ALKUTUOTANNON VARAUTUMISEN OHJAUS JA VALMIUSSUUNNITTELU Juhani Leppälä Maaseutuvirasto ylitarkastaja, valmiussihteeri VAP- viljelijät,maaseutusihteerit ym: Alkutuotannon valmiuskysymykset Joulukuu 2007
Johdanto Valmiussuunnittelu yleisesti Elintarvikehuoltovarmuus koskee alkutuotantoa ja sen koko ketjua Elintarvikehuoltovarmuus on kykyä huolehtia väestön ruokahuollosta tuotantopanoksista ruokapöytään Osallistujat perehtyneet aiheeseen MAVIn valmiusorganisointi vaiheessa
Aiheet ja aikataulu Valmiussuunnittelu YETT -strategiaan perustuen -koko hallinnonalalla 20 Tuotannon varautuminen 20 kasvintuotanto kotieläintuotanto jalostus, jakelu, kuluttaja Operatiivinen toiminta häiriö-tilanteessa 5 -valmiussuunnitelmat, YETT
HALLINNOLLINEN VALMIUS VNK, TPAK ja UTVA MMM johtaa hallinnonalan varautumista (kansliapäällikkö, valmiuspäällikkö, valmiussihteeri) Keskusvirastotaso (Mavi, Evira, MTT jne.) TE -keskukset ja niiden maaseutuosastot kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset PTS ja Huoltovarmuuskeskus (HVK) alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä jakelupooli
MAASEUTUVIRASTO perustettu Helsinkiin 1.5.2007 Seinäjoki (2008-2011) 2011) Maaseutuelinkeinoosasto TE -keskusten maaseutuosastojen valmiusasioiden koordinointi ja ohjaus Markkinatukiosasto Varainhallintaosasto Valvontaosasto Hallintopalvelut Tietohallinto-osasto Sisäinen tarkastus Viestintä
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot = YETT (Turvallisuus- ja PuolustusAsiain Komitea 2006) TPAK Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys Sisäinen turvallisuuden ylläpitäminen Valtion johtaminen Talouden ja infrastruktuurin toiminta Valtakunnan sotilaallinen puolustus Kansainvälinen toiminta
Esimerkkejä erityistilanteista (TPAK) Turvallisuustilanne Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Myyrmanni Elintärkeän kohteen tuhoutuminen Tsunami Jokela Laaja ydinvoimalaonnettomuus Vakava tietoverkkohäiriö Itämeren kauppamerenkulun estyminen Laajamittainen tulva Terrori-isku Vaarallinen tartuntatauti HUOM! Poikkeusoloissa lisätoimivaltuudet säädetään aina nimetyille viranomaisille ajallisesti ja alueellisti tarkennettuna. Erityistilanteella tarkoitetaan yllättävää tai äkillistä uhkaa tai tapahtumaa, joka voi vaarantaa kansalaisten turvallisuuden tai yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja jonka hallinnassa on varauduttu normaalista poikkeavien johtamismallien, viestinnän, toimivaltuuksien tai resurssien käyttöön.
TILANNEKUVAJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmä - VNK:n tilannekuvaportaali - EU/CCA - VALTU MMM:n varallaolopäivystys (24 H7 365) Yleinen varallaolopäivystys (tulvasuojelu, patoturvallisuus, toimitilaturvallisuus) Eläintauteihin liittyvä päivystys
Valmiuslain uudistaminen Valmiuslakitoimikunnan tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi valmiuslaiksi. Valmiuslain uudistamisen tavoitteena on saattaa valmiuslaki kaikilta osin vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Lisäksi tavoitteena on valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien saattaminen johdonmukaisiksi ja ajantasaisiksi. Toimikunta asetettiin 17.12.2003 Toimikunnan mietintö (2005:2) valmistui 30.11.2005
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaate (YETT-strategia,, päiv. p 2006) turvataan YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT verrataan MINISTERIÖIDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT UHKAMALLIT määritetään ERITYIS- TILANTEET konkretisoidaan
Uhkien ja riskien analysointi ja niiden hallintaan tarvittavien voimavarojen yhteensovittaminen Uhkat ja riskit Käytettävät voimavarat?????????? Terrorismi Tietoverkkohäiriöt????? Vaarallinen Laiton Talouden tartuntatauti maahantulo häiriintyminen?????????? Ympäristö- Sotilaallisen uhkat Luonnon voiman????? ääri-ilmiö käyttö Painostus Suuronnettomuus Hallinnonalojen voimavarat Elinkeinoelämän yritykset Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset EU:n ja muut kv.voimavarat
ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN = varautuminen + kriisijohtaminen Varautuminen Kriisijohtaminen Kriisistä toipuminen Tilannekuva Ennalta ehkäisy Tiedonhankinta Harjoitukset Lainsäädännön ja voimavarojen kehittäminen Tilannekuva Kriisijohtaminen Voimavarojen käyttö Yhteistoiminta Kriisiviestintä Varautuminen Tilannekuva Yhteistoiminta Voimavarojen käyttö
MINISTERIÖIDEN IDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT YETT 2006; KAIKKI HALLINNONALAT: Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta Valtakunnan sotilaallinen puolustaminen Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys
MINISTERIÖIDEN IDEN STRATEGISET TEHTÄVÄT YETT 2006; MMM:N JA SEN HALLINNONALAN OSUUS Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen: Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Elintarvikehuollon alkutuotannon turvaaminen Vesihuollon turvaaminen
VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN (YETT 2006) 1 Ministeriöt vastaavat varautumisesta erityistilanteisiin ja määrittävät tähän liittyvät vastuut hallinnonalansa virastoille. Hallinnonalojen on varautumisessaan otettava huomioon tässä periaatepäätöksessä niiden varautumisvastuulle osoitetut erityistilanteet, jolloin on arvioitava ainakin seuraavat asiakokonaisuudet:
VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN (YETT 2006) 2 Perusajatus erityistilanteeseen varautumiseksi ja syntyneen erityistilanteen hallitsemiseksi, kuten: tiedon saanti tilannekuvan muodostaminen ja jakelu ennaltaehkäisy varautuminen tilanteen hallintaan mukaan lukien etukäteisvalmistelut kriisijohtaminen viestintä Uhka-analyysi
VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN (YETT 2006) 3 Tärkeimpien tehtävien toteutus, kuten tarvittavat toimenpiteet vastuiden tarkentaminen käytettävät voimavarat toimintaedellytykset lainsäädännöllisen perusta Arvio yhteensovittamisesta, kuten yhteistoiminta muiden hallinnonalojen kanssa yhteistoiminta muun yhteiskunnan kanssa Suunnitelmien ylläpito, varautumisen koulutus ja valmiusharjoitukset
UHKAMALLIT 1 (YETT 2006) *=MMM Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen * Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen * Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet * Ympäristöuhat * Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö
YETT- UHKAMALLIT 2. VäestV estön n terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminenh Sosiaaliturvan rahoituspohjan romahtaminen Sosiaalivakuutuksen palveluverkon vakava toimintahäiriö Pandemia tai muu laaja-alainen, vakava tartuntatautilanne Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saantivaikeudet Vakavan ydinonnettomuuden ja muiden vaarallisten aineiden onnettomuuksien aiheuttamat terveysuhkat Vesihuollon vakava toimintahäiriö Talousveden käyttökelvottomuus laajalla alueella STM, VM STM STM, MMM STM, KTM STM, SM, MMM MMM, STM, YM STM, MMM, YM
YETT- UHKAMALLIT: 3. Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminenh Kansainvälinen ja kotimainen maksujärjestelmien häiriö Rahoitusmarkkinoiden merkittävä häiriö Valtion likviditeettiongelma Ulkomaankaupan häiriintyminen Merikuljetusten häiriintyminen Sähkön ja tuontipolttoaineiden saantihäiriö Kriittisten raaka-aineiden tai tuotannontekijöiden saantihäiriöt Päivittäistavarahuollon vakava häiriintyminen Vakava eläin- tai kasvitautiepidemia tai laaja elintarviketurvallisuuden häiriö Alkutuotannon toimintaedellytysten heikkeneminen VM VM VM UM, VM, MMM, KTM, STM VM, KTM KTM, MMM KTM KTM, MMM, LVM MMM, STM MMM, KTM
YETT- UHKAMALLIT 4. Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai patoonnettomuudet Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus Matkustaja-alusonnettomuus Laaja onnettomuus ulkomailla, joka koskettaa alueella olevia suomalaisia SM, STM, YM SM, STM, KTM, LVM, YM SM, MMM, YM, KTM, LVM SM, STM, PLM SM, LVM SM, LVM SM, LVM UM, SM, STM, LVM
