ESITYKSEN TARINA JA AGENDA

HARRI LAIHONEN MITTAAMINEN TIEDOLLA JOHTAMISEN VÄLINEENÄ MITEN TIETOA PALVELUIDEN TUOTTAVUUDESTA JA VAIKUTTAVUUDESTA? ESITYKSEN TARINA JA AGENDA Palvelutuotannon johtaminen Tietojohtaminen Tiettyjä erityispiirteitä, Tarjoaa erilaisia jotka haastavat välineitä johtamisen ja palvelutuotannon mittaamisen johtamisen tueksi Mittaaminen Konkreettinen työkalu informaation keräämiseksi ja toiminnan ohjaamiseksi Palvelutuotannon suorituskyvyn edistäminen Tarinan värittämiseksi tarinoita ja esimerkkejä pääosin sote-sektorilta, mutta oppeja ammennetaan myös muilta palvelualoilta 1

AJATUKSIA VAIKUTTAVUUDESTA Hyvinvointiyhteiskunnan lujittuminen (hallintorajat ylittävät vaikutukset; kestävyysvaje; Suomen kilpailukyky) Vaikutus organisaation, prosessin tai palveluketjun/-järjestelmän suorituskykyyn Välilliset asiakasvaikutukset (muiden palveluiden käytön väheneminen; asiakkaan oppiminen ja toimintatapojen muutos; omaiset) Lyhyen aikavälin suorat asiakasvaikutukset (Diagnoosi, lääkitys, parantuminen; apu ongelmaan Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (hyvinvointivaikutukset; kokonaistuottavuus/kustannustason lasku; haittojen väheneminen) Kustannusvaikuttavuus (palveluinnovaation vaikutus kokonaiskustannuksiin; ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuus) Vaikutukset työntekijän tuottavuuteen ja työhyvinvointiin Pitkän aikavälin suorat asiakasvaikutukset (palvelun vaikutus potilaan toimintakykyyn; vaikutus asiakkaan alkoholinkäyttöön/ elämänlaatuun INNOVATIIVISET PALVELUTUOTANNON MITTARIT Hanke osa Tuottavuuden pyöreän pöydän Palje-ohjelmaa Aikataulu 1.1.2011 31.12.2013 Tekes: työelämän kehittämisohjelma; 7 kohdeorganisaatiota, 11 tapaustutkimusta Mukana TTY (teollisuustalouden sekä tiedonhallinnan ja logistiikan laitokset) ja LTY Lahti School of Innovation Tavoitteena: o sovittaa mittauskäytäntöjä palvelusuuntautuneen ajattelun mukaisiksi (kehittää uusia mittareita ja mittauksen käytäntöjä sekä muokata olemassa olevia mittareita ajantasalle) o testata suunniteltuja mittareita hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa o laatia kokemusten pohjalta suosituksia mittareiden laajemmasta käytöstä 2

MITÄ PITÄISI MITATA? 38 yksilöhaastattelua 60 casetyöpajaa 11 ryhmähaastattelua 10 tutkijatyöpajaa 6 VAIKUTTAVUUTTA KENTÄLLÄ: HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN MITTAAMINEN Mittareiden kehittämisprosessi otetaan henkilöstö mukaan kehittämiseen Mittaamisen käyttötarkoitus mittaamisen aika hiostamisen ja tarkkailun välineenä on ohi Mitattavat asiat mittaaminen myös operatiivisella tasolla Jääskeläinen, A., Laihonen H. and Lönnqvist, A. (2010). Innostava tuottavuuden mittaaminen. Työn tuuli aikakauskirja Vihreä kilpailukyky inhimillinen vallankumous, pp. 67-73. 3

