Siilinjärven kunnan lähteä mukaan em. yhtiöön jo ennen vuoden 2020 alkua, vai odotetaanko soteuudistuksen alkua. Toiminnan jatkoa pohdittaessa tulee huomioida muutoksen vaikutukset vastaanottopalvelujen toimintaan (väestövastuujärjestelmän purkautuminen työterveyspalveluista). 105

Suun terveydenhuollossa jatketaan ehkäisevän hoidon ja työnjaon korostamiseen perustuvaa kustannustehokasta toimintatapaa. Takaisinkutsujärjestelmän käyttöä jatketaan. Sillä voidaan ehkäistä erittäin hankalien hoitojen tarvetta hoitamalla sairaudet jo alkuvaiheessa. Erikoishammaslääkärin työpanosta suukirurgiaan ja oikomishoitoon hankitaan ostopalveluna. Kuntoutuksen palveluilla tuetaan asiakkaan toiminta-, työ- ja liikkumiskykyä. Syksyllä 2017 aloitetulla fysioterapeutin suoravastaanottokäytännöllä pyritään ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelinvaivojen pitkittymistä ja uusiutumista sekä tukemaan toimintakykyä ja nopeuttamaan mahdollista työhön paluuta. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostopalvelut koskevat pääosin lasten musiikkiterapiaa ja neuropsykologista ja neuropsykiatrista kuntoutusta. Puhe-, toiminta- ja fysioterapia toteutetaan omana toimintana. Ikääntyvien kotihoito aiheuttaa yhä enenevää kustannuspainetta apuvälineiden ostoihin ja myös lisääntyvää kysyntää fysioterapiapalveluihin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatketaan omana toimintana päihdehoidon arviointia ja ostopalveluja harkitaan työryhmässä. Päihdehoidossa ryhmätoimintaa toteutetaan omana työnä. Mielenterveyspalveluissa turvataan edelleen hoitoon pääsy ilman jonoja. Hoidon arviointi tehdään ensisijaisesti omana työnä. Hoitosuunnitelmia tarkistetaan ja hoitosuhteiden kestoon kiinnitetään huomiota. Kotikuntoutuksen asiakkaat valitaan kriteerien mukaisesti. Ennaltaehkäisevänä työnä kiinnitetään yksikössä huomiota diabeteksen riskikartoitukseen sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. MARAK-toiminta käynnistetään. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 132 134,1 134 134 134 Vanhuuseläketapahtumat 4 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 4 TP2016 henkilöstömäärä = henkilöstöhallinnon tilastoista vakinaiset Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Vastaanottotoiminnan kehittäminen Potilasturvallisuuteen liittyvän kaatumisen ehkäisyn toimintamallin jalkauttaminen kuntoutusyksikössä Toimintamallin kehittäminen Fysioterapiassa tehdään Frat, Frop, sppb ja ympäristöarviointi. Laaditaan kuntoutukselliset toimenpiteet ja tarvittaessa jatkolähettäminen laajaan kaatumisvaaran arvioon Sote:n mallin mukaisesti. Toistetaan syksyn 2016 ja 2017 palvelujen kysyntä ja tarjonta -vertailumittaus Tilastoseuranta tehdyistä kaatumisen arvioinneista. Päivätasolla palvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat vertailumittauksessa paremmin 80 %:lle yli 70 vuotiaista fysioterapian asiakkaista on tehty kaatumisriskiarvio 106

Informatiiviset tunnusluvut Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Lääkäreiden vastaanottokäynnit kaikki 1) 29 176 30 500 31 500 31 500 31 500 Lääkäreiden akuuttivastaanottokäynnit 1) 4 869 4 000 4 500 4 500 4 500 Hoitajien vastaanottokäynnit 1) 32 549 35 000 36 000 36 000 36 000 Hoitajien akuuttivastaanottokäynnit 1) 2 221 4 500 2 800 2 800 2 800 Radiologiset tutkimukset röntgen / UÄ 5 000/ 1 554 5 000 5000/1600 5000/1600 5000/1600 Terveyskeskuksen sairaala Hoitopäivät 11 072 10 500 10 500 10 500 10 500 Hoitojaksot 1 757 1 500 1 500 1 500 1 500 Keskimääräinen hoitoaika 6 7 7 7 7 Täyttöaste 78 90 90 90 90 Työterveyspalvelut Työterveyshuoltosopimuksia 410 400 410 410 Työpaikkaselvityksiä ml. tilakäynnit 152 150 150 150 150 Vastaanottokäyntejä 10 479 9 000 9 000 9 000 9 000 Suun terveydenhuolto Käynnit 25 713 24 000 24 000 24 000 24 000 Kuntoutus Apuvälinelainaukset 2 188 2 300 2 300 2300 2 300 Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset 84 100 70 70 70 Apuvälinepäätökset 289 300 350 350 350 Yksilökäynnit 8 813 8 800 8 800 8 800 8 800 Ryhmäkäynnit 2 610 3 600 2 600 2 600 2 600 Ryhmät 551 650 600 600 600 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Käynnit vastaanotolla 4 441 4 800 4 800 4 800 4 800 Kotikuntoutuksen käynnit 7 783 8 000 8 000 8 000 8 000 Keskeiset talouden muutokset Terveyspalvelujen toimintatulot kasvavat yht. n. 170 000 euroa eli 5,3 % vuoden 2017 talousarviosta. Kasvu muodostuu pääosin sisäisten työterveyspalvelujen myynnistä kunnan omille yksiköille sekä terveyskeskuksen vuodeosaston ja suun terveyden kotikuntakorvauksista saatavien tulojen kasvusta. Toimintamenot supistuvat yht. n. -309 000 euroa eli -2,3 %. Tästä henkilöstökulujen osuus on n. -1,7 % eli n. -137 000 euroa. Suurimmat vaikuttavat tekijät liittyvät suun terveyden resurssijärjestelyihin sekä eläkekulujen pienentyneeseen osuuteen. Sisäiset palvelut vähentyvät n. -40 000 euroa. Ulkopuolelta ostettavien palvelujen kokonaismuutos on vain n. -25 000 euroa, mutta sisällöllisesti se pitää mm. sisällään suun terveydenhuollon resurssijärjestelyihin liittyviä lisäyksiä sekä vastaanottopalveluissa ostettavien palvelujen vähennyksiä ja mm. kuntoutuksesta toisaalle siirtyviä musiikkiterapiaostoja. Suurimmat muutokset tapahtuvat kuitenkin vuokramenoissa. Ulkopuolelle maksettavien vuokramenojen osuus kasvaa 31,9 % eli 85 000 euroa. Vastaavasti toimitilapalveluiden sisäiset vuokrat ovat pienentyneet -16,3 % eli -171 000 euroa. Summa sisältää pääomavuokrien alenemaa -14 000 euroa vastaanottopalveluissa ja sairaalassa sekä varsinaista vuokraosuuden alenemaa ko. yksiköissä -108 000 euroa. 107

Terveyspalveluiden eri yksiköissä muutokset ovat seuraavat: Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden toimintatuloihin on budjetoitu kuluvan vuoden toteuman perusteella kasvua yht. n. 72 000 euroa. Tuloissa ei ole huomioitu vastaanottokeskukselle tarjottavien palvelujen tuloja, koska paikkamäärän oletetaan vähenevän. Henkilöstökulut supistuvat yht. n. -21 000 euroa. Tähän vaikuttaa Kevalle laskun mukaan maksettavien eläkekulujen pienentyminen n. 27 000 euroa. Muiden palvelujen ostoja vähentävät laboratoriokustannukset sekä työvoiman vuokraus yhteensä n. -58 000 euroa. Aineita ja tarvikkeita vähentää lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden karsinta yht. n. -35 000 eurolla. Sisäiset vuokramenot pienentyvät n. -55 000 euroa. Röntgenpalveluiden röntgenlaite siirtyy kunnan solmiman kalustovuokraussopimuksen piiriin. Terveyskeskuksen sairaalapalvelut Toimintatuotot kasvavat kotikuntakorvausten ja laitoshoidon asiakasmaksujen myötä yht. n. 72 000 euroa. Palvelujen ostoissa sisäiset ruokapalvelumenot vähentyvät n. -17 000 euroa. Toimitilapalveluiden veloittamat sisäiset vuokrat pienentyvät -66 000 euroa. Työterveyspalvelut Toimintatulot kasvavat kunnalle myytävien palvelujen lisääntyessä mm. tarjottaessa kattavasti työntekijöille influenssarokotuksia. Henkilöstökulut kasvavat n. 26 000 euroa. Suun terveydenhuolto Toimintatuloissa kotikuntakorvausten osuus kasvaa, mutta vastaavasti käyntimaksujen osuus pienenee. Muutos tuloissa yht. n. -11 000 euroa. Henkilöstökuluja on vähennetty erikoishammaslääkärin suukirurgiaan ja oikomishoitoon liittyvien resurssien osalta n. -122 000 euroa. Näitä palveluja hankitaan vastaavasti ostopalveluna jolloin ne kasvavat n. 75 000 euroa. Koneiden ja laitteiden vuokriin on lisätty hammashoitoyksikön vuokrauskuluja kalustovuokraussopimukseen perustuen. Toimitilavuokrat pienentyvät -20 000 euroa. Kuntoutus Palvelujen ostoista on vähennetty n. -60 000 euroa. Tästä 27 000 euroa siirtyy hyvinvointineuvolan lääkäripalveluiden puolelle liitettyyn musiikkiterapiapalveluun. Loppuosa on budjetoitu käytön perusteella. Aineissa ja tarvikkeissa on tehty 25 000 euron lisäys apuvälineiden hankintaan kasvavan käytön perusteella. Mielenvireyspalvelut Henkilöstökulut pienentyvät Kevan laskujen perusteella maksettavien eläkemenojen pienentyessä yht. n. -33 000 euroa. Vuokramenot pienentyvät yht. n. -23 000 euroa toimitilajärjestelyjen vuoksi. Kunnan omista tiloista (-41 000 euroa) on siirrytty vuokratiloihin. Kuntoutuksen asiakassijoitusten ostopalveluihin on varattu 35 000 euroa lisää. Tuloarviot ja määrärahat Terveyspalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 3 224 699 3 181 334 3 351 470 5,30 3 384 985 3 418 835 TOIMINTAKULUT -12 774 223-13 273 595-12 964 752-2,30-13 159 223-13 356 612 TOIMINTAKATE -9 549 524-10 092 261-9 613 282-4,70-9 774 239-9 937 777 108

Erikoissairaanhoito Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikoissairaanhoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois- Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömäärään ja tarvekertoimiin. Tähän on haettu ja haetaan ratkaisuja yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Oma vuodeosasto on pystynyt viime vuosina ottamaan samana päivänä vastaan kaikki sinne tarjotut potilaat eikä tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ole paikkapulan vuoksi syntynyt. Samoin yön yli -mallilla potilaita voidaan ottaa suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle sairaanhoitopiirin päivystäjän luvalla öiseen aikaan. Sairaanhoitopiiri käynnisti vuonna 2013 tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli yhteistyössä perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa vähentää edellä kuvattua muuta maata runsaampaa erikoissairaanhoidon käyttöä ja siitä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tuottavuusohjelmahanke oli nelivuotinen. Työskentelyn päättyessä tuottavuusohjelman toimintaryhmiä integroitiin POSOTEvalmisteluryhmiin. Ohjelman myötä toimintoja on kehitetty ja yhteisiä hoitopolkuja luotu. Kehitystyötä jatketaan edelleen hankkeen jo päätyttyä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sen myötä erikoissairaanhoidon tuottamismallit ovat koko maassa muutosvaiheessa. Yhä edelleen odotetaan uusimpia sote-linjauksia jatkosuunnittelun pohjaksi. Henkilöstö Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä. Keskeiset talouden muutokset Erikoissairaanhoidon talousarvio on pidetty ostopalvelujen osalta ennallaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ostoihin on varattu yht. 27,308 milj. euroa, muuhun erikoissairaanhoitoon 0,180 milj. euroa ja sairaankuljetukseen 0,807 milj. euroa. Toimintakulujen yhteismäärää vähentävät erikoissairaanhoitoon kirjattavat eläkekulut n. 46 000 eurolla (jää 89 000). Tuloarvio ja määrärahat Erikoissairaanhoito Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 113 TOIMINTAKULUT -27 012 885-28 430 000-28 384 314-0,20-28 810 079-29 242 230 TOIMINTAKATE -27 012 773-28 430 000-28 384 314-0,20-28 810 079-29 242 230 109

6.4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Talous- ja tukipalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sisäisiä tukipalveluita, jonka lisäksi palvelualue vastaa asumispalveluista sekä ympäristöterveyspalveluiden ja maaseutupalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueilla joiden isäntäkuntana Siilinjärvi toimii. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (brutto) -78 671 78 671 0 Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut (netto) -1 807 604 1 289 362-518 242 Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut (netto) -814 004 710 806-103 198 Kunnanhallitus Pelastustoimi (brutto) -1 603 103-1 603 103 Talous- ja tukipalvelut (brutto) -8 859 216 9 213 172 353 956 Sitovuustasot yhtensä -13 162 598 11 292 011-1 870 587 Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma TALOUS- JA TUKI- PALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 2 888 663 2 976 528 2 945 794-1,00 Sisäisten palvel. myynti 5 773 943 5 750 307 5 852 850 1,80 Maksutuotot 83 701 85 000 97 000 14,10 Tuet ja avustukset 1 130 300 300 Vuokratuotot 1 296 Sisäiset vuokratuotot 2 381 668 2 405 406 2 396 067-0,40 Muut toimintatuotot 4 414 TOIMINTATUOTOT 11 134 815 11 217 541 11 292 011 0,70 11 404 931 11 518 980 Henkilöstökulut -6 893 712-7 011 820-6 925 514-1,20 Palvelujen ostot -3 103 500-3 155 554-3 131 734-0,80 Sisäiset palvelujen ostot -426 231-431 156-436 128 1,20 Aineet, tarvikk. ja tavarat -1 537 315-1 568 221-1 616 291 3,10 Sisäiset aineet, tarv. ja tav. -167-116 -165 42,20 Avustukset -57 318-65 000-60 000-7,70 Vuokrat -707 830-597 430-639 950 7,10 Sisäiset vuokrat -381 550-390 225-347 762-10,90 Muut toimintakulut -117 459-5 054-5 054 TOIMINTAKULUT -13 225 082-13 224 576-13 162 598-0,50-13 306 757-13 452 757 TOIMINTAKATE -2 090 267-2 007 035-1 870 587-6,80-1 901 826-1 933 776 Poistot -276 664-292 922-328 481 12,10-242 128-208 476 110

T A R K A S T U S L A U T A K U N T A 6.4.1 Tilintarkastus Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toni Juvonen Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan hallintosäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallintoorgani-saation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tilintarkastuksen toiminnallisena riskinä on resurssien riittävyys tarkastustoimintaan. Riskejä hallitaan tilintarkastuksen työohjelman ja -suunnitelman sekä tarkastuslautakunnan vuosittaisen toimintasuunnitelman kautta kohdentamalla. Tarkastuslautakunta yhdessä tehtäväalueen viranhaltijan kanssa seuraavat ja arvioivat systemaattisesti taloudelle ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Poikkeamien ilmetessä ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Tarkastuslautakunta toimii kuntastrategian 2025 arvojen mukaisesti ja on sitoutunut Siilinjärven kunnan strategisiin tavoitteisiin. Kuntalain 121 säätelee tarkastuslautakunnan toimintaa, minkä mukaisesti tarkastuslautakunnan tavoitteet on asetettu. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 111

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat Arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla Arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2025 perusteella Tarkastuslautakunnan arvioinnilla todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Talouden tasapainotusohjelma Valittu tilintarkastusyhteisö Vuosittain seurattavat mittarit Tilintarkastuspäivät/vuosi. Tilintarkastuksen työohjelma/vuosi. Suulliset ja kirjalliset raportit. Toimintakertomus. Arviointikertomus. Arviointikertomus. Palautekeskustelu. Kunnanhallituksen antama selvitys n toteumavertailu. Tilinpäätös. Riskiarvio Lakisääteisen tilintarkastuspalvelun tuottaja on valittu vuosille 2017 2018 Tarkastuslautakunnan arviointitoiminnan suunnitelmallisuus, luotettavuus, objektiivisuus, systemaattisuus, toiminnan kehittäminen Saadun selvityksen perusteellisuus ja vaikuttavuus. Korjaavien toimenpiteiden suorittaminen. Tasapainotuksen riittämättömyys tai toteutumattomuus Huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta Tytäryhteisöjen tilintarkastaja kunnan tilintarkastusyhteisöstä Ajan tasalla oleva sidonnaisuusrekisteri kunnan verkkosivuilla Hallintosääntö Tytäryhteisöjen tilintarkastajan lausunnot Annetut sidonnaisuusilmoitukset Ajantasainen hallintosääntö n toteumavertailu Tiedonkulun toimimattomuus Valvoa kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi Valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviä koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi Sidonnaisuusilmoitusten puutteellisuus. Esteellisyys päätöksenteossa. Hallintosäännön puutteellisuus tai toimimattomuus Alibudjetointi. Tarkastuspäivien riittävyys. 112