YETT- UHKAMALLIT 5. Ympärist ristöuhat Alueen raskasmetalli- tai kemikaalipitoisuuden nousu yli terveydelle sallittujen rajojen Maa- ja vesialueiden saastuminen käyttökelvottomaksi Öljy- ja kemikaalikuljetuksen onnettomuus meri- ja sisävesialueella Metsää tuhoava ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Radioaktiivinen laskeuma Eliölajien joukkokuolema YM, STM YM, MMM, STM YM, SM, MMM, STM, LVM YM, MMM STM, YM, SM, LVM YM, MMM
ESIMERKKI VALMIUSSUUNNITELMAN RUNGOKSI (YETT-STRATEGIA 2003 ASIAKIRJASTA) organisaation kokonaistoiminnan päämäärä ja perusajatus tehtävien ja toiminnan määrittely sekä niiden lainsäädännöllinen perusta uhka-arvioiden laatiminen tai toimintaa uhkaavien tilanteiden määrittely, liittyen eri turvallisuustilanteisiin tärkeiden tehtävien toteutus (mukaan lukien käytettävissä olevat voimavarat) turvallisuus-, tietoturvallisuus- ja pelastustoimenpiteet yleiset toimintaedellytykset (toimintojen suojaaminen) suunnitelmien ylläpito ja kehittäminen sekä varautumisen vastuut ja organisointi valmiuteen liittyvä koulutus ja muu valmiuden ylläpito Valmiussuunnitelman liitteinä voi olla eri toimialojen erityissuunnitelmia
Huoltovarmuuslainsää äädäntöä 1 A Sovelletaan jo varautumisvaiheessa Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992) Huoltovarmuuden tavoitteet. (VNP 350/2002) Laki Puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta (238/1960) Lääkkeiden velvoitevarastointilaki (402/1984) Laki (1070/1994) ja asetus (1071/1994) tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista Turvavarastolaki (970/1982) Asevelvollisuuslaki 15.9.1950/452 Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 635/1968 Puolustusministeriön määräys asevelvollisten henkilöiden ja kuljetusvälineiden varaaminen 6/1996 (15.11.1996)
Huoltovarmuuslainsää äädäntöä 2 B Sovelletaan poikkeusoloissa Valmiuslaki (1080/1991) ja sen perusteella mahdollisesti annettavat säädökset, esim. - VN asetus polttoaineiden säännöstelystä - VN asetus lannoitteiden ja rehujen säännöstelystä - yms. vastaavat asetukset Puolustustilalaki (1083/1991) - koskee ja sodanuhkaa ja sotatilaa
Koko elintarvikehuoltoketjun varautuminen maatalouden tuotantopanoksia tuottava teollisuus maataloustuotanto keräilykuljetukset ja -logistiikka elintarviketeollisuus jakelu, -logistiikka tukku-, vähitt. kauppa jakelu, -logistiikka kuluttaja, turvallisuus
Sanastoa ja käsitteitk sitteitä huoltovarmuus, kriisivalmius omavaraisuus toiminnan varmistaminen, toimintavalmius elintarvikehuolto päivittäistavarakauppa (EI kansanhuolto) lintuinfluenssa pandemia, influenssapandemia normaalitila, häiriötila, kriisi kj, MJ, kcal, cal (2800 kcal = 11,7 MJ/hlö/pv) ydinlaskeuma, säteilyaktiivisuus Bq/pv säteilyannos msv (millisievert)
SUOMEN ELINTARVIKE- OMAVARAISUUS 1970-2004 (%) 180 160 140 120 sokeri 100 80 60 40 20 0 leipävilja naudanliha maitoneste sianliha maitorasva kananmunat 1970 1980 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
SUOMALAISTEN SÄTEILYN S LÄHTEET L 1.VUONNA TSHERNOBYLIN 1986 JÄLKEEN J (millisievert( millisievert/vuosi 1987) Lähde: STUK: Tshernobyl ja Suomi, 1987 ulkoinen säteily; 0,8 msv; 18 % lääketiede; 0,6 msv; 13 % radon; 2,2 msv; 49 % oman kehon luonn. ra-aineet; 0,4 msv; 9 % Tshernobyl; 0,5 msv; 11 %
Tshernobylin laskeuma 2006
Maatalouden tuotannontekijät t 1 tuotannon määrä ja laatu peltoalan jakauma kasveittain; kato, halla, tulva, kuivuus, ydinlaskeuma jne. satotaso, sen riippuvuus lannoituksesta ja säästä [kasvitaudit, tuholaiset] [varmuusvarastot (leipävilja, muu)] kotieläintuotanto; yksimahaiset ja muut rehuvalkuaiskysymys (tuonti ja varmuusvarasto) eläintautiepidemia (lintuinfl., sikarutto jne)
