Talousarvion toteutuminen

Eurajoki Talousarvion toteutuminen 1.1. 31.8.2015 Osavuosikatsaus 2/2015 Eurajoen kunnanhallitus 27.10.2015

Sisällysluettelo Tekstiosa 1 Talousarvion 2015 tuloarvion toteutuminen ja määrärahojen käyttö 1.1. 31.8.2015 -kokonaistarkastelu... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 2 Kunnan sijoitustoiminta... 2 2.1 Kunnan sijoitukset 31.8.2015... 2 3 Talousarvion 2015 sitovien tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen käyttö ja tuloarvion toteutuminen ajalla 1.1. 31.8.2015 hallintokunnittain ja tehtäväalueittain.... 3 3.1 Yleishallinto... 3 3.2 Talous- ja henkilöstöhallinto... 4 3.3 Kunnan kehittäminen... 5 3.4 Yhteistoimintaelimet... 6 3.5 Keskitetyt menot... 6 3.6 Pelastustoimi... 7 3.7 Tarkastustoimi... 7 3.8 Vaalit... 8 3. Maaseudun kehittäminen... 8 3.10 Sosiaalilautakunta... 3.10.1 Vanhustenhuolto... 3.10.2 Muu sosiaalitoimi... 10 3.10.3 Toimeentuloturva... 12 3.10.4 Terveydenhuolto... 13 3.11 Koululautakunta... 14 3.11.1 Varhaiskasvatus... 14 3.11.2 Peruskoulutus... 15 3.11.3 Keskiasteen koulutus... 17 3.11.4 Aikuiskoulutus... 18 3.12 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta... 1 3.12.1 Kirjastotoimi... 1 3.12.2 Kulttuuritoimi... 20 3.13 Liikunta- ja nuorisolautakunta... 21 3.13.1 Liikuntatoimi... 21 3.13.2 Nuorisotoimi... 22 3.14 Tekninen lautakunta... 23 3.14.1 Kunnallinen liiketoiminta... 23 3.14.2 Yhdyskuntatekninen huolto... 24 3.14.3 Kiinteistöhuolto... 25 3.14.4 Puhtaus- ja ruokapalvelut... 25 3.15 Ympäristötoimi... 26 Taulukko-osa 4 Tuloslaskelma... 2 5 Tase... 30 6 Toteumat tehtäväalueittain... 32 7 Investointien toteuma... 53 8 Rahoituslaskelma... 56

Tekstiosa

- 1-1 Talousarvion 2015 tuloarvion toteutuminen ja määrärahojen käyttö 1.1. 31.8.2015 -kokonaistarkastelu 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Suomen kansantalous tulee kasvamaan seuraavan parin vuoden ajan kilpailijamaita heikommin. Viennin kehitys on vaisua ja menetämme markkinaosuuksia kansainvälisessä kaupassa myös lähitulevaisuudessa. Teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvaltojen talous kasvaa, mutta Kiinan kasvu vaimenee. Työllisyys kehitys on ollut vuonna 2015 odotettua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna työllisyysnäkymiä. Ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on,3 %. Myös työllisten määrän ennakoidaan alenevan. BKT:n kasvu saattaa kääntää työllisyyden maltilliseen nousuun vuosina 2016 ja 2017. Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan vuonna 2016,0 % ja vuonna 2017 8.7 %. Inflaatiopaineet ovat tavanomaista pienemmät. Tänä vuonna kuluttajahintojen odotetaan pysyvän viimevuotisella tasolla. Vuosina 2016 ja 2017 asteittain nouseva öljyn hinta kiihdyttää hieman inflaatiota. Siitä huolimatta inflaatio kiihtyy ensi vuonna vain prosentin ja vuonna 2017 1,4 prosenttia. Kuntatalouden rahoitusasema on kuluvana vuonna 0,8 % alijäämäinen suhteessa BKT:seen. Kuntatalouden tilaa kiristävät palvelutarpeen kasvu, heikko taloudellinen tilanne sekä aikaisempina vuosina päätetyt valtionosuusleikkaukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1 %. Lisäksi useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Hallitusohjelman toimenpiteet tulevat vahvistamaan kuntien rahoitusasemaa vuosina 2016 ja 2017. Kunnan valtionosuus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Kunnan laskennallisen valtionosuuden määräksi arvioidaan vuonna 2015 8,1 milj. euroa. Kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan olevan Eurajoen kunnan osalta 3,8 milj. euroa negatiivinen.

- 2-2 Kunnan sijoitustoiminta 2.1 Kunnan sijoitukset 31.8.2015 Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat mm investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeä säilyttää päivittäinen maksuvalmius. Kunnan maksuvalmiuslimiittiä korotettiin alkuvuoden aikana 0,5 me:lla. Elokuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli hyvä. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 2,5 me:n kassavarat ja 1,0 me:n rahoitusjärjestelyt. Ostovelkojen määrä on 1,7 me ja myyntisaamisten 0,4 me. Kassaylijäämiä oli 31.8. sijoitettuna eri instrumentteihin 17,2 me. Sijoituksista on alkuvuonna realisoitunut myyntivoittoja 2,5 me:n arvosta. Salkun keskimääräinen vuosituotto kolmen viimeisen vuoden aikana on ollut 5,0 prosenttia. Kuluvan vuoden investoinnit voidaan toteuttaa kassaylijäämävaroin. Pitkäaikaista vierasta pääomaa erääntyy 0,4 me kuluvana vuonna. Posivan 3,4 me:n lainan sekä liittymismaksujen ja muitten velkojen lisäksi vierasta pääomaa ei ollut. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op ryhmän, SP- Rahastoyhtiö Oy:n ja Taaleritehdas Oy: kanssa. Yksittäisiä sijoituksia on tehty Front Capital Oy:n sekä Alexandria Pankkiiriliike Oyj:n kautta. Kunnanhallitus on 25.8.200 vahvistanut kassavarojen hajauttamisen perusteet. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus alkoi loppukesästä ja on jatkunut koko alkusyksyn. Osakemarkkinoilla nähtiin elokuussa miniromahdus. Tilanne on rauhoittunut ja Kiinaan liittyvät pelot ovat vaimentuneet, mutta uusia epävarmuustekijöitä ilmaantuu koko ajan. Markkinakorkojen nosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin. Yrityslainamarkkinoiden tuotto on ollut heikkoa. Talouskehitykseen liittyvä epävarmuus ja yllätykset ovat pysyvä tekijä markkinoilla. Osakepainon aktiivinen säätely on olennainen osa sijoitusstrategiaa. Kesällä ja syksyllä on osakepainoa pienennetty ja korkoriskiä muutettu luottoriskiksi. Kevään sijoitusympäristö on puoltanut allokaatiossa dollaripohjaisten sijoitusten vaihtamista euromääräisiksi sekä muutenkin sijoitusten painopisteen siirtämistä Eurooppaan ja defensiivisiin kohteisiin.