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokousten lukumäärä 11 10 13 13 13 Tuloslaskelma TILINTARKASTUS Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Sisäisten palvelujen myynti 50 860 79 170 78 671-0,60 TOIMINTATUOTOT 50 860 79 170 78 671-0,60 79 458 80 252 Henkilöstökulut -22 253-33 798-30 460-9,90 Palvelujen ostot -28 601-44 800-46 639 4,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6-432 -1 432 231,50 Muut toimintakulut -140-140 TOIMINTAKULUT -50 860-79 170-78 671-0,60-79 906-81 160 TOIMINTAKATE -448-474 113

Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A 6.4.2 Ympäristöterveyspalvelut Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Emilia Savolainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Kaavi, Lapinlahti, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi). Lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyspalveluiden tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Tähän sisältyy myös laadukas ja tarkoituksenmukainen kunnallinen eläinlääkintähuolto sekä eläinlääkäripäivystys. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon riittävien palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista sekä avointa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisin todennäköinen toimintaympäristön muutos on maakuntahallintouudistus vuoden 2020 alusta lähtien. Maakuntahallintouudistukseen valmistautuminen tulee viemään erityisesti ympäristöterveysjohtajan työpanosta vuosina 2017 2019 hänen tehdessä oman toimensa ohella 20 % työaikaa maakuntahallinnolle. Toiminnassa keskitytään hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja kehittämään toimintaa työjärjestelyiden sekä priorisoinnin kautta. Talous Vuoden 2018 talousarvion kustannustenjako perustuu tuotteistukseen eläinlääkintähuollon osalta (kustannuspaikka 5610). Terveysvalvonnan osalta kustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun ja valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen perusteella. Talouden hoitaminen on ollut tulosalueella tiukahkoa ja sama suuntaus pidetään myös vuonna 2018 2020. Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Toiminnan sisäisessä valvonnassa noudatetaan Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjetta. Ympäristöterveysjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta. Tulosvastuullisia ja oikeudellisesti vastuullisia ovat ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri. n toteutuminen raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja kolmesti vuodessa kunnanvaltuustolle. Ympäristöterveyslautakunta raportoi toiminnasta sopimuskunnille kolmesti vuodessa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon toiminnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle sekä lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Toiminnan laillisuutta valvotaan päivittäisessä työssä mm. laskujen hyväksymisen yhteydessä sekä saattamalla ympäristöterveydenhuollon toimialalta tehdyt viranhaltijapäätökset ympäristöterveyslautakunnan tietoon. 114

Ympäristöterveyspalvelujen riskien kartoitus ja riskienhallinta on päivitetty terveysvalvonnan osalta 2017 ja eläinlääkintähuollon osalta 2016. Mikäli ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri havaitsevat seikkoja, jotka vaarantavat toiminnan tuloksellisuuden, laillisuuden tai kunnan omaisuuden tai voimavarojen käytön, niihin puututaan välittömästi. Kuntastrategian 2025 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian Kestävän kuntataloustavoitteen mukaisesti resursseja hyödynnetään tehokkaasti. Ympäristöterveyspalvelut -tulosalueen omat tavoitteet pohjautuvat kuntastrategian 2025 arvoihin ja tavoitteisiin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019/20 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 25 25 25 25 Vanhuuseläketapahtumat 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 2 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Ympäristöterveydenhuollon rakenne muotoutetaan kuntamuutosten seurauksena tehokkaasti käytettävissä olevia resursseja hyödyntäen Vuosittain seurattavat mittarit Suunnittelun ja toteutuksen edistyminen Tavoitetaso Ympäristöterveydenhuollon rakenne on muotoutettu kuntarakenteen muutoksen seurauksena tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Yhteneväiset toimintatavat ja osaamisen varmistaminen Henkilöstöresurssien jakautuminen eläinlääkintähuollossa tasaisesti koko yhteistoiminta-alueelle Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Henkilöstö osallistuu sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen. Ulkoisessa koulutuksessa saatu tieto jaetaan organisaatiossa eteenpäin Luodaan käytännöt töiden tasaamiseksi eri toimipisteiden välillä Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Koulutusrekisteri Tilakäyntien ja pieneläinasiakkaiden määrät eläinlääkäriä kohden Toteutuminen Jokainen osallistuu oman toimialansa koulutukseen/ Aluehallintoviraston työkokouksiin vuosittain Työmäärä jakautuu mahdollisimman tasaisesti eläinlääkäreiden kesken, jolloin myös sijaisten tarve voidaan optimoida Valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti 115

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 20 Tuotantotavoitteet Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 7,49 8,80 8,69 8,69 Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 15,21 17,48 15,96 15,96 /eläinyksikkö 79,80 92,28 84,26 84,26 Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus*** /yhteistoiminta-alueen asukas 16,20 14,93 11,61 11,61 /eläinyksikkö 33,34 35,91 27,93 27,93 Ympäristöterveyspalveluiden terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokustannus**** /yhteistoiminta-alueen asukas 9,33 10,54 10,39 10,39 * Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista (kustannuspaikka 5630) ** TA 2018: Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon ulkoiset bruttokustannukset eli kustannuspaikat 5610, 5611, 5612 ja 5621 ***Ainoastaan kustannuspaikka 5610 eli ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). Vain yhteistoiminta-alue; ei Kuopio **** Kustannuspaikka 5630, sisältää myös yleiskustannukset (=Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TS 2019 20 Tuotantotavoitteet Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Kaavi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Lapinlahti, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Rautavaara, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* 897 477 14-98 288 244 5 42 926 748 52 155 133 175 5 24 877 513 12 92 98 283 284 4 21 42 865 807 45 44 155 135 194 6 6 24 260 262 5 30 39 867 801 52 66 151 131 188 5 3 22 260 262 5 30 39 867 801 52 66 151 131 188 5 3 22 Siilinjärvi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* 1 218 1 725 37 72 1 249 1 828 31 51 72 1 202 1 849 37 27 68 1 202 1 849 37 27 68 116

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA2017 TA 2018 TS 2019 20 Tuusniemi, suureläimet pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* Kuopio, suureläimet** pieneläimet AVIn viranomaistarkastukset terveydenhuoltokäynnit nautaeläintilat* *TA 2018: Luke tilasto 2016 ** Sisältää Juankosken TA 2018 ja TS 2019 2020 osalta Tuloslaskelma YMPÄRISTÖTERVEYS- PALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 218 295 7 37 2 862 1 533 116 298 2018 188 252 6 16 37 2 900 1 597 124 142 298 Muutos % 200 316 7 20 35 3 596 2 154 130 196 381 200 316 7 20 35 3 596 2 154 130 196 381 TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 1 187 722 1 235 082 1 186 098-4,00 Sisäisten palvelujen myynti 5 940 4 914 6 264 27,50 Maksutuotot 83 701 85 000 97 000 14,10 TOIMINTATUOTOT 1 277 363 1 324 996 1 289 362-2,70 1 302 256 1 315 278 Henkilöstökulut -1 386 154-1 431 372-1 413 175-1,30 Palvelujen ostot -117 718-171 020-140 967-17,60 Sisäiset palvelujen ostot -80 396-79 739-80 834 1,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -27 928-33 750-32 250-4,40 Sisäiset aineet, tarvikk.ja tav. -167-116 -165 42,20 Avustukset -52 918-60 000-55 000-8,30 Vuokrat -63 887-74 030-83 350 12,60 Sisäiset vuokrat -15 649-15 649-1 213-92,20 Muut toimintakulut -1 440-650 -650 TOIMINTAKULUT -1 746 256-1 866 326-1 807 604-3,10-1 829 152-1 851 027 TOIMINTAKATE -468 893-541 330-518 242-4,30-526 897-535 749 Poistot -13 238-493 -100,00 117

M A A S E U T U L A U T A K U N T A 6.4.3 Maaseutuhallinto Sitovuus: valtuusto, netto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maatalouden toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut huomattavasti. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden, kansallisen ja kansainvälisen kauppapolitiikan kehitys, Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan muutokset ovat kaikki omalta osaltaan muuttaneet maatalouden toimintaolosuhteita Suomen maatalouden kannalta entistä haasteellisemmaksi. Eu:n ja kansallisen byrokratian purku ja tukijärjestelmien yksinkertaistaminen eivät ole tuoneet toivottavaa tulosta vaan kehitys on ollut päinvastaista. Maaseutuhallinnon uuden tietojärjestelmän ongelmat ja maaseutuviraston antamat hallinnolliset lisätehtävät ovat muuttaneet yhteistoiminta-alueen henkilöstön tehtävänkuvia ja ovat vaatineet aiempia vuosia suuremman osuuden yhteistoiminta-alueen henkilöstöresursseista viranomaistehtäviin. Maatilojen keskimääräinen koko kasvaa edelleen. Suurten, tiettyyn tuotanto-alaan erikoistuvien maatilojen lisäksi muodostuu monialaisia maatiloja. Monialaisella maatilalla harjoitetaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia ja metsätaloutta sekä käydään ansiotyössä tilan ulkopuolella. Tilan ulkopuolisen työvoiman tarve tulee kasvamaan edelleen. Työvoiman lisätarve kohdistuu maatalouselinkeinoon kahtaalta; eläköitymisen kautta työvoimaa poistuu niin yrittäjistä kuin palkkatyövoiman kautta ja toisaalta tilakoon kasvu lisää ulkopuolisen työvoiman tarvetta. Jotta Pohjois-Savon maakunnan vahvoilla tuotantosuunnilla, (maito, naudanliha, marja) saadaan tuotantovolyymit säilytettyä nykytasolla, tarvitaan aktivointitoimenpiteitä investointeihin sekä neuvontaa ja ohjausta tuotantoresurssien tehokkaaseen käyttöön. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseudun yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan kehittämistukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta annetaan maaseutuhallinnon yhteispalveluyksiköllä käytössä olevien resurssien puitteissa sekä yhteistyöllä muiden maaseudun kehittämistoimijoiden kanssa. Vuonna 2016 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden valtakunnallisessa työajanseurannassa maaseutuviranomaistehtäviin käytettiin yksi henkilötyövuosi 162 maatilaa kohti. Sydän-Savon yhteistoiminta-alueella käytettiin yksi henkilötyövuosi 192 maatilaa kohti. Maaseutuhallinnon kustannukset olivat valtakunnallisesti 369 /maatila, Sydän-Savon yhteistoiminta-alueella 307 /maatila. EU:n uuden ohjelmakauden myötä näyttää työmäärä kasvavan maatilaa kohti, niin Sydän-Savon alueella kuin yhteistoiminta-alueilla valtakunnallisestikin. Kun otetaan huomioon sijaintimme tuotantoeläinvaltaisella alueella, missä hallinnon työtä lisää huomattavasti tuotantoeläimiin liittyvät viranomaistehtävät, voidaan todeta Sydän-Savon maaseutupalvelun toiminnan olevan valtakunnallises- 118

sa vertailussa tehokasta. Tehokkuutta pyritään ylläpitämään myös jatkossa toimintatapoja tarkastelemalla Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat paikallishallinnon muuttuessa. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuudet että niiden erilaiset tarpeet. Hallintouudistuksen myötä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävät siirtyvät maakuntahallintoon vuoden 2020 alusta. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt n toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös sopimuskuntia ja toteumaraportit käsitellään maaseutulautakunnassa. Maaseutupalvelun toiminnan toteutumisesta valvotaan myös Eu:n komission, EU:n tilintarkastustuomioistuimen ja maaseutuviraston toimesta jatkuvasti. Tietoturvan osalta maaseutuhallinnossa on toimeenpantu maksajaviraston tietoturvapolitiikan tietoturvallisuuden hallintamallin ISO/IEC 27001:2013 -pohjaiset vaatimukset ja soveltamistapa Maakuntauudistus luo henkilöstön keskuudessa epävarmuutta työn tulevaisuudesta. Maaseutuhallinnon toiminnan riski viljelijätukien osalta on henkilöstön mahdollinen siirtyminen muihin tehtäviin ja sitä myötä osaamisen katoaminen. Onnistuneella muutosjohtamisella varmistetaan hallintouudistus aiheuttamatta häiriöitä maaseutuhallinnon toimintaan. Henkilöstö Isäntäkunnan palveluksessa on 13 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viranhaltijaa. Vuonna 2018 käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 MAASEUTULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet Mittari Tavoitetaso Maaseutuviranomais- ja kehittämispalvelujen saavutettavuus Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen Palveluiden hallittu kustannuskehitys Maaseudun kehittämisen tehostuminen Jokaisessa sopimuskunnassa toimii vähintään yksi toimipiste Sähköisiä palveluja kehitetään ja asiakkaiden valmiutta niiden hyödyntämiseen Viranomaistehtävien lisäksi annetaan maaseudun yritys- ja kehittämispalveluja Yhteistyön tiivistäminen sidosryhmien kanssa Aktivoidaan maatilatalousyrityksiä kehittämistoimissa ja maaseututoimijoita toimintaympäristön kehittämisessä 119 Toimipisteet Sähköiset palvelut Viranomaistehtävät Kehittämistehtävät Toimintamenot Tehdyt toimijoiden kehittämistarvekartoitukset (kyselyt, yrityskäynnit, maaseutuohjelmat) Palvelu nykyisissä toimipisteissä ajanvarauksella, päätukihaun aikaan palvelupäiviä ilman ajanvarausta Sähköisiä maatalouden Eu-tukihakemuksia 98 % tukea hakeneista tiloista Viranomaistehtävät 75 %. Kehittämistehtävät 25 %. Toimintamenot edellisen vuoden 2017 tasolla Maatilayrityskohtainen aktivointi / kehittämistarvekartoitus 5 vuoden välein. Maaseutuohjelmat tai vastaavat oimintaympäristön kehittämistarveselvitykset on tehty.

Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan asettamat tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat 1 895 1 895 1 825 1 800 1 775 Maksetut maataloustuet, M 62 65 65 65 65 Maaseutuviranomaistehtävät - maatilaa/htv 183 185 178 175 175 - /aktiivimaatila 307 313 320 322 324 - /peruslohko 14,52 14,80 14,66 14,66 14,66 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 94,81 91,17 99,68 99,68 99,68 - /maaseutualueen asukas 2,43 2,60 2,75 2,75 2,75 Maaseudun toimintaympäristön kehittäminen * - /maaseutualueen asukas 0,67 1,14 0,82 0,82 0,82 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Tuloslaskelma MAASEUTUHALLINTO Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 704 754 721 869 710 806-1,50 Vuokratuotot 1 296 TOIMINTATUOTOT 706 050 721 869 710 806-1,50 717 914 725 093 Henkilöstökulut -594 174-601 262-607 360 1,00 Palvelujen ostot -83 011-91 503-75 873-17,10 Sisäiset palvelujen ostot -38 806-39 214-39 269 0,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 275-11 500-10 502-8,70 Avustukset -4 400-5 000-5 000 Vuokrat -79 806-77 500-75 000-3,20 Muut toimintakulut -1 000-1 000-1 000 TOIMINTAKULUT -805 472-826 979-814 004-1,60-822 835-831 777 TOIMINTAKATE -99 421-105 110-103 198-1,80-104 921-106 684 120

K U N N A N H A L L I T U S 6.4.4 Pelastustoimi Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluepelastuslaitoksen kulukasvu ja sitä kautta Pelastuslaitosten kuntaosuuksien kasvu on maltillinen. Aluepelastuslaitoksen talousarvioesityksen mukainen kuntien maksuosuuksien kasvu on keskimäärin 1,5 %, mikä on myös Siilinjärven maksuosuuden kasvu. Taloussuunnitelmaan ei sisälly oleellisia toiminnallisia muutoksia. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Siilinjärven kunnan alueella pelastustoimen resurssit on allokoitu riskinäkökulma huomioon ottaen ja resurssit ovat riittävät. Pelastustoimi kuuluu Kuopion kaupungin hallintorakenteeseen ja riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan käytännön toimet ovat kaupungin vastuulla. Kunnassa sijaitsevassa ja kunnan omistamassa paloasemarakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelma, jonka laajuutta selvitetään. Paloaseman majoitustilat on väliaikaisesti siirretty tontille sijoitettuihin parakkirakennuksiin. Asian kuntoon saattaminen edellyttää mittavan korjausinvestoinnin toteuttamisen tai kokonaan uuden paloasemarakennuksen rakentamisen. Toteutus tehtäneen vuokramallilla. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Ei Siilinjärven kuntastrategiasta aiheutuvia vaikutuksia. Henkilöstö Henkilöstö on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa Keskeiset talouden muutokset Pohjois-Savon Pelastuslaitos on ilmoittanut kuntaosuuteen 1,5 %:n lisäyksen eli n. 24 000 euroa. Lisäys on poistunut saman suuruisen keskitetyn karsinnan myötä. Tuloslaskelma PELASTUSTOIMI Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Henkilöstökulut -26 032-26 474-21 909-17,20 Palvelujen ostot -1 520 991-1 579 392-1 580 194 0,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -800-800 Muut toimintakulut -200-200 TOIMINTAKULUT -1 547 023-1 606 866-1 603 103-0,20-1 629 875-1 657 257 TOIMINTAKATE -1 547 023-1 606 866-1 603 103-0,20-1 629 875-1 657 257 121

6.4.5 Talous- ja tukipalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Talous- ja tukipalveluiden sitovuustaso sisältää kunnan sisäisiä tukipalveluita tuottavat tulosalueet joita ovat talouspalvelut, tietotekniikkapalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut ja muut tukipalvelut (sisäinen tarkastus/sisäisen valvonnan ja riskien hallinnannan ohjaus ja seuranta, asumispalvelut sekä asiakirjahallinto ja aulapalvelut). Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talouden pitkään jatkunut alavireisyys on hellittämässä, mutta ei vielä oleellisesti vaikuta kuntataloutta vakauttavasti. Vakauttaminen edellyttää edelleen palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia, tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ja tulopohjan vahvistumista. On tärkeää, että päätöksenteon tukena on perusteiltaan avattuja vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä, joiden toteutumista seurataan ja kehityskulkuun tarvittaessa puututaan. Uusi kuntalaki on muuttanut kuntien talouden tasapainon ja vakauden hallintaan liittyviä säädöksiä siten, että niihin liittyvien tavoitteiden asettamiselle talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä seurannalle tilinpäätöksessä on laissa asetettu velvoittavia ja huomioonotettavia ohjeita ja säädöksiä, jotka kohdistuvat entistä enemmän konsernitasolle. Mahdolliset kunta- ja palvelurakennemuutokset sekä yhteispalvelukeskittymien synty tulevat aiheuttamaan muutoksia nykyisiin yhteistoimintarakenteisiin ja luovat myös tarvetta mahdollisille uusille toimintarakenteille ja -malleille. Näillä muutoksilla on vaikutusta myös sisäisten tukipalveluiden tuotantotapoihin, -menetelmiin ja tarpeeseen ja näihin muutoksiin on tarpeen varautua ennakkoarvioin. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen edesauttavat taloudellisen riskin hallintaa. Sisäisen valvonnan ja seurannan painopisteen kohdentaminen valitun skenaarion peruslähtökohtien ja toteutumisedellytysten kehittymiseen on vallitsevassa tilanteessa kuntatalouden pitkän aikavälin riskienhallinnan kannalta keskeistä. Talouden kokonaisvaltaisen hallinnan kannalta ja myös kuntalain muutoksista johtuen valvonnan kohdentaminen entistä enemmän konsernitasolle on tarpeen. Tietojärjestelmien haavoittuvuus aiheuttaa uhkan päivittäisten toimintojen toteutumisen jatkuvuudelle. Järjestelmien käytön ohjaus ja valvonta sekä suojaaminen ulkoisilta häiritseviltä toimilta on riskien hallinnan kannalta keskeistä. Järjestelmien ajantasaisuus ja niiden kehittäminen aidosti palvelutuotannon tarpeista lähtien on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Em. tekijöiden arviointi vaatii erityisosaamista ja sisäisen valvonnan apuna käytetäänkin tarpeellisessa määrin ulkoista tarkastustointa. Lainanhoitokulut kasvavat lainamäärän kasvusta johtuen. Nopea korkotason nousu ei liene todennäköinen lähitulevaisuudessa. Viitteitä noususta on tosin näkyvissä ja toteutuessaan korkojen nousu lisää lainanhoitokuluja. Luottosalkun korkorakenteen kehittymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioidaan ja korkorakenteen hallintaan kiinnitetään huomiota. Aluehallinnon muutoksesta aiheutuva tukipalveluiden suoritemäärän väheneminen vaikuttaa sekä tukipalveluiden käytössä olevien tilojen ja laitteiden käyttöasteeseen että toiminnan harjoittamiseen tarvittavaan henkilöstömäärään. Muutokseen tulee varautua jo tässä vaiheessa henkilö-, laite- ja tilaratkaisuja tehtäessä 122

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Talouden tulevan kehityksen arviointi vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä on keskeinen toimintojen järjestämistä ohjaava tekijä. Arviointi vaikuttaa kunnan investointien suunnitteluun ja sillä on vaikutusta strategisesti merkittävään kasvuedellytysten arvioimiseen ja luomiseen. Digitalisaation hyödyntämisellä palvelutuotannossa on yhä suurempi vaikutus palveluprosessien tuloksellisuuden kehittymisessä. Hyödyntäminen lisää tietoteknologian osaamisen tarvetta. Tietojärjestelmien ja tietojärjestelmälaitteiden toimintavarmuus, tehokkuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä tekijöitä palvelutuotannon ja palveluprosessien onnistumisen näkökulmasta. Kilpailu alan osaavasta työvoimasta on kiristynyt ja henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuden varmistamiseen on keskityttävä. Aluehallinnon ja sote-palveluiden uudistaminen vaikuttavat kunnan tuottamien tukipalveluiden määrään. Merkittävä vaikutus on ruoka- ja puhtauspalveluissa ja tietojärjestelmien ylläpitopalveluissa. Toimintojen kustannustehokkuus on vaarassa heiketä jos sopeuttamistoimissa ei onnistuta. Kunnan suorittamien tavara- ja palveluhankintojen määrä on rahallisesti merkittävä. Tavarahankintojen suorittaminen on jo vakiintunut pääasiassa seudullisesti kilpailutetuista hankintapaikoista toteutuvaksi, mutta palveluhankintojen kohdalla keskitetty kilpailuttaminen ei ole samassa määrin vakiintunutta ja niiden kohdalla kilpailuttamisen lähtökohtien ja vertailuperusteiden arviointi tarvitsee kehittämistä. Palveluhankintojen oikea kohdentaminen ja niiden volyymin suhde omaan palvelutuotantoon on merkittävä palvelujen tuloksellisuuden kannalta. Yhteistoiminta-alueiden hyvä hallinnointi ja palveluiden tasapuolinen ja tuloksellinen järjestämistapa edesauttavat luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja sitä kautta varmistavat yhteistyön myönteistä kehitystä ja jatkuvuutta. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Talouden hallinta ja kehittymisen arviointi perustuu kehittymistä kuvaaviin skenaarioihin Lainanhoitokuluissa ei tapahdu hallitsematonta muutosta mahdollisista korkovaihteluista huolimatta Palvelutuotannon tukena ovat ajanmukaiset ja toimintavarmat tietojärjestelmät. Mahdollistetaan digitalisaation hyödyntäminen palvelutuotannossa ja asiakaspalvelussa. Hallittu aluehallinnon uudistamisen aiheuttama tukipalvelujen tuotantotarpeen muutos VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Valitaan tavoiteltava kehityspolku väestötekijöiden muutokseen perustuvan skenaarion pohjalta Enimmillään noin 2/3- osa lainasalkusta on sidottu 5/10 vuoden korkoon tai suojattu korkojohdannaisilla Palvelutuotannon tuki järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla joko omana toimintana tai ulkoistettuna palvelutuottajalle Ennakkoarvio uudistuksen aiheuttamista muutoksista ja uudistuksen huomioonottaminen resursseihin liittyvissä ratkaisuissa Vuosittain seurattavat mittarit Valitun skenaarion toteutuminen Luottojen keskikorko, keskikoron muutos ja suojausaste Ulkoistettujen ja omana palveluna tuotettujen digitaalisten palveluiden kehittyminen ja käyttö sekä niiden välinen suhde Tehdyt ratkaisut versus arvioidut muutokset Riskiarvio Onnistuminen skenaarioiden peruslähtökohtien arvioinnissa Alhainen korkotaso pitkäaikaisena tekee suojauksesta kannattamattoman Käyttöpalveluiden tuottaminen siirtyy entistä enemmän ulkoisten toimijoiden varaan; riippuvuus ulkoisesta toimijasta ja sopimushallinnasta kasvaa Uudistukseen liittyvien ratkaisujen viivästyminen ja mahdollinen epätietoisuus ratkaisuista ja niiden vaikutuksista kuntatasolle 123

Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Talous- ja tukipalveluiden hallinto -98 623-98 623 Talouspalvelut -410 647 410 635-12 Muut tukipalvelut -377 073 338 543-38 530 Tietotekniikkapalvelut -1 181 973 1 315 443 133 470 Ruoka- ja puhtauspalvelut -6 790 900 7 148 551 357 651 Sitovuustaso yhteensä -8 859 216 9 213 172 353 956 Tuloslaskelma TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 996 186 1 019 577 1 048 890 2,90 Sisäisten palvelujen myynti 5 717 143 5 666 223 5 767 915 1,80 Tuet ja avustukset 1 130 300 300 Sisäiset vuokratuotot 2 381 668 2 405 406 2 396 067-0,40 Muut toimintatuotot 4 414 TOIMINTATUOTOT 9 100 542 9 091 506 9 213 172 1,30 9 305 304 9 398 357 Henkilöstökulut -4 865 099-4 918 914-4 852 610-1,30 Palvelujen ostot -1 353 179-1 268 839-1 288 061 1,50 Sisäiset palvelujen ostot -307 029-312 203-316 025 1,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 505 106-1 521 739-1 571 307 3,30 Vuokrat -564 137-445 900-481 600 8,00 Sisäiset vuokrat -365 901-374 576-346 549-7,50 Muut toimintakulut -115 019-3 064-3 064 TOIMINTAKULUT -9 075 471-8 845 235-8 859 216 0,20-8 945 437-9 032 444 TOIMINTAKATE 25 070 246 271 353 956 43,70 359 867 365 913 Poistot -263 426-292 429-328 481 12,30-241 635-207 984 124

Talous- ja tukipalveluiden hallinto Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talous- ja tukipalveluiden palvelualueen vastuulle kuuluvien sisäisten tukipalvelujen toimivuus, palvelukyky ja resurssien allokointi sekä palvelualueen yleisjohtaminen. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan strateginen taloussuunnittelu, riskienhallinnan ja talousprosessien johtaminen, tietohallinto ja asuntoasioiden sekä Pelastustoimen, Maaseutuhallinnon ja Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden hallinnointi. Kuntarakennemuutokset ja maakuntauudistus vaikuttavat palvelualueen toimintojen sisältöön ja laajuuteen. Muutokset edellyttävät mahdollisesti toimintojen uudelleen organisointia. Pitkittynyt talouden alavire ja sen seurauksena kuntatalouden tilan heikkeneminen ovat vaikuttaneet taloudellisia toimintaedellytyksiä heikentävästi ja talouden pitkän aikavälin strategisen suunnittelun tarve on korostunut. Uudistetun Kuntalain kuntatalouden arviointia koskevat säädökset painottuvat entistä enemmän konsernitasolle ja sisältävät lisäksi aikaisempaa sitovampaa säätelyä, jotka vaikuttavat talouden suunnittelu- ja arviointimenettelyihin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1 1 1 1 1 Tuloarviot ja määrärahat Talous- ja tukipalveluiden hallinto Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTAKULUT -99 463-99 412-98 623-0,80-100 270-101 955 TOIMINTAKATE -99 463-99 412-98 623-0,80-100 270-101 955 Talouspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, rahoituksen hoito, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta ja erilaiset talouteen liittyvät pitkäntähtäimen ennusteet ja laskelmat. Kunnan taloushallinnon tehtävistä on siirretty porrastetusti vuodesta 2007 alkaen seudulliselle palvelukeskukselle Kuhilas Oy:lle laskujen käsittely, kirjanpito sekä reskontrat. Kuhilas Oy tuottaa palvelut toimeksiantosopimuksen perusteella. Toiminta on ollut vakiintunutta ja toiminut hyvin. Kuhilaan taloushallintopalveluissa tapahtuneet henkilöstövaihdokset voivat aiheuttaa tilapäisiä ongelmia. Taloushallintoa koskevia merkittävämpiä kehitysnäkymiä ovat viime vuosina olleet sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen laajentuminen sekä sähköisen laskutuksen käyttöönotto myyntilaskuissa. Molempien osalta kunnassa on tehty aktiivista kehittämistyötä ja sähköistyksen potentiaali on pääsääntöisesti käytetty. Toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmien tukena on käytetty toimintolaskentaa. 125

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon muutokset lähestyvät parin vuoden kuluessa. Nämä tulevat toteutuessaan vaikuttamaan myös taloushallinnon prosesseihin ja organisointiin. Tässä vaiheessa muutosten vaikutuksia talouspalveluiden omaan toimintaan on vielä vaikea täsmällisesti konkretisoida, liian paljon avoimia kysymyksiä ja liikkuvia tekijöitä. Eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan tiedon lisääntyessä. Koko kunnan talouteen vaikuttavia, eri lähteistä saatuja tietoja, seurataan ja analysoidaan aktiivisesti ja hyödynnetään suunnittelussa. Henkilöstö Resursointi ja osaaminen ovat kunnossa. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Ostolaskujen käsittelyjärjestelmän uusiminen Keskeiset talouden muutokset Hallittu käyttöönotto Järjestelmän uusimista käsitellään Kuhilaan hallituksessa ja tarvittavat päätökset kunnassa tehty Toimintakuluissa on Kevan laskun mukaan maksettavat eläkekustannukset pienentyneet noin -20 000 euroa. Tämä vaikuttaa myös sisäisten myyntituottojen kertymiseen, koska yksiköiltä veloitetaan tämän verran vähemmän. Palvelujen ostoihin sisältyy oletus Kuhilas Oy:ltä saatavasta hyvityksestä noin 20 000 euroa. Ellei hyvitys toteudu, kustannukset ylittävät talousarvion. Tuloarviot ja määrärahat Talouspalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 409 846 429 807 410 635-4,50 414 741 418 889 TOIMINTAKULUT -409 846-429 809-410 647-4,50-414 754-418 901 TOIMINTAKATE -2-12 500,00-12 -12 126

Muut tukipalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Muut tukipalvelut tulosalue koostuu 4 tulosyksiköstä; hankintatoimi, asuntotoimi, sisäinen tarkastus ja toimistopalvelut. Hankintatoimi Hankintatoimi vastaa hankintoihin liittyvistä hallinnollisista ja kehittämistehtävistä sekä hankintakäytäntöjen yhteensovittamisesta Siilinjärven kunnassa. Näistä tehtävistä huolehtii kuntaan perustettu hankintatyöryhmä. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perustamassa hankintayhtiössä IS-Hankinta Oy:ssä, jonka toiminta on käynnistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palveluhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankintapäätökset, ellei toimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtynyt hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaan). Vuodesta 2016 alkaen osakkaiden maksuosuuksia ei ole laskutettu vuosimaksuina. Tämän on mahdollistanut tavaran tai palvelun toimittajilta perittävien palvelumaksutuottojen (komission) positiivisena jatkunut kehitys. IS-Hankinta Oy:n asiakaspohjan laajentuessa sekä hankintasopimuksilla tehtyjen ostojen lisääntyessä on toimittajilta perittäviä palvelumaksuja voitu pienentää. Siilinjärven kunta on vuonna 2018 edelleen mukana Pohjois-Savon hankinta-asiamies toiminnassa. Toiminnan tarkoituksena on parantaa kunnan ja Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten keskinäistä hankintoihin liittyvää yhteistyötä. Pienhankintajärjestelmän (HankintaSampo) käyttöä edistetään ja tehostetaan. Kuntaan on hankittu HankintaSampo-pienhankintajärjestelmä tehostamaan pienhankintojen kilpailutusta. Järjestelmän käyttöä edistetään ja tehostetaan vuonna 2018. Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotantoon, asuntokannan perusparantamiseen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämiseen. Korjaus- ja energia-avustusten käsittely siirtyi kunnista 1.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hoidettavaksi. Kunnat voivat edelleen antaa yleiseen toimialaansa perustuen avustuksiin liittyvää neuvontaa, auttaa korjaustarpeen arvioinnissa tai hakemusten teossa. Siilinjärven Kotipolku Oy:n valtion rahoittama pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu rivitalo on otettu käyttöön maaliskuussa 2017. Kohde käsittää 8 kpl 2h+kk, 27,5 m²:n kokoista asuntoa. TA-Asumisoikeus Oy on käynnistänyt syyskuussa 2017 rakennushankkeen Peltotie 2:ssa, saatuaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta korkotukilainapäätöksen asumisoikeustalon rakentamiseksi. Talosta tulee 4-kerroksinen jossa on 33 asuntoa, 44,5 m²:n kaksioista 80 m²:n neljän huoneen perheasuntoihin. Talon arvioitu valmistuminen on loppuvuonna 2018. 127

Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida kuntakonsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan kuntaorganisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottamaa tietoa hyödynnetään sisäisen tarkastuksen toiminnan suunnittelussa ja tarkastustoimenpiteiden kohdistamisessa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii myös kunnan konsernivalvonnasta kunnanjohtajan kanssa. Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koko kuntakonsernissa. Toimistopalvelut Toimistopalvelut tulosyksikkö vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteen palveluista ja kunnan arkistotoimesta. Maakunnassa on vuonna 2017 käynnistynyt projekti, jonka tavoitteena on selvittää kuntien, maakunnan ja valtion yhteisiä Asiointipisteitä. Asiointipisteiden toimintoja ja toimintatapoja sekä asiointipisteen pilotointia valmistellaan kuluvan syksyn 2017 aikana. Siilinjärven kunta on mukana työryhmässä. Asiointi tulee pääasiassa tapahtumaan sähköisesti digitaalisena palvelutoimintana. Arkistotoimessa on vuonna 2017 saatu päätökseen eams-projekti, jolla on luotu perusta siirtymiselle sähköiseen arkistointiin. Kokonaisvaltainen sähköiseen arkistointiin siirtyminen ei ole ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoamaan palvelukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark. Henkilöstö Asuntotoimen tehtävät on järjestetty siten, että pääosa tehtävistä on siirretty toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen pääosin asuntoasiain sihteerille. Asuntoasiain sihteeri on siirtynyt tekemään 3 päiväistä työviikkoa. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä koulutoimen talouspäällikön toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Toimistopalveluiden henkilömäärä on 3 henkilöä. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 5 5 5 5 128

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Konsernivalvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen systemaattisena prosessina Maakunnan, kunnan ja valtion yhteisen Asiointipisteen perustaminen Tuloarvio ja määrärahat Muut tukipalvelut Sisäisen tarkastuksen 3 5 vuoden suunnitelmakokonaisuus ja vuosisuunnitelma Konsernivalvonnan ja riskienhallinnan käytäntöjen toteuttaminen kuntalain säännösten mukaisesti Maakunnan valmisteluprojektiin osallistuminen ja mahdollinen valmistautuminen mahdollisen asiointipisteen perustamiseen Tilinpäätös 2016 2017 Vuosisuunnitelma 2018 Muutos % Raportit, konsernivalvontakeskustelut, ohjeistukset, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot tytäryhteisöiltä Valmisteluaineiston käsittely ja tarvittavat, ajantasaiset päätökset Sisäisen valvonnan vuosiksi 2018 2020 määriteltyjen painopistealueiden tarkastuksen toteuttaminen vuosisuunnitelman mukaisesti, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 krt/vuosi/tytäryhteisö, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot Ajantasainen tieto Asiointipisteen valmistelun etenemisestä maakunnassa. Asiointipisteen perustaminen Siilinjärvelle. TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 378 398 347 280 338 543-2,50 341 928 345 348 TOIMINTAKULUT -533 885-408 006-377 073-7,60-381 102-385 179 TOIMINTAKATE -155 487-60 726-38 530-36,60-39 173-39 832 129

Tietotekniikkapalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa pois lukien etäyhteyksiin tarvittavat tietoliikennepalvelut, jotka hankitaan kumppaneilta. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat ns. vakioidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2017 toimintakulut kohdistetaan kustannuspaikoille (asiakkaille) tuotekohtaisten kumulatiivisten kk-suoritemäärien perusteella. Keskitetty tulostuksenhallintapalvelu on otettu käyttöön loppuvuonna 2017. Projektin viimeisessä vaiheessa alkuvuonna 2018 kerätään työpisteistä lähes kaikki oheistulostimet pois tarpeettomina, tulostuspolitiikan asettamien reunaehtojen vallitessa. Langattomien Wlan-tukiasemien vaihtaminen (teknologian totaalinen vaihto) saadaan tehtyä loppuun syyskuun 2018 loppuun mennessä. Tietoliikenteen ja palvelinten valvontapalvelua joudutaan ostamaan ostopalveluna. Toimialakohtaisen tietojärjestelmien päivitysten yhteydessä törmätään yhä useammin siihen, että kunnan vastuulla oleva tietorekisteri siirtyy osittain tai kokonaan ohjelmistotoimittajan tuottamaksi ulkoistetuksi käyttöpalveluksi eli pilvipalveluksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10 10 10 10 10 Tietotekniikkapalveluissa on kaksi virkaa ja kahdeksan työsuhteista tointa (yhteensä 10 vakituista), Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueella on kolme henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Sivistyspalveluiden palvelualueella on yksi henkilö, jonka tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Asiakirjojen tulostuksen tuottavuuden parantaminen Turvatulostusjärjestelmän asennus viimeistellään ja tarpeettomat oheistulostimet kerätään pois. Järjestelmään kytkettyjen monitoimilaitteiden lukumäärä sekä jäljellä olevien verkko- ja oheistulostimien lukumäärä Kaikki vielä jäljellä olevat nykyiset OHEIStulostimet (lähitulostimet) käydään läpi ja niistä poistetaan elokuun 2018 loppuun mennessä kaikki ne, jotka eivät tulostuspolitiikan mukaan ole enää tarpeellisia. Lähi-tulostimia arvioidaan jäävän jäljelle enää noin 40 60 kpl. 130

KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Käyttöoikeuksien hallinnan parantaminen Wlan-tukiasemien vaihtaminen (investointihanke) Palvelinteknologian uusiminen (investointihanke, korvaushankinta) Tuloarviot ja määrärahat Tietotekniikkapalvelut Palvelun käyttöönottoprojekti aloitetaan helmi-maaliskuussa 2018 (sisältää noin 3-5 liiketoimintasovelluksen käyttöoikeuksien hallinnan liittämisen järjestelmään). Liiketoimintasovellusten liittäminen järjestelmään alkaa kunnolla vasta käyttöönottoprojektin jälkeen syksyllä 2018. Kunnassa menossa oleva WLAN-tukiasemien vaihtoprojekti saatetaan loppuun Kunnan virtualisointiteknologia ja palomuuripalvelu uusitaan (korvaushankinta) Tilinpäätös 2016 2017 Järjestelmään mallinnettujen ja liitettyjen liiketoimintasovellusten lukumäärä Vaihdettujen tukiasemien lukumäärä Palvelinlaitteiden ikä. Virtualisointiohjelmiston versionumero. Palomuuripalvelun ikä/versionumero. 2018 Muutos % Vuoden 2018 loppuun mennessä noin 15 20 toimialakohtaisen tietojärjestelmän roolit ja käyttöoikeudet hallitaan kyseisellä järjestelmällä Kaikki loput tukiasemat on vaihdettu syyskuun 2018 loppuun mennessä Palvelinlaitteet uusitaan. Virtualisointiohjelmisto päivitetään. Palomuuripalvelu uusitaan/päivitetään. TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 1 309 920 1 281 006 1 315 443 2,70 1 328 597 1 341 883 TOIMINTAKULUT -1 250 304-1 195 457-1 181 973-1,10-1 192 898-1 203 905 TOIMINTAKATE 59 616 85 549 133 470 56,00 135 699 137 979 131

Ruoka- ja puhtauspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Pirkko Markkanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateria-, puhtaus-, välinehuolto ja muita oheispalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Ruoka- ja puhtauspalvelujen toimintakokonaisuus kattaa opetusalan, varhaiskasvatuksen, iltapäiväkerhot, vammaispalvelut, hoiva- ja hoitopalvelut, työpaikkaruokailun ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien ruoka- ja puhtauspalvelut. Järjestämme ja tarjoamme n.1,5 miljoonaa ateriaa vuodessa. Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalvelut kunnallisena toimijana on pystynyt ja pystyy pitämään ruoka- ja puhtauspalveluiden tason ja laadun hyvänä ja suositusten mukaisena sekä tarjoamaan myös samantasoista palvelua kunnan ulkopuolisille toimijoille. Ruokapalvelukeskus järjestää kaikki alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaan kuuluvat välipalat sekä kunnan toimintana pidettävään Muksumökkitoimintaan. Kunnan ruokapalvelukeskus valmistaa ateriat Kaaripolun, Vanhan Pappilan ja Mummon Kammarin palvelukoteihin sekä kotipalveluateriat. Keskeisiä muutoksia v. 2018 ruoka- ja puhtauspalveluille tulee varhaiskasvatuksen ja Siilinlahden koulun toiminnan muutoksista ja aterialisäyksistä. Siilinlahden koululla oppilas- ja välipalaruokailu lisääntyi elokuussa 2017 n.100 aterialla /pv. Ruokasaliruokailun järjestämisessä on ollut haasteita, koska tila on ahdas ja meluisa sekä keittiöllä on sisäilmaongelmia. Siilinlahden koulun piha-alueelle valmistui uusi rakennus (Viikari), jonka tiloihin siirtyi Kotipolulta iltapäiväkerhotoiminta, jonka välipalatarjoilu tapahtuu Siilinlahden koulun ruokasalissa. Lisäksi Siilinlahden koululle siirtyi elokuussa 2017 Päivärinteen koulun S-luokan oppilaat ja henkilökunta. Vuorelan uusi, 100 paikkainen päiväkoti aloittaa toiminnan v. 2018 alusta. Päiväkotiin tulee palvelukeittiö, johon ateriat toimitetaan Vuorelan koulun valmistuskeittiöltä. Kunnan ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstö hoitaa päiväkodin ateria- ja siivouspalvelut. Suurin osa Vuorelan koulun toiminnasta toimii viipalerakennuksissa v. 2018. Toivalan päiväkodin toiminta loppuu ja päiväkoti suljetaan v. 2017 lopussa. Päiväkodissa toimineet lapsiryhmät siirtyvät muihin toimipisteisiin. Vuorelassa Pikkusiilin päiväkodin piha-alueelle tulee viipalerakennus, jossa kolme uutta lapsiryhmää aloittaa toiminnan maaliskuun alussa 2018. Harjamäessä S 6 tiloissa toimii v. 2018 lapsiryhmä ja Vuorelassa / Niksula toimii yksi lapsiryhmä kevään 2018. Uudet Mummon Kammarin tilat valmistuvat v. 2018 lopussa. Ateriapalvelut toimitetaan Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöltä ja kunnan puhtauspalvelut hoitaa siivouksen. Vanhan Pappilan palvelukodin keittiöltä valmistettavat kotipalveluateriat/asiakkaat lisääntyvät koko ajan. Tulevaisuuden haaste ruoka- ja puhtauspalveluilla on uusien, koulutettujen työntekijöiden ja sijaisten saanti. Ruoka- ja puhtauspalveluissa on käytössä kuntarekry/sijaisrekrytointi koskien ravitsemistyöntekijöitä ja laitoshuoltajia. Ruoka- ja puhtauspalveluilla on kolme varahenkilöä, yksi ruokaja kaksi puhtauspalveluissa sekä lisäksi määräaikainen laitoshuoltaja varahenkilö-ohjaaja. Ruokaja puhtauspalvelut voi käyttää myös henkilöstövuokrauspalveluja sijaisten rekrytointiin. Kuntien palvelurakenteiden muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita myös ruoka- ja puhtauspalveluiden järjestämiseen. Koululaiset, päivähoitolapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa. Ravitsemussuositukset määrittelevät eri ruokailijaryhmille omat vaatimukset. 132

Koulu- ja päiväkotiruokailussa tarjoamme kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla kuusi kertaa kasvisruoka-aterian. Ruokapalvelujen suunnitelmissa on lisätä ruokalistalle kasvisruokia / kasvisruokavaihtoehtoja. Kunnan ruoka- ja puhtauspalveluiden taso ja ruuan laatu on pystytty pitämään nykyisillä määrärahoilla hyvänä ja suositusten mukaisina. Myös vuonna 2018 nykyinen taso ja laatu halutaan pitää yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstömäärä 115 116 116 116 Vanhuuseläketapahtumat 6 8 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 6 8 5 Ruoka- ja puhtauspalvelujen kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2018 on 116 henkilöä (vakanssinumerot), joista vakituisia henkilöitä on 107 ja määräaikaisia 9 henkilöä. Ruokapalveluissa on 56 vakituista (sisältää toimistosihteerin ja ruoka- ja puhtauspalvelujohtajan) sekä 7 määräaikaista ja puhtauspalveluissa on 51 vakituista ja 2 määräaikaista henkilöä. Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstörekrytoinneissa on huomioitava tuleva uusi sote-uudistus vuoden 2020 alusta. Ruoka- ja puhtauspalvelujen avoimeksi tulevat sote-puolen tehtävät on täytetty ja jatkossa täytetään määräaikaisina. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Ruokapalvelut Kestävän kehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Ruokapalvelut / hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Hyte) Puhtauspalvelut Tasapuoliset ja mielekkäät työalueet Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen Kestävän kehityksen mukaiset hankinnat Hyte- työryhmässä mukana oleminen Siivoustyömäärien arviointi /mitoitus Työkierto Järjestetään koko henkilöstölle ajanmukaista laadun seurantaan liittyvää koulutusta Koulutussuunnitelma Kotimaiset ja lähialueella tuotetut raaka-aineet Hyte-suunnitelma Kilpailukykyiset mitoitustulokset Kasvavat tunnusluvut siivottavat neliöt /h/ puhtauspalvelujen toimitilat Työkiertoon on siirtynyt puhtauspalveluhenkilöstöä ja sen kautta on saavutettu uutta osaamista ja hyötyjä Työkiertosuunnitelma Hyödynnetään käytännön työssä koulutuksesta saatua ajantasaista tietoa Ruokapalvelut Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti Kehitetään ruokapalveluja Hyte-suunnitelman mukaisesti 133

Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Hinta euroa/ateria ka - Ruokapalvelukeskus 3,80 3,75 3,67 3,67 3,67 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / ruokapalvelut Aterioiden lukumäärä 1 435 477 1 432 400 1 527 206 1 527 206 1 527 206 Ateriasuoritteiden lukumäärä 1 222 972 1 225 830 1 276 921 1 276 921 1 276 921 Hinta euroa/ateria - Koulut 3,26 2,89 2,84 2,85 2,85 - Päiväkodit 3,42 3,40 3,46 3,46 3,46 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet / puhtauspalvelut Siivottavat neliöt/h (koulut ja muut toimitilat) 237,5 240,8 264,3 264,3 264,3 Siivottavat neliöt/h (hoiva-hoitotoimitilat) 168 168 168 168 168 Puhtauspalvelujen koulut ja muut toimitilat tunnuslukujen laskentaa on lähdetty kehittämään syksystä 2013. Ajalla 1.9 31.12.2013 siivottavat neliöt/h tunnusluku oli 209,46. Hoiva-hoitopuolen yleinen keskiarvo on 130 180 neliötä/tunti. Vuodesta 2014 alkaen koulut ja muut toimitilat tuottavuus on parantunut. Keskeiset talouden muutokset Tulot Ateriapalvelujen ulkoisen myynnin lisäys /kotipalveluateriat, palvelukodit... + 44 800 Ateriapalvelujen sisäisen myynnin lisäys /varhaiskasvatus, vammaispalvelut... + 119 400 Menot Elintarvikemäärärahojen lisäys /ateriapalvelujen lisämyynti... + 40 900 Palkkakustannusten lisäys sotuineen / varhaiskasvatuksen muutokset... + 52 000 Puhtaanapitopalvelut lisäys/ muutokset... + 6 855 Siivousaineet, -välineet, -tarvikkeet lisäys / muutokset... + 5 000 Työvoiman vuokrauspalvelut lisäys / sijaiset... + 18 918 Palkkatileiltä vähennys sotuineen... - 9 626 Ulkoiset vuokrat lisäys / Vanhan Pappilan keittiö, Innocum toimistotilat... + 49 000 Tuloarviot ja määrärahat Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 7 002 378 7 033 413 7 148 551 1,60 7 220 037 7 292 237 TOIMINTAKULUT -6 781 973-6 712 551-6 790 900 1,20-6 856 413-6 922 504 TOIMINTAKATE 220 404 320 862 357 651 11,50 363 624 369 733 134