KOLME PAINOPISTEALUETTA 1. Kontekstisidonnainen mittaaminen Palvelut ovat erilaisia, samat ratkaisut eivät toimi kaikkialla Mitkä ovat eri palveluiden erityispiirteitä mittaamisen kannalta? 2. Asiakassuuntautunut mittaaminen Asiakas määrittää suorituskyvyn (palvelun onnistumisen) Miten asiakas voidaan ottaa mukaan mittausprosessiin? 3. Verkostomainen mittaaminen Asiakas ei ole kiinnostunut organisaatiorakenteista, vaan saamastaan palvelusta Kuinka välttää verkoston toimijoiden osa-optimointi ja mitata palvelun onnistumista asiakkaan näkökulmasta? OHJENUORIA MITTAAMISEEN KEHITTÄMISEEN Kehittäminen vaatii työtä Työpanos Suunnittelu Käyttöönotto Käyttö Käytettävissä olevien resurssien maksimitaso Tulosten visualisointi 4

MITTAREIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET Näkökulma Selitys Esimerkki 1. Otsikko Mittarin nimi. Hyvä nimi kuvastaa mittauksen tarkoitusta. 2. Tarkoitus Ilman käyttötarkoitusta mittarilla ei tee mitään 3. Mihin liittyy? Liiketoiminnan tavoitteet, joihin mittari liittyy 4. Tavoite Tavoiteltava suorituskyvyn taso ja tavoitteen saavuttamiseen vaadittava aika Toimitusaika Toimitusvarmuuden parantaminen Vaikutus liiketoimintaan; toimitus ajallaan ja läpimenoaikojen minimointi 90 prosenttia seuraavan vuoden loppuun mennessä 5. Kaava Miten tulos lasketaan? Sellaisten tilausten osuus, jotka toimitettiin luvattuna päivänä 6. Mittaustaajuus Kuinka usein tulos lasketaan ja raportoidaan? 7. Kuka mittaa? Henkilön nimi (nimet), joka on vastuussa mittausdatan keräämisestä, laskennasta ja tuloksen raportoinnista Viikottain N.N., tuotannonohjaus 8. Mistä data saadaan? Mistä data saadaan? Toimituspäivät: asiakasaikataulun mukaan; toteutunut toimitus: tiedustelu asiakkaalta 9. Kuka toimii dataan pohjautuen? Henkilön tai ryhmän nimi, joka on vastuussa tuloksiin pohjautuvista toimenpiteistä 10. Miten toimitaan? Heikon suorituskyvyn korjaamiseen käytettävien toimien kuvaus (tilannekohtaisia). 11. Kommentit Erityiset piirteet ja ongelmat mittariin liittyen M.M., tuotantopäällikkö Jos suorituskyky paranee riittävän nopeasti, ei mitenkään. Jos ei, laita työryhmä selvittämään miksi ja tee tarvittavat muutokset 5

POTPURI LÄHESTYMISTAPOJA: TAUSTAKSI Vaikuttavuuteen päästään johtamismielessä kiinni vain ymmärtämällä, miten asiakasarvoa luodaan Mittaamisen avulla huomio kiinnitetään tekijöihin, jotka vaikuttavat haluttuun ilmiöön Vaikuttamalla näihin tekijöihin syntyy asiakasvaikutuksia ja niiden kautta vaikuttavuutta POTPURI LÄHESTYMISTAPOJA: OTE VAIKUTTAVUUDESTA Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden jäsentelyä (Tampereen kaupunki: Hyvinvointineuvola ja Geriatrinen poliklinikka) Palveluinnovaation kustannusvaikuttavuus (Asunnottomuuden vähentämisen taloudelliset vaikutukset) Asiakaslähtöinen ote palveluiden vaikuttavuuden mittaamiseen (Finpro: kansainvälistämispalvelut; Turku Science Park: aluekehittäminen) Kokonaisvaltainen kuva eri toimintojen yhteisistä vaikutuksista (Helsingin pelastuslaitos; Novart) Julkisten hyvinvointipalveluiden tuottavuus (Helsingin sosiaalivirasto) Tavoitteena haittojen vähentäminen (Helsingin YKT) Mittaa sitä mitä asiakas arvostaa (Orfer) 6