- 3-3 Talousarvion 2015 sitovien tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen käyttö ja tuloarvion toteutuminen ajalla 1.1. 31.8.2015 hallintokunnittain ja tehtäväalueittain. 3.1 Yleishallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Elinkeinojen edistämisen sitovat tavoitteet vuonna 2015 - OL3 hankkeen loppuunsaattamisen edesauttaminen - Eurajoen ydinvoimaklusterin kehittäminen ja konkretisoiminen - Elinkeino-ohjelman toteuttaminen - Eurajoen kunnan sisäisen ja ulkoisen imagon parantaminen tuomalla aktiivisesti esiin olemassa olevia positiivisia elementtejä nettisivuilla, messuilla, vierailuilla jne. - Eurajoen kansainvälisen kontaktipinnan hyödyntäminen ja verkoston laajentaminen - Teollisuusalueen laajentaminen ja sen infran parantaminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Olkiluodon hankkeiden tueksi ja hyödyntämiseksi on perustettu maakunnallinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Työryhmällä on kolme alaryhmää, jotka keskittyvät koulutukseen, yritysverkostoihin ja kuntapalveluihin, joissa kaikissa Eurajoella on edustaja mukana. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu ja käynnistetty yhteistyössä TVO:n ja Posivan, Kauppakamarin, oppilaitosten ym. sidosryhmien kanssa. Erityisesti koulutuksessa, sekä keskiasteen- että korkeanasteenkoulutuksessa, on painopistettä muokattu ydinvoimaosaamisen kehittämiseksi. Yritysten valmiuksia toimia ydinvoimahankkeissa kehitetään mm. laatujärjestelmien läpiviemisellä. - Eurajoen kunta on Rauman kauppakamarin ja Rauman kaupungin kanssa käynnistänyt hankkeen Olkiluotoprojektien paikallisten etujen edistämiseksi ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Hankkeen toimesta on eurajokelaisia yrityksiä konsultoitu säännöllisesti hankkeen piiriin kuuluvissa asioissa. - Ydinvoimaklusteria kehittää myös kansallinen FinNuclear ry, jonka kanssa yhteistyössä on toteutettu ydinvoimalatoimittajien vierailuja Eurajoen kunnassa. - Eurajokelaisille yrityksille on välitetty aktiivisesti tietoa Olkiluodon hankkeista ja niihin liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista. OL3-hankkeen jäljellä olevista töistä on tiedotettu potentiaalisia yrityksiä ja saatettu yhteystiedot Arevan tietoon. - Ydinvoima-alan klusteria on lähdetty konkretisoimaan yhdessä Rauman kaupungin ja Rauman kauppakamarin kanssa luomalla sähköinen palvelu klusterin yrityksille. Tavoitteena on kohentaa paikallisten yritysten asemia tulevassa OL4 hankkeessa sekä tuoda esille yritysten vuosihuoltoihin liittyvää kokemusta ja osaamista. Palvelu on valmistumassa ja siihen kerätään parhaillaan tietoja yrityksistä. Palvelu toimii internetissä osoitteessa www.onec.fi. - Elinkeino-ohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti - Kunta on mukana ruotsalaisen Östhammarin kunnan aloitteesta syntyneessä Euroopan laajuisessa verkostossa, jossa ydinjätteiden sijoituspaikkakunnat hakevat yhteistyömahdollisuuksia - Teollisuusalueen tonttitarjonta on riittävä ja infra kunnossa

- 4 - Yleishallinnon sitovat tavoitteet vuonna 2015 - Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluprosessien kehittäminen - Sähköisen kokouskäytännön kehittäminen laajentamalla Dynasty-verkkopalvelun käyttöä palkkatoimikunnan työskentelyyn - Vuosittain yhden koulutustilaisuuden järjestäminen eri kohderyhmille tai kaikille yhteisestä ajankohtaisesta aiheesta Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Tukipalvelut otettiin käyttöön 1.6.2014 ja toiminnan vakiintuessa prosesseja kehitetään jatkuvasti mm. rajapintojen selventämisellä. Tukipalvelupyynnöt välitetään facility-ohjelman kautta. - Palkkatoimikunnan kokousasiakirjat julkaistaan Dynasty-luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Myös Eurajoki-Luvian yhdistymishallituksen kokousasiakirjat julkaistaan Dynasty-luottamushenkilöiden verkkopalvelun kautta. - Henkilöstölle on järjestetty ensiapukoulutusta sekä koulutusta käyttöönotetusta Webropol-kyselyohjelmasta. Helmikuussa oli koko henkilöstölle suunnattu He-Te- Ka:aan liittyvä Mikko Nummenmaan luento Kestävä muutos. TALOUS Tulot Yleishallinto - - - 10 753 + 10 753 Menot Yleishallinto 87 113-87 113 540 437-356 675 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 60,24. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.2 Talous- ja henkilöstöhallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 - oppimisedellytysten parantaminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategian mukaan kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Jotta osaamista voidaan johtaa, tulee tietää mikä on nykyisen osaamisen taso. Tiedon keräämiseksi kunta on sopinut C&Q Pro-järjestelmän käyttöoikeudesta. Järjestelmään tullaan luomaan henkilötasolla osaamisprofiilipohja ja sen perusteella määritellään kunkin henkilön osaamisen nyky- ja tavoitetaso.

- 5 - Samaan sähköiseen järjestelmään kirjataan myös henkilöstön työn vaativuuden arvioinnit sekä kaikki käydyt kehityskeskustelut. TALOUS Tulot T. ja h.hall. 105 341-105 341 1 300-86 041 Menot T. ja h.hall. 765 817-765 817 46 861-25 56 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 18,32. Menojen toteutumaprosentti oli 61,35. Tehtäväalueen tuloksi on talousarvioon merkitty työterveyshuollosta saatava Kelan korvaus, joka tilitetään kunnalle yhdellä kertaa loppuvuodesta. Tulojen toteutumassa näkyy Smartum liikunta-kulttuurikortin perityt omavastuuosuudet. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.3 Kunnan kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Käytössä olevien sähköisten sisäisten tai ulkoisten palvelujen kehittäminen. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Luottamushenkilöiden verkkopalvelua on laajennettu palkkatoimikunnan sekä yhdistymishallituksen kokouskäytännössä. Kunta on liittynyt Kansalaisen asiointitili palveluun, joka on tietoturvallinen viestintäkanava kuntalaisen ja kunnan viranomaisen välillä. TALOUS Tulot Kunnan kehitt. 13 000-13 000 2 21-10 70 Menot Kunnan kehitt. 472 35 472 35 23 47-178 447

