Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
Opetussuunnitelmaan liittyvät tiedot OPH:n määräykset Hyväksytty koulutuslautakunnan jaostossa Astuu voimaan Milloin opintonsa aloittaneita koskee Korvaa opetussuunnitelmat, jotka on hyväksytty koulutuslautakunnan jaostossa Näyttösuunnitelmia koskeva osuus hyväksytty ammattiosaamisen näyttötoimikunnassa Yhteiseen osaan liittyvät muut asiakirjat Pvm, diaarinumero tai pykälä Voimassa olevat OPH:n määräykset tutkintojen ja koulutusten perusteista / Opetussuunnitelman yhteisen osan laadinta 22.5.2012, 12 1.8.2012 1.8.2012 sekä aiemmin opintonsa aloittaneita soveltuvin osin Opetussuunnitelman yhteinen osa 28.4.2009 Erityisopetuksen suunnitelma 18.8.2009 Opinto-ohjauksen suunnitelma 17.4.2007 Opiskelijahuollon suunnitelma 4.10.2005 24.5.2012, 6 luku Ammattiosaamisen näytöt arviointimenetelmänä Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää lisäksi seuraavat erikseen hyväksytettävät asiakirjat: Opiskelijan hyvinvoinnin toimintamallit Strategiat Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 2 Vaasan ammattiopisto
Sisältö 1. JOHDANTO... 7 2. KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA... 8 2.1. Missio... 8 2.2. Visio... 8 2.3. Arvot... 8 2.4. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus... 9 2.5. Kestävä kehitys... 9 2.6. Kansainvälisyys...10 2.7. Elinikäisen oppimisen avaintaidot...10 3. PEDAGOGINEN VIITEKEHYS...11 3.1. Aktiivisuuspedagogiikka...11 3.1.1. Opiskelijan rooli...11 3.1.2. Opettaja pedagogisena johtajana...12 3.1.3. Tieto- ja oppimiskäsitys...12 3.2. Oppimis- ja opetusmenetelmät...12 4. YHTEISTYÖTAHOT...15 4.1. Verkostoyhteistyö...15 4.2. Nivelvaiheet...15 4.3. Hakijoiden perehdyttäminen ammatilliseen koulutukseen...16 4.4 Kodin ja ammattiopiston yhteistyö...16 4.4.1. Vanhempain neuvottelukunta... 17 4.5. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen... 17 5. KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...18 5.1. Opetussuunnitelmien laadinta ja hyväksyntä...18 5.2. Koulutuksiin hakeutuminen ja niistä tiedottaminen...18 5.3. Koulutuksen opetusjärjestelyt...19 5.4. Koulutuksen toteutustavat...19 5.5. Ammatilliset perustutkinnot...20 5.5.1. Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat...21 5.5.2. Maahanmuuttajien opetus ammatillisissa perustutkinnoissa...21 5.6. Ammatilliseen peruskoulutuksen valmentavat ja valmistavat koulutukset... 22 5.6.1. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti)... 23 5.6.2. Kotitalousopetus... 23 5.6.3. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus... 23 5.6.4. Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa...24 Vaasan ammattiopisto 3 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
5.7. Valinnaisten opintojen tarjonta...24 5.7.1. Perustutkinnot...24 5.7.2. Valmentavat ja valmistavat koulutukset... 27 6. TYÖSSÄOPPIMINEN...27 6.1. Ammatilliset perustutkinnot... 27 6.1.1. Yleistä... 27 6.1.2. Laajennettu työssäoppiminen...28 6.1.3. Työssäoppimisjakso ulkomailla...28 6.2. Valmentavat ja valmistavat koulutukset...29 6.3. Sopimukset, täyttöohjeet ja arkistointi...29 6.4. Työturvallisuus, työsuojelu ja terveydenhuolto...30 6.5. Osapuolten tehtävät ja vastuut...31 6.6. Yhteydenpito ja seuranta... 32 7. OPINTO-OHJAUS...33 7.1. Opinto-ohjauksen toimijat... 33 7.2. Opinto-ohjauksen järjestäminen ja määrä...34 7.3. Ohjaus työelämään ja jatko-opintoihin...34 8. OPISKELIJAHUOLTO...35 8.1 Opiskelijahuollon toimijat ja toimintatavat... 35 8.2. Opiskelijahuoltoryhmät...36 8.3. Kurinpidollinen toimikunta...36 8.4. Kuraattorit...36 9. OPISKELIJAN TUKEMINEN... 36 9.1 Opiskelijan osallistumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy...36 10. ERITYISOPETUS... 39 10.1. Erityisopetuksen toimijat ja toimintatavat...39 10.2. Erityisopiskelijaksi määrittäminen... 40 10.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)...41 10.4. Mukautetut tavoitteet...41 10.5. Oppimisvaikeuksien huomioiminen opetuksessa...42 10.6. Erityisopetuksen opetusjärjestelyt...42 11. HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS)... 43 12. OPISKELIJAN ARVIOINTI... 45 12.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet...45 12.2 Arvioinnista tiedottaminen...45 12.3. Osaamisen tunnistaminen... 46 12.4. Osaamisen tunnustaminen... 46 12.5. Oppimisen ja osaamisen arviointi... 48 12.5.1. Oppimisen arviointi... 49 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 4 Vaasan ammattiopisto
12.5.2. Osaamisen arviointi...50 12.5.3. Arviointimenetelmät...50 12.5.4. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit...51 12.6. Arvosanasta päättäminen... 53 12.7. Arviointiaineiston tallentaminen ja säilyttäminen... 53 12.8. Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen... 53 12.9. Arvioinnin oikaiseminen... 53 12.10 Arviointi erityisopetuksessa...54 12.11 Maahanmuuttajien arviointi... 55 12.11.1. Äidinkielen arviointi... 55 12.11.2. Toisen kotimaisen kielen arviointi... 55 12.12. Ammattiosaamisen näytöt arviointimenetelmänä... 55 12.12.1. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin toteuttaminen... 57 12.12.2. Arviointiin osallistuvien vastuut ja tehtävät...59 12.12.3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen ammattiosaamisen näytöissä... 60 12.12.3. Opiskelijan itsearviointi...61 12.12.4. Ammattiosaamisen näytön täydentäminen...61 12.12.5. Ammattiosaamisen näytön vaikutus päättötodistuksen tutkinnon osan arvosanaan...61 12.12.6. Ammattiosaamisen näytön arvosanan korottaminen ja uusiminen...63 12.13. Todistukset...63 12.13.1. Perustutkintojen tutkintotodistus...63 12.13.2. Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista...65 12.13.3. Erotodistus...65 12.13.4. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite... 66 12.13.5. Valmentavat ja valmistavat koulutukset... 66 13. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 66 14. ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA...67 15. Liite 1: Käsitteistöä...67 Tekstissä esiintyy seuraavia lyhenteitä: AMK = Ammattikorkeakoulu HOJKS = Opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOPS = Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma OPH = Opetushallitus OPS = Opetussuunnitelma OV = Opintoviikko VAO = Vaasan ammattiopisto, oppilaitos, joka toteuttaa koulutuksen Vaasan ammattiopisto 5 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 6 Vaasan ammattiopisto
