kh. 3.3.2014 liite 1 1 (7) TALOUDEN TASAPAINOTUS JA TUOTTAVUUSOHJELMAN (TATU) LINJAUKSET Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espootarinasta. Ohjelma toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä, osa ohjelmasta toteutetaan projekteina. Ohjelman pääelementit 1. Kestävä rahoitustasapaino 2. Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus 3. Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen PÄÄELEMENTTEJÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1. Kestävä rahoitustasapaino Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 M Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 M vuonna 2016 ja 180 M vuonna 2020. Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 M v. 2020)
2 (7) Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit, pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 M Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua. pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1500 /asukas Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 7300 /asukas Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 M ) vuosittain kaudella 2014 2017 Kestävä rahoitustasapaino määritellään talouden keskeisten tunnuslukujen kautta niiden yhdistelmänä. Vuosikatteen ja lainakannan tunnuslukujen toteutumisen edellytyksenä on kaupungin tuottavuuden ja rahoitustasapainon vuosittainen 2,4 % parannus sekä investointien mitoitus kattosumman mukaan. Vuosikatetavoite on haettu niin, että vuosikatteella voitaisiin rahoittaa emokaupungin korvausinvestointien nettomäärä sekä jossain määrin uusinvestointeja. Peruskaupungin vuotuiset poistot, joilla on tarkoitus rahoittaa korvausinvestoinnit, tulevat kasvamaan tämän vuoden 114 miljoonasta noin 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020. Vuosikatetavoitteen saavuttamisen haasteena on se, että yhtiömuotoon rakennettujen toimitilojen vuokrat sisältävät myös niiden poistoosuuden. Investoinneille ja niitä vastaaville pitkäaikaisille sitoumuksille asetettavalla investointikatolla pyritään osaltaan hidastamaan kaupungin velkaantumista ja samalla kriittisesti arvioimaan investointiohjelmaan sisältyviä hankkeita ja niiden sisältöjä. Investointien kattosummaksi on määritelty taso, jolla väestön kasvun ja kaupunkikehityksen edellyttämät investoinnit sekä korjausrakentaminen voidaan jatkossakin toteuttaa hyvällä tasolla. Kaupungin ja konsernin lainakanta kasvaa vuosittain mittavan investointiohjelman seurauksena. Tuottavuus ja rahoitustasapainotoimenpiteillä varmistetaan emokaupungin lainakannan hallittu kehitys siten, että lainakanta on enintään 1500 /asukas. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY, joiden lainavastuut katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella vuokra ja maksutuloina) nousee Länsimetron, Espoon sairaalahankkeen sekä muiden yhtiöhankkeiden myötä enintään tasolle 7300 /asukas. 2. Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. Taksoja ja maksuja tarkistetaan vuonna 2014 toimialojen suunnitelmien ja tehtyjen päätösten mukaan sekä tasojen arviointia ja vertailua jatketaan suunnitelmallisesti. Laskutuksen kattavuutta ja perintää tehostetaan. Maksamistapoja kehitetään kustannustehokkaammiksi. Pienet asiakasmaksut sähköisesti uudet menetelmät: mm. sähköinen kukkaro, verkkomaksaminen.
3 (7) Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna Maksukattoihin pyritään vaikuttamaan valtakunnallisesti esim. vanhusten hoivakodit. Määritetään eilakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. Kaupungin sisäisten palvelujen hinnat arvioidaan suhteessa markkinoihin ja laatuun. Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. Selvitetään, mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi. Maksujen pohjaksi laskentaa: palvelun kustannukset, laskuttamisen ja perimisen kustannukset ym. 2.2. Tulopohja ja verotaso Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti. Olemassa olevien ja aloittavien yritysten kehittymistä, kasvamista ja kiinnittymistä Espooseen edistetään Rahoittajat ja sijoittajat paremmin kontaktiin ja luodaan mahdollisuuksia uusille rahoituskanaville ja malleille. Elinkeinoelämää monipuolistetaan (teollisia työpaikkoja, cleantech). Tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Selvitetään työllisyysasteen 1 % nousun tulo ja menovaikutukset. Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. Monipuolisia asumismahdollisuuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen lähellä. Asukkaiden määrä kasvaa noin 4000 asukkaalla vuosittain. Kaupungin väestönkasvun kestävä taso on noin 4000. Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. 2.3. Palvelutaso ja tarjonta Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. Omatoimisuutta ja ihmisten oman vastuun ottamista tuetaan mutta pidetään huolta niistä jotka tarvitsevat tukea. Palveluissa priorisoidaan peruspalveluja sekä ennalta ehkäiseviä varhaisen puuttumisen palveluja.