- 6 - Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 17,63. Menojen toteutumaprosentti oli 62,22. Valtionavustus matkalippujen hinnanalennuksiin tilitetään kaksi kertaa vuodessa. Tuloissa ei ole vielä alkuvuoden tilitystä, vaan ainoastaan ylimääräinen avustus vuodelta 2014. 3.4 Yhteistoimintaelimet TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Yht.toim.el. - - - - - Menot Yht.toim.el. 4 500-4 500 72 870-21 630 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 77,11. Menoihin on kirjattu Kuntaliiton koko vuoden jäsenmaksu. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.5 Keskitetyt menot TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Kesk.menot - - - - -

- 7 - Menot Kesk.menot 458 700 458 700 358 668-100 032 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 78,1. Menoihin on kirjattu kokonaisuudessaan tulospalkkio (281 850 ) vuodelta 2014. 3.6 Pelastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Pelastustoimi - - - - - Menot Pelastustoimi 580 07 580 07 36 685-210 34 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 63,73. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.7 Tarkastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Tark.toimi - - - - - Menot Tark.toimi 24 100-24 100 20 806-3 24

- 8 - Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 86,33. 3.8 Vaalit TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Vaalit 8 000-8 000 652 + 1652 Menot Vaalit 22 200-22 200 15 772-6 428 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 120,65. Menojen toteutumaprosentti oli 71,04. Valtion korvaus eduskuntavaaleista on ollut arvioitua suurempi. 3. Maaseudun kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Maas.kehitt. 24 55-24 55 - - 24 55 Menot Maas.kehitt. 5 521-5 521 2 01-65 620 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 31,3.

- - 3.10 Sosiaalilautakunta 3.10.1 Vanhustenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 Palvelukeskus Jokisimpukassa kehitetään seniorikeskustoimintaa, tavoitteena tehostaa ikääntyneiden palveluohjausta, kotihoidon koordinaatiota, yksinäisyyden ehkäisyä ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa. Iäkkäiden henkilöiden kotona asumista tuetaan kehittämällä kuljetuspalveluja ja omaishoidontukea. Kotona asumisen tukemiseksi muodostetut kotipalvelun ja kotisairaanhoidon alueelliset tiimit jatkavat yhteistyötä. Palvelukeskus Jokisimpukan palveluasumisyksikkö otetaan asteittain käyttöön. Lyhytaikaishoitoa kehitetään määrällisesti ja toiminnallisesti. Vanhustenhuollon toimintaprosesseja kehitetään systemaattisesti ja kuvataan ne toimintajärjestelmään. Henkilöstön osaamista kehitetään ja työhyvinvointia turvataan toiminnan muutostilanteessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi osallistutaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kautta Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoimaan Kaste-rahoitteeseen hankkeeseen -Yhteisvoimin kotona, ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittämishanke Satakunnassa. Seudullinen Ikäihmisten perhehoito, johon Eurajoki on päättänyt sitoutua, tarjoaa mahdollisuuden ikäihmisten lyhyt- ja pitkäaikaishoitoon, huolenpitoon ja asumiseen. Perhehoito vähentää tarvetta vuodeosastopaikkojen ostoon Harjavallasta. Kotisairaalatoiminta aloitetaan. Tarkoituksena on vähentää vuodeosastohoitoa vaativaa, määräaikaista lyhytaikaishoitoa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Palvelukeskus Jokisimpukassa on järjestetty edelleen avointa kerhotoimintaa ja muistikuntoutusryhmiä sekä päiväkeskustoimintaa. ARTO eli arjen toverit ja TATU eli taukotupa- palvelut kehitettiin Eurajoki yhdessä paremmaksi- hankkeen puitteissa omaishoitajien ja omaishoidettavien avuksi. Palveluita on käytetty jonkin verran. Molempia palvelumuotoja on aktiivisesti tarjottu omaishoitajille ja omaishoidettaville. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tiimien yhteistyön kehittämistä on jatkettu edelleen säännöllisillä kokoontumisilla. Jokaisella säännöllisen kotipalvelun piirissä olevalla asiakkaalla on vastuuhoitaja. Asukkaiden määrä Jokisimpukan palveluasumisyksikössä on pysynyt samana, tällä hetkellä Kaunissaari ja Tyrnikari ovat täynnä ja Mäntykarissa on kahdeksan asukasta. Vanhan puolen turvajärjestelmän uusiminen siirtyy eteenpäin.

- 10 - Vanhustenhuollon toimintaprosessien kuvaus toimintajärjestelmään jatkuu. Lyhytaikaishoidon yksikön asiakaspaikkamäärä on tällä hetkellä 7 paikkaa. Henkilöstön osaamista on kehitetty koulutuksiin osallistumalla. Lääkehoidon koulutus (LOVe) perus- ja lähihoitajien osalta jatkuu. Henkilöstö on osallistunut työnohjaukseen. Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoiman Kaste-hankkeen Yhteisvoimin kotona puitteissa on otettu käyttöön Pegasos-mobiili toiminnanohjausjärjestelmä kotihoidossa. Ikäihmisten perhehoitoon ei eurajokelaisia ikäihmisiä ole ollut sijoitettuna. TALOUS Tulot Vanh.huolto 811 200-811 200 476 206-334 4 Menot Vanh.huolto 4 70 854-4 70 854 3 145 45-1 644 0 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti 58,70. Menojen toteutumaprosentti oli 65,67. Vaikka toteuman mukaan kokonaismenot näyttävät pysyvän talousarvion mukaisina, on henkilöstömenoissa ylitystä. Yhtenä syynä tähän on kotipalvelun Pegasos mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet lisääntyneet sijaistarpeet. 3.10.2 Muu sosiaalitoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 - Kotona asuvien kehitysvammaisten lasten ja nuorten perheiden kuntoutusohjauksen vahvistaminen - Toimarin asiakkaiden osallisuuden lisääminen - Johtavan sosiaalityöntekijän nimeäminen - Lastensuojelun tukitoimien jatkuva arviointi - Vammaispalvelun kotihoidossa olevien palvelujen kehittäminen yhdessä Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa - Voi Hyvin messut järjestetään keväällä 2015, teemana Hyvä Mieli - Lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen

- 11 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen 1.3.2014 aloittanut kuntoutusohjaaja antaa noin puolet työajastaan palveluja muille Keski-Satakunnan kunnille. Eurajoen omien kehitysvammaisten kuntalaisten kuntoutuksellinen ohjaus ja asiakkuuksien johtaminen on vahvistunut. Asiakkaina on 16 perhettä, joissa on lapsia tai alle 23-vuotiaita nuoria. Kaikkiaan kuntoutusohjaajalla on 21 perhettä asiakkaana. Eurajoen kunnanhallituksen 3.2.2015 tekemällä päätöksellä yhden sosiaalityöntekijän nimike on muutettu johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Johtava sosiaalityöntekijä on nimetty 1.3.2015 alkaen ja hän vastaa sosiaalityön koordinaatiosta. Toimarin asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi on anottu puhetulkkeja seitsemälle asiakkaalle avustamaan omiin kokouksiin osallistumisessa. Puhetulkkien määrää pyritään aktiivisesti lisäämään. Myös henkilökunta tukee kokouksissa asiakkaiden kommunikointia, jotta jokaisen asiakkaan oma ääni saadaan kuuluviin. Asiakkaat ovat ensi kertaa itsenäisesti ja yhteistyössä henkilöstön kanssa järjestäneet toiminnan kehittämiskokouksia. Uutena työmuotona on aloitettu alkuvuodesta asiakkaan ja ohjaajan väliset työkeskustelut. Toimarissa on kehitetty asiakkaille aktiivisuuspassi, jonka tarkoituksena on lisätä osallisuutta eri toiminnoista pisteitä keräämällä. Passin käyttöä pilotoidaan syyskuun alusta. Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muut lainmuutokset ovat tulleet voimaan pääosin 1.4.2015, kotipalvelun osalta jo 1.1.2015. Kotipalvelun lisäksi esim. perhetyötä, tukihenkilöitä ja perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on annettava yleisinä perhepalveluina myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Muutosta aiempaan on myös se, ettei lastensuojelun asiakkuus ala vielä silloin, kun vasta selvitetään lastensuojelun tarvetta. Tavoitteena on, että pidemmällä aikavälillä raskaiden korjaavien toimenpiteiden tarve vähenee merkittävästi, kun tukea pystytään antamaan ajoissa. Sosiaalihuollon palvelujen ja lastensuojelun tukitoimien oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan koko lapsen asiakkuuden ajan. Lapsen asiakassuunnitelman laatimisen sekä tarkistamisen yhteydessä arvioidaan, millä tukitoimilla voidaan parhaiten tukea lasta ja hänen perhettään. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on järjestänyt kaikkien jäsenkuntien kanssa yhteisneuvottelun kotihoidossa olevien vammaispalvelujen järjestämisestä. Kehittämistyötä on jatkettu kunta- ja asiakaskohtaisilla neuvotteluilla ja siten on löydetty joidenkin asiakkaiden kohdalta uusia kotipalvelua hyödyntäviä palveluratkaisuja. Voi Hyvin messut järjestettiin 1.3.2015. Tilaisuuden monipuolisesta tarjonnasta on saatu hyvää palautetta sekä kuntalaisilta että tuotteita ja palveluita esitelleiltä yrittäjiltä. Lapsiperheiden kotipalveluun perustettiin määräaikaisen hoitajan toimi ajalle 1.3.2015-31.12.2016. Toinen hoitaja on aloittanut työssään huhtikuussa. Asiakasmäärä ja käynnit ovat kasvussa siten, että /2015 mennessä on ollut 17 asiakasperhettä (20 v. 2014) ja käyntejä 343 (464 v. 2014). Lisäksi molemmat hoitajat ovat olleet ohjaajina kuntayhtymän alueen perheleirillä sekä Eurajoen seurakunnan kanssa toteutetulla perheleirillä. Neuvolan kanssa on jo käynnistetty tiivis yhteistyö raskausajan vanhempien tapaamisiin liittyen. Lisäksi syksyllä on alkamassa lapsiperheiden kotipalvelun koordinoimana moniammatillisena toimintana vauvakahvila.

- 12 - TALOUS Tulot Muu sos.toimi 266 200 33 114 2 314 184 83-114 475 Menot Muu sos.toimi 5 124.067 44 600 5 168 667 2 40 254-2 228 413 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 61,75. Menojen toteutumaprosentti oli 56,8. Tulot toteutunevat talousarvion mukaisesti, koska Toimarin heinäkuun kiinniolon ajalta ei saada kuntakorvauksia. Menot toteutunevat talousarvion mukaisesti 3.10.3 Toimeentuloturva TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 - Toimeentulotukea haetaan 70 % kirjallisesti, mutta kaikki uudet asiakkaat kohdataan henkilökohtaisesti - Kaikille alle 25-vuotiaille toimeentulotukiasiakkaille tehdään asiakassuunnitelma - Toimeentulotukea saavien pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteen nostaminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hakemuksia ajalla 1.1. 31.8.2015 oli 624 kpl, joista 71 % kirjallisia (442 kpl). Hakemuksista toimistoasiointeja 20 % (127 kpl), puhelimitse asioinnit 5 % (31 kpl) ja muut asioinnit 4 % (24 kpl). Asiakassuunnitelmat on laadittu 85 %:lle alle 25-vuotiaista toimeentulotukiasiakkaista (22/26) Työmarkkinatuella olevien aktivointiaste on noussut 5/2015 lukemaan 3,5 % kun se oli alkuvuodesta 33,1 %. TALOUS Tulot Toim.tuloturva 15 200-15 200 82 65-76 541 Menot Toim.tuloturva 754 600-754 600 453 46-301 131

- 13 - Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 51,2. Menojen toteutumaprosentti oli 60,0. Tulot toteutuvat toimeentulotuen menojen mukaisessa suhteessa. Menot toteutunevat kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti, mutta työmarkkinatuen kuntaosuus ylittynee noin 70.000 eurolla arvioidusta 218.000 eurosta. 3.10.4 Terveydenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 - Jokisimpukan vuodeosastolla hoidetaan vain akuuttia perusterveydenhuoltoa ja saattohoitoa vaativia potilaita ja pyritään pitämään keskimääräinen hoitoaika lyhyenä (alle 12 vrk) siten, että mahdollisimman vähän on tarvetta käyttää KSTHKY:n Harjavallan vuodeosastopaikkoja - Terveydenhuollon toimintaprosesseja kehitetään erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä ja ne kuvataan toimintajärjestelmään. Kehittäminen aloitetaan psykiatrian toimialueelta. - Eurajoelta lähipalveluna saatavien monipuolisten perusterveydenhuollon palvelujen kehittämistä jatketaan. Kotisairaalatoiminnan Eurajoen mallin kehittäminen. - Henkilöstön osaamista kehitetään ja työhyvinvointi turvataan vaativassa potilastyössä. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Vuodeosastolla on hoidettu pääsääntöisesti akuuttia perusterveydenhuoltoa vaativia potilaita. Vuodeosaston käyttöaste on ollut tammi-elokuussa 62,30 % ja keskimääräinen hoitoaika,5 vuorokautta. Hoitopäiviä on ollut 1514. Samalla ajanjaksolla Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastolla ei ole ollut yhtään eurajokelaista potilasta hoidettavana. Terveydenhuollon toimintaprosessien kehittämistä jatketaan kahdella rintamalla, jotka tukevat toisiaan. Satakunnan sairaanhoitopiirin, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kesken on kumppanuusneuvotteluissa sovitun mukaisesti aloitettu psykiatrian asiakasprosessien kuvaaminen. Lisäksi Attendon ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa jatketaan viime vuonna aloitettua erikoissairaanhoidon käyntien seurantaa ja ohjaamista terveysasemilla toteutettavaan peruserikoissairaanhoitoon. Attendon kanssa tehtyä Eurajoen terveysaseman ja työterveyshuollon palvelujen tuottamista koskevaa sopimusta jatkettiin vuoden 2020 loppuun. Kotisairaala toiminnan Eurajoen mallin kehittämistä on jatkettu siten, että toiminta alkoi 1..2015.