1. JOHDANTO Opetussuunnitelmat koostuvat kolmesta osasta: opetussuunnitelman yhteinen osa, joka on Vaasan ammattiopiston kaikille koulutuksille yhteinen tutkinto- tai koulutuskohtainen osa; jokaiselle tutkinnolle ja koulutukselle on oma suunnitelmansa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS); jokaisen opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa (kaikille koulutuksille yhteinen) Tutkinto- tai koulutuskohtainen opetussuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) (opiskelijan suunnitelma) Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää kaikkia Vaasan ammattiopiston koulutuksia koskevat linjaukset ja määräykset. Opetussuunnitelman yhteisen osan linjaukset ja menetelmät pohjautuvat Vaasan ammattiopiston hyväksyttyihin strategioihin. Yhteistä osaa tukee Opiskelijan hyvinvoinnin toimintamallit käsikirja, joka sisältää mm. toimintamalleja, toimintaohjeita, lomakkeita ja työkaluja. Opiskelijoita varten yhteisen osan asiat on koottu tiivistettynä opiskelijan opinto-oppaaseen. Tutkinto- tai koulutuskohtaisessa opetussuunnitelmassa on kuvattuna ne asiat, jotka koskevat juuri sitä koulutusta, jota opiskellaan. Opetussuunnitelmat perustuvat aina opetushallituksen määräykseen koulutuksen tai tutkinnon perusteista. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sisältää suunnitelmat opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien ja valintojen pohjalta. Suunnitelmaa päivitetään koko koulutuksen ajan. Ks. tarkemmin luku Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tämä on opetussuunnitelman yhteinen osa. Yhteinen osa sisältää linjaukset siitä, miten tutkinnon tai koulutuksen suorittaminen ja opiskelu Vaasan ammattiopistossa tapahtuu. Yhteinen osa koskee kaikkia koulutuksia soveltuvin osin. Vaasan ammattiopisto 7 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
2. KESKEISET ARVOT JA TOIMINNAN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Missio Vaasan ammattiopisto on alansa edelläkävijä. Se on kaksikielinen oppilaitos, missä opetusta annetaan suomen- ja ruotsinkielellä ja lisäksi myös englanninkielellä. Vaasan ammattiopiston tehtävänä on turvata alueellinen työvoimantarve ja toimia alueellisen kehityksen turvaamisessa edustamillaan toimialoilla yhteistyössä lukioiden ja muiden alueen oppilaitosten kanssa. Vaasan ammattiopisto huolehtii koko ikäluokan kouluttamisesta. Sen toiminta on vaikutusalueellaan esimerkillistä niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. 2.2. Visio Vaasan ammattiopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja tunnustettu monialainen kouluttaja. Oppilaitoksella on hyvät työelämäsuhteet ja laaja sidosryhmäverkosto. Alueen työelämä tunnustaa oppilaitoksen omaksi, hyödylliseksi yhteistyökumppanikseen. Henkilöstö ja työelämän asiantuntijat toimivat yhdessä oppilaitoksen arjessa. Oppilaitos toimii alueensa kehittäjänä. Vaasan ammattiopiston laaja-alainen ammatillinen peruskoulutus sekä kahden tutkinnon opinnot turvaavat työllistymisen ja jatko-opintokelpoisuuden tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Valmistuvat opiskelijat työllistyvät tai jatkavat opintojaan sekä saavat valmiuksia elämänhallintaan. Oppilaitos on kehittyvä organisaatio, jolla on talous kunnossa ja toimiva laatujärjestelmä. Sillä on käytössään monipuolinen kasvatuksellisten menetelmien työkalupakki. 2.3. Arvot Tukea ja tekemistä Koulutuksessa sovelletaan ja käytetään edistyksellisiä ja nykyaikaisia opetusmenetelmiä, järjestelyitä ja välineitä. Opettajat huolehtivat oppituntien pitämisestä siten, että kukin opiskelija saa tarvitsemansa määrän tekemistä ja tuen saavuttaakseen tavoitteensa. Ammattitaitoa ja ammattiylpeyttä Henkilöstö arvostaa omaa ammattiaan ja niitä ammatteja, joihin oppilaitoksessa koulutetaan. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kouluttaa korkean ammattitaidon omaavia ihmisiä, jotka ovat ylpeitä Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 8 Vaasan ammattiopisto
ammatistaan ja arvostavat sitä. Oppilaitos kantaa vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja jatko-opintoihin hakeutumisesta. Henkilöstön ammatillista kehittymistä ja työmotivaatioita ylläpidetään ja tuetaan. Oppilaitoksella on ammattitaitoinen henkilöstö, joka on sitoutunut oppilaitoksen arvoihin. Kehittymis- ja kehittämismahdollisuuksia antamalla tuetaan ja parannetaan sitoutumista. Hyvät työelämäyhteydet ovat tärkeät koulutustarpeen ennakoimiseksi ja koulutuksen ajanmukaisuuden takaamiseksi. Yrittäjyys on osa oppilaitoksen toimintaa. Jämäkkää välittämistä Toiminnalle on ominaista suvaitsevaisuus, avoimuus, toisen kunnioittaminen ja elämänhallinnan tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja yksilöllisyys. Ammattiopisto on kaksikielinen oppilaitos, joka toiminnassaan ottaa huomioon kulttuurierot ja arvot. Oppilaitoksessa huolehditaan ja välitetään opiskelijasta jämäkällä otteella. Vastuun kantamista Toiminta on toiminnallisesti ja taloudellisesti läpinäkyvää ja se toteutetaan hankittujen resurssien ja tavoitteiden puitteissa. Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Opiskelijoille annetaan edellytykset elämänhallintaan ja hyvän elämisen mahdollisuuteen. 2.4. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma on osa oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vaasan ammattiopistolla on opiskelijoiden hyvinvoinnin toimintamalleissa erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, missä on ne käytännön toimenpiteet, joilla se edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ihmisten yhdenvertaisuutta. Se sisältää myös ohjeistuksen seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Lukuvuosittain nimetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii oppilaitoksen rehtori ja johon kuuluu sekä henkilöstöä että opiskelijoita. Työryhmä kokoontuu vuosittain ja se valmistelee ja seuraa suunnitelmaan liittyviä asioita. 2.5. Kestävä kehitys Vaasan ammattiopiston opetuksessa ja toimintakulttuurissa kestävää kehitystä toteutetaan kasvatuksessa ja koulutuksessa läpi opinto- Vaasan ammattiopisto 9 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