4 (7) Kun uudistuksia tehdään, haetaan myös kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä. 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. Täyttölupamenettelyä jatketaan ja ohjeistusta täsmennetään. Tavoitteena on, että vuonna 2015 henkilöstön kokonaismäärää ei lisätä. Espoolainen Johtaminen (ESJO) projektilla parannetaan johtamista ja tuottavuutta. Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. Tuottavuutta parannetaan Tehdään yhdessä Espootarina hengessä. Työhyvinvoinnin edistämisellä ja hyvällä johtamisella vaikutetaan poissaolojen vähenemiseen. Työympäristöjä uudistamalla edistetään työn tuottavuutta. Hyvä johtaminen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta 3. Tuottavuustoimenpiteet 3.1. Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Laaditaan palvelujen järjestämisen suunnitelma: Mitä tehdään itse, mitä ostetaan ja mille palveluille luodaan edellytykset tuottaa palvelu jollain muulla tavalla Sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään. Painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan kustannustehokkuutta etsien Palveluja järjestetään nykyistä enemmän yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden Laaditaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 suunnitelma. Sisältää periaatteet palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kehittämiselle. Sitä on toteutettu viime valtuustokaudella, mutta tavoitetilan saavuttaminen tai sitä kohti kulkeminen edellyttää suunnitelman mukaisen työn jatkamista. Valitaan keskeiset, tuottavuutta parantavat kohteet ja asiat, joiden toteutukseen keskitytään. Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle Palveluverkko jakautuu lähipalveluihin sekä alueellisiin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin. Keskittämisen asteeseen vaikuttavat toiminnan volyymi ja erityisosaamisen
5 (7) tarve. Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin. Keskitettyjä palveluja on saatavissa yhdessä tai useammassa kaupunkikeskuksessa. Samalla pienistä ja haavoittuvista toimipisteistä luovutaan. Kaupunkikeskukset ovat erilaisia ja voivat profiloitua myös palvelutarjonnassa. Kaupunkikeskukset täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä toimivan ja tehokkaan palvelukokonaisuuden. 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. Yhden prosentin vuosivaikutus on keskimäärin 1,4 milj. euroa. Vuoteen 2020 mennessä kustannustaso alenee noin 10 milj. euroa. Toimipaikan johtaja on vastuussa tilojen oikeasta käyttö ja täyttöasteesta. Tilojen käytön ja tarpeen arviointi toteutetaan muutosten yhteydessä ja määräajoin. Todelliseen tilan käyttöön luodaan seurantajärjestelmä. Tilojen yhteiskäyttöä edistetään ja sille luodaan pelisäännöt. Myös ulkopuoliseen tilankäyttöön luodaan pelisäännöt. Toimitilojen rakennushankkeet eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. Tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa esitetyn tilatarpeen ja toimintojen on säilyttävä muuttumattomana. Hankesuunnitteluprosessin ja tilahankintaprosessin kehittämistä jatketaan, tavoitteena on myös prosessin nopeuttaminen. Tarveselvitysten laatua parannetaan. Laaditaan kriteerit tarpeiden määrittelyyn ja tarveselvityksen sisältöön. Investoinneille asetetaan kattohinnat. Kehitetään kohdekohtaista seurantaa. Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. Palveluverkkomuutoksissa ja yksittäisissä tilahankkeissa huomioidaan kokonaistaloudellisuus. Investointiohjelman valmistelun yhteydessä arvioidaan, mitkä valitut hankkeet ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä. Laaditaan tilojen koko ja laatustandardit sekä kalusteiden laatustandardit. Laaditaan väistötilaperiaatteet. Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. Asetetaan energiatehokkuuden tavoitearvo Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä Tarpeettomista tiloista luovutaan. Tyhjenevät tilat arvioidaan maankäyttömahdollisuuksien kannalta.