- 14 - TALOUS Tulot Terv.huolto 56 000-56 000 50 612-5 388 Menot Terv.huolto 11 058.31-11 058 31 6 857 020-4 201 11 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 0,38. Menojen toteutumaprosentti oli 62,00. Asiakasmaksukertymä on ylittymässä hieman. Menot toteutunevat kokonaisuudessaan suunnitellusti. 3.11 Koululautakunta 3.11.1 Varhaiskasvatus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu lapsen henkilökohtaisen vasun yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään, ottaen huomioon varhaiskasvatuksen ja koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. Yhteisen koulutuksen järjestäminen aiheesta varhaiskasvatuksen ja koulutoimen työntekijöille. Työntekijöitä osaamista tuetaan mm. täydennyskoulutuksella ja työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen tuen toimintakäytännöillä. Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina Valtuustosopimuksen mukaan kaikille 1-2.luokkalaisille järjestetään aamu- ja iltapäiväkerhopaikka. Kesäkerhon toiminta vakiintuu. Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 15 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) on toteutettu kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa on käyty kasvatuskumppanuusneuvotteluja lapsen henkilökohtaisen vasun yhteydessä. Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen on siirretty vuoteen 2017, jolloin opetushallitus on antanut 1.8.2015 voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti uudet perusteet suunnitelman laadintaan. Päivitys tapahtuu yhteistyössä Luvian kanssa. Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen moniammatillisena yhteistyönä on toteutettu yhteistyöpalaveri koskien varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä. IMS-toimintajärjestelmään ollaan kuvaamassa erityistä tukea tarvitsevan ja vammaisen lapsen palveluprosessia. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty varhaisen tuen käytäntöihin liittyen kaksi eri koulutusta ja seuraava koulutus on marraskuussa 2015. Työntekijöiden osaamista on tuettu mahdollistamalla eri osaamisalueita tukeviin koulutuksiin osallistuminen. Varahoitoa on toteutettu mahdollisuuksien mukaisesti eri toimintayksiköissä. Kaikille aamu- ja iltapäiväkerhopaikkaa hakeneille 1-2. luokkalaisille on järjestetty kerhopaikka. Kesäkerhon toiminta on vakiintunut osaksi kerhotoimintaa. Lasten kotihoidontuen kuntalisää on maksettu entisten perusteiden mukaisesti vuoden 2015 aikana. TALOUS Tulot Varhaiskasvatus 505 000 505 000 332 620-172 380 Menot Vahaiskasvatus 3 86 027 3 86 027 2 430 04-1 438 123 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 65,87. Menojen toteutumaprosentti oli 62,83. 3.11.2 Peruskoulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Esiopetus toteutetaan suositusten mukaisena.

- 16 - Perusopetus toteutetaan laadukkaana mm. turvaamalla riittävän pienet ryhmäkoot. Myös ns. jakotunteihin on turvattava riittävä resurssi. Oppimisen tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan lain ja asetuksen mukaisena. Perusopetuksen osalta pyritään riittävien oppimistulosten säilyttämiseen. Kuntakeskiarvona peruskoulussa tulisi olla vähintään arvosana 7,5 (esim. perusopetuksen valtakunnallisia kokeita tai päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoa mittarina käyttäen). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi pyritään säilyttämään jatko-opintoihin sijoittumisessa nykyinen hyvä valtakunnallisen keskitason ylittävä taso. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Lukuvuonna 2015-2016 esikouluryhmät ovat kooltaan seuraavat: Huhdan koulu: 10 esioppilasta, erillinen ryhmä. Keskustan koulu: kasi ryhmää; 17 + 17 esioppilasta. Ryhmissä avustajat. Kuivalahden koulu: 3 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 6 oppilasta. Linnamaan koulu: 4 esioppilasta, erillinen ryhmä osa-aikaisesti, osan aikaa yhdistetty esi-2, jossa oppilaita yhteensä 20 Rikantilan koulu: 2 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 11 oppilasta. Sydänmaan koulu: 7 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 16 oppilasta. Ryhmässä avustaja sekä osan aikaa jakotunteja. Lapijoella esiopetusryhmä on päiväkoti Metsätähdessä, oppilaita 1, avustaja Päiväkoti Majakan esiopetusryhmässä 6 oppilasta Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetusryhmään saa kuulua enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Varsinaisia määräyksiä yleisopetuksen ryhmäkoosta ei ole, mutta suositeltavaa olisi, että perusryhmät olisivat maksimissaan 24-25 oppilaan suuruisia alkuopetuksessa ja 7.-. luokilla noin 20 oppilaan suuruiset. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan erityisopetuksen ryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Suurimmat ryhmät Keskustan koulussa ovat 25-26 oppilasta. Näissä ryhmissä on käytössä osan aikaa Opetushallituksen osaksi rahoittama resurssiopettaja. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 keskimääräinen ryhmäkoko on 16,7 oppilasta ja esiopetusryhmät mukaan lukien 15,8 oppilasta. Vuosiluokkien 7- opetusryhmien keskimääräinen ryhmäkoko on 16,5 oppilasta. Erityisopetuksen pienryhmissä on Keskustan koulussa + 4 + 5 ja yhteiskoulussa 8 oppilasta. Ryhmät ovat lainmukaiset. Lisäksi kunnassa toimii kaksi kiertävää laajaalaista erityisopettajaa ja luokilla 7- laaja-alainen erityisopettaja. Peruskoulunsa päättäneiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo oli keväällä 2015 7,.