jen. Kestävä kehitys sisältyy kaikkiin opetussuunnitelmiin ja niiden kautta toteutuu erityisesti ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys. Oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kautta toteutuu erityisesti sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys. Oppilaitoksella on erillinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Oppilaitoksessa valitaan vuosittain yksi tai useampi kestävän kehityksen teema, joihin liittyen tavoitteet ja toimenpiteet suunnitellaan. 2.6. Kansainvälisyys Oppilaitoksen kansainvälisyystoiminta perustuu Vaasan kaupungin ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys-strategiaan. Kansainvälisyys on luonnollinen osa Vaasan ammattiopiston jokapäiväistä toimintaa. Opiskelijat saavat valmiudet toimia kansainvälistyvässä yhteiskunnassa ja työelämässä. Työelämässä jokainen tulee tarvitsemaan kansainvälisyyteen liittyviä taitoja ja tietoja. Opiskelijoille tarjotaan kansainvälistymistä tukevia tai syventäviä opintoja ammatillisina, ammattitaitoa täydentävinä tai muina tutkinnon osina sekä työssäoppimista kansainvälisessä yrityksessä kotimaassa tai ulkomailla. Oppilaitos osallistuu kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin, mutta kansainvälisiä valmiuksia voi hankkia myös kotimaassa oman oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. 2.7. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Koulutus antaa elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joita ovat ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus sekä toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja media-osaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat niitä valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Opiskelijan hyvinvoinnin toimintamalleissa on kuvattu tarkemmin elinikäisen oppimisen avaintaidot. Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 10 Vaasan ammattiopisto
3. PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Opiskelijan oppiminen ja opettaminen tähtäävät aina osaamiseen. Osaamisen tasot määritellään opetussuunnitelmissa arviointikohteittain arviointikriteereinä. Arvioinnin kohteet ovat samalla osaamisen keskeiset sisällöt. Kaikissa tutkinnoissa ja koulutuksissa opiskelija saa osaamista myös kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja yrittäjyydestä. Opiskelijat saavat oppia ja tavoitella osaamistaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti koulutuksesta riippumatta. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella monipuolisissa oppimisympäristöissä, missä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus luoda myös itse omia oppimisympäristöjään. Opiskelijat ovat oppijoina erilaisia ja jokaisella on oikeus opiskella ja kehittyä ammatillisesti ja yksilöinä henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne, kulttuuritausta ja persoonallisuus huomioiden. Opiskelijoita kannustetaan ja tuetaan kilpailutoimintaan kuten Taitaja- sekä SakuStars-kilpailuihin. Oppimista tapahtuu yhä enemmän oppilaitoksen ulkopuolella. Tällöin opiskelijan aiempi osaaminen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Oppiminen ja opiskelijan kehittyminen on jatkuvaa prosessia. Jokaisella toimijalla on merkittävä osuus tässä pedagogisessa prosessissa. 3.1. Aktiivisuuspedagogiikka Vaasan ammattiopistossa pedagogisena viitekehyksenä on, että opetuksessa toteutetaan oppijakeskeistä, aktivoivaa opetusta. Se perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, missä uusi tieto rakentuu vanhan tiedon päälle. Aktiivisuuspedagogiikassa oppijalla on keskeinen rooli. 3.1.1. Opiskelijan rooli Opetus on aktivoivaa ja siinä opiskelijalla on keskeinen rooli tiedon tuottamisessa ja muokkauksessa. Oppiminen perustuu aitoihin kokemuksiin ja opiskelija osallistuu aktiivisesti omaan toimintaansa. Opiskelija on itse vastuussa ammattiopiston käytänteisiin perehtymisestä ja niiden noudattamisesta, oppimisesta ja opintojensa etenemisestä, arjen sujumisesta kuten koulumatkoista, asumisesta, ruokailusta ja opiskeluvälineistä, oman opiskelun esteiden tunnistamisesta ja niihin tuen hakemisesta. Vaasan ammattiopisto 11 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
3.1.2. Opettaja pedagogisena johtajana Opettaja toteuttaa aktiivisuuspedagogiikkaa. Hän järjestää oppimistilanteet sellaisiksi, että opiskelijan rooli oppimisessa tulee aktiiviseksi. Tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia, jotka ovat ylpeitä ammatistaan ja arvostavat sitä. Opettaja innostaa ja motivoi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti kaikkia opiskelijoita oppimiseen. Opettaja valitsee sopivimmat menetelmät huomioiden opiskelijoiden HOPS:t, ryhmien heterogeenisuuden sekä oppilaitoksen monikulttuurisuuden. Opettaja antaa opiskelijalle rakentavaa palautetta oppimisesta ja tunnistaa opiskelijan oppimisvaikeudet. Opettajat tekevät moniammatillista yhteistyötä opiskelijahuollon henkilöstön kanssa. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhteistyössä muiden opettajien kanssa tutkinnon osien teemojen mukaisesti. 3.1.3. Tieto- ja oppimiskäsitys Tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Uusi tieto rakentuu vanhan tiedon varaan. Opiskelijoita ohjataan löytämään ja käyttämään sellaista tarkoituksenmukaista tietoa, joka tukee yksilön kasvua ja oppimista. Opetuksessa tieto pyritään integroimaan laajoiksi työelämän tehtäväkokonaisuuksia vastaaviksi kokonaisuuksiksi tai tarkoituksenmukaisiksi teemoiksi tukemaan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskäsitykseen liittyy kiinteästi opettamiskäsitys. Opettaminen on oppimisen tukemista ja ohjaamista. Oppilaitoksessa korostetaan opiskelijoita aktivoivaa oppijalähtöistä toimintaa. Painopistealueena on myös työn ja koulutuksen joustava yhteistyö. Opettaja on tietoinen muuttuneesta roolistaan. Ketään ei voi pakottaa eikä määrätä oppimaan. Onnistuneen oppimisen taustalla on hyvä opettajan ja opiskelijan yhteistyö, se on sosiaalista toimintaa. Oppimisessa pyritään suuntautumaan siihen, että opiskelijat ymmärtävät oppimansa, opiskelu ei saa perustua suorittamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat koulutuksen aikana sisäistävät elinikäisen oppimisen idean omalla kohdallaan. Oppiminen korostuu opettamisen sijaan. Opiskelijalla on monia mahdollisuuksia, mutta toisaalta hän on myös itse vastuussa omasta oppimisestaan. Tärkein motivaatiotekijä on halu oppia. 3.3. Oppimis- ja opetusmenetelmät Perustutkintojen perusteissa on määräykset tutkintojen tavoitteista, ammattitaitovaatimuksista sekä arviointkriteereistä. Valmentavien ja valmistavien koulutusten opetussuunnitelman perusteissa on vastaavat määräykset. Opettajan keskeisenä tehtävänä onkin ratkaista, mitä opetusmenetelmiä käyttäen tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 12 Vaasan ammattiopisto