HYVINVOINTIPALVELUJÄRJESTELMÄ Vaikuttavuus Omistaja/kuntalainen Hyvinvointi Kokonaistuottavuus Palvelun järjestäjä Asiakasvaikutukset Asiakastyytyväisyys Tuotoksen laatu Palvelutarjonta Asiakasvaikutukset Toiminnan tehokkuus Palvelun tuottaja Tehokkuus Laatu Jääskeläinen, A. ja Laihonen, H., (in review) Strategy Framework for Performance Measurement in the Public Sector VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMAT Hyvinvointineuvola Lasten terveydentila Äitien terveydentila Perheen hyvinvointi Lähetteet hyvinvointineuvolasta erikoissairaanhoitoon Ohjaukset kevyisiin psykososiaalisiin palveluun Ohjaukset raskaisiin psykososiaalisiin palveluihin Viimeisin käänne nostaa tarkastelutaso alle kouluikäisten palveluihin, joka luonnollisesti tuo mukaan uudenlaisia mittareita Geripoli Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyneiden suhteellinen kotihoidon asiakkaiden määrä Ikäihmisten hyvinvointi Sidosryhmien tyytyväisyys Akuuttipäivystyksen ja sairaalahoidon käyttö (käynnit, ei suunnitellut hoitovrk) Asiakkaan elämänlaadun muutos Asiakkaan toimintakyvyn muutos Jäänyt odottamaan isojen linjojen lukitsemista; mikä on viitekehys? 7

OPIT TIEDOLLA JOHTAMISEN VINKKELISTÄ Paljon erilaisia tietotarpeita kuka johtaa ja mitä? Tilaaja tuottaja Operatiivinen strateginen Organisaatio palvelu - palvelujärjestelmä Eroon nice to know - tyyppisestä ajattelusta Tavoiteasetanta Mittaatko oikeaa ilmiötä? Arvonluontiprosesin mallintaminen: mikä ilmiö sinua kiinnostaa? miten siitä on saatavissa informaatiota? vasta sitten kehittämään mittareita. 8

ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tutkittava ilmiö: muutos porrasmallista asunto ensin -malliin, tavoitteena luoda malli kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen laskea case-kohteen kustannus-vaikutukset Tarkastelun kohteena Tampereen Härmälässä asunto ensin -periaatteella toimiva tehostetun tuen asumisyksikkö http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=124810&lan=fi YHTEISÖLLISEN ASUMISEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS Tässä tutkimuksessa laitoksen lakkauttamisen kustannusvaikutuksia arvioidaan vertailemalla kehitysvammaisten henkilöiden asumisesta ja palveluiden käytöstä johtuvia kustannuksia laitosasumisen aikana ja yhteisössä asumisen aikana http://www.kvps.fi/download/pdf/julkaisut/yksi-naapureista-raportti-2012.pdf 9

HÄRMÄLÄN TEHOSTETUN TUEN ASUMISYKSIKKÖ Tampereen A-kilta ylläpitää, kaupunki ostaa palvelun Tampereen Vuokra-asunnot Oy omistaa asunnot 22 asuntoa, 5 työntekijää (paikalla arkisin klo 7 20, viikonloppuisin klo 10 17.40) Ensimmäiset 10 asukasta muuttivat kesäkuussa 2009, talo täynnä syksyllä Asukkailla taustalla pitkäaikaisasunnottomuutta; tulleet laitoksista tai kadulta, päihde- ja mielenterveysongelmat yleisiä Opetellaan arjesta selviytymistä, tavoitteena itsenäinen asuminen Lähtökohtana on vuokrasuhteeseen perustuva asuminen, päihteiden käyttö sallittua KEHIKKO KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOIMISEEN Asunnottomuus Asuminen tehostetun tuen yksikössä Itsenäinen asuminen Palveluiden käyttö ja siitä aiheutuneet kustannukset -terveyspalvelut - poliisi - asunnottomille suunnatut palvelut (ensisuojat jne.) - laitokset jne. Muut negatiiviset vaikutukset - ongelmat kaupunkikuvassa -rikollisuus - sosiaaliset ongelmat (yksilö, perhe) -epäinhimilliset olosuhteet jne. Palveluiden käyttö - terveyspalvelut - poliisi jne. Asumispalvelun tuottamiseen liittyvät kustannukset - henkilöstökulut, toimitilat, jne. Ei-taloudelliset hyödyt/vaikutukset - yksilön tasolla esim. elämänlaadun parantuminen - vaikutukset laajemmin: ympäristö sukulaiset Palveluiden käyttö Asumiseen liittyvät kustannukset Ei-taloudelliset hyödyt/vaikutukset - yksilön tasolla esim. elämänlaadun parantuminen - vaikutukset laajemmin: ympäristö sukulaiset Taloudelliset hyödyt - yksilön tasolla: tulojen lisääntyminen - yhteiskunnan tasolla: lisääntynyt verotulo 10

MITTAUKSEN TOTEUTUS Taloudellinen arvio käytetyt palvelut ja niistä aiheutuneet kustannukset asunnottomuuden aikana (1.12.2008 30.4.2009) ja sen päättymisen jälkeen (1.10.2009 28.2.2010) tiedot eri viranomaisten asiakasrekistereistä Ei-taloudellinen arvio tehostetun tuen asumisyksikön vaikutuksista 6 asukkaan haastattelut TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVAT PALVELUT Terveyspalvelut: Käynnit ensiavussa Käynnit lääkärillä (varattu aika/omalääkäri) Käynnit terveyskeskuspäivystyksessä (sis. ilta- ja yöpäivystykset) Ambulanssin käyttö Käynnit sairaanhoitajalla Käynnit sairaalapäivystyksessä Sairaalavuorokaudet Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut: Laitos-ja asumispalveluiden käyttö (sis. kuntouttava laitoshoito, katkaisuhoidot) vuorokausina Tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen Käynnit selviämisasemalla Asunnottomille tarkoitettujen palveluiden käyttö: esim. yöpymiset ensisuojissa Poliisi: Hälytykset, pidätykset, säilöönotot (poliisin suojissa vietetyt yöt, lkm) 11

TULOKSET: PALVELUIDEN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET ASUNNOTTOMUUDEN AIKANA Kokonaiskustannukset asunnottomuuden aikana: 155 884 Palveluiden käyttömäärät Palveluita käyttäneiden henkilöiden määrä Päihde/laitospalvelut 121 357 1540 vrk 13 henk. Poliisin säilöönotot 4 512 24 vrk 4 henk. Lääkärikäynnit 2 119 21 kpl 8 henk. Käynnit sairaanhoitajalla 278 8 kpl 3 henk. Sairaalapalvelut (Hatanpää + TAYS) 20 849 45 vrk 6 henk. Ensiapukäynnit 3 473 5 kpl 5 henk. Erikoissairaanhoidon käynnit 2 236 7 kpl 5 henk. Ambulanssikuljetukset 1 061 12 kpl 6 henk. TULOKSET: PALVELUIDEN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET HÄRMÄLÄÄN MUUTON JÄLKEEN Kokonaiskustannukset Härmälään muuton jälkeen: 95 987 Palveluiden käyttömäärät Muutos Muutos, Palveluita käyttäneiden henkilöiden määrä Päihdepalvelut 3 374 16 vrk - 1524 vrk - 117 983 3 henk. Poliisin säilöönotot 376 2 vrk - 22 vrk - 4 136 2 henk. Lääkärikäynnit 2 220 22 kpl + 1 kpl + 101 8 henk. Käynnit sairaanhoitajalla 452 12 kpl + 4 kpl + 174 7 henk. Sairaalapalvelut (Hatanpää + TAYS) 0 0-45 vrk - 20 849 0 henk. Ensiapukäynnit 1 962 6 kpl + 1 kpl - 1 511 3 henk. Erikoissairaanhoidon käynnit 526 2 kpl - 5 kpl - 1 710 2 henk. Ambulanssikuljetukset 530 6 kpl - 6 kpl - 530 5 henk. Härmälän vuorokausimaksut 52 797 + 52 797 15henk. Härmälän vuokrat 33 750 + 33 750 15 henk. 12

KUSTANNUSSÄÄSTÖT Kaikkien palveluiden osalta kustannussäästö yhteensä 59 897 (38 %) 5 kuukauden aikana, vuositasolla 143 753, laskelmiin sisältyy Härmälän vuokrat Jos Härmälän vuokria ei oteta huomioon, kustannussäästö on 93 647 (60 %), vuositasolla 224 753 Huom! Yllä esitetyt säästöt on laskettu 15 asukkaan tietojen pohjalta (yksikössä 22 asuntoa). Koko yksikön osalta euromääräiset kustannussäästöt ovat todennäköisesti yllä esitettyjä lukuja suuremmat. TOIMINTAMUODON EI- TALOUDELLINEN/LAADULLINEN ARVIO - Asumismuotona hyvä - Etuja: tuki, sijainti, rauhallisuus, harrasteryhmät, yksityisyys, alkoholin sallittu käyttö, mahdollisuus asuntoon, vaikka on velkoja - Huonoja puolia: laitosmaisuus, korkea vuokra, asunto yksin ei riitä - Asumisen vaikutukset asukkaan elämään - Terveysvaikutukset: vähentynyt alkoholin käyttö, säännölliset terveyspalvelut, kuntoutus, mielenrauha - Ei suurta muutosta/vaikutusta perhe- tai ystävyyssuhteisiin, omaisten kyläily on nyt helpompaa, ja omaiset tietävät missä asukas on - Valtaosa vastaajista oli melko tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen - Tulevaisuuden toiveet/tavoitteet - Alkoholin käytön väheneminen, muutto omaan vuokra-asuntoon (aikaisintaan vuoden 2010 jälkeen), yhteyden rakentaminen lapsiin, harrastusten aloittaminen, työn löytäminen 13

YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA Kustannukset vähenivät merkittävästi Asukkaiden subjektiiviset kokemukset tukivat asumismuodon toimivuutta Härmälän case-tarkastelun perusteella toimintamuoto on mielekäs ja toimiva Syytä huomioida: Tässä hankkeessa on tutkittu vain yhtä tietyn asukasprofiilin omaavaa yksikköä; tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä erilaisiin yksiköihin Tarkasteluajankohta oli lyhyt (5 kk ennen ja 5 kk jälkeen yksikköön siirtymisen); pidempi seurantajakso olisi tarpeellinen vahvistamaan havaintoja ja todentamaan toimintamuodon pidemmän aikavälin vaikuttavuutta 14

FINPRON KYSYMYS Miten todentaa Finpronpalvelun arvo, kun palvelu kohdistuu vain osaan asiakkaan ydin- tai tukiprosesseista vain osaan asiakkaan arvoketjua Millä arvoa mitataan (, markkinaosuus, imagoarvo) Yrityksen menestys Kansainvälistyminen Kasvu Idea Rahoitus Tuote, Osaaminen Tuotanto, Henkilöstö Palvelu Raaka-aineet Ostaminen Alihankkijat Innovaatiot R&D Partnerit Kannattavuus Markkinat, Markkinaosuus FINPRO: VAIKUTTAVUUDEN JÄLJILLÄ Projekti Asiakasvaikutukset Finpro Asiakas Kv. asiakaskunta Finpron palvelun arvo Suora vaikutus asiakkaaseen - Aineettoman pääoman kasvu - Oppiminen, verkostot, kontaktit, jne Asiakkaan hyöty palvelusta - Näkyvyys, brändin tunnettuus - Kasvanut lv. Finpron tuotos/suorite - Projektit - Koulutukset - Asiakkaan/sopimuksen tavoitteet - 100 kv työpaikaa - 10 m kv liikevaihtoa - 2% markkinaosuus - 3% markkinaosuuden säilyttäminen - Muut tekijät - Kilpailijan tuotejulkistukset - Yleiset suhdannetekijät - 15

Input - employees, technology, facilities Asiakkaan prosessi- palvelun kohde 3 Process - organization of work Output - Qualitative and quantitative 1 2 Finpron palvelu (esim. Koulutus, prosessikonsultointi, uudet palvelumuodot) Suorituskykymuutos 4 1 Asiakkaan omat mittarit/mittausjärjestelmät; taloudellinen suorituskyky ennen Finpron väliintuloa 2 Tapahtuiko muutos? (mittaus: ennen - jälkeen) 3 Mikä muuttui ja miksi? (mittaus: ennen - prosessin aikana - jälkeen) 4 Tapahtuiko muutos Finpron palvelun vaikutuksesta? (mittaus: jälkeen) Laihonen, H., Jääskeläinen, A. Lönnqvist, A. and Ruostela, J. (2012). Measuring the productivity impacts of new ways of working, Journal of Facilities Management, Vol. 10(2), pp. 102-113. TAVOITELÄHTÖINEN MITTAUSRATKAISU Yhdessä asiakkaan kanssa määritellään tietyille tärkeiksi tunnistetuille tekijöille seuraavaksi kolmeksi vuodeksi: Esim. liikevaihto, vienti, alue/segmenttikohtainen liikevaihto, uudet asiakkaat, uudet partnerit, työpaikat Suomessa, osaamisen kasvu, tunnettuus Toteumia seurataan vuosittain ja tavoitteita muutetaan tarpeen vaatiessa Tuo määrämuotoisuutta asiakkaan kanssa käytäviin keskusteluihin Lisää työtä, mutta tarjoaa syvällisempää asiakastuntemusta Tiedolla johtamista! Jääskeläinen, A., and Laihonen, H. (2013), Overcoming the Specific Performance Measurement Challenges of Knowledgeintensive Service Organizations, International Journal of Productivity and Performance Management, Vol. 62(4). 16

TURKU SCIENCE PARK: MONIULOTTEINEN MITTAAMINEN Yksittäinen asiakas Yhteiskunta Onnistuminen suhteessa asiakkaan tavoitteisiin Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Sisäinen tehokkuus Jääskeläinen, A., and Laihonen, H. (2013), Overcoming the Specific Performance Measurement Challenges of Knowledgeintensive Service Organizations, International Journal of Productivity and Performance Management, Vol. 62(4). 17

HELSINGIN PELASTUSLAITOS: LÄHTÖKOHTA Painotettujen suoritemäärien tuottamisen tehokkuusmittari Mittareita on paljon, ei suunnattu mihinkään tiettyyn Paljon sellaista mittaamista, josta ei pelastuslaitoksen johtamiselle juuri hyötyä Eri palvelujen välisten yhteyksien huomiointi Mittauksen hyötyjen parempi perustelu, motivointi mittaamiseen Halu saada tukea johtamiselle 18

HELSINGIN PELASTUSLAITOS: MITTAAMISEN HAASTEITA Pelastuslaitos ei voi suoraan vaikuttaa hälytysten määrään Pelastuslaitos ei tuota hälytystehtäviä, vaan valmiutta vastata hälytyksiin Pelastuslaitoksen on varauduttava myös harvoin tapahtuviin suuronnettomuuksiin Tietty määrä vahinkoja syntyy aina riippumatta siitä kuinka paljon käytetään resursseja Perinteiset mittarit eivät huomioi toiminnan laatua tai vaikuttavuutta Laskenta ei huomioi pelastustoiminnan ja ensihoidon välistä tuotannollista synergiaa Tuottavuusmittareilla ei ole toimintaa ohjaavaa vaikutusta Mukaillen Nordenswan, 2012 VAIKUTTAVUUS SYNTYY KOKONAISUUDESTA SYNERGIA KOKO PELASTUSLAITOS Lyhyet sairauspoissaolot Käyttömenot / asukkaat Ensivastetehtävien osuus kaikista ensihoitotehtävistä TUOTOKSET PELASTUSTOIMINTA Tehtävät, joissa toiminta poikennut suunnitellusta Tavoittamisviive toimintavalmiusaika Suoritevolyymi Suunnitellun ja toteutuneen koulutuksen suhde TUOTOKSET ENSIHOITO Tavoittamisaika Suoritevolyymi Suunnitellun ja toteutuneen koulutuksen suhde YHTEISET PANOKSET TUOTOKSET ENNALTAEHKÄISY Riskiluvun tavoitetason ylittävien erityistarkastuskohteiden määrä Turvallisuus asuintaloissa Suoritevolyymi Suunnitellun ja toteutuneen koulutuksen suhde 19

MITTARISTON PIIRTEITÄ Mittaristossa mukana myös muita kuin perinteisiä tuottavuuskomponentteja Mittaristoon on valittu prosessin laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita Kiinnitetty huomiota mittaustuloksiin vaikuttamisen mahdollisuuteen Mittareilla on pyritty tuomaan esiin toimintaan sisältyvä synergia Mittariston painotus on neutraali 20

KARI LAAKOLI, ARJA PEIPONEN HELSINGIN KAUPUNGILTA Malli on kustannustehokas ja helppo käyttää. Tuottavuuden mittaaminen sinänsä ei ole riittävää; tärkeämpää on tuloksen analysointi ja päätelmät tuottavuuden muutoksen syistä. Keskeistä on, että mittaamisen avulla hoitoyksiköiden työntekijät ovat oivaltaneet oman toimintansa merkityksen tuottavuustarkastelussa. Tämän tuo uuden ja käytännöllisen tason tuottavuutta koskeviin kysymyksiin. http://www.talouselama.fi/minavaitan/article389099.ece TUOTTAVUUSMATRIISI: ESIMERKKI PÄIVÄHOIDOSTA laskennallisen läsnäolopäivän hinta (ilman vuokria) S2 opetusta saavien lasten osuus % tilojen käyttöaste % lasten määrä / koko henkilökunnan määrä henkilöstön sairauspoissaolo % asiakastyytyväisyys (1-5) Jääskeläinen, A. (2010), Productivity Measurement and Management in Large Public Service Organizations (Publication 927, Tampere University of Technology). 21

TUOTTAVUUSMATRIISI valitaan 3-7 tuottavuuteen vaikuttavaa tekijää ja tunnistetaan niihin liittyvät mittarit määritellään eri tekijöiden painoarvot 0-100 % skaalataan yksittäisten mittareiden tulokset asteikolle 0-10 (keskimääräinen lähtötaso 4) matriisin kokonaispistemäärä on välillä 0 ja 1000 kauden tulos laskennallisen läsnäolopäivän hinta ilman vuokrakustannuksia asiakastyytyväisyys (1-5) lasten määrä / koko henkilökunnan määrä tilojen käyttöaste % S2 opetusta saavien lasten osuus % henkilöstön sairauspoissaolo % 10 33 4,5 5,7 100 40 2 9 33,5 4,45 5,6 99 36 2,5 8 34 4,4 5,4 98 32 3 7 35 4,35 5,2 97 28 3,5 6 36 4,3 5 96 24 4 5 37 4,25 4,8 94 20 5 4 38 4,2 4,6 92 16 6 3 40 4,1 4,4 90 12 7 2 42 3,9 4,2 85 8 8 1 45 3,7 3,9 80 4 9 0 48 3,5 3,6 75 0 10 pistearvo painoarvo 45 15 15 15 5 5 kok. arvo 0 0 0 0 0 0 Jääskeläinen, A. (2010), Productivity Measurement and Management in Large Public Service Organizations (Publication 927, Tampere University of Technology). MIKSI MATRIISIMALLIIN PÄÄDYTTIIN? halu saada jotain konkreettista uutta aikaisempaan mittaustapaan verrattuna toive tuotosten laadun huomioimisesta tuottavuustarkastelussa toivomus yhdestä indeksiarvosta, jota selittävät tekijät helposti ymmärrettävissä pyrkimys olemassa olevien mittareiden merkityksen lisäämiseen matriisin joustavuus, selkeys ja helppo ymmärrettävyys konkreettisten tuottavuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisen helppous mittaustulosten vertailtavuus samaa matriisia käyttävien yksiköiden välillä Jääskeläinen, A. (2010), Productivity Measurement and Management in Large Public Service Organizations (Publication 927, Tampere University of Technology). 22

OPPEJA TIEDOLLA JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Mittausmallin arvo syntyy ei niinkään uusista innovatiivisista mittareista, vaan olemassa olevan mittausinformaation jalostamisesta tiiviiseen ja helposti hyödynnettävään muotoon kun mittausinformaatio on riittävän yksinkertaisessa ja visuaalisessa muodossa, jotta sen merkitys omaan työhön on helposti hahmotettavissa 23

HALLINTOKUNTARAJAT YLITTÄVÄ PROSESSI JA SEN MITTAAMINEN Mittareiden täsmällinen määrittely korostuu Datan kerääminen ja hallinta vaikeutuu Raportointi YKT prosessille oli laadittava omat mittarinsa. YHDESSÄ Mitä mitata? Hankkeiden koko, sijainti, osallistujien määrä (muuttujia paljon) Mitä mitataan, milloin, miten ja kenen toimesta, minne tieto tallennetaan, missä muodossa = pelisäännöt ->täsmälliset mittarikortit Mitä raportoidaan ulos koska kenen toimesta ja kenelle? EVA-LISA KARLSSON VAIKUTTAVUUTEEN KIINNI HAITTOJEN VÄHENEMISEN KAUTTA HÄIRIKÖIVÄT TYÖMAAT haittojen arviointi torjuntaohjeistus EVA-LISA KARLSSON 24

MITTAA SITÄ MITÄ ASIAKAS ARVOSTAA - Lähtötilanne - Asiakastyytyväisyys - Talousmittarit - Laskutettavat tunnit vs välilliset tunnit - Palveluiden nykytilan ja kehityskohteiden kartoitus - Asiakashaastattelut keväällä 2011-13 keskeistä asiakasta - Orferin omaa huollon henkilöstöä - Haastatteluiden perusteella löydettyjä kehityskohteita lähdettiin työstämään tämän ja erään toisen hankkeen puitteissa (SOUL/VTT) 25

HAASTEET JA ONNISTUMISET - Palveluiden mittaaminen on vaikeaa - Mittavat asiakashaastattelut antoivat tarkan kuvan tarjoamiemme palveluiden nykytilasta sekä löysimme myös kehityskohteita - Ajatusmalli asiakas edellä auttoi mittareiden valinnassa - Mahdollisimman yksinkertaiset ja käytännönläheiset mittarit saavat henkilökunnan ja asiakkaat kiinnostumaan mittaamisesta - Hankkeen myötä löysimme uusia palveluita, joita tarjota asiakkaille 26

KESKUSTELUA RUOKKIMAAN Saitteko uusia ajatuksia tai vinkkejä vaikuttavuuden mittaamiseen omassa ympäristössänne? Miten mittarit osahankkeissa laaditaan ja ketkä ovat niiden laadinnassa mukana? Mitä voitaisiin tehdä toisin? 27