6.5 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Tekniset palvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Tekniset palvelut vastaa lakisääteisestä vesihuollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukiluonteisia palveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa kuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat lakisääteisinä viranomaistoimintoina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä yksityistieasiat. Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat: toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen ydintoimintoja tukevat tekninen hallinto- ja varikkopalvelut viranomaislautakunnan alaisuudessa viranomaispalveluina toimivat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä teknisen lautakunnan jaostona olevat yksityistieasiat. Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet: SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tekninen lautakunta Tekniset palvelut (brutto) -3 022 894 937 820-2 085 074 Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat (brutto) -103 528-103 528 Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuoj.( brutto) -610 031 252 500-357 531 Laskennallisesti eriytetyt taseyksiköt Toimitilojen ylläpito (tilikauden tulos) -4 859 783 8 193 814 3 334 031 Vesihuoltolaitos (tilikauden tulos) -1 388 749 3 767 875 2 379 126 Sitovuustasot yhteensä -9 984 985 13 152 009 3 167 024 Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma 2018 TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 3 957 504 3 942 100 4 008 100 1,70 Sisäisten palvelujen myynti 278 652 269 866 265 395-1,70 Maksutuotot 307 015 285 000 285 000 Tuet ja avustukset 118 066 Vuokratuotot 313 305 238 200 237 000-0,50 Sisäiset vuokratuotot 8 098 255 8 088 599 7 932 814-1,90 Muut toimintatuotot 415 203 288 700 288 700 TOIMINTATUOTOT 13 488 000 13 112 465 13 017 009-0,70 13 147 179 13 278 651 Valmistus omaan käyttöön 147 066 130 000 135 000 3,80 Henkilöstökulut -2 755 785-2 804 493-2 792 396-0,40 Palvelujen ostot -2 168 116-2 209 753-2 150 230-2,70 Sisäiset palvelujen ostot -498 112-483 017-489 170 1,30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 404 298-2 357 250-2 323 100-1,40 Sisäiset aineet, tarvikk.ja tav. -5 148-5 098-4 477-12,20 Varastojen lisäys/vähennys -251 Avustukset -279 689-219 840-219 840 Vuokrat -693 708-833 150-1 427 150 71,30 Sisäiset vuokrat -736 962-672 551-564 762-16,00 Muut toimintakulut -25 290-13 500-13 860 2,70 TOIMINTAKULUT -9 567 358-9 598 652-9 984 985 4,00 TOIMINTAKATE 4 067 708 3 643 813 3 167 024-13,10 3 219 913 3 274 008 Poistot -5 136 712-4 998 958-5 664 247 13,30-5 874 679-5 836 890 135

T E K N I N E N L A U T A K U N T A 6.5.1 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden sitovuustaso sisältää ydintoimintoja tukevat teknisen hallinnon ja varikkopalvelut sekä toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden, erityisesti koulujen, liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Vuodesta toiseen jatkuvat määrärahaleikkaukset ja henkilöstösäästövelvoitteet heikentävät palvelutuotantoa ja sen laatua. Kunta saa joka vuosi hoidettavakseen lisää katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta vastaavasti määrärahoja leikataan. Tämä näkyy kuntalaisille nykyistä huonompana katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon tasona. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena mainitaan mm. kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Investointitarpeita on paljon, mutta talouden realiteetit määrittelevät asioiden tärkeysjärjestyksen. Useita merkittäviä hankkeita on siirretty tuleville vuosille. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Keskeiset talouden muutokset Ks. tekninen hallinto ja varikkopalvelut sekä kuntatekniikka. Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet: Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Tekninen hallinto ja varikkopalvelut -716 896 585 520-131 376 Kuntatekniikka -2 305 998 352 300-1 953 698 Sitovuustaso yhteensä -3 022 894 937 820-2 085 074 136

Tuloslaskelma TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 288 862 302 600 298 600-1,30 Sisäisten palvelujen myynti 175 925 167 520 168 520 0,60 Maksutuotot 38 054 35 000 35 000 Tuet ja avustukset 423 Vuokratuotot 9 196 12 000 12 000 Muut toimintatuotot 319 726 288 700 288 700 TOIMINTATUOTOT 832 187 805 820 802 820-0,40 945 848 1 090 307 Valmistus omaan käyttöön 147 066 130 000 135 000 3,80 Henkilöstökulut -1 116 469-1 215 963-1 182 385-2,80 Palvelujen ostot -626 834-912 590-838 249-8,10 Sisäiset palvelujen ostot -251 704-242 758-251 233 3,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -421 990-462 400-432 050-6,60 Sisäiset aineet, tarvikk. ja tav. -125 Varastojen lisäys/vähennys -251 Avustukset -190 093-130 000-130 000 Vuokrat -36 556-30 650-33 650 9,80 Sisäiset vuokrat -186 070-186 071-144 327-22,40 Muut toimintakulut -9 438-11 000-11 000 TOIMINTAKULUT -2 839 530-3 191 432-3 022 894-5,30-3 065 743-3 245 816 TOIMINTAKATE -1 860 277-2 255 612-2 085 074-7,60-2 119 895-2 155 509 Poistot -1 667 349-1 798 482-1 934 285 7,60-2 016 185-2 035 931 137

Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Sitovuustaso: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tekninen hallinto Toimistopalveluiden ja normaali arkirutiinien hoitamista jatketaan talousarviovuonna vain yhdellä toimistosihteerin työpanoksella eikä esim. asiakaspalvelussa ole enää varahenkilöä. Tämä tarkoittaa tietoista palvelutuotannon alas ajamista. Lisäresursointia hankitaan tarvittaessa rakennusvalvonnan puolelta. Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Pysäköinninvalvonnassa tehdään erinomaista seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa. Varikko Kiinteistölle (Teollisuustie 7/Oppipojantie 4) on keskitetty kaikki teknisten palvelujen toiminnot pl. ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta, joiden toimipaikka sijaitsee edelleen kunnantalolla. Teollisuustie 7:ään on sijoitettu varikko- ja varastotoimintojen lisäksi kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä toimitilojen kunnossapidon ja LVI-huollon varastotoiminnot sekä kaluston säilytys. Oppipojantie 4:ssä sijaitsevat toimistohuoneet ovat kaikki käytössä. Sulkavantien varastoalueen jatkokäyttöä suunnitellaan siltä osin kuin sille ei ole tarvetta kunnan omassa käytössä. Ahmontie 5:ssä sijaitseva vanha varikko on vuokrattuna yritystoiminnan käyttöön siihen saakka kunnes alueen asemakaavoitus valmistuu. Nykyinen kalusto käsittää kunnan omistaman kuorma-auton, LVI-huoltoauton (leasing) sekä liikenne- ja puutarhatraktorin (leasing). Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty keskushallintoon talousjohtajan alaisuuteen. Varikonpäällikkö toimii työryhmän jäsenenä teknisten palveluiden edustajana. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehittämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8 7 7 7 7 Keskeiset talouden muutokset Menot Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus)... - 4 400 Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus)... - 3 000 Tuloarviot ja määrärahat Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 457 569 449 520 450 520 0,20 590 025* 730 925* Valmistus omaan käyttöön 147 066 130 000 135 000 3,80 TOIMINTAKULUT -785 013-783 034-716 896-8,40-723 595-866 739 TOIMINTAKATE -180 378-203 514-131 376-35,40-133 570-135 814 *Sisältää valmistus omaan käyttöön 138

Kuntatekniikka Sitovuus: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Jere Toppinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen jatkuvasti liian alhaisella tasolla. Näiden lisäksi uusien asemakaava-alueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä näkymään nousseina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja sen kautta kunnossapitokulujen noustessa entiset määrärahat eivät tule riittämään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Vuoden 2018 talousarvioon tehdyt leikkaukset kohdistuvat suoraan katujen ja yleisten alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Myös toimitilapalveluiden suuret väistötilojenvuokrat vaikuttavat kuntatekniikan puolen määrärahoihin niitä alentavasti. Kuntalaisilta saadaan edelleen yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Aloitteissa otetaan yleensä kantaa liian suuriin ajonopeuksiin ja suojateiden turvallisuuteen, lisäksi tonttikaduille halutaan enenevässä määrin uusia pysäköintikieltoalueita. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 24,9 25,4 25,4 24,9 24,9 Vanhuuseläketapahtumat 0 0 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 0 0,5 1,5 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Uusien saneerauskohteiden osalta rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2018 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Vuoden 2018 työohjelma Asukastyytyväisyys Saneerataan työohjelman mukaisesti Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kadut, m 98 329 101 850 102 450 102 900 103 350 Valaistus, m 93 754 94 150 94 750 95 150 95 500 Kevyenliikenteen väylät, m 24 094 25 400 25 600 25 600 25 600 Kevyenliikenteen väylien valaistus 12 800 13 300 13 500 13 500 13 500 Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl 35 37 37 38 38 Hakkuut m 3 6 137 7 500 5 500 5 500 5 500 139

Keskeiset talouden muutokset Tulot Puunmyyntimäärän pienentäminen: luonnonsuojelualue... - 70 000 Menot Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus)... - 53 700 Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus)... - 55 000 Tuloarviot ja määrärahat Kuntatekniikka Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 374 618 356 300 352 300-1,10 355 823 359 381 TOIMINTAKULUT -2 054 517-2 408 398-2 305 998-4,30-2 342 148-2 379 076 TOIMINTAKATE -1 679 899-2 052 098-1 953 698-4,80-1 986 325-2 019 695 140

V I R A N O M A I S L A U T A K U N T A 206.5.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilöt: Jukka Laukkanen ja Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Viranomaislautakunta vastaa lakisääteisten viranomaispalvelujen tuottamisesta. Lautakunnan alainen rakennusvalvonta-tulosalue hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, ympäristönsuojelu-tulosalue kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjä tehtäviä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuvat voimakkaasti mm. maankäyttö- ja rakennuslakia sekä maankäyttö- ja rakennusasetusta uudistetaan. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöön otto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajan tasalle saattaminen vaatii neuvontaan ja arviointityöhön panostamista. Lupapiste.fi palvelu otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Palvelu mahdollistaa asiakkaalle sähköisessä muodossa tapahtuvan lupahakemuksen jätön selainpohjaisen sovelluksen kautta. Samalla hakemusten ja päätösten sähköinen arkistointi aloitetaan Lupapisteen kautta saapuneiden hakemusten osalta. Ympäristönsuojelu-tulosalueella on viime vuosina painopisteenä ollut lainsäädäntömuutosten edellyttämien lupa- ja valvontatehtävien hoidon järjestäminen. Näiden tehtävien hoidon vakiinnuttua työpanosta voidaan kohdentaa ympäristönsuojelun edistämiseen. Näistä tärkein on ilmanlaadun seurannan jatkaminen kirkonkylän alueella yhteistyössä alueen toiminnanharjoittajien ja Kuopion kaupungin kanssa. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Sisäinen valvonta perustuu kunnanvaltuuston 3.2.2014 hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden pohjalta kunnanhallituksen 9.6.2014 hyväksymään ohjeeseen. Viranomaislautakunnan alaisten tulosalueiden toiminta on viranomaistoimintaa. Toiminnan riskit liittyvät ensisijaisesti viranomaisen mahdolliseen virhearvioon tai virheelliseen menettelyyn, jonka seurauksena syntyisi korvattavaa vahinkoa. Riskiä hallitaan viranhaltijoiden hyvällä asiantuntemuksella ja ammattitaidolla ja riittävällä täydennyskoulutuksella. Tulosalueiden vastuuhenkilöt seuraavat talouden toteutumista kuukausittain ja lautakunta talouden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista kolme kertaa vuodessa. Tulosalueen vastuuhenkilöt seuraavat muun muassa alaisensa henkilökunnan tekemiä viranhaltijapäätöksiä ja kunnanvaltuuston hyväksymien maksujen perimistä hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä. Viranhaltijapäätökset viedään tiedoksi lautakunnalle. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian toiminta-ajatuksena on muun muassa laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Viranomaislautakunnan alaiset tulosalueet tuottavat laadukkaita ja asiantuntevia viranomaispalveluja, joilla osaltaan turvataan viihtyisää ja turvallista elinympäristöä. 141

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Valitusviranomainen pysyttää viranomaislautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden päätökset muutoksenhaussa Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrään Riskit hallittavissa, kun varmistetaan henkilökunnan hyvä ammattitaito Keskeiset talouden muutokset Menot Lupapiste.fi käyttöönotto... + 40 000 Rakennuslupainsinöörin palkan maksuosuuksien siirto asuntotoimelta... + 5 000 Viranomaislautakunnan kokousten sähköiset kokouskutsut ja esityslistat... + 7 500 Ilmanlaadun seurannan jatkaminen... + 17 000 Tuloslaskelma 2018 Valtuuston sitovuustaso sisältää seuraavat tulosalueet Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Rakennusvalvonta -345 070 207 500-137 570 Ympäristönsuojelu -264 961 45 000-219 961 Sitovuustaso yhteensä -610 031 252 500-357 531 Tuloslaskelma RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 1 915 2 500 2 500 Sisäisten palvelujen myynti 3 889 Maksutuotot 268 961 250 000 250 000 TOIMINTATUOTOT 274 764 252 500 252 500 255 025 257 575 Henkilöstökulut -442 423-446 478-449 718 0,70 Palvelujen ostot -20 981-35 900-79 437 121,30 Sisäiset palvelujen ostot -23 446-24 300-24 306 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 708-2 950-13 650 362,70 Vuokrat -1 425-1 000-1 000 Sisäiset vuokrat -34 037-34 036-41 920 23,20 TOIMINTAKULUT -529 020-544 664-610 031 12,00-618 527-627 184 TOIMINTAKATE -254 256-292 164-357 531 22,40-363 502-369 609 142

Rakennusvalvonta Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuivat voimakkaasti vuosien 2015-2017 aikana mm. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetusta (MRA) uudistettiin. Lisäksi rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia tuli vuosien 2016-2017 aikana rakennusmääräysten muuttamisesta asetusmuotoon. Muutostyö on käynnissä ja jatkuu edelleen vuoden 2018 aikana. Muutokset tarkoittavat, että rakennusvalvonnassa tarvitaan muutosten seurauksena yhä enemmän erityisalakohtaista osaamista. Tämän seurauksena oman henkilökunnan koulutukseen on edelleen panostettava. Muuttuvan lainsäädännön käytäntöön otto ja rakennushankkeen eri osapuolten tietojen ajan tasalle saattaminen vaatii neuvontaan ja arviointityöhön panostamista. Mm. korjausrakentamiseen liittyy uusia vaatimuksia. Korjausrakentamisen puolella ns. linjasaneerauksia on käynnistynyt kasvavana määränä. Rakennuskannan ikärakenteen huomioiden ne edelleen tulevat näkymään rakennusvalvonnan työnkuvassa. Erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta osoittautui aiempina vuosina tarpeelliseksi ratkaisuksi, jolla suurten kohteiden määräysten mukaisuus saatiin varmistettua. Vuoden 2016 ja 2017 aikana Kuopio ei tarjonnut palvelua resurssipulan vuoksi. Palvelun hankinnan mahdollisuudesta vuodelle 2018 tulee uudelleen neuvotella. Ostopalveluna aiemmin hankitut LVI-tarkastukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Viranomaistoiminnasta tulee neuvotella vuoden 2018 aikana kuntatasolla. Maakuntahallintoon liittyvän uudistuksen yhteydessä, nykyisen tiedon valossa, ovat rakennusvalvonnat säilymässä osana kunnan organisaatiota eikä alueellisia rakennusvalvontoja muodosteta valtiojohtoisesti. Hallituksen lopullisen esityksen pohjalta tulee tarkastella viranomaistoiminnan järjestämisen tarpeellisuutta. Rakennusvalvonnalle käsittelyyn saapuvat hakemuksen on jätetty tähän saakka paperisina hakemuksina. Vuoden 2018 aikana mahdollistetaan Lupapiste.fi palvelun kautta sähköisen hakemuksen jättäminen. Samalla hankitaan kyseisten lupien sähköisen arkistoinnin mahdollistava lisäosa ohjelmaan. Palvelun kautta hakemusten jättäminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumattomasti. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 5 5 5 5 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa Asiakaslähtöiset, laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut LVI-tarkastusten saattaminen viranomaistoiminnaksi Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin Lupapäätökset Sopimus Kuopion (alueellisen rakennusvalvonnan) kanssa viranomaistoiminnan aloittamisesta LVI-tarkastusten osalta Viranomaislautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä. Sopimus on tehty ja toiminta aloitettu Muutoksen haku ei muuta päätöstä (päätökset / muuttuneet päätökset) Päätökset (360 kpl) 143

VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Informatiiviset tunnusluvut Sähköisen asioinnin mahdollistaminen Lupapiste.fi on otettu käyttöön Asiakas voi jättää hakemuksen sähköisesti käsittelyyn Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lautakunnan muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - viranhaltijat 0/364 0/360 0/360 0/360 0/360 Lupapäätöksiä, kpl 364 360 360 360 360 Myönnetyt luvat, asuntoja 101 120 150 150 150 Asuntoja valmistunut 111 110 130 150 150 Nettomenot /asukas 2,47 3,4 6,3 6,34 6,39 Maksujen kattavuus menoista, % 82 67 60 59 59 Keskeiset talouden muutokset Menot Lupahakemusten sähköisen jättämisen mahdollistavan Lupapiste.fi käyttöönotto lisää kuluja ensimmäisen vuoden aikana... + 40 000 Rakennuslupainsinööri II palkka siirtyy kokonaan rakennusvalvonnan kuluihin 90% =>100%. Aiemmin rakennusvalvonta teki asuntotoimelle tarkastuksia ja rakennuslupainsinööri II palkasta 10 % osuus maksettiin asuntotoimen kautta. Nyt rakennuslupainsinööri II palkka siirtyy kokonaan rakennusvalvonnan kuluihin 90% =>100%, koska asuntotoimen katselmukset ovat vähentyneet tukipäätösten vähentymisen ja ARA:lle siirtymisen seurauksena... + 5 000 Tuloarviot ja määrärahat Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 242 700 207 500 207 500 0,00 209 575 211 671 TOIMINTAKULUT -296 830-308 992-345 070 11,70-349 442-353 888 TOIMINTAKATE -54 130-101 492-137 570 35,50-139 867-142 217 144

Ympäristönsuojelu Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ympäristönsuojelu -tulosalue vastaa eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen tehtävien hoitamisesta. Tulosalueen toiminnan painopisteenä on lakisääteisten lupa- ja valvontatehtävien hoitaminen. Laillisuusvalvonnan lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun edistäminen. Tähän liittyen vuosien tauon jälkeen kirkonkylän alueella jatketaan ilmanlaadun seurantaa yhteistyössä alueen toiminnanharjoittajien ja Kuopion kaupungin kanssa. Vesien sekä muun luonnon ja ympäristön tilaa pyritään parantamaan osallistumalla selvitysten tekemiseen ja valmistelemalla kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Informatiiviset tunnusluvut Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Maa-aineslupahakemukset, ympäristölupahakemukset sekä maa-aines- ja ympäristölupien yhteiskäsittelyhakemukset sekä rekisteröinti-ilmoitukset käsitellään joutuisasti Lupien valvonnan tehostaminen Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn kuluva aika Valvontaohjelmien mukaisten tarkastusten määrä Hakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi 100 % vuosittain valvontaohjelmiin sisällytetyistä tarkastuksista Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Hakemusten käsittelyaika keskimäärin (kk) Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten 2,3 3,5 3,5 3,5 3,5 käsittelyaika keskimäärin (kk) Valitusviranomaisen muuttamat velvoittavat päätökset ja lupapäätökset / velvoittavat päätökset ja käsitellyt luvat (kpl/kpl) - toimielin 0/18 0/10 0/10 0/10 0/10 - viranhaltijat 0/71 0/30 0/30 0/30 0/30 Keskeiset talouden muutokset Menot Viranomaislautakunnan kokousten sähköiset kokouskutsut ja esityslistat... + 3 700 Ilmanlaadun seurannan jatkaminen... + 17 000 (vrt. viranomaislautakunnan 18.8.2015 päätös 34) 145

Tuloarviot ja määrärahat Ympäristönsuojelu Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 32 063 45 000 45 000 0,00 45 450 45 905 TOIMINTAKULUT -232 189-235 672-264 961 12,40-269 084-273 296 TOIMINTAKATE -200 126-190 672-219 961 15,40-223 634-227 391 T E K N I S E N L A U T A K U N N A N J A O S T O 6.5.3 Yksityistieasiat Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen Toiminta-ajatus Yksityistiehallinnon tehtävänä on toimia yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena ja kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluehallinnon uudistukseen liittyvä yksityistielain uudistus etenee. Uusi yksityistielaki on eduskunnan käsittelyssä. Kuntien tielautakunnat toimivat tässä muodossaan luultavasti vuodet 2017 ja 2018. Maakuntauudistuksen viivästyessä myös yksityistielain voimaantulo saattaa vielä tästäkin viivästyä. Selvitysmies esittää, että tienpidon järjestämistapaa yksityisteillä tulisi joustavoittaa ja mahdollistaa myös uudenlaiset toimintamuodot. Valtion ja kuntien avustamasta tienpidosta olisi siirryttävä nykyistä selkeämmin tieosakkaiden ja muiden tienkäyttäjien maksamaan tienpitoon. Investointiavustukset olisivat kuitenkin edelleen tarpeen. Yksityistiet tulisi luokitella uudelleen yhteiskunnallisen merkityksen ja toiminnallisuuden perusteella. Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 314 km ja 170 tiekuntaa. Näistä liikenteellisesti merkittäviä (valtion avustuskelpoiset tiet) tiekuntia on 60 kpl, 200 km. Yksityistieverkon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö korostuu eri hankkeissa. Yksityistielain mukaisissa toimituksissa käsitellään mm. tiekuntien perustamisia ja yhdistämisiä ja valitusten ja erimielisyyksien ratkaisemisia. Vuosittain toimituksia tehdään noin 5 12 kpl. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta ja sisäinen valvonta on palvelualueella säännöllistä. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Yksityistiehallinto on osaltaan turvaamassa yksityisteiden tienpitoa. Tienpitoa, joka on yksityistielain mukaan hoidettava tieosakkaiden yhteiseen lukuun. Henkilöstö 0,2 henkilötyövuotta. 146

Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Yksityistieverkon ylläpito 2 3 ylläpitohanketta/ vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityisteillä Ylläpitohankkeet Hallinnon uudistus ja rahoitusratkaisut viivästyvät Tiekuntien perustaminen ja yhdistäminen 2 4 perustamis- ja yhdistämistoimitusta/vuosi Tiekuntien perustamisja yhdistämistoimitukset Perustamis- ja yhdistämistoimitukset siirtyvät 2018 vuoden jälkeen maanmittaustoimistolle ja ruuhkautuvat Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Avustetut yksityistiet, km 290 290 290 290 290 Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Yksityistieasiat -103 528-103 528 Tuloslaskelma YKSITYISTIEASIAT Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Myyntituotot 478 TOIMINTATUOTOT 478 Henkilöstökulut -10 728-10 841-10 595-2,30 Palvelujen ostot -925-2 543-2 505-1,50 Sisäiset palvelujen ostot -230-229 -228-0,40 Avustukset -89 596-89 840-89 840 Muut toimintakulut -360-360 TOIMINTAKULUT -101 839-103 453-103 528 0,10-105 257-107 025 TOIMINTAKATE -101 361-103 453-103 528 0,10-105 257-107 025 147

6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT T E K N I N E N L A U T A K U N T A 6.6.1 Toimitilojen ylläpito Sitovuus: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu Toiminta-ajatus Toimitilojen ylläpidon sitovuustaso on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö, joka tuottaa kiinteistöjen ylläpitotehtävät sekä toteuttaa kunnan toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulevina vuosina, kunnan kehittyessä ja väestön ikääntyessä, monenlainen kunnan palvelutuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa. Tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan vaadittavaan kuntoon ja lisääntyvä tilantarve tyydytettyä. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit oman investoinnin lisäksi tulevat väistämättä pohdittavaksi kiinteistöjen hankinnassa. Merkittäviä lisätilantarpeita on erityisesti varhaiskasvatuksen ja sivistyspalveluiden osalla. Myös sote- ja maakuntauudistus on syytä huomioida taloussuunnitelmavuosia suunniteltaessa. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toimintaa ja myös toimitiloja on jo jouduttu laittamaan käyttökieltoon ja hankkimaan väistötiloiksi viipaleita. Tästä aiheutuu jatkuvasti merkittäviä lisäkustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten muodossa, puhumattakaan henkilöstölle aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Valtaosa kouluista on jo saneerattu, mutta peruskorjaustarvetta on edessä useissa kouluissa, päiväkodeissa ja laajimpana peruskorjausta odottaa kunnantalo ja terveyskeskus. Kunta purkaa heikkokuntoisia tai vanhoja ja vähällä käytöllä olevista kiinteistöjä, jotka eivät ole oman palvelutuotannon kannalta välttämättömiä. Jatkuvasti vähentyviä resursseja voidaan kohdentaa välttämättömiin investointeihin, jotka kärsivät sisäilmaongelmista. Kiinteistöstrategian laadinta käynnistettiin vuoden 2012 puolella ja se on valmistunut alkukesästä 2017. Vuoden 2017 kesällä korjausvelkalaskelmaa (25,7 milj. ) tarkistettiin, jotta nähdään mihin suuntaan tilanne kehittyy (v. 2015 24,3 milj. ). Tulevina vuosina sisäilmaongelmiin pyritään paneutumaan kokonaisuuksia ajatellen, joten pienet korjaukset minimoidaan ja keskitytään kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Tämä aiheuttaa tietenkin korjausten viivästymisiä ja kohteiden priorisointeja, mutta varmistaa paremmat edellytykset kohteiden korjausten onnistumiselle ja pitkällä aikavälillä myös kustannus säästöjä. Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Suurimpina riskitekijöinä palvelutuotannossa on jatkuvat sisäilmaongelmat ja oman henkilöstön niukkuus. Tulevina vuosina on lukuisia suuria toimitilahankkeita, jotka pitävät kunnan investointibudjetin suurena. Tällä hetkellä investointitarve vuosina 2018-25 on ainakin 78 milj. euroa ja kiinteistöjen ylläpidoissa n. 300-400 000 / vuosi. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Lisäksi väistötilojen hankinnat rasittavat käyttötaloutta ja heikentävät palvelutuotannon laatua. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Toimitilahallinto tuottaa toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon palveluita vain kunnan omille palvelualueille. 148

Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 19 20 20 19 19 Vanhuuseläketapahtumat 2 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Aloitetaan käyttöönotto muutamissa kohteissa ESCO-hanke on käytössä Huoltokirjojen käyttöönotto Toteutetut energiakatselmukset ja energian kulutuksen raportointi Rakennusten käyttöja huoltotoiminta saadaan keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden myötä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä 342 334 326 800 329 575 329 575 329 575 Kiinteistöt m 3 vuokratut 13 100 13 100 13 100 13 100 13 100 Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimitilojen ylläpito -4 859 783 8 010 947 3 151 164 Keskeiset talouden muutokset Menot Henkilöstökulut (määrärahan leikkaus)... - 20 000 Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus)... - 78 950 Väistötilojen vuokrat (viipaleet)... + 591 000 Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus, mm. lämmitys, sähkö)... - 108 400 Toimitilojen ylläpito -tulosalueen talousarvio on alijäämäinen. Toimintatuotot laskevat (noin 150 000 euroa), kun sisäilmaongelmista kärsiviä toimitiloja ei voida käyttää eikä niistä saada vuokratuloja. Väistötilojen vuokrat kasvavat merkittävästi ja ylittävät jo miljoonan euron vuonna 2018. Poistot kasvavat noin 350 000. 149

Tuloslaskelma TOIMITILOJEN YLLÄPITO Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 468 105 262 200 261 000-0,50 Sisäiset toimintatuotot 8 098 255 8 088 599 7 932 814-1,90 Liikevaihto 8 566 359 8 350 799 8 193 814-1,90 8 275 752 8 358 510 Aineet, tavarat ja tarvikkeet -1 526 701-1 505 700-1 488 750-1,10 Palvelujen ostot -1 011 586-802 900-786 909-2,00 Sisäiset palvelujen ostot -157 400-148 313-144 854-2,30 Palvelujen ostot -1 168 987-951 213-931 763-2,00 Materiaalit ja palvelut -2 695 688-2 456 913-2 420 513-1,50-2 458 515-2 497 114 Palkat ja palkkiot -560 481-551 748-557 963 1,10 Henk.korv. ja muut korj.erät 30 474 Eläkekulut -122 082-107 721-105 959-1,60 Muut henkilösivukulut -31 794-24 114-16 522-31,50 Henkilöstökulut -683 883-683 583-680 444-0,50-691 127-701 978 Muut toimintakulut -656 778-801 500-1 392 500 73,70 Sisäiset muut toimintakulut -478 593-414 183-366 326-11,60 Muut toimintakulut -1 135 371-1 215 683-1 758 826 44,70-1 786 440-1 814 487 Poistot ja arvonalentumiset -2 423 843-2 135 585-2 491 462 16,70-2 471 872-2 416 995 LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 1 627 574 1 859 035 842 569-54,70 867 799 927 937 Rahoitustuotot ja kulut -1 845 137-2 119 703-2 170 000 2,40-2 170 000-2 170 000 YLI- / ALIJÄÄMÄ -217 562-260 668-1 327 431 409,20-1 302 201-1 242 063 150

6.6.2 Vesihuoltolaitos Sitovuustaso: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos toimi kunnassa laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä vuodesta 2002 alkaen. Vesilain muutoksen myötä se muutettiin kirjanpidolliseksi tasejatkuvuuden omaavaksi taseyksiköksi 1.1.2015 alkaen. Vesihuoltolaitos vastaa: riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa (myös Kuopion alueelta) valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään Aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen mukaiseen puhdistustasoon. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vesihuolto ei ole kuntalaisille pelkästään kuntakohtaista palvelua, vaan se on hyvää seudullista yhteistyötä. Naapurikuntien kanssa jatketaan yhteistyötä, joissa saavutetaan seudullisen yhteistyön tavoitteet. Puhdistamolietteiden ja biojätteiden toimitus sekä niiden Pohjois-Savon yhteinen seudullinen käsittely alkoi vuonna 2015 biokaasulaitoksessa Kuopiossa (palveluntuottaja Gasum Oy). Sopimuksen kesto 10 vuotta. Syksyllä 2016 syksyllä aloitettiin neuvottelut yhteistyön syventämiseksi Kuopion Vesi liikelaitoksen kanssa. Selvitykset on tehty, ja asia on menossa seuraavaksi päätöksentekoon. Laskutettavan käyttöveden ja jäteveden määrä on hieman kasvanut. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion Veden omistamien vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä. Vesihuoltolaitoksella on kolme varavoimakonetta, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa. JÄÄTYVÄ 2017 -valmiusharjoituksen perusteella vesihuoltolaitos tarvitsee lisää varavoimaa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tämän vuoksi vesihuoltolaitokselle hankitaan kaksi kiinteästi sijoitettavaa varavoimakonetta. Varavoimakoneen lisähankintaa ei pystytä taloustilanteen vuoksi esittämään lähivuosille. Vesihuoltolaitoksella on kolme varavoimakonetta, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja kaksi konetta, jotka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta häiriötilanteissa. Vesihuoltolaitoksen koko vesihuoltolaitosta koskevaa kunnossapitojärjestelmän toteutetaan Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä. JÄÄTYVÄ 2017 -valmiusharjoituksen perusteella vesihuoltolaitos tarvitsee lisää varavoimaa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi häiriö- ja poikkeustilanteissa. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen määrä on 4 % peruspääomasta. Taksoja eikä liittymismaksuja koroteta. 151

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kalkki, mistä tulee aika ajoin asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet, joka johtuu maantiesuolan käytöstä. Vesihuoltolaitoksen suurimmat riskit ovat veden saastuminen ja suuri jätevesivuoto, joista molemmista aiheutuu kuntalaisille merkittävää haittaa sekä pitkäkestoinen sähkökatko. Veden laadun seuranta on säännöllistä. Vesihuoltolaitoksen henkilökunta resurssien niukkuudesta huolimatta vastaavat vesihuoltolaitoksen toiminnasta siten, että se toimisi kaikissa olosuhteissa. Varautumista häiriötilanteisiin on tehty määrärahojen puitteissa. Seudullisesta yhteistyöstä olisi saavutettavissa lisäresursseja ja myös varautumisen parantumista. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie. Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Vesihuoltolaitos toteuttaa kunnan lakisääteistä peruspalvelua toimittaen kuntalaisille puhdasta vettä ja puhdistaen jätevettä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 5 4,5 4,5 4,5 4,5 Tavoitteet 2018 2020 ja toimenpiteet 2018 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Käyttöveden toimitusvarmuus VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Pitkäkestoiset toimintahäiriöt < 3 h Vuosittain seurattavat mittarit Toimintahäiriöt Riskiarvio Sähkökatko, veden saastumisepäily TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen minimointi Vesihuoltolaitoksen kunnossapitojärjestelmä Varavoimakoneen hankinta Informatiiviset tunnusluvut Asian valmistelu ja hankkeen suunnittelu Ei toimenpiteitä Vahinkojen määrä Varavoimakoneen lisähankinnat (1-2 kpl) Ei vahinkoja Toteutuksen valmiusaste Kunnossapitojärjestelmä on käytössä vuonna 2018 Lisähankinta vuonna 2019 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Laskutettava vesi (m 3 ) 910 368 900 000 900 000 900 000 900 000 Laskutettava jätevesi (m 3 ) 1 001 152 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,53 1,53 1,53 1,53 1,53 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 2,56 2,56 2,56 2,56 2,56 Tuloslaskelma 2018 Sisältää valtuustoon sitovana alla olevan tulosalueen Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Vesihuoltolaitos -1 388 749 3 767 875 2 379 126 152

Keskeiset talouden muutokset Tulot Toimintatuotot (vesi- ja liittymismaksut)... + 90 000 Menot Palveluiden ostot (määrärahan leikkaus)... - 22 630 Aineet, tavarat, tarvikkeet (määrärahan leikkaus)... - 5 650 Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOS Euroa Tilinpäätös 2016 2017 2018 Muutos % TS 2019 TS 2020 Vesi- ja jätevesimaksut 3 503 115 3 500 000 3 580 000 2,30 Sisäiset vesi- ja jätevesimaksut 98 838 102 346 96 875-5,30 Liikevaihto 3 601 953 3 602 346 3 676 875 2,10 3 713 644 3 750 780 Muut toimintatuotot 212 259 101 000 91 000-9,90 91 910 92 829 Aineet, tavarat ja tarvikkeet -448 900-386 200-388 650 0,60 Palvelujen ostot -507 790-455 820-443 130-2,80 Sisäiset palvelujen ostot -70 354-72 515-73 026 0,70 Palvelujen ostot -578 145-528 335-516 156-2,30 Materiaalit ja palvelut -1 027 044-914 535-904 806-1,10-919 011-933 440 Palkat ja palkkiot -401 197-360 664-385 242 6,80 Henk.korv ja muut korjauserät 2 573 Eläkekulut -83 249-72 431-73 534 1,50 Muut henkilösivukulut -20 409-14 533-10 478-27,90 Henkilöstökulut -502 282-447 628-469 254 4,80-476 621-484 104 Muut toimintakulut -14 440-2 500-2 500 0,00 Sisäiset vuokrat -38 262-38 261-12 189-68,10 Muut toimintakulut -52 702-40 761-14 689-64,00-14 920-15 154 Poistot ja arvonalentumiset -1 045 519-1 064 891-1 238 500 16,30-1 386 022-1 383 964 LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ 1 186 665 1 235 531 1 140 626-7,70 1 008 979 1 026 947 Rahoitustuotot ja -kulut -379 126-389 333-381 403-2,00-381 403-381 403 YLI-/ALIJÄÄMÄ 807 540 846 198 759 223-10,30 627 576 645 544 Tunnusluvut Kertynyt yli-/alijäämä, t 1 383 2 229 2 988 3 616 4 261 Kertynyt yli-/alijäämä on esitetty voimassa olevan talousarvion pohjalta 153

Vesihuoltolaitoksen investoinnit 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Puhtaan veden jakelun turvaaminen Vedentoimitusvarmuus on varmistettu ja häiriötilanteisiin on varauduttu Veden jakeluvarmuus Putkirikot, vedenjakelukapasiteetti, resurssit TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso VESIHUOLTOLAITOS Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen ja puhdistamon saneeraus Saneerauksen valmistuminen Aikataulu, määrärahat Jätevedenpuhdistamo on saneerattu vuoteen 2018 mennessä täyttäen uuden ympäristöluvan mukaiset vaatimukset VESIHUOLTOLAITOS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 V e s i l a i t o s Uusi vedenottamo (500 000 euron ylittävä hanke) Kulut -500 000-1 000 000 Netto -500 000-1 000 000 Muut vesilaitosinvestoinnit Kulut -411 356-340 000-440 000-345 000-955 000 Netto -411 356-340 000-440 000-345 000-955 000 Vesilaitos yhteensä Kulut -411 356-340 000-440 000-845 000-1 955 000 Netto -411 356-340 000-440 000-845 000-1 955 000 V i e m ä r i l a i t o s Jynkänniemi uusilupa+saneeraus (500 000 euron ylittävä hanke) Kulut -1 000 000-1 000 000 Netto -1 000 000-1 000 000 Jynkänniemi uusilupa+saneeraus (500 000 euron ylittävä hanke) Tuotot 200 000 200 000 Kulut -1 000 000-1 000 000 Netto -800 000-800 000 154

VESIHUOLTOLAITOS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Muut viemärilaitosinvestoinnit Tuotot 13 925 Kulut -675 138-760 000-735 000-720 000-840 000 Netto -661 213-760 000-735 000-720 000-840 000 Viemärilaitos yhteensä Tuotot 13 925 200 000 200 000 Kulut -675 138-2 760 000-2 735 000-720 000-840 000 Netto -661 213-2 560 000-2 535 000-720 000-840 000 VESIHUOLTOLAITOS Tuotot 13 925 200 000 200 000 Kulut -1 086 494-3 100 000-3 175 000-1 565 000-2 795 000 Netto -1 072 569-2 900 000-2 975 000-1 565 000-2 795 000 155

7 INVESTOINTIOSA Nettoinvestointien jakauma vuonna 2018 milj. euroa Vesihuoltolaitos; 2,975 Tietokoneohjelmistot; 0,189 Maa- ja vesialueet; 0,200 Koneet ja kalusto; 1, 502 Elinkeinoelämän kehittäminen; 0,500 Liikuntapaikat; 1,400 Kuntatekniikka; 2,170 Toimitilat; 1,885 Nettoinvestoinnit yhteensä 10,821 milj. euroa K U N N A N H A L L I TUS Kunnanhallituksen alaiset investoinnit liittyvät Atk-laitteistojen hankintaan, kone- ja kalustohankintoihin sekä elinkeinoelämän kehittämiseen. Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu Muut kunnanhallituksen alaiset investoinnit ovat vähäisiä ja liittyvät tukipalveluihin. 156

Hanketavoitteet 2018 2020 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla Raakamaareservi Kymmenen vuoden tarvetta vastaava Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankinnat Asennettujen uusien langattoman verkon Wlan-tukiasemien lukumäärä. Vanhan Wlan-teknologian sammuttaminen. Kaikki loput vanhat tukiasemat saadaan vaihdettua uusiin syyskuun 2018 loppuun mennessä. Tukiasemien kokonaismäärä tulee olemaan noin 300 350 tukiasemaa. Palvelinteknologian uusiminen Kunnan keskeiset palvelinlaitteet on uusittu ja käytössä oleva virtualisointiteknologia päivitetty vuoden 2018 loppuun mennessä. Käyttöönottoprojektit; käyttöoikeushallinta ja tulostuksenhallinta Palomuuriteknologian uusiminen Tulostuksenhallintajärjestelmä Kunnan palomuuriteknologia on kilpailutettu ja uusittu. Tulostuksenhallintajärjestelmä on otettu käyttöön koko organisaatiossa ja tarpeettomat oheistulostimet on kerätty työpisteistä pois heinäkuun 2018 loppuun mennessä. Ruokapalveluiden toiminta keittiöissä vastaa kohtuullisella tasolla toiminnan vaatimuksia Keittiöiden laitehankinnat toteutetaan suunnitellusti Käyttöoikeushallintajärjestelmä Vuorelan uuden päiväkodin palvelukeittiön laite- ja kalustohankinnat. Suininlahden koulun ruokasalin jakelulinjastot ja astioiden palautusjärjestelmä. Toivalan koulun keittiön biojätekylmiö. Keittiöiden Aromi -ohjelman tuotannonohjausjärjestelmä / myynnin osio. Käyttöoikeuksienhallintajärjestelmä on otettu käyttöön ja noin 10 20 liiketoimintajärjestelmän käyttöoikeuksia hallitaan järjestelmän avulla v. 2018 loppuun mennessä. Toiminta- ja palvelukyky säilyvät ennallaan 157

KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Elinkeinoelämän kehittäminen Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Rakennettavat tontit (kpl) Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan. Työn alle Lentokentän yritysalue ja Radantauksen täydennys. Informatiivinen numero-osa KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Uusinvestoinnit Investointimenot 37 306 448 000 545 000 500 000 500 000 Korvausinvestoinnit Investointimenot 94 196 210 000 275 000 200 000 85 000 Laajennusinvestoinnit Investointimenot 72 580 267 000 200 000 200 000 Investointitulot -135 173 KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut -23 000-17 000 Netto -23 000-17 000 MAA- JA VESIALUEET Tuotot 135 174 Kulut -72 580-200 000-200 000-200 000 Netto 62 593-200 000-200 000-200 000 KONEET JA KALUSTO Atk-laitteisto (200 000 euron ylittävä hanke) Kulut -240 000-290 000-200 000-85 000 Netto -240 000-290 000-200 000-85 000 Muut kone- ja kalustohankinnat Kulut -94 196-95 000-80 000 Netto -94 196-95 000-80 000 KONEET JA KALUSTO yhteensä Kulut -94 196-335 000-370 000-200 000-85 000 Netto -94 196-335 000-370 000-200 000-85 000 158

KUNNANHALLITUS TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 OSAKKEET JA OSUUDET Kulut -2 398 Netto -2 398 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kulut -34 907-300 000-500 000-500 000-500 000 Netto -34 907-300 000-500 000-500 000-500 000 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Tuotot 135 174 Kulut -204 082-658 000-1 087 000-900 000-785 000 Netto -68 909-658 000-1 087 000-900 000-785 000 S I V I S T Y S L A U T A K U N T A Sivistyslautakunnan hanketavoitteet 2018 2020 VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit Riskiarvio Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympäristöjen uudistaminen Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimivilla ja laadukkailla kasvuja oppimisympäristöillä Uudistetut ja rakennetut kasvu- ja oppimisympäristöt Heikko investointikyky viivästyttää hankkeita. Kasvu- ja oppimisympäristöjen toiminnallisuudesta joudutaan tinkimään niukkenevilla voimavaroilla. Riittävät liikuntatilat / Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Liikuntapaikkaverkosto vastaa seuratoiminnan ja omaehtoisen liikunnan tarpeita. Liikuntapaikkahankkeiden toteutuminen Harrastustoiminnan väheneminen riittämättömien liikuntatilojen seurauksena Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympäristöt. Vähintään yksi hanke / vuosi. 159

SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1/vuosi Kuntoratojen valojen uusiminen osana energiansäästöohjelmaa Ahmon urheilukentän peruskorjaus Mantun pesäpallokentän hiekkatekonurmen uusiminen sekä puku- ja pesutilakysymyksen ratkaiseminen Vuorelan sekä kirkonkylän nuorisotilan kalustaminen Vuorelan väliaikaisen kirjastotilan kalustaminen Informatiivinen numero-osa Suininlahden koulun opetusvälineiden ja kaluston uudistaminen Koulujen ja päiväkotien väistötila-/viipalerakennusten kalustaminen ja irtaimiston hankinta Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen Kuuslahden koulun lähiliikunta-alueen käynnistyminen Vuonna 2018 ei toimenpiteitä Ahmon urheilukenttähankkeen vuoksi Peruskorjaus valmistuu 08/2018 Hiekkatekonurmi uusitaan. Selvitetään/toteutetaan puku- ja pesutilaratkaisu omana hankkeenaan. Hankinnat Hankinnat Hankinnat Toteutuneet hankkeet Toteutunut hanke Toteutunut hanke Toteutuneet hankkeet Suininlahden koulun opetusvälineistön ja kalusteiden uudistaminen on valmis Hanke valmis Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston uudistaminen on tehty Hankesuunnitelma valmistuu 2018 Hanke valmis Hanke valmis Hankkeet valmiita Kalusteiden hankinta Hankinnat Vuorelan ja kirkonkylän nuorisotilojen kalustaminen on valmis Kalusteiden ja uuden Hankinnat Hanke valmis kirjastoaineiston hankinta SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Uusinvestoinnit Investointimenot 201 343 180 000 560 000 465 000 200 000 Rahoitusosuudet -21 000-18 000-55 000-50 000 Korvausinvestoinnit Investointimenot 406 019 455 000 2 152 000 455 000 600 000 Rahoitusosuudet -a300 000-182 000 SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut -20 000 Netto -20 000 160

SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 LIIKUNTAPAIKAT Ahmon urheilukentän peruskorjaus (200 000 euron ylittävä hanke) Tuotot 300 000 150 000 Kulut -250 000-1 400 000 Netto 50 000-1 250 000 Lähiliikuntapaikat (200 000 euron ylittävä hanke) Tuotot 18 000 55 000 50 000 Kulut -30 000-40 000-240 000-200 000 Netto -30 000-22 000-185 000-150 000 Muut liikuntapaikkahankkeet Tuotot 21 000 32 000 Kulut -265 220-125 000-160 000-115 000-120 000 Netto -244 220-125 000-128 000-115 000-120 000 LIIKUNTAPAIKAT yhteensä Tuotot 21 000 300 000 200 000 55 000 50 000 Kulut -265 220-405 000-1 600 000-355 000-320 000 Netto -244 220-105 000-1 400 000-300 000-270 000 KONEET JA KALUSTO Opetuspalvelut Vuorelan koulun kalustaminen (200 000 euron ylittävä hanke) Kulut -300 000 Netto -300 000 Varhaiskasvatus Vuorelan päiväkodin kalusto (200 000 euron ylittävä hanke) Kulut -340 000 Netto -340 000 Muut kone- ja kalustoinvestoinnit Kulut -342 142-210 000-772 000-565 000-180 000 Netto -342 142-210 000-772 000-565 000-180 000 KONEET JA KALUSTO yhteensä Kulut -342 142-210 000-1 112 000-565 000-480 000 Netto -342 142-210 000-1 112 000-565 000-480 000 SIVISTYSLAUTAKUNTA yhteensä Tuotot 21 000 300 000 200 000 55 000 50 000 Kulut -607 362-635 000-2 712 000-920 000-800 000 Netto -586 362-335 000-2 512 000-865 000-750 000 161

T E K N I N E N L A U T A K U N T A Toimitilat Siilinjärven kunnan toimitilainvestoinnit aikavälillä 2018 2025 on arvioitu olevan noin 85 milj. euroa. Suunnitelmakauden rakennuskohteet esitetään toteutettavaksi seuraavasti: Rahoitusmalli ja rakennuskohteet Laajuus m 2 Kokonaiskustannukset 1 000 euroa Toteutusaikataulu LEASINGRAHOITUS Toivalan uusi päiväkoti 800 1 800 2018 2019 Ahmon koulun A-osan uudisrakennus 2 700 6 750 2018 2019 Vuorelan koulun uudisrakennus 3 000 7 500 2019 2020 Siilinlahden koulu 6 200 9 000 2020 2022 Päivärinteen koulu 1 400 3 500 2020 2021 Päivärinteen uusi päiväkoti 3 200 8 000 2020 2021 Kustannukset yhteensä 35 550 VUOKRAUS Kuuslahden koulu (kunta) 950 2 500 2018 2019 Terveyskeskus (Maku vuokraa) 5 450 15 000 2020 2022 Kustannukset yhteensä 17 500 Suurimmat investointikohteet ovat pääasiassa 1980-luvulla rakennetut koulut ja päiväkodit sekä terveyskeskus, kunnantalo ja kirjasto. Kaikki nämä kohteet ovat peruskorjauksen tarpeessa ja useat näistä joudutaan myös korkeiden korjauskustannusten vuoksi purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Kaikista näistä kohteista saadaan selvitykset vasta sitten, kun korjaussuunnitelmat käynnistetään. Kunnanhallituksen päätös 11.9.2017 155 rahoitusleasingin käyttöönotosta tulee helpottamaan kunnan investointiohjelmaa, mutta tuo paineen käyttötalouden puolelle leasing-maksuina. Leasing-maksuja aletaan maksaa maksuohjelman mukaisesti, kun rakennus on valmis. Vuoden 2018 aikana käynnistyy Kuuslahden koulun uudisrakennushanke, joka toteutetaan vuokrakohteena kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Rahoitusleasingilla toteutettavaksi v. 2018 esitetään Ahmon koulu A-osan uudisrakennusta sekä Toivalan päiväkodin uudisrakennusta. Lisäksi esitetään Vuorelan koulun vanhan osan peruskorjausta tai uudisrakennusta v. 2019 ja v. 2020 Siilinlahden koulu peruskorjausta ja uutta Päivärinteen päiväkotia. Rahoitustarve näille hankkeille on reilut 36 milj. euroa. Vuokrakohteena on tarkoitus toteuttaa uusi paloasema ja terveyskeskuksen peruskorjaus tai uudisrakennus. Maa- ja vesirakenteet Katujen saneeraus- ja alueiden laajennustöitä jatketaan talousarviovuonna 2018 Pyöreälahdessa, Pyylammella, Räisälässä, Keskuskorttelissa, Simonsalossa, Panninniemessä ja Ahmolla. Kohteiden kustannukset ovat yhteensä noin 3,2 milj. euroa, jotka jakautuvat seuraavasti: Kadut (sis. maanrakenteet, liikennemerkit, kiveykset ym.) n. 45 % viemäriverkostot n. 22 % vesijohtoverkostot n. 10 % päällysteet n. 12 % valaistus n. 6 % viimeistely- ja vihertyöt n. 5 % 162

Vuonna 2018 jatketaan Jynkänniemen jätevesipuhdistamon saneerausta tavoitteena valmistuminen ja uuden ympäristöluvan mukainen puhdistustaso, kustannusarvio 2 milj. euroa (kustannusarvio yht. 4 milj. euroa). Hanketavoitteet 2018 2020 Suunnittelukauden tavoite 2018 2020 Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen Puhtaan veden jakelun turvaaminen VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET Tavoitetaso Uudet asemakaavaalueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyyden paraneminen vanhoilla alueilla Vedentoimitusvarmuus on varmistettu ja häiriötilanteisiin on varauduttu Vuosittain seurattavat mittarit Pyöreälahti Taivallahti Vuosittaiset infrastruktuurin saneeraukset Veden jakeluvarmuus Riskiarvio Määräraha Määräraha Putkirikot, vedenjakelukapasiteetti, resurssit TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Mittari Tavoitetaso TOIMITILAINVESTOINNIT Ahmon koulun A-osan uudisrakennus Rakentaminen käynnistyy Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat Uusi rakennus käytössä 12/2019 Vuorelan koulu (vanha osa): saneeraus tai uudisrakennus Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Suunnittelu käynnissä Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan Käyttöönoton valmiusaste, määrärahat Määrärahat Uusi rakennus käytössä 12/2020 Ei kustannusylityksiä MAA- JA VESIRAKENTEET Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Määrärahojen puitteissa n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Vanhojen asemakaava-alueiden saneeraukset Määrärahojen puitteissa n toteutuminen ja budjetissa pysyminen Työohjelma toteutetaan suunnitellusti 163

Informatiivinen numero-osa TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Uusinvestoinnit Investointimenot 2 793 705 4 090 000 1 130 000 740 000 1 500 000 Korvausinvestoinnit Investointimenot 3 176 455 4 440 000 5 585 000 2 680 000 2 365 000 Investointitulot -177 562 Rahoitusosuudet -13 925-200 000-200 000 Laajennusinvestoinnit Investointimenot 1 288 361 980 000 805 000 1 025 000 1 595 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 RAKENNUKSET / TOIMITILAT Tuotot 177 562 Kulut -4 528 267-4 630 000-1 885 000-290 000-50 000 Netto -4 350 704-4 630 000-1 885 000-290 000-50 000 Toteutetaan hankesuunnitelmien mukaan - vesikaton kunnostuksia, - Ahmon koulun salilattian uusinta, - lisä- ja väistötilojen hankintaa, - Etelä-Siilinjärven päiväkodin ja nuorisotilan loppuerien (15 %) maksaminen, - aurinko- ja geoenergian käyttöönottamista kunnan omiin kiinteistökohteisiin. 164

MAA- JA VESIRAKENTEET SEKÄ VESIHUOLTO Asuntoalueiden kuntatekniikan ja vesihuoltolaitoksen investoinnit asuntoalueittain = Valtuuston sitovuustaso, asuntoalueen 500 000 euroa ylittävät hankkeet Ryhmä ASUNTOALUE TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 6410 Kadut Ahmo -140 000 6430 Kestopäällystys " -40 000-40 000 6440 Valaistus " -15 000 7510 Vedenjakelu " -30 000 7620 Viemäriverkosto " -80 000 Yhteensä AHMO -305 000-40 000 6470 Yhteensä KASURILA -50 000 6410 Kadut Keskuskortteli -270 000-550 000 6430 Kestopäällystys " -100 000-100 000 6440 Valaistus " -20 000-20 000 6470 Puistot ja torit " -275 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -10 000-10 000 7620 Viemäriverkosto " -30 000-30 000 Yhteensä KESKUSKORTTELI -430 000-710 000-275 000 6410 Kadut Metsäkoulu -420 000-375 000 6420 Kevyenliikenteenväylät " -50 000-50 000 6430 Kestopäällystys " -25 000-80 000-80 000-50 000 6440 Valaistus " -50 000-50 000 6480 Leikkipaikat " -60 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -65 000-50 000 7620 Viemäriverkosto " -90 000-120 000 7660 Viemärilaitosrakennukset " -80 000 Yhteensä METSÄKOULU -105 000-755 000-190 000-645 000 6410 Kadut Mäntyrinne -125 000 6430 Kestopäällystys " -20 000-20 000 6440 Valaistus " -30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -30 000-30 000 7530 Vesilaitosrak./-rakenn. " -30 000 7540 Vesilaitos koneet ja laitt. " -30 000 7620 Viemäriverkosto " -70 000 7650 Viemärilaitosrakennukset " -40 000 Yhteensä MÄNTYRINNE -315 000-110 000 6410 Kadut Panninniemi -130 000 6430 Kestopäällystys " -60 000-40 000-60 000 6440 Valaistus " -30 000 6480 Leikkipaikat " -50 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -30 000 7620 Viemäriverkosto " -40 000 7650 Viemärilaitosrakennukset " Yhteensä PANNINNIEMI -340 000-40 000-60 000 165

Ryhmä ASUNTOALUE TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 6410 Kadut Pyylampi -200 000-200 000-200 000 6430 Kestopäällystys " -40 000-40 000 6440 Valaistus " -30 000-30 000-30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -45 000-45 000-45 000 7620 Viemäriverkosto " -80 000-80 000-80 000 Yhteensä PYYLAMPI -355 000-395 000-395 000 6410 Kadut Taivallahti -250 000-250 000 6420 Kevyenliikenteenväylät " -70 000 6430 Kestopäällystys " -100 000 6440 Valaistus " -60 000-60 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -100 000-100 000 7620 Viemäriverkosto " -250 000-200 000 Yhteensä TAIVALLAHTI -660 000-780 000 6410 Kadut Radantaus -200 000 6430 Kestopäällystys " -20 000 6440 Valaistus " -20 000 7510 Vedenjakelu " -10 000-60 000 7620 Viemäriverkosto " -30 000-75 000 Yhteensä RADANTAUS -260 000-75 000-20 000-60 000 6410 Kadut Rissala (Vuorela 3) -220 000 6430 Kestopäällystys " -60 000-125 000 6440 Valaistus " -30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -60 000 7620 Viemäriverkosto " -50 000 Yhteensä RISSALA (Vuorela 3) -420 000-125 000 6410 Kadut Räisälä -200 000-200 000 6430 Kestopäällystys " -60 000-60 000-60 000-25 000 6440 Valaistus " -50 000-20 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -50 000-50 000 7620 Viemäriverkosto Netto -90 000-90 000 Yhteensä RÄISÄLÄ -450 000-420 000-60 000-25 000 6410 Kadut Simonsalo -250 000-250 000-250 000 6430 Kestopäällystys " -80 000-80 000 6440 Valaistus " -30 000-40 000-40 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -50 000-50 000-50 000 7620 Viemäriverkosto -80 000-80 000-80 000 Yhteensä SIMONSALO -410 000-500 000-500 000 6410 Kadut Sulkavanniitty -250 000 6440 Valaistus " -40 000 7510 Vedenjakelu " -50 000 7620 Viemäriverkosto " -80 000 Yhteensä SULKAVANNIITTY -420 000 166

ASUNTOALUE TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 6410 Kadut Vanha Pappila -250 000 6420 Kevyenliikenteenväylät " -120 000 6440 Valaistus " -30 000 7510 Vedenjakeluverkosto " -40 000 7620 Viemäriverkosto " -50 000 Yhteensä VANHA PAPPILA -370 000-120 000 ASUNTOALUEISIIN KOHDISTETUT NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 195 000-2 685 000-3 090 000-3 220 000 VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT Uudet liittymät Vedenjakeluverkosto -30 000-30 000-30 000-30 000 PP ja sulkujen saaneer. " -30 000-30 000-30 000-30 000 Toiminta-aluevelvoite " -40 000-20 000-40 000-40 000 Yhteensä Vedenjakeluverkosto -100 000-80 000-100 000-100 000 Toivala/pumppuasema Vesilaitosrak. /rakennelmat -30 000 Uusi vedenottamo " -500 000-1 000 000 Yhteensä Vesilaitosrak./rakennelmat -30 000-500 000-1 000 000 Uusi vedenottamo Vesilaitos, koneet ja laitteet -500 000 Jälän saneeraus " -50 000 Yhteensä Vesilaitos, koneet ja laitt. -50 000-500 000 Uudet liittymät Viemäriverkosto -30 000-30 000-30 000-30 000 Toiminta-aluevelvoite " -200 000-210 000-200 000-250 000 Yhteensä Viemäriverkosto -230 000-240 000-230 000-280 000 Toiminta-aluevelvoite Viemärilaitosrak./-rakenn. -25 000-25 000 Jynkänniemi uusilupa+san " -1 000 000-1 000 000 Yhteensä Viemärilaitosrak./-rakenn. -1 025 000-1 025 000 Toiminta-aluevelvoite Viemärilaitos, koneet ja laitt. -25 000-25 000 Jynkänniemi uusilupa+san " -800 000-800 000 Yhteensä Viemärilaitos,koneet ja lait -825 000-825 000 VESIHUOLTOLAITOS -2 210 000-2 220 000-830 000-1 880 000 KONEET JA KALUSTO -25 000-20 000 KOHDENTAMATTOMAT INVESTOINNIT -250 000-240 000-235 000-310 000 KUNTATEKNIIKAN JA VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ -4 680 000-5 165 000-4 155 000-5 410 000 167

TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kadut Kulut -1 116 532-1 065 000-1 390 000-1 550 000-1 375 000 Netto -1 116 532-1 065 000-1 390 000-1 550 000-1 375 000 Uusia katuja rakennetaan Pyöreälahdessa. Vanhoja saneerataan Pyylammella, Räisälässä, Keskuskorttelissa ja Simonsalossa. Kevyen liikenteen väylät Kulut Netto -50 000-175 000-190 000-50 000-175 000-190 000 Vanhan Metsäkoulun alueen ja Pyöreälahden välille rakennetaan kevyenliikenteenväylä. Kestopäällystys Kulut -265 068-315 000-390 000-490 000-345 000 Netto -265 068-315 000-390 000-490 000-345 000 Katuja päällystetään Räisälässä, Panninniemessä, Ahmolla ja keskuskorttelissa. Valaistus Kulut -74 455-205 000-180 000-180 000-220 000 Netto -74 455-205 000-180 000-180 000-220 000 Uutta valaistusta rakennetaan Pyöreälahdessa. Vanhoja saneerataan keskuskorttelissa, Räisälässä, Pyylammella ja Simonsalossa. Katokset ym. rakennukset ja laitteet Kulut -8 270-20 000-20 000-45 000-120 000 Netto -8 270-20 000-20 000-45 000-120 000 Toteutetaan pieniä liikenneturvallisuushankkeita. Puistot, torit ja muut maarakenn. Kulut -13 483-20 000-50 000-275 000 Netto -13 483-20 000-50 000-275 000 Valmistellaan uuden maankaatopaikan käyttöönottoa. Leikkipaikat Kulut -91 899-100 000-60 000-120 000-60 000 Netto -91 899-100 000-60 000-120 000-60 000 Saneerataan Rouskupolun leikkikenttä Simpassa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kulut -29 938-30 000-30 000-30 000-30 000 Netto -29 938-30 000-30 000-30 000-30 000 MAA- JA VESIRAKENTEET Kulut -1 599 646-1 755 000-2 170 000-2 590 000-2 615 000 Netto -1 599 646-1 755 000-2 170 000-2 590 000-2 615 000 168

TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 KONEET JA KALUSTO Kulut -44 115-25 000-20 000 Netto -44 115-25 000-20 000 VESIHUOLTOLAITOS Tuotot 13 925 200 000 200 000 Kulut -1 086 494-3 100 000-3 175 000-1 565 000-2 795 000 Netto -1 072 569-2 900 000-2 975 000-1 565 000-2 795 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tuotot 191 487 200 000 200 000 Kulut -7 258 521-9 510 000-7 250 000-4 445 000-5 460 000 Netto -7 067 034-9 310 000-7 050 000-4 445 000-5 460 000 169

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen sote-irtaimen hankinnasta ja laitehallinnoinnista 11.9.2017 157. Päätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden hankinta vuosina 2018 2019 toteutetaan vuokraamalla: VUOKRAUS 2018 1 000 2019 1 000 2020 1 000 Suun ja terveydenhuollon yksikkö (1 yksikkö/vuosi) 30 30 30 Kustannukset hankinta-ajankohdasta alkaen käyttötalouteen 3 9 15 Mummon kammarin kalusto 220 Kustannukset hankinta-ajankohdasta alkaen käyttötalouteen Ortopantomografialaite Kustannukset hankinta-ajankohdasta alkaen käyttötalouteen 20 40 40 45 5 9 9 Hanketavoitteet 2018 209 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tavoitteet 2018 2020 Toimenpiteet 2018 Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluissa toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen Terveydenhuollon Effica-tietojärjestelmäsovelluksen muutokset Informatiivinen numero-osa Uusinvestoinnit RAI-järjestelmän käyttöönottoa jatketaan ja laajennetaan Lifecare 1.0. työpöytä (sisältää lääkityksen). Käyttöönotto tehtävä ennen muita Effican sovellusosia. earkisto Suunterveydenhuolto, potilastiedon arkiston tietosisällön laajennus earkisto II vaihe (UNA), potilastiedon arkisto RAI-järjestelmän Efficayhteys. Käyttöönotto loppuvuodesta 2018. Tuotannon käyttöönotto maaliskuussa 2018 Käyttöönotto syyskuulla Käyttöönotto loppuvuodesta 2018 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investointimenot 150 328 159 393 62 710 117 100 Korvausinvestoinnit Investointimenot 32 076 25 000 151 550 35 000 Laajennusinvestoinnit Investointimenot 31 734 20 000 20 740 170

SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kulut -108 717-159 383-172 290-97 710-117 100 Netto -108 717-159 383-172 290-97 710-117 100 KONEET JA KALUSTO Kulut -105 421-45 000 Netto -105 421-45 000 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kulut -214 138-204 383-172 290-97 710-117 100 Netto -214 138-204 383-172 290-97 710-117 100 KOKO KUNTA yhteensä Tuotot 347 661 500 000 400 000 55 000 50 000 Kulut -8 284 104-11 007 383-11 221 290-6 362 710-7 162 100 Netto -7 936 443-10 507 383-10 821 290-6 307 710-7 112 100 171

Asuntoalueiden käyttöönotto 2017 2020 Alue Koko alue 2017 2018 2019 2020 KESKUSTA 151 21 50 40 40 kerrostaloasuntoja 121 21 50 25 25 rivitaloasuntoja 30 15 15 omakotiasuntoja HARJAMÄKI 22 22 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 20 20 omakotiasuntoja 2 2 LEPPÄKAARRE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja TAIVALLAHTI 55 20 35 kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja 40 20 20 omakotiasuntoja 15 PÄIVÄRINNE kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PANNINNIEMI 40 15 10 10 5 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 40 15 10 10 5 SIMONSALO kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja KASURILA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PYÖREÄLAHTI 145 20 45 40 40 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 65 25 20 20 omakotiasuntoja 80 20 20 20 20 VUORELA 68 18 25 25 kerrostaloasuntoja 68 18 25 25 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja YHTEENSÄ 481 96 105 135 145 kerrostaloasuntoja 189 39 50 50 50 rivitaloasuntoja 155 20 25 55 55 omakotiasuntoja 137 37 30 30 40 172

174

Kuntaorganisaatio 175