6 (7) 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen Arjen sujuminen. Toiminnan kehittämisessä lähtökohtana on kaupunkilaisten, asiakkaiden sekä henkilöstön arjen sujuminen. Palvelutuotannon kehittämisessä osallistetaan asiakkaita. ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut ja hallinto Espoo on vahvasti mukana kehittämässä julkisen hallinnon (erityisesti kaupunkien) ICT:tä hyödyntäen sitä. Espoo hyödyntää parhaita ICTtoimijoita ja edistää aktiivisella yhteistyöllä teollisuuden ja palveluntuottajien kilpailukyvyn kehittymistä. Oman toiminnan jatkuva parantaminen. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen lähtee prosessien nopeuttamisesta ja tehostamisesta. Olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen (tilat, laitteet, osaaminen). Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla. Tuottavuuden lähtökohtana on parantaa palveluja, prosesseja ja menetelmiä siten, että samoilla tai niukkenevilla resursseilla voidaan tuottaa aikaisempaa enemmän palveluja palvelun hyvä laatu säilyttäen. Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. ICT:n kehittämistä jatketaan. Icttoimintamalli otetaan käyttöön. Hankinta ja tilausprosessien sähköistämisellä ja ohjeistamisella lisätään sähköisen hankinnan ja tilaamisen kattavuutta niin että tuottavuus paranee. Palvelujen oston tietoperustaa ja johtamista kehitetään. Omistajatilaajatuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan; sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. Yhteisöille asetetaan vähintään samat tuottavuustavoitteet kuin emokaupungille. Tuottavuuden kehittymistä arvioidaan, tuetaan ja ohjataan aktiivisesti. Yhteisöjen avustusten tasot arvioidaan ja tarkistetaan. Kaupungin sisäiset konserniohjausroolit ja toimintatavat selkiytetään.
7 (7) Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. Uudistetaan Espoon kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohjeet, jotka toimivat periaatteina ja linjauksina kaupungin toimintojen järjestämiselle konsernin kautta. Kaupungin omistukset ja jäsenyydet arvioidaan. Kaikkien omistuksien ja jäsenyyksien tarkoituksena tulee olla Espootarinan ja yhteisöille annettujen ydintehtävien toteuttaminen laadukkaasti ja tehokkaasti. Konsernirakennetta ja toimintoja tiivistetään ja tehostetaan. Toteuttamiskeinoja ovat mm. fuusiot, irtaantumiset, toimintojen uudelleenjärjestelyt, kaupungin tarjoamien sisäisten palvelujen ja konsernin yhteisten palvelujen käytön laajentaminen. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Konserniohjauksen ja yhteisöihin liittyvien asioiden valmistelun proaktiivisuutta vahvistetaan. 3.5. Maankäytön tehostaminen Tiivistetään kaupunkirakennetta. Kaavoitetaan asuntotuotantoa varten kustannustehokkaita tontteja valmiin kunnallistekniikan, liikenneinfran ja olemassa olevien palvelujen läheisyyteen erityisesti kaupungin omistamalle maalle. Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. Tehdään kaavoituksen kokonaistaloudellisuustarkastelu, laajemmin kuin vain infran osalta. Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. Kaavoituslupatoimintarakentaminen prosessia nopeutetaan. Priorisoidaan paljon työpaikkoja tuovien yritysten kaavahankkeet, nopeutettu käsittely. Selvitetään vuokrauksen lisäysmahdollisuudet tonttien luovutustapana Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa