Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina 12.9.2014 Anni Antila
Talouden tunnuslukuja Kokkolan seutu
Kokkolan seutu Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kriisikuntakriteerien täyttyminen Raja-arvo Vuosikate, /as < 0 372 113 278 339 472-32 313 323 335 147 Tulovero-% > 19,89 20,63 21,00 20,50 21,00 20,50 19,50 20,00 20,50 21,00 21,00 Lainamäärä, /as > 3830** 4514 2879 2457 4121 5336 2018 2405 2210 5774 3696 Kertynyt ali/ylijäämä, /as < 0 245 125 931-408 231 310 1921 616 246-727 Omavaraisuusaste, % < 50 % 35,7 42,9 49,2 27,0 32,4 26,2 71,6 59,3 32,0 26,2 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 79,7 50,1 47,4 66,8 82,1 47,0 39,6 41,9 75,9 65,8 Kriteerien täyttyminen 4 3 2 5 4 2 1 1 4 4 Kunta joutuu arviointimenettelyyn mikäli kunnan taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös jos yllä esitetyt kuusi kriteeriä täyttyvät. Arviointiryhmän esityksestä kunnassa voidaan käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kuntarakenneuudistuksen aikaiset ns. pakkoliitospäätökset koskevat alueita, joissa on kriisikunta (Lavia, Tarvasjoki) Kaustinen täyttää 5 kriisikunnan kriteeriä. Kokkola, Toholampi ja Veteli täyttävät 4 kriteeriä. Mikäli Vetelillä on vuoden 2014 tilinpäätöksessä alijäämää yli 1 000 euroa/asukas, täyttäisi kunta kriisikunnan edellytykset. Uudessa kuntalaissa (HE-luonnos) kriisikuntamenettelyyn voisi joutua mikäli alijäämää ei kateta neljän vuoden aikana tai yllä esitettyjä konsernitason kriisikuntakriteereiden edellytyksiä ei täytetä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ulotettaisiin myös kuntayhtymiin.
Tuloverotus Kokkolan seudun kunnallisverotuksessa verotettavat, laskennalliset, tulot ovat olleet huomattavasti alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Tuloveroprosentti on Kokkolan seudun kunnissa ollut vuosina 2002 2014 ollut vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Poikkeus tästä on Kruunupyy vuosina 2011-2014 sekä yksittäisinä vuosina Kannus ja Kokkola. Vetelissä tuloveroprosenttia on nostettu 22 prosenttiin. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kokkolan seutu 18,92 18,98 18,98 19,11 19,15 19,23 19,41 19,67 19,68 19,79 19,83 19,89 20,49 20,63 Halsua 19,25 19,25 19,25 19,25 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 Kannus 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 Kaustinen 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 Kokkola 18,73 18,77 18,77 18,98 19,04 19,07 19,33 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 Kruunupyy 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 Lestijärvi 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Perho 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,50 20,50 21,00 Toholampi 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,00 20,50 21,00 21,50 Veteli 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,75 20,50 20,75 21,00 21,00 22,00 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25
Vuosikate Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola ja Kruunupyy Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuodesta 2002 alkaen Vetelin, Kaustisen ja Perhon kuntien vuosikate on ollut kolmesti negatiivinen. Kokkolan vuosikate ei ole ollut tällä aikajaksolla kertaakaan negatiivinen. Vuonna 2013 Halsuan, Kaustisen, Kokkolan ja Toholammen vuosikate riitti kattamaan poistot. Muilla kunnilla vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja.
Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola ja Kruunupyy Lainakanta Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli Kaustinen, Kokkola ja Toholampi täyttävät alustavasti kriisikunnan raja-arvon lainakannasta. Myös Vetelillä on merkittävästi lainaa ja lähentelee raja-arvoa. Kruunupyyllä ja Perholla on lainaa lievästi alle maan keskiarvon. Kokkolan seudun kunnilla on lainaa 4 514 euroa jokaista asukasta kohden. Kokkolan seudun lainakanta on miltei 3,5 kertaistunut vuosien 2002 2013 aikana, kun koko maassa lainakanta on miltei kolminkertaistunut. Kokkolan seudun yhteenlaskettu asukaskohtainen lainakanta on yhtä vuotta lukuun ottamatta täyttänyt kriisikuntakriteerin. Korkein asukaskohtainen lainakanta on Toholammella ja Kokkolassa. Kokkolan seudun kunnista alhaisin lainakanta on Kruunupyyllä, Kannuksella, Lestijärvellä ja Perholla. Halsua on onnistunut kahtena viimeisenä vuonna vähentämään lainakantaa eikä enää täytä kriisikunnan kriteeriä.
Konsernien lainakannat 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Toholamp i Kokkola Kaustinen Halsua Veteli KOKO MAA Konsernin lainakanta Perho Kruunupy y Lestijärvi 2 010 5 343 6 236 6 362 4 464 4 425 4 573 1 734 1 786 2 753 2 011 8 452 7 140 6 787 5 293 4 594 4 726 2 393 1 939 3 893 2 012 9 384 7 949 6 809 5 925 5 775 5 030 2 926 2 327 2 198 Kokkolan seudun kunnista Perholla, Kruunupyyllä ja Lestijärvellä oli koko maan keskiarvoa vähemmän konsernilainaa asukasta kohden. Esimerkiksi Halsualla on odotettavissa merkittävä konsernilainan kasvu johtuen koulukeskuksen rakennusprojektista (n. 5,3 Me, 4 312 e/asukas).
Kertynyt yli-/alijäämä Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola ja Kruunupyy Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli Kokkolan seudulla on kertynyttä ylijäämää vähemmän kuin maassa keskimäärin. Vuosien 2002 2013 aikana ero muun maan kehitykseen on kasvanut. Alueen kunnista poikkeuksen muodostaa Lestijärvi, jolla on vuodesta 2006 alkaen ollut maan keskiarvoa enemmän kertynyttä ylijäämää. Halsuan merkittävä kertynyt alijäämä on tarkastelujakson aikana muuttunut ylijäämäksi. Kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa. Näiden kriteereiden täyttäminen käynnistäisi suoraan arviointimenettelyn.
3230 2323 2326 1625 2600 3748 3800 2777 3009 2051 1519 6504 5751 6962 6616 7906 7269 6750 8477 8273 7500 6658 3087 3212 3650 3009 2799 2923 3389 3784 2686 2347 2983 620 589 1763 974 3103 1445 905 2356 2908 2432 1734 3230 2323 2326 1625 2600 3748 3800 2777 3009 2051 1519 6504 5751 6962 6616 7906 7269 6750 8477 8273 7500 6658 3087 3212 3650 3009 2799 2923 3389 3784 2686 2347 2983 620 589 1763 974 3103 1445 905 2356 2908 2432 1734 10000 9000 8000 9000 7000 8000 6000 7000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 0 0 /asukas 10000 9000 8000 9000 7000 8000 6000 7000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 0 0 /asukas Tulorahoitus Toimintakulut Toimintakulut Muut tulot* Verotulot Valtionosuudet Toimintakulut Kokkolan seudulla oli vuonna 2013 enemmän tulorahoitusta asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Kokkolan seudulla valtionosuudet muodostavat suuremman osuuden tulorahoituksesta kuin maassa keskimäärin. Samaan aikaan verotulot ovat maan keskiarvoa alhaisemmat, korkeasta tuloveroprosentista huolimatta. Kokkolan tulorakenne poikkeaa eniten Kokkolan seudun kunnista. Valtionosuuksien osuus tulorahoituksesta on pienempi, kuin maassa keskimäärin ja muiden tulojen osuus huomattavasti suurempi. Myös Toholammin muut tulot muodostivat vuonna 2013 merkittävän osuuden kunnan tulorahoituksesta Valtionosuusriippuvaisuus on suurinta Halsuan (49 %), Lestijärven (43 %) ja Perhon (50 %) kunnilla. *Muut tulot yht.= +Myyntituotot + Maksutuotot + Tuet ja avustukset + MUUT toimintatuotot ± Valmiste-varastot +Valmistus omaan käyttöön ± Rahoitus
Nettoinvestoinnit 1000 1073 1006 Nettoinvestoinnit 800 761 739 727 Poistot 600 400 305 384 312 462 501 499 220 380 290 269 220 403 200 146 81 105 0 Veteli Perho Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Koko maa Toholampi Lestijärvi Halsua Kuntien nettoinvestoinnit asukasta kohden vuonna 2013 vaihtelivat 100 1 100 euron välillä. Toholammin, Lestijärven ja Halsuan vuosikate kattoi nettoinvestoinnit. Muilla kunnilla Kokkolaa lukuun ottamatta vuosikate kattoi alle puolet nettoinvestoinneista. Luvuista ei kuitenkaan ilmene kuntakohtaisen korjausvelan määrä eikä investointien laatu. Alla esitetyistä 3 vuoden keskiarvoluvuista ilmenee, että nettoinvestoinnit ovat olleet suurimmat asukasta kohden Kokkolassa ja Perhossa. 2011 2012 2013 Keskiarvo Halsua -710 940-81 50 Kaustinen -538-472 -761-590 Kokkola -1169-842 -727-913 Kruunupyy -365-487 -501-451 Lestijärvi -181-163 -220-188 Perho -820-829 -1006-885 Toholampi -832-1112 -290-745 Veteli -181-442 -1073-565 Koko maa -491-503 -499-498
Investointitarpeet Huomioita investointitarpeista Halsua Syksyllä 2014 aloitetaan uuden koulukeskuksen rakennusprojekti. Tarkoituksena on rakentaa yksi suurempi koulukeskus, johon kootaan kunnan kaikki opiskelijat. Projekti on arvoltaan noin 5,3 miljoonaa euroa, 4 312 euroa/asukas. Koulukeskuksen rakentaminen rahoitetaan ulkopuolisella lainanotolla, joka lisää huomattavasti kuntakonsernin kokonaisvelan määrää. Kaustinen Veteli Kokkola Toholampi Lestijärvi Perho Kaustinen on viime vuosina velkaantunut pääosin peruspalvelujen investointien vuoksi. Yläkoulun ja päiväkodin rakennushankkeet käynnistettiin sisäilma- ja homeongelmien vuoksi aikaistettuina taloussuunnitelmasta. Hammashuollon ja neuvolan peruskorjaus/rakennushankkeet ovat tulossa. Vuosien 2013 ja 2014 merkittävät investoinnit palvelujen tuottamisessa tarvittaviin rakennuksiin nostavat velkamäärän selkeästi koko maan keskiarvoa korkeammalle. Suuri investointitarve liikelaitoksissa ja muussa toiminnassa kasvattaa lainamäärää, liikelaitokset mukaan lukien noin 36 milj. e 2014. Investointitarve on suuri heikkokuntoisten kiinteistöjen ja palvelutarpeen kasvun vuoksi. Vuosien 2015 2016 muiden kuin liikelaitosinvestointien nettomenot ovat taloussuunnitelmassa vajaa 20 milj. /vuosi. Tämän jälkeen odottaa usea suurehko myös kiireellinen hanke (esim. vuodeosasto, pääpaloasema, kouluja) toteuttamista, joten paineet pikemminkin kasvattaa investointimäärä ovat suuret, vaikka taloustilanne huomioon ottaen pitäisi investointimäärää pienentää. Kunnassa on tulossa 2014-2015 urheiluhallin peruskorjausinvestointi, yhteensä 2,5 milj. euroa. Kirkonkylän koulujen, kirjaston ja kunnantalon korjaukset on jo tehty. Muita suurempia investointeja ei ole näköpiirissä kuin erilaiset viemäröintihankkeet, rakennusten ikääntyminen tietenkin aiheuttaa peruskorjaustarvetta suurin osa rakennettu tai peruskorjattu 1980-90 luvuilla. Tarvittava asuntojen uustuotanto hoidetaan yhtiöiden kautta. Huolia taloudelle aiheuttavat käyttötalousmenojen kasvu ja samaan aikaan edessä olevat suuret investoinnit sekä lainamäärän lisääntyminen. Suunnitelmavuosina 2015 ja 2016 investoinnit ovat 4,7 miljoonaa ja 5,3 miljoonaa euroa, näistä merkittävä osa saadaan kuitenkin takaisin avustuksina. Suurimmat investoinnit kuluvalle ja tuleville vuosille ovat Hyvinvointikeskuksen rakentaminen ja jätevesipuhdistamon uusiminen. Lähde: Talous ja hallinto työryhmän väliraportti
Valtionosuusuudistus Huomioitu rakennepaketin osa 2 "Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla." VOS uudistus (10.4.2014) VOS-muutos Rakennepaketin*) vaikutus: vuoden 2014 tasolla +rakennepaketti 1 Mrd = 186 /as yhteensä NYKYINEN MUUTOS TAVOITE TAVOITE As.luku euroa euroa /as euroa /as euroa /as Koko maa 5 398 173 8 593 939 578-994 779-0,18-1 000 000 000-186 -1 000 994 779-186 Halsua 1 248 4 244 732-87 350-70 -232 128-186 -319 478-256 Kannus 5 736 13 579 705 227 065 40-1 066 896-186 -839 831-146 Kaustinen 4 287 8 980 722 743 901 174-797 382-186 -53 481-12 Kokkola 46 773 83 506 311 3 855 222 82-8 699 778-186 -4 844 556-104 Kruunupyy 6 666 17 268 546-762 339-114 -1 239 876-186 -2 002 215-300 Lestijärvi 835 3 447 673-168 134-201 -155 310-186 -323 444-387 Perho 2 923 11 595 954-467 358-160 -543 678-186 -1 011 036-346 Toholampi 3 426 9 610 253-94 243-28 -637 236-186 -731 479-214 Veteli 3 382 9 904 431 166 756 49-629 052-186 -462 296-137 *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla Kokkolan seudulla valtionosuusuudistuksessa valtionosuuksien määrä kasvaisi vuoden 2014 tasolla 3,4 miljoonaa euroa. Kuntakohtaisesti alue jakautuu menettäjiin ja voittajiin. Huomioitavaa kuitenkin on, että yhdessä rakennepaketin tavoitteellisten säästöjen kanssa, kääntyisi jokainen kunta miinukselle. Rakennepaketin vaikutus laskettu asukasmäärien suhteessa. Vaikutukset tulevat kuitenkin vaihtelemaan kunnittain eivätkä ole suoraan verrannollisia asukasmäärän perusteella tehtyihin laskelmiin. Vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 25,42 prosenttiin (-4,15). Tällä vaalikaudella sovitut leikkaukset nousevat vuonna 2015 yhteensä yli 1,5 miljardiin euroon. Lisäksi kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät vuonna 2015 yli 300 miljoonalla eurolla.
Odotekustannukset Kokkolan seutu
Kokkolan seudun odotekustannukset Kuntien kustannuksia on tarkasteltu palveluittain vertaamalla niitä asukasmäärältään ja väestörakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin. Kokkolan seudun vertailukuntina on käytetty kaikkia yli 40 000 asukkaan kuntia Suomessa (10 kpl). Selvitys on puhtaasti laskennallinen, jonka tarkoitus on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Säästöpotentiaali on laskettu 3. edullisimpaan kuntaan verraten (poikkeuksena käyttötalouden kokonaisuus, jossa 4. edullisin kunta) Kuntien tehtävät vaihtelevat, joten yllä oleva kuva käyttötalouden kokonaisuudesta ei ole yleensä vertailukelpoinen. Kokkolan seudulla kuntien käyttötalouden kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet enemmän kuin maassa keskimäärin.
Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat yli maan keskiarvon, vaikka viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuollon menokehitystä on saatu hillittyä palvelurakennemuutosten ja hoito- ja palveluketjujen kehittämisen myötä. Sosiaali- ja terveystoimen menot ovat kasvaneet vuosina 2007 2012 nopeammin kuin maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimen palveluissa on 20,5 Me säästöpotentiaali Vanhuspalvelut yhteensä 11 Me Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 13,5 Me Erikoissairaanhoito 7,8 Me Perusterveydenhuollon avohoito pl. Hammashoito 8,6 Me Vanhusten laitospalvelut 8,2
Sivistystoimen kustannukset Kokkolan seudulla on säästöpotentiaalia omassa perusopetuksessa (2,9 Me) ja lukiokoulutuksessa (1,8 Me), kansalaisopistoissa (-1,4Me) ja kulttuuritoiminnassa (1Me). Kustannusten kasvu on ollut lievempää kuin maassa keskimäärin. Päivähoito ja esiopetus (-7,9 Me) sekä taiteen perusopetus (-3,4 Me) on järjestetty verrokkikuntiin verrattuna alhaisella tasolla eli säästöpotentiaali on negatiivinen. Kulttuuritoimessa kokonaisuudessaan on kustannusten kasvu ollut lievästi alhaisempaa kuin maassa keskimäärin. Säästöpotentiaalia olisi 1 miljoonaa euroa.
Yhdyskuntapalvelut Yhdyskuntapalvelut on järjestetty Kokkolan seudulla verrokkikuntia edullisemmin (-2,8 Me). Kustannukset ovat kasvaneet lievästi enemmän, kuin maassa keskimäärin.
Trendiennuste Kokkolan seutu
Trendiennuste Trendi ja näihin liittyvät palvelutarpeiden kasvut on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella sekä kuntien vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla. Laskelmissa on huomioitu huhtikuussa 2014 annetut valtionosuuslaskelmat Ennusteissa on huomioitava epävarmuustekijät (esim. yleinen talouskehitys, alueen yritysten menestyminen, valtionosuuksien kehitys, veroratkaisut ja kuntien tehtävät). Painelaskelmat eivät ota huomioon mahdollisia rakenteellisten ja muiden tuottavuuden parantamistoimenpiteiden vaikutusta. Kokkolan seudulla vuoteen 2029 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan 69 prosenttia. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä laskee 6 prosenttia. Tämä yhtälö aiheuttaa sen, että kuntien palvelutarpeet kasvavat, mutta samalla myös veroja maksavan työikäisen väestön määrä ei ainoastaan pysy samana vaan laskee. Vanhusten hoidon palvelutarve kasvaa vuoteen 2025 mennessä 30 %.
Trendiennuste Vuodesta 2021 alkaen vuosikate olisi negatiivinen. Vuoteen 2025 mennessä talouden tasapaino (vuosikate kattaa poistot) edellyttäisi veroprosentin nostoa 5 prosenttiyksiköllä (mikäli muita talouden vakauttamisen keinoja ei käytettäisi). Kuntien kesken paine vaihtelee 3,5 10,7 prosenttiyksikön välillä. Kokkolan osalta yhtiöittämisvelvoite ja liiketoiminnan tulosnäkymien heikkeneminen lisää merkittävästi painetta veroprosenttiin, mitä ei ole painelaskelmissa voit ottaa huomioon.
Yhteenveto ja johtopäätökset Kuntien haasteena on alueen alhaisemmat verotettavat tulot ja korkeampi tuloverotus sekä kiihtyvä velkaantuminen. Yksittäisen kunnan tilanne voi vaihdella vuosittain osin satunnaistekijöiden johdosta, mutta kokonaiskuva ei muutu. Kuntien talouden nykytilanne ja talouden ennusteet osoittavat, että kunnat eivät voi jatkaa nykyisillä rakenteilla: Talouden sopeutustoimia tarvitaan, jo tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Valtionosuuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset sekä rakennepaketin toteuttaminen lisäävät kuntien talouspaineita edelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen talousvaikutukset ovat vielä epäselvät. Kokkolan seudulla säästöpotentiaalia on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhdyskuntateknisten palveluiden kustannustaso on verrattain alhainen. Trendilaskelma osoittaa talouden trendin, mikäli väestöstä johtuvat palvelutarpeet toteutuvat ja kuntien toiminnassa ja rakenteissa ei tapahtuisi muutoksia. Trendin perusteella vuoteen 2025 mennessä kuntien tasapainon saavuttaminen pelkästään tuloveroprosenttia nostamalla edellyttäisi kunnista riippuen 3 11 prosenttiyksikköä.
Koonnissa on hyödynnetty FCG:n toimintaympäristöanalyysejä sekä talouden trendiennusteita. Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh 0500 762675 heikki.miettinen@fcg.fi