Suomi maailman pohjoisin maatalousmaa Maantieteellinen sijainti suurin rajoittava tekijä Kasvukauden pituus (kuvassa) 180-120 vrk Lämpösumma 1 300-400 Cvrk - Saksa 2 000-1 600 Cvrk - Espanja 2 800-2 400 Cvrk Luonnonolot näkyvät selvimmin satotasossa Sadot lähes puolet Keski-Euroopan tasosta
Maatalouden tuotannontekijät t 2 työvoima (ammattitaito) VAP-varaukset toimintakyky (myös häiriö- ja kriisioloissa) tuotantopanokset (ohjaus ja säännöstely kun valmiuslaki on voimassa): lannoitteet energia (polttoaineet, sähkö, puu jne.) kasvinsuojeluaineet, rehunsäilöntäaineet rehut, eläinlääkkeet koneet ja laitteet, varaosat TE-keskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten rooli ohjauksessa ja säännöstelyssä
Satotason riippuvuus typpi- (N) lannoite- tasosta 4000 3500 PELTOKASVIT SATOFUNKTIOT SATO KG/HA 3000 2500 2000 1500 1000 -kevätvehnä -syysvehnä -ruis -ohra -kaura -seosvilja -herne -öljykasvit 500 0 0 20 40 60 80 N % NORMAALISTA 100
Peltoalan käyttk yttö Suomessa, 1000 ha norm.. aika 1 kr.v.. 2.kr.v -kevätvehnä 203 200 225 -syysvehnä 12 25 50 -ruis 14 29 60 -rehuohra 435 363 346 -mallasohra 159 159 125 -kaura 346 375 400 -seosvilja 16 20 35 -peruna 29 35 40 -sokerijuurikas 31 34 35 -herne 4 15 30 -vihannekset, marjat, omenat 15 20 22 -öljykasvit 77 90 150 -heinä 136 215 200 -säilörehu 414 405 400 -laidun 92 100 110 -muut kasvit 57 55 52 -kesanto 240 140 0 Koko peltoala hehtaaria 2280 2280 2280
Kasvintuotanto milj. kg vehnä ruis ohra kaura rypsi juurikassokeri peruna säilörehu heinä laidun, Mry normaali aika 1.kriisivuosi 2.kriisivuosi 400 425 465 30 55 110 1900 1400 1100 1100 1350 1150 70 110 100 135 165 160 660 690 750 8000 6200 5600 400 350 550 240 215 210
Kotieläintuotanto intuotanto ja kala milj. kg normaali aika 1.kriisivuosi 2.kriisivuosi naudanliha 90 75 60 sianliha 180 140 85 siipik. liha 88 35 25 muu liha 14 14 14 kananmuna 60 40 30 kalansaalis 110 135 135 kalankasv. 16 10 8 maitoneste 2280 2200 2100 juusto 100 65 50 voi 50 25 10
Ruoan kulutus kg/henkilö/vuosi /vuosi viljat yht. peruna sokeri vihannekset hedelmä,marja liha yht. maitoneste yht. juusto voi Normaali aika 90 62 34 43 80 68 195 18 4 1. kriisivuosi 105 80 35 35 35 55 210 15 5 2. kriisivuosi 130 85 30 45 15 35 250 10 3
VAP-varauksia koskeva säädöstö 1 Asevelvollisuuslaki 15.9.1950/452 Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 635/1968 Puolustusministeriön määräys asevelvollisten henkilöiden ja kuljetusvälineiden varaaminen 6/1996 (15.11.1996)
VAP-varauksia koskeva säädöstö 2 Asevelvollisuuslaki 15.9.1950/452 17 Asetuksella säädetään valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijain taikka muussa julkisessa tehtävässä olevien asevelvollisten vapauttamisesta reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta, mikäli sellainen vapauttaminen tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös liikenne- ja tiedotuslaitosten henkilökunnasta sota-aikaa silmällä pitäen koottuihin joukkoihin kuuluvien asevelvollisten käyttämisestä näiden joukkojen harjoituksiin yleisten reservin kertausharjoitusten sijasta. 17 a (11.12.1992/1260) Jos reservin kertausharjoitukseen kutsuttu asevelvollinen todetaan terveydellisistä syistä palvelukseen kelpaamattomaksi, on hänet, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vapautettava kyseisestä kertausharjoituksesta ja määrättävä tarvittaessa uudelleen tarkastettavaksi, jollei häntä vapauteta palveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta. 19 Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäväksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan niin myös liikenneja tiedotuslaitosten palveluksessa olevia henkilöitä, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi. Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien varustamisen tai ylläpidon, yleisen talouden tai muita yleisiä etuja vaaranalaisiksi, toistaiseksi vapauttaa siitä Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.