Lähiopetus Vaasan ammattiopistossa lähtökohtaisesti opetusmenetelmänä on lähiopetus. Lähiopetuksessa opettaja ja opiskelija ovat fyysisesti samassa opetustilassa. Työssäoppiminen Osa opetussuunnitelman mukaisista taidoista opitaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työssäoppiminen on ajoitettu samoille jaksoille kuin muukin opetus. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat noudattavat työnantajan kanssa sovittuja työaikoja ja kyseisen alan käytäntöjä. Tällöin työn tekeminen voi tapahtua myös iltaisin, viikonloppuisin ja pyhisin. Verkko-opinnot Verkko-opinnot ovat opetuksen järjestämismuoto ja niitä koskevat samat periaatteet kuin muitakin opetuksen järjestämismuotoja. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen verkossa. Verkko-opintoihin liittyy tehtäviä, jotka opiskelija palauttaa sovittuina aikoina. Läsnäoloa seurataan näiden perusteella. Verkko-opinnot ovat aina ohjattuja ja ne arvioidaan. VAO:ssa verkko-opinnoilla tarkoitetaan sellaisia opintoja, jotka opiskelija voi suorittaa kokonaan verkossa. Verkko-opintoihin kuuluu yleensä kuitenkin alkuohjaustunnit lähiopetuksena opintojen alussa. Verkko-opintoja voidaan toteuttaa ryhmäkohtaisesti tai yksittäisille opiskelijoille HOPS:n mukaisesti. Verkko-opinnot alkavat ja päättyvät tiettyinä päivinä. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan käytössä kiinnitetään huomiota pedagogiseen uudistamiseen ja uudenlaisiin oppimisympäristöihin. Opettaja käyttää seuraavia välineitä hyödyksi osana opetustaan ja oppimisympäristöä: Oppilaitoksessa on käytössä verkko-oppimisalusta, johon sisältyy myös opiskelijoiden ryhmätyökalut, sähköposti sekä viestintäohjelma. Viestintäohjelmia käytetään hyödyksi tallentamalla ja esittämällä opetustilanteita. Näin niitä voidaan kuunnella ja katsoa uudelleen. Tällä voidaan tukea sitä, että opiskelija ei jää jälkeen opinnoissaan, mikäli hänellä on oppimisessa hitautta tai hän on ollut opetuksesta poissa esim. sairauden takia. Viestintäohjelmia käytetään hyödyksi myös työssäoppimisen ohjauksessa ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa erityisesti silloin, kun opiskelija on työssäoppimassa eri paikkakunnalla tai ulkomailla. Sosiaalisen median välineitä käytetään monipuolisesti opetuksessa ja otetaan uusia välineitä käyttöön. Mobiililaitteita hyödynnetään opetuksessa. Useissa opetustiloissa on älytaulut. Opettaja käyttää aktiivisesti opetuksessa älytaulun antamia mahdollisuuksia kuten valmiiden aineistojen hyödyntäminen netistä, TV- ja radiolähetysten hyödyntäminen jne. Opetuksessa käytetään monipuolisesti hyödyksi valmiita sähköisiä opetusaineistoja ja ohjelmistoja, opiskelijoiden itsearviointitestejä, oppikirjojen tukiaineistoja, tietokantoja ja muita sivustoja netistä. Opettaja kehittää omia sähköisiä aineistojaan ja opetusmenetelmiään. Vaasan ammattiopisto 13 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 14 Vaasan ammattiopisto
4. YHTEISTYÖTAHOT 4.1. Verkostoyhteistyö Koulutustarpeen ennakointi tapahtuu yhteistyössä Pohjanmaan liiton sekä työvoimaviranomaisten kanssa. Vaasan ammattiopiston yhteistyöoppilaitoksia ovat Vaasan kaupungin toisen asteen oppilaitokset eli Vaasan lyseon lukio, Vasa Gymnasium, Vasa svenska aftonläroverk ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden ammatillista koulutusta antavien ja jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten kanssa. Vaasan ammattiopistoon hakevien opiskelijoiden on mahdollista hakeutua Vaasan kaupungin toisen asteen urheilupainotukseen. Tässä yhteistyötä tehdään Vaasan lyseon lukion, Vasa gymnasiumin ja Vaasan seudun urheiluakatemian kanssa. Opiskelijavalinnat tehdään Vaasan kaupungin toisen asteen urheilupainotuksen johtoryhmässä. Valintakriteereinä kaikilta urheilupainotteisiin opintoihin valituilta opiskelijoilta edellytetään mm. kiitettävää yleistä urheilullista tasoa ja halua panostaa urheiluun. Urheilijat omaavat mahdollisuudet saavuttaa yleisen sarjan kansallisen kärkitason omassa lajissaan neljän vuoden sisällä. Tavoitteisiin kuuluu opiskelun ja valmennuksen yhdistäminen ja opiskelijan yksilöllisen valmennuksen kehittäminen. Jokaiselle urheilupainotteisiin opintoihin osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen kehitys- ja valmennussuunnitelma, joka yhdistetään opiskelijan HOPS:iin. Urheilupainotuksella on omat lajivalmentajat jääkiekossa, uinnissa ja jalkapallossa. Viranomaisverkoston kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Verkoston toimijat järjestävät mm. tukipalveluita. Näihin asiantuntijoihin kuuluvat mm. kansaneläkelaitos, sosiaalitoimi, työvoimaviranomaiset, seurakunta, nuorisoasema Klaara, A-neuvola, mielenterveystoimisto, lasten- ja nuorten psykiatrinen poliklinikka, nuorisotoimi, peruskoulujen oppilashuolto ja poliisi sekä työpajat. 4.2. Nivelvaiheet Opiskelijan opintopolulla korostuvat opintojen nivelvaiheet. Näitä ovat siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle sekä toiselta asteelta työelämään tai jatko-opintoihin. Perusasteelta toiselle asteelle siirtymisessä on käytössä ns. Saattaen vaihto toimintamalli. Saattaen vaihdon tavoite on, että yläkoulun oppilaan siirtyminen toiselle asteelle tapahtuisi mahdollisimman joustavasti siten, että opintopolun etenemisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät toiselle asteelle. Tällaisia tietoja ovat mm. tukitoimien tarpeellisuus. Perusasteen oppilaanohjaajat lähettävät opiskelijan tiedot Vaasan ammattiopistoon sen yksikön opinto-ohjaajalle, johon opiskelija on tullut valituksi. VAO:n opinto-ohjaajat vastaavat tarpeellisten tietojen viemisestä eteenpäin omassa oppilaitoksessaan. Vaasan ammattiopisto 15 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