- 17 - Kaikki peruskoulun päättäneet saivat jatko-opintopaikan yhteishaussa tai täydennyshaussa. TALOUS Tulot Peruskoulutus 48 500 48 500 87 12 +38 62 Menot Peruskoulutus 5 83 153 5 83 153 3 547 75-2 21 358 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 17,78. Menojen toteutumaprosentti oli 60,76. 3.11.3 Keskiasteen koulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Lukiokoulutuksen oppimistuloksissa tulisi säilyttää nykyinen hyvä taso. Lukio tarjoaa kattavan kurssitarjonnan. Kurssitarjonta toteutetaan siten opiskelijoita palvelevasti, että opiskelijat voivat käyttää opiskeluajan tehokkaasti. Pyritään kasvattamaan suoritettujen kurssien osuutta. Opetusta kehitetään siten, että se lisää opiskelijoiden valmiuksia osallistua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Eurajoen lukion opiskelijoiden sijoitus keväällä 2015 oli HS:n tilastossa 201. (kevät 2014 sijoitus oli 301). STT:n vertailussa 16. (keväällä 2014 sijoitus oli 327.). MTV:n vertailussa sijoitus oli 121. (Kevään 2014 tilastossa ei ollut sijoituksen järjestysnumeroa, pelkästään puoltoäänet). Erilaiset sijoitukset eri vertailuissa johtuvat erilaisesta laskentatavasta. Lukioita vertailuissa oli mukana n. 400. Eurajoen lukion kokonaissijoitus vertailuissa oli siis keskiarvoa ylempänä. Kurssitarjontaa on pidetty laajana, jotta valinnat voitaisiin hyvin toteuttaa. Etenkin ensimmäisen vuoden kurssitarjotinta on pidetty laajana, jotta on voitu tukea opiskelijoita, joiden opinnoissa on aikaisemmin ollut vaikeuksia. Lukiossa on voinut opiskella myös soveltavia kursseja. Osa opiskelijoista on ohjattu tarpeen mukaan verkkoopintoihin. Opettajat ovat saaneet koulutusta mm. sähköisten oppimisympäristöjen käytöstä ja tietotekniikasta on tullut luonteva osa opetusta jo useissa oppiaineissa. Yli 30 opiskelijaa on suorittanut hyväksyttävästi kymmensormijärjestelmäkurssin.

- 18 - Lisäksi kaikilla ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla on käytössään kannettava tietokone. Ensimmäinen Abitti-harjoituskoe (sähköinen ylioppilaskoe) on järjestetty toukokuussa 2015. TALOUS Tulot Keskiasteen koulutus - - - 11 54 +11 54 Menot Keskiasteen koulutus 36 450-36 450 582 62-353 488 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 62,25. Tulojen poikkeama johtuu rehtorin palvelujen myynnistä Nakkilan kunnalle sekä ylioppilaskirjoitusten maksuista. 3.11.4 Aikuiskoulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Aikuiskoulutus - - - - - Menot Aikuiskoulutus 115 000-115 000 53 648-61 352 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 46,65.

- 1-3.12 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 3.12.1 Kirjastotoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 - Tarjota riittävät kokoelmat sekä monipuolisia palveluita kustannustehokkaasti sekä asiakkaita ystävällisesti palvellen sekä asiakkaiden toivomuksia noudattaen, kokoelmaa ja palveluita jatkuvasti kehittäen, siten tasa-arvoa ja asukasviihtyvyyttä/hyvinvointia lisäten. - Aktiivinen, hyvä asiakaspalvelu riittävillä kokoelmilla, eli palvelujen korkea laatu. - Tuottaa laadukkaita kirjastopalveluja kustannustehokkaasti. - Tuottaa kirjastopalveluja tehokkaasti. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kokoelma per asukas yli valtakunnan keskiarvon; Eurajoki 15,6 (koko maa 6,0). Monipuolisina palveluina kirjastossa on ollut tarjolla seuraavia toimintoja: kulttuuriklubi, taidelainaamo, lukupiiri, ohjattua lainaustoimintaa ennen varsinaisen aukioloajan alkamista päiväkotilaisillle/-kerholaisille, kopiointipalvelua, tenniskentän vuokrauspiste, sähkömittarien lainaus ym. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu vuosittain järjestetyllä kirjastokyselyllä, asiakkaiden toivomuksia on noudatettu hankinnoissa, kokoelmaa on kehitetty kysyntää vastaavaksi. Kustannustehokkuuden mittaa lainan hinta; Eurajoki 1,62 (koko maa 3,48 ). Palvelujen tehokkuutta mittaa lainoja per asukas; Eurajoki 20,3 (koko maa 16,8). TALOUS Tulot Kirjastotoimi - - - 2 30 + 2 30 Menot Kirjastotoimi 276 085-276 085 14 020-127 065 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 53,8.

- 20-3.12.2 Kulttuuritoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Kulttuuritoimi toteuttaa peruskulttuurityötä järjestäen kunnan vuosijuhlat ja vuosittaiset tapahtumat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ystävyyskuntatoiminnan kehittämisestä vastaa kulttuuritoimi. Pyritään laajentamaan ystävyys-kuntatoimintaa taiteilijaresidenssivaihdolla, joka hyödyntäisi samalla paikallisten harrastajataiteilijoitten työtilan saantia. Kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuuritoimintaa ja kirjallisuutta avustuksilla. Kulttuuritoimi osallistuu seutukunnalliseen kulttuuriyhteistyöhön ja -projekteihin, keskittyy kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti lasten perinneopetukseen. Edelleen vahvistaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kulttuurin ja oman kotiseudun merkitys tiedostetaan ja kunnan tunnettavuus kulttuuripitäjänä kasvaa mm. valtakunnallisen tapahtuman ja juhlavuositapahtuman myötä. Eurajoki Bel Cantoon hankitaan mukaan uusia toimijoita. Lasten ja nuorten musiikkikoulutuksessa lisätään mahdollisuuksia konsertteihin ja konserttiharjoitteluun uudella flyygelillä. Museotoiminnassa kehitetään näyttelytoimintaa, kartoitetaan varastotilat ja tehdään suunnitelma museoesineitten varastointiin ja mahdolliseen vastaanottamiseen hakemalla uusiin hankeohjelmiin mukaan. Ulkopuolista rahoitusta pyritään saamaan myös Irjanteen matkailun jatkokehittämiseen. Matkailutoimi toteuttaa perusmatkailutyötä ylläpitämällä kunnan matkailutoimistoa, hoitamalla kunnan matkaopasvälityksen ja opaskoulutuksen, painamalla ja päivittämällä kuntaesitettä ja karttaa kieliversioineen sekä osallistumalla matkailutapahtumiin ja messuille. Uusi oppaiden peruskoulutus järjestetään, niin että oppaat valmistuvat 2015. Matkailutoimi vahvistaa kunnan kulttuurikohteiden tunnettuutta niin omassa kunnassa kuin maakunnassakin. Matkailutoimi edistää kuntamarkkinointia ja tekee tiivistä yhteistyötä kunnan kulttuuri- ja matkailuyrittäjien sekä elinkeinotoimen kanssa. Matkailutoimi kehittää edelleen rooli-, elämys- ja teemaopastuksia Eurajoen matkailukohteisiin. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Vuosijuhlat ja kulttuuritapahtumat jotka on suunniteltu pidettäväksi elokuuhun 2015 mennessä on hoidettu. Yhteistyötä naapurikuntien kulttuurivastaavien, sekä oman kunnan oman hallintoalueen sisällä, että sosiaali- ja koulutoimen kanssa on ollut niin informaation jaossa kuin käytännössäkin. Räisäläjuhlien järjestelyihin on osallistuttu. Eurajoki Bel Canto laajentui myös talvikauden konsertteihin ja yhteislaulutilaisuuksiin, varsinaista klassisen laulun viikkoa vietettiin 28.5.-7.6.2015. Kansanmusiikkiyhtye Värttinän konsertti yhteistyössä Karjalaseuran ja Vuojoen kartanon kanssa järjestettiin Vuojoella 6.6. Eurajoen ystävyyskunta Weenerin kaupungin vierailu Eurajoelle oli 25.7.-2.8.2015, jossa erillinen ohjelma virallisille vieraille ja Eurajoen kunnan johdolle oli 27.- 28.7.2015, jossa vieraat tutustuivat paikalliseen kulttuuriin ja yrityksiin.

- 21 - Paikallisille kulttuuri- ja matkailutoimijoille on jaettu toiminta-avustukset sekä kirjallisuusavustukset. Uusia Eurajoki-oppaita valmistui 11. Kulttuurikavereille järjestettiin jatkokoulutusta. Seurakunnan ja torpan vapaaehtoisten kanssa yhteistyössä järjestettiin 130-luvun rippijuhla ja torpparikirkko. Irjanteen matkailullinen näkyvyys on jatkunut toimijoiden itsensä hoitamana matkailuhankkeen jälkeenkin. TALOUS Tulot Kulttuuritoimi 8 300-8 300 7 114-1 186 Menot Kulttuuritoimi 345 82-345 82 228 73-117 00 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 85,71 Menojen toteutumaprosentti oli 66,18 Menojen ja tulojen toteutumassa olemme normaalissa aikataulussa. 3.13 Liikunta- ja nuorisolautakunta 3.13.1 Liikuntatoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Kuntalaisia kannustetaan harrastamaan kunto- ja terveysliikuntaa. Markkinoidaan kuntalaisille edullisia uimahallilippuja lähiseudun uimahalleihin. Liikunnan palveluketjun työstäminen ja palaute- ja seurantajärjestelmän tehostaminen kunnassa harjoitettavan liikunnan seuraamiseen. Liikuntatoimi tukee Eurajoen Jäähalli Oy:tä ostamalla jäähallilta yleisöluisteluvuoroja ja antamalla liikuntapaikkojen hoitajan jäähalliyhtiön palvelukseen noin seitsemäksi kuukaudeksi. Liikuntatoimi järjestää tasokkaat uimakoulut Liikuntapaikat pidetään siisteinä ja hyvässä kunnossa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä erityisesti koulutoimen sekä sosiaalitoimen Voi hyvin projektin kanssa. Koululaisille on järjestetty mm. uinninopetusta Euran ja

- 22 - Rauman uimahalleissa. Liikuntatoimen tukemien, uimahalli- ja vesijumppakorttien suosio on kasvanut hurjasti tänä vuonna. Vesijumppakortteja hankittiin kaikkiaan 112 kappaletta vuoden 2014 tammi-huhtikuun välisenä aikana, joka on 36 kappaletta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Uimahallin sisäänpääsykortteja ostettiin peräti 257 kappaletta. Myös Porin uimahallin käyttöä on alettu tukea samalla periaatteella kuin Raumankin. Liikunta- ja nuorisolautakunta jakoi huhtikuussa 2015 urheiluseuroille toimintaavustuksia yhteensä 31 500 euroa. Kyläyhdistyksille avustuksia myönnettiin yhteensä 2 610 euroa. Liikuntatoimi on ostanut yleisöluisteluvuoroja Eurajoen jäähallilta tammikuulta huhtikuulle 2015 ja taas syyskuulta joulukuulle. Liikuntapaikkojen hoitaja on siirtynyt syyskuun alussa jaksotyöhön Eurajoen jäähalliin. Uimakouluihin osallistui yhteensä 78 uimakoululaista, joista tyttöjä oli 51 ja poikia 27. Kevään ja kesän 2015 aikana on Investointiohjelman mukaisesti hankittu kuntosalilaitteita ja jalkapallomaaleja liikuntakeskukseen. TALOUS Tulot Liikuntatoimi 4 100-4 100 8 54 +4 854 Menot Liikuntatoimi 276 00-276 00 18 37-78 521 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 218,38. Menojen toteutumaprosentti on 71,64. 3.13.2 Nuorisotoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Nuorisotoimi toteuttaa perusnuorisotyötä nuorisotaloissa (Lapijoki, Kahari), erityistoimipaikoissa ja erilaisissa projekteissa. Nuorisotyötä ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen, yritysten ja yksityisten tahojen kanssa. Nuorisotoimi tukee ja avustaa nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä. Nuorisotoimi osallistuu seutukunnalliseen nuorisotyöhön, jolla pyritään turvaamaan sellainen nuorisotyö jota yksittäinen pieni kunta ei pysty kuntalaisilleen yksinään tarjoamaan mm. etsivänuorisotyö ja nuorisotiedotuksen kehittäminen.

- 23 - Nuorisolain mukaan nuorisotoimen tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen toiminta. Se tarkoittaa nuorten asioiden nostamista julkisuuteen, nuorten etujen ajamista lähiyhteisöissä ja nuorten elinolojen parantamista (nuorisovaltuuston, nuorisoryhmien tukeminen, lasten- ja nuorten kuuleminen ja tiedottaminen heitä koskevissa asioissa). Kehitetään ja vahvistetaan lasten- ja nuorten kuulemisjärjestelmää, koulutetaan vaikuttamaan. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Nuorisotoimella on ollut nuorten avointa toimintaa niin Lapijoen kuin Kaharin nuorisokulttuuritalossakin. Lapijoella on vuoden alusta ollut avointa toimintaa myös 5-6 luokkalaisille. Perjantai Walkersit ovat jatkuneet entiseen malliin. Nuoria on ollut erityisen runsaasti Kaharin toiminnoissa. Lasten leireillä leiriläisten määrä pysynyt ennallaan. Nuorisosihteeri on toiminut Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana sekä mielenterveys ja päihdetyöryhmän jäsenenä, jotka kumpikin toimivat moniammatillisina työryhminä. Ensimmäinen toimii myös lakisääteisenä nuorten palveluverkostona. Yhteistyössä koulun ja seurakunnan sekä naapurikuntien kanssa on toteutettu kevään ja kesän aikana ja syksylle suunniteltu useita yhteistyötapahtumia ja retkiä. Nuorisoyhdistyksille (7) kpl on jaettu toiminta-avustusta 6000,-. Yhdessä Rauman kaupungin kanssa on haettu avustusta etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen ja sitä on saatu myös vuodelle 2015. Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelee Eurajoella n. 20 % työajastaan tarpeen mukaan. Eurajoki liittyi maaliskuussa Nuortenideat.fi verkkodemokratiapalvelun käyttäjäksi ja asiasta tiedotettiin /opastettiin nuorisovaltuuston ja johtavien virkamiesten yhteisessä tapaamisessa. TALOUS Tulot Nuorisotoimi 103 500-103 500 10 064 + 5 564 Menot Nuorisotoimi 641 60-641 60 462 120-17 570 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 105,38. Menojen toteutumaprosentti on 72,02. 3.14 Tekninen lautakunta 3.14.1 Kunnallinen liiketoiminta TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista vettä häiriöttömästi ja johtaa jätevedet hallitusti Raumalle.