VAP-varauksia koskeva säädöstö 3 Asetus vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa 635/1968 1 Valtion, kunnan tai seurakunnan viran tai toimen haltijana taikka muussa julkisessa tehtävässä oleva asevelvollinen voidaan jäljempänä säädetyin edellytyksin vapauttaa reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta tai jättää toistaiseksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana, jollei erityisellä määräyksellä, kutsulla tai kuulutuksella toisin määrätä. Asevelvollisuuslain 19 :n 2 momentissa tarkoitetuista syistä voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä hakemuksesta toistaiseksi jättää liikekannallepanon sattuessa palvelukseen kutsumatta. 3 Asianomaisen viraston tai laitoksen esityksestä voidaan jättää sodan aikana kutsumatta palvelukseen muu kuin edellä 2 :ssä mainittu julkisoikeudellisessa virka tai palvelussuhteessa oleva asevelvollinen, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi.
VAP-varauksia koskeva säädöstö 4 Puolustusministeriön määräys: asevelvollisten henkilöiden ja kuljetusvälineiden varaaminen 6/1996 (15.11.1996): VAP myönnetään pääsääntöisesti vain tärkeysluokitelluille yrityksille, maatilat ja maanviljelijät ovat poikkeus TE -keskus (kunnan maaseutuelinkeinosihteeri tai aluevalmiustoimikunta apuna?) voi tehdä hakemuksen mieluiten varataan yli 35-vuotiaita, vähemmän kenttäkelpoisia, ei ollut kertausharjoituksissa 5 vuoteen Varauslomake sotilasläänin esikunnasta: ht, nimitiedot, tehtävä, koulutus, asuinkunta, tärkeystunnus (rt, ht, t) varaus uudistettava 2 v välein ja muutosten yhteydessä ajoneuvojen varausesityksiä ei enää tehdä
VAP-varauslomake henkilötunnus (maatilan Y-tunnus) sukunimi ja etunimet virka, toimi tai tehtävä koulutus (esim. maatalousoppilaitoksessa suoritettu tutkinto) vakinainen asuinkunta tärkeystunnus (miten tärkeä yritykselle): (rt= ratkaisevan tärkeä, ht=hyvin tärkeä, t=tärkeä)
YHTEENVETO Elintarvikehuollon koko ketjun varmuus Varautuminen on väestön henkivakuutus Huoltovarmuus on myös normaalin toiminnan varmistamista > tal. tulos! Maatalouden riippuvuus ulkomaisista tuotannontekijöistä kasvanut VAP-varaukset varmistavat työvoiman Logistiikan varmistaminen koko ketjussa Viranomaisten varautuminen ja valmius
LISÄTIETOJA Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto Huoltovarmuuskeskus (PTS:n sihteeristö) TPAK (turvallisuus- ja puolustusasiain komitea) Puolustustaloudellinen suunnittelukunta maatalousjaoston vuosittaiset tuotantosuunnitelmat Elintarvikehuoltotyöryhmän mietintö 1984 Ydinlaskeumatyöryhmän mietintö 1986 Alkutuotantopooli, elintarvikepooli MTT Kotieläintilojen huoltovarmuus (selvitys nro 99) Valio Oy valmiusryhmä: Säteilysuojaus maatilalla 2002 STUK ja sen julkaisut (Säteilyturvallisuuskeskus) mm. Elintarvikeketjun suojaustoimenpiteet laskeumatilanteiden varalle STUK-A215
TUOTANNON OHJAUSONGELMA ONKO VALMIUSLAKI VOIMASSA? KYLLÄ -> OK EI -> MITEN ALKUTUOTANTOA OHJATAAN? - mitkä ovat toimintavaltuudet?