Toiselta asteelta työelämään tai jatko-opintoihin siirtymisessä korostuu yhteistyö työvoimaviranomaisten ja jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten kanssa. 4.3. Hakijoiden perehdyttäminen ammatilliseen koulutukseen Tavoitteena on, että kaikki Vaasan ja lähiympäristön 9- ja 10-luokkien oppilaat tutustuvat Vaasan ammattiopistoon yhdessä oppilaanohjaajiensa ja aineenopettajiensa kanssa. Oppilaille esitellään eri koulutuksia ja opiskelumahdollisuuksia sekä opintojen keskeisimpiä asioita. Tutustuminen tapahtuu mm. seuraavin tavoin: yläkoululaisten vierailut oppilaitoksessa yläkoululaisten tutustuminen koulutuksiin koulutuksittain järjestettävinä täsmäpäivinä yläkoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajien vuosittainen tapaaminen VAO:ssa Vaasan ja lähikuntien yläkoulujen ja lukioiden päättävien luokkien vanhempainilta VAO:ssa VAO:n opinto-ohjaajien ja muiden edustajien osallistuminen yläkoulujen järjestämiin vanhempainiltoihin osallistuminen koulutusmessuille Vaasan ammattiopisto toteuttaa Tekno-tet toimintaa peruskoulun 9-luokkalaisille. Se on viikon pituinen koulutuspaketti peruskoulun 9-luokkalaisille. Tavoitteena on tehdä yhteishaussa hakeville peruskoululaisille tutuksi tekniikan ala. Siinä tutustutaan oppilaitoksen tekniikan yksikön koulutuksiin, alan yrityksiin sekä jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Hoiva-tet on vastaava koulutuspaketti sosiaali- ja terveysalalla. Hoivatet viikko toteutetaan yhteistyössä peruskoulujen, ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa. Se sisältää tutustumispäivän sekä Vaasan ammattiopistossa että Vaasan ammattikorkeakoulussa. Muina päivinä oppilaat tutustuvat erilaisiin sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöihin. Taitaja 9 kilpailu on yläkoulun 9-luokkalaisille tarkoitettu kilpailu kädentaidoissa. Kisalla nostetaan taitoaineiden erityisesti tekniikan, tekstiilityön ja kotitalousalojen tuntemusta. Kilpailu on mielenkiintoinen ja hauska tapa tutustua eri ammattialoihin ja sen avulla lisätään myös perusasteen ja yritysten välistä yhteistyötä. Taitaja 9 loppukilpailut järjestetään vuosittain Taitaja-kilpailujen yhteydessä. Vaasan ammattiopistossa järjestetään vuosittain Taitaja 9 paikalliskilpailuja ja tiettyinä vuosina oppilaitosten välisen vuorottelun mukaan Taitaja 9 aluekilpailut. Tapahtumat järjestetään siten, että niiden yhteydessä alueen perusasteen 9-luokkalaiset vierailevat oppilaitoksessa, tutustuvat koulutustarjontaan ja ovat kilpailujen yleisönä. 4.4 Kodin ja ammattiopiston yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyössä korostuu oppilaitoksen aloitteellisuus ja vastuullisuus. Ongelmatilanteissa noudatetaan aina varhaisen puuttumisen periaatteita. Huoltajilta toivotaan aktiivista yhteistyötä ja erityisesti poikkeuksellisen tilanteen ilmetessä Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 16 Vaasan ammattiopisto
yhteydenottoa oppilaitokseen. Kodin ja koulun yhteistyö alkaa siinä vaiheessa, kun opiskelija hakeutuu opiskelijaksi oppilaitokseen ja yhteistyö jatkuu koko opiskelijan opintopolun ajan. Vaasan ammattiopiston jokaisessa yksikössä järjestetään aloittavien ryhmien opiskelijoiden huoltajille vanhempainilta syyslukukauden alkupuolella. Vanhempainillan tarkoituksena on tehdä oppilaitosta ja sen henkilökuntaa tutuksi huoltajille ja sitä kautta luoda hyvä pohja tulevalle yhteistyölle. Vanhempainillassa kerrotaan muun muassa ammattiopiston toimintatavoista ja säännöistä sekä ammatillisten perustutkintojen ja muiden koulutusten sisällöstä. Yhteisen kokoontumisen lisäksi huoltajat pääsevät ryhmittäin keskustelemaan oman nuorensa ryhmänohjaajan kanssa. Ensimmäisessä vanhempainillassa sovitaan huoltajien kanssa, miten yhteistyötä toteutetaan jatkossa. Yhteistyömuotoina ovat mm. yhteydenotot huoltajiin, sähköinen viestintä, tapaamiset huoltajien kanssa, teemaillat ja vanhempainvartit. Opiskelijan kotiväki ja huoltajat ovat tervetulleita opintojen päättyessä opiskelijan valmistumisjuhlaan. 4.4.1. Vanhempain neuvottelukunta Oppilaitoksessa toimii vanhempain neuvottelukunta. Sen tarkoitus on lisätä oppilaitoksen ja kodin yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua molempiin suuntiin. Oppilaitos toivoo vanhemmista keskustelukumppaneita ja se haluaa kuulla, mitä kotona odotetaan Vaasan ammattiopistolta. Vanhempain neuvottelukunta järjestää vuosittain Vanhemmuuden tuki illan opiskelijoiden vanhemmille, yhteistyötahoille ja henkilökunnalle. Näihin kutsutaan puhumaan kansallisesti tunnettuja ja tunnustettuja asiantuntijoita. 4.5. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen Opiskeluterveydenhuolto on järjestetty Vaasan kaupungin terveystoimen toimesta. Opiskeluterveydenhuollon kanssa toteutetaan säännöllisiä suunnittelu- ja yhteistyöpalavereita terveystoimen opiskeluterveydenhuollosta vastaavan lääkärin kanssa. Näiden kautta suunnitellaan toimintaa ja huolehditaan sen resursseista. Terveydenhoitajat tekevät lakisääteiset terveystarkastukset kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka kuuluvat heidän vastuualueelleen. Lisäksi terveydenhoitajat ottavat vastaan opiskelijoita sairasvastaanotolla. Terveydenhoitajien ja muista opiskeluterveydenhuollon palveluista kuten lääkäri ja psykiatrisista palveluista ja niiden vastaanottoajoista tiedotetaan erikseen lukuvuosittain mm. opiskelijoiden perehdyttämisohjelman yhteydessä. Vaasan ammattiopisto osallistuu säännöllisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyihin. Vaasan ammattiopisto 17 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
5. KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulutustoiminnan ja tämän opetussuunnitelman keskeisinä lainsäädännöllisinä lähtökohtina ovat laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä opetushallituksen määräykset opetussuunnitelmista. Yleiset puitteet koulutuksen järjestämiselle on asetettu opetus- ja kulttuuriministeriön Vaasan kaupungille myöntämässä koulutuksen järjestämisluvassa. Koulutus kohdennetaan alueen työvoimatarpeita vastaavaksi. 5.1. Opetussuunnitelmien laadinta ja hyväksyntä Opetussuunnitelman yhteinen osa laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen yksiköiden kesken. Tutkinto- ja koulutuskohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan yksiköissä. Suunnittelutyö tapahtuu tarkoituksenmukaisten kokoonpanojen omaavissa työryhmissä. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnittelmat laaditaan työelämälähtöisesti. Niihin voi koulutuksen järjestäjä laatia valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin itse työelämän alueellisten tai paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, jotka laaditaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan OPH:n määräyksiä noudattaen. Opetussuunnitelmien laadinnassa käytetään VAO:n yhtenäisiä mallipohjia. Opetussuunnitelmat vahvistetaan Vaasan kaupungin toisen asteen koulutuslautakunnan jaostoissa (suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto), joille Vaasan kaupunki tältä osin on delegoinut koulutuksen järjestäjän valtuudet. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmiin sisältyvät näyttösuunnitelmat hyväksyy ammattiosaamisen näyttötoimikunta. 5.2. Koulutuksiin hakeutuminen ja niistä tiedottaminen Koulutuksiin haetaan pääsääntöisesti yhteishaun kautta. Joihinkin koulutuksiin on suora haku oppilaitokseen. Hakija saa tietoa hakuajoista ja hakuun liittyvistä ehdoista kuten soveltuvuuskokeista yläkoulujen oppilaanohjaajilta, lukioiden opinto-ohjaajilta, Vaasan ammattiopiston opinto-ohjaajilta, VAO:n www-sivuilta ja opetushallituksen koulutussivuilta sekä hakuoppaista. Yhteishaku toteutetaan ja valintatulokset julkistetaan valtakunnallisesti sovitun aikataulun mukaisesti ja valinnasta ilmoitetaan hyväksytyille. Hakijoiden tulee ilmoittaa määräaikaan mennessä opiskelupaikan vastaanottamisesta. Mikäli hakija ei pääse haluamaansa koulutukseen, voi hän hakea yhteishaun jälkeen koulutuksiin täydennys- ja lisähaun kautta, mikäli vapaita opiskelupaikkoja on jäänyt. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen uuden lainsäädännön (951/2011, Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 18 Vaasan ammattiopisto
1032/2011) myötä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä on tarkennettu. Lainsäädännöllä mahdollistetaan opiskeluoikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia on täsmennetty ja yhteishaussa kysytäänkin hakijoilta hakulomakkeella terveydentilavaatimuksista joidenkin tutkintojen osalta. 5.3. Koulutuksen opetusjärjestelyt Oppilaitos järjestää koulutusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Peruskoulun suorittaneille ja ylioppilaille on joko erilliset opetusryhmät tai ylioppilaat on integroitu muihin ryhmiin. Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin laaditaan lukusuunnitelmat, joista selviää tutkinnon toteutussuunnitelma koko koulutuksen ajalle vuositasolla. Lukuvuoden pituus päätetään vuosittain lautakunnassa. Opetus ajoitetaan lukuvuositasolla jaksoihin elokuusta toukokuuhun. Jaksot päätetään vuosittain ja ne ovat samat koko oppilaitoksessa. Yksiköissä laaditaan jaksokaavio, mistä selviää opintojen ajoitus jaksoille. Ammatilliset perustutkinnot suoritetaan työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan. Tutkinnot moduloidaan eli jaetaan osiin tutkinnon osittain siten, että tutkinnon osia voidaan toteuttaa ja tarjota erillisinä. Näin niitä voidaan tarjota ja valita eri tutkinnoissa VAO:ssa. Jos opiskelijalla on osaamisen tunnustamisen kautta hyväksiluettuja tutkinnon osia, moduloinnilla voidaan lyhentää opiskelijan opiskeluaikaa. Modulointi mahdollistaa sen, että tutkinto voidaan rakentaa ja toteuttaa joustavammin muuttuvissa tilanteissa huomioiden alueen työelämän sekä opiskelijoiden tarpeet. Ammatillisissa perustutkinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kahden tutkinnon opinnot samanaikaisesti: ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Lukiokurssit ja ylioppilastutkinnon suorittaminen toteutetaan yhteistyössä suomenkielisessä koulutuksessa Vaasan lyseon lukion ja ruotsinkielisessä koulutuksessa Vasa svenska aftonläroverketin kanssa. 5.4. Koulutuksen toteutustavat Tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan, miten koulutus toteutetaan. Jokaiseen tutkinnon tai opintojen osan yhteyteen laaditaan allaolevan mukaisesti suunnitelma siitä, miten se arvioidaan ja mitkä ovat sen opetusjärjestelyt. Arvioinnista kuvataan osaamisen arviointi ja oppimisen arviointi erikseen. Oppimisen arvioinnin yhteyteen kirjoitetaan, mistä työskentelystä palautetta annetaan, missä muodossa sitä annetaan sekä miten opiskelijan itsearviointitaitoja kehitetään. Opetusjärjestelyt eheytetään siten, että opetustilanteet jäsennetään mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Opinnot pyritään toteuttamaan mahdollisimman suurina kokonaisuuksina. Silloin kun isot kokonaisuu- Vaasan ammattiopisto 19 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
det jaetaan pienempiin opetettaviin jaksoihin, tulee pyrkiä vähintään 5 ov:n laajuisiin opintojaksoihin. Opetettavat jaksot teemoitetaan luonnollisiksi kokonaisuuksiksi siten, että niissä on sisällöt integroitu mielekkäiksi työelämälähtöisiksi tehtäväkokonaisuuksiksi. Opetusjärjestelyissä kuvataan käytettävät oppimateriaalit, opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt sekä muodostuvatko opinnot yhdestä vai useammasta opintojaksosta. Opintojaksot nimetään teeman mukaisesti. Käytettävät opetusmenetelmät kuvataan tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa. Opetusmenetelminä käytetään lähtökohtaisesti aina lähiopetusta ja verkko-opetusta. Tässä verkko-opetuksella tarkoitetaan lähiopetuksen yhteydessä tapahtuvaa verkko-opetusta. Muita opetusmenetelmiä ovat yhteistoiminnallinen oppiminen ja työvaltainen opetusmenetelmä. Työvaltaisella opetusmenetelmällä tarkoitetaan, että oppimisessa painottuu tekemällä oppiminen. Oppimisympäristöinä on opiskeluun tarkoitettujen koulun tilojen lisäksi aina myös työelämä, tietoverkko, virtuaalimaailma, sosiaalinen media ja opiskelijoiden omat oppimisympäristöt. Myös muita oppimisympäristöjä voidaan käyttää ja ne kuvataan tutkinto- ja koulutuskohtaisissa opetussuunnitelmissa. 5.5. Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset perustutkinnot, joiden tutkintojen perusteet on uudistettu 1.8.2008 jälkeen, toteutetaan opintopolkuina. Opintopolut muodostuvat erilaisista väylistä, jotka päätetään ja tarkistetaan vuosittain. Mikäli opiskelija suorittaa opinnot väyläopintojen mukaisesti, saa hän opintokortin yhteydessä erillisen väyläpassin ja opinnoista tehdään merkintä tutkintotodistuksen lisätietoihin. Väylät toteutetaan seuraavista lähtökohdista: A Opintojen sisältöön liittyvät väylät: Ammatillista osaamista syventävä tai laajentava väylä Jatko-opintoja tukeva väylä Ammatillista osaamista syventävällä tai laajentavalla väylällä opiskelija voi vahvistaa osaamistaan eri painopisteiden mukaisesti. Painopisteenä voi olla esim. oman tutkinnon ammatilliset lisäopinnot, yrittäjyysopinnot, kansainvälisyysopinnot tai opinnot erilliseltä tarjottimelta, missä tarjonta vaihtelee vuosittain. Jatko-opintoja tukevalla väylällä opinnot muodostuvat kahdesta erilaisesta opintopolusta: Opiskelija suorittaa kahden tutkinnon opinnot. Tällöin opiskelija suorittaa sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkin- Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 20 Vaasan ammattiopisto
non samanaikaisesti. Opinnot antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Yhteistyöoppilaitokset näissä opinnoissa ovat Vaasan lyseon lukio ja Vasa svenska aftonläroverk. Kaikkia lukion kursseja ei suoriteta, sillä opinnot tähtäävät ylioppilaskirjoituksiin. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaan väylään sisältyy enemmän kieliopintoja ja matematiikkaa, joten ne vahvistavat mainittuja taitoja. Opintopolku on suunniteltu yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. B Opintojen suoritusaikaan liittyvät väylät: Opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista Tutkinnon suorittaminen tutkinnon osa kerrallaan Jos opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista, ei hänen opintojaan pidä tarpeettomasti pitkittää. Hänen opiskeluaikaansa voidaan lyhentää seuraavilla ratkaisuilla: Osaamisen tunnustamisella hyväksiluetaan ne opinnot, joista opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista. Opiskelija suorittaa osan opinnoistaan verkko-opintoina. Työssäoppimista laajennetaan. 5.5.1. Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluvista ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista on oppilaitoksella yhteiset toteuttamissuunnitelmat, jotka sisältävät tutkinnon osan opetusjärjestelyt, arvioinnin sekä ohjeellisia toteutustapoja. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan liitetään nämä VAO:lle yhteisesti laaditut toteuttamissuunnitelmat. Tutkinnon osien tavoitteet ja arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kuitenkin tutkintokohtaisia. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat hyväksytään jaostossa tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteydessä. 5.5.2. Maahanmuuttajien opetus ammatillisissa perustutkinnoissa Yleistä Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan kielten opinnoissa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Vaasan ammattiopisto 21 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
Kielten opetuksen järjestelyt Vaasan ammattiopistossa maahanmuuttajaopiskelijoiden kielten opetusjärjestelyt toteutetaan seuraavasti (valtioneuvoston päätös VnP 213/1999): Suomen kieli Maahanmuuttajaopiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko äidinkieli, suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti tai äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Suomi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijan suomen kielen osaaminen arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko hän osallistunut suomi toisena kielenä opetukseen. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti. Toinen kotimainen kieli Maahanmuuttajaopiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Tarvittaessa opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen. Opetussuunnitelma hyväksytään keskitetysti oppilaitoksessa. Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Opintoihin kuuluu vieraan kielen opintoja kuten opetussuunnitelman perusteissa määrätään. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään. 5.6. Ammatilliseen peruskoulutuksen valmentavat ja valmistavat koulutukset Vaasan ammattiopistossa toteutetaan seuraavia valmentavia ja valmistavia koulutuksia: Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Kotitalousopetus Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 22 Vaasan ammattiopisto
5.6.1. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Ammattistartti on tarkoitettu sellaisille opiskelijoille, jotka eivät vielä tarkkaan tiedä, mihin ammattiin haluaisivat opiskella tai tarvitsevat siinä lisäohjausta. Ammattistarttikoulutukseen sisältyy perustaitojen vahvistamista ja koulutuksen aikana on mahdollisuus korottaa perusopetuksen arvosanoja. Koulutuksen laajuus on 20 40 opintoviikkoa. Opiskelija saa ammattistartissa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti eri koulutusaloihin, ammatteihin ja työelämään. Opiskelijalla on koulutuksen jälkeen valmiudet ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun sekä suunnitelma siitä, mihin jatkaa opiskelussaan. Hänellä on sellaisia opiskelu- ja elämäntaitoja, että hän pystyy opiskelemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja suoriutumaan siitä. 5.6.2. Kotitalousopetus Kotitalousopetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet omassa elämässä selviytymiseen ja hänellä on sellaiset tiedot ja taidot, että hän pystyy koulutuksen jälkeen hakeutumaan aktiivisesti jatko-opintoihin ja suoriutumaan tutkintoon johtavasta ammatillisesta koulutuksesta. Koulutus kannustaa opiskelijaa persoonallisuuden kehittämiseen ja tukee ura- ja ammatinvalinnassa. Koulutuksen laajuus on 20 opintoviikkoa. 5.6.3. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Opiskelija saa valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten ja opiskeluun ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelija saa mahdollisuuden oppia tuntemaan suomalaisen opiskelu- ja työkulttuurin aiempaa paremmin. Koulutuksen jälkeen hänellä on valmiudet seurata opetusta ja suoriutua tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Opintoihin kuuluu vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista, mikä pyritään toteuttamaan yhteistyössä oman oppilaitoksen yksiköiden kanssa. Valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulee olla valmiudet siirtyä suorittamaan 120 opintoviikon laajuista ammatillista peruskoulutusta. Valmiuksilla tarkoitetaan kielellisiä valmiuksia, suomalaisen koulutusjärjestelmän tuntemusta, tietoa työllistymismahdollisuuksista. Vaasan ammattiopiston järjestämän maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen painopisteet ovat seuraavat: Tavoitteena on, että opiskelija valmistavan koulutuk- Vaasan ammattiopisto 23 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
sen jälkeen siirtyy suorittamaan ammatillista perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena. Kohderyhmänä on nuoret maahanmuuttajat, joiden koulutustausta on peruskoulu tai vastaavat tiedot eikä heillä ole vielä kielellisiä valmiuksia siirtyä suoraan ammatilliseen perustutkintoon. Mikäli maahanmuuttajaopiskelijalla ei ole riittäviä luku- ja kirjoitustaidon valmiuksia suoriutua valmistavasta koulutuksesta, tehdään hänelle HOPS:issa suunnitelma kielellisten valmiuksien saavuttamiseksi, niin että hän suoriutuu valmistavasta koulutuksesta. 5.6.4. Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on ohjata ja tukea nuorta hakeutumaan ammatillisiin opintoihin. Oppilaitoksessa toteutetaan Valmentava I koulutusta. Valmentava koulutus on tarkoitettu yksilöllistä tukea tarvitseville nuorille ja se on erityisopetusta. Koulutuksen laajuus on Vaasan ammattiopistossa pääsääntöisesti 30 32 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opintojen laajuus voi olla enintään 64 opintoviikkoa. Opiskelija kehittää koulutuksen aikana osaamistaan ja hankkii ammatillisessa koulutuksessa, työelämässä ja itsenäisessä elämässä tarvitsemiaan valmiuksia. Hän selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan. Tämä edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tasavertaisuutta koulutuksessa, työelämässä ja hyvän elämän saavuttamisessa yhteiskunnan jäsenenä. 5.7. Valinnaisten opintojen tarjonta 5.7.1. Perustutkinnot Koulutuksiin sisältyy valinnaisia opintoja siten kuin opetushallituksen määräyksissä määrätään. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy valinnaisia opintoja seuraavasti: Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat määrä vaihtelee tutkinnoittain Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat 0 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat Ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyy opintoja siten kuin kunkin tutkinnon perusteissa määrätään. Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin sisällytetään opintojen toteuttamissuunnitelma. Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat voivat olla Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 24 Vaasan ammattiopisto
koulutusohjelmittaiset valinnaiset tutkinnon osat tutkintokohtaisia ammatillisia tutkinnon osia, jotka ovat yhteisiä kaikille koulutusohjelmille saman tutkinnon muiden koulutusohjelmien pakollisia tutkinnon osia osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta tai amk-tutkinnoista työelämän alueellisten tai paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, jotka koulutuksen järjestäjä laatii yhteistyössä työelämän kanssa yrittäjyys 10 ov työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia lukio-opintoja Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentäviin valinnaisiin tutkinnon osiin (0-4 ov) sisältyy opintoja siten kuin tutkinnon perusteissa määrätään. Ammattitaitoa täydentävät valinnaiset tutkinnon osat voivat olla äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia, yritystoiminta Näitä valinnaisia tutkinnon osia sisältyy opintoihin yhteensä 4 ov. Opinnot toteutetaan VAO:n vuosittaisen yhteistarjonnan mukaan. Jos opiskelija suorittaa opintoja tietyn väylän mukaan, muodostuvat valinnaiset opinnot kyseisen väylän opinnoista. Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyy opintoja siten kuin tutkinnon perusteissa määrätään. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tutkinnon osia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia jatko-opintoihin tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja työkokemusta harrastustavoitteisia opintoja, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen yleisiä tavoitteita Vapaasti valittavia tutkinnon osia sisältyy opintoihin yhteensä 10 ov. Opinnot toteutetaan VAO:n vuosittaisen tarjonnan mukaan. Kaikki vapaasti valittavat tutkinnon osat arvioidaan arvosana-asteikolla 1 3. Vaasan ammattiopisto 25 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012
Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012 26 Vaasan ammattiopisto
Työkokemuksella saatu osaaminen luetaan hyväksi osaamisen tunnustamisella aina siihen tutkinnon osaan, minkä osaamista opiskelija on saanut. Työkokemuksella hankittu osaaminen arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa on päätetty, esim. ammattiosaamisen näytöllä. 5.7.2. Valmentavat ja valmistavat koulutukset Valmentaviin ja valmistaviin koulutuksiin sisältyy vapaasti valittavia opintoja siten kuin niiden opetussuunnitelmien perusteissa on määrätty. Koulutuksiin voi sisältyä valinnaisina opintoina myös ammatillisen koulutuksen opintoja, jolloin ne voidaan myöhemmin hyväksilukea perustutkinnossa tutkinnosta riippuen. 6. TYÖSSÄOPPIMINEN 6.1. Ammatilliset perustutkinnot 6.1.1. Yleistä Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty, työssäoppimisessa noudatetaan seuraavaa: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa oppilaitos. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Työssäoppimisen laajuudesta on määrätty tutkinnon perusteissa. Työssäoppimis- ja lähiopetusjaksojen tulee vuorotella läpi koulutuksen ajan tasaisesti. Jaksotus ja järjestelyt selviävät tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista. Perustutkinnoissa työssäoppimista on vähintään 20 opintoviikkoa tai siten kuin perustutkinnon perusteissa määrätään. Vaasan ammattiopisto 27 Opetussuunnitelman yhteinen osa 2012