- 24 - Seurataan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisilla toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittymistä. Tarvittaessa ohjeistetaan uudelleen liittymisvelvollisuudesta kunnan viemäriverkostoon Sitovien tavoitteiden toteutuminen Vesihuoltolaitos on toimittanut asiakkailleen hyvälaatuista vettä häiriöttömästi ja johtanut jätevedet hallitusti Raumalle. Toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittymistä on seurattu. Liittymättömien kiinteistöjen omistajia on lähestytty kirjeitse. Kirjeissä on pyydetty olemaan yhteydessä vesihuoltolaitokseen lisätietojen saamiseksi. Kirjeissä on kerrottu vesihuoltolaitoksen olevan tarvittaessa yhteydessä kiinteistön omistajaan. Kirjeestä poiketen vesihuoltolaitos ei ole aktiivisesti ottanut yhteyttä. TALOUS Tulot Kunn. liik.toim. 35 000-35 000 431 664-503 336 Menot Kunn. liik.toim. 1 08 727-1 08 727 705 87-383 830 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 46,17. Menojen toteutumaprosentti oli 64,78. 3.14.2 Yhdyskuntatekninen huolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 Lasten ja nuorten viihtyisyyttä lisätään ja toimintaa tuetaan rakentamalla yhden koulun piha-alueelle monitoimiareena ja uusitaan yhden leikkikentän välineistö kirkonkylän alueelta. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Monitoimiareena on rakennettu. Rusakkotien leikkikenttä on saneerattu. TALOUS Tulot Yhd.k.tek. h. 61 800-61 800 15 025 46 775

- 25 - Menot Yhd.k.tek. h. 1 185 88-1 185 88 701 605-484 23 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 24,31. Menojen toteutumaprosentti oli 5,16. 3.14.3 Kiinteistöhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 Kunnan omistamien kiinteistöjen kunnosta huolehditaan vuosittaisilla korjaustoimenpiteillä siten, että vältytään mahdollisilta korjauksien laiminlyönnin aiheuttamilta lisäkustannuksilta. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kiinteistöjen kunnosta on huolehdittu suunnitelman mukaan. TALOUS Tulot Kiint.huolto 1 260 020-1 260 020 48 363 761 657 Menot Kiint.huolto 1 42 21-1 42 21 3 832-436 08 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 3,55 Menojen toteutumaprosentti oli 6,50. Vakuutusmaksut ja jätehuoltomaksut ovat muodostuneet suuremmiksi kuin talousarviossa on ennakoitu. 3.14.4 Puhtaus- ja ruokapalvelut TOIMINTA Sitovat tavoitteet vuonna 2015 Puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstön kanssa keskitytään osaamisalueiden määrittelyihin työtehtävien perusteella strategia huomioiden.

- 26 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen Henkilöstön osaamis- sekä kehitystarpeiden pohjalta on alkuvuoden koulutuksissa keskitytty tietoteknisiin perustaitoihin sekä ergonomiaan TALOUS Tulot Puht. ja ruok. 200 000-200 000 148 011-51 8 Menot Puht. ja ruok. 2 317 500-2 317 500 1 586 363-731 137 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 74,01. Menojen toteutumaprosentti oli 68,45. 3.15 Ympäristötoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2015 Ympäristösuojelu Myönnettyjen ympäristö- ja maa-aineslupien valvontakatselmukset vuoden 2014 aikana. Taataan ympäristösuojelupalvelujen saatavuus lähellä kuntalaisia, tavoitteena palvella kuntalaisia mahdollisimman hyvin ja kattavasti erilaisissa ympäristösuojeluun liittyvissä asioissa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Rakennusvalvonta palvelee kuntalaisia mahdollisimman hyvin ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamista. Päämääränä on, että tuetaan monimuotoista asuntotuotantoa, huolehtien myös siitä, että asiakas saa lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaiset rakentamista koskevat ratkaisut virheettömästi ja oikea-aikaisesti. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Ympäristö- ja maa-aineslupien valvontakatselmukset pääosin suoritettu. Ympäristölautakunnan päätöksistä ei ole tehty yhtään valitusta 1.1 31.8.2015 välisenä aikana. Rakennustarkastajan päätöksen mukaiset rakennusluvat on myönnetty kahden viikon välein. Ympäristölautakunnan päätöksen mukaiset rakennus-, maisema- ja ympäristöluvat on käsitelty kuukausittain pidetyissä ympäristölautakunnan kokouksissa.

- 27 - TALOUS Tulot Ymp.toimi 46 300 46 300 31 615-14 685 Menot Ymp.toimi 170 752 170 752 8 4-71 758 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 68,28. Menojen toteutumaprosentti oli 57,8.

- 28 - Taulukko-osa

- 2-4 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 31.8.2015 VUOSI 2015 Tilinpäätös 2014 Muutettu Talousarvio 2015 Toteutunut 01-08/2015 Tot. % Toimintatuotot 5 151 206 4 64 530 2 527 570 54 % Myyntituotot 1 883 201 1 552 050 16 848 5 % Maksutuotot 1 421 164 1 408 055 828 762 5 % Tuet ja avustukset 427 30 342 841 210 774 61 % Muut toimintatuotot 1 418 10 1 346 584 571 186 42 % Toimintakulut -41 78 241-43 677 562-27 374 105 63 % Henkilöstökulut -17 648 35-18 824 772-12 406 358 66 % Palvelujen ostot -20 014 02-20 350 272-12 267 518 60 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 30 340-2 553 88-1 517 224 5 % Avustukset -1 606 061-1 807 450-1 107 435 61 % Muut toimintakulut -31 354-141 080-75 570 54 % Toimintakate -36 827 035-3 028 032-24 846 535 64 % Verotulot 37 50 636 3 568 000 16 45 544 42 % Kunnan tulovero 18 18 016 18 831 000 14 066 220 75 % Kiinteistövero 15 46 55 16 382 000 652 64 4 % Osuus yhteisöveron tuotosta 4 22 061 4 355 000 1 740 675 40 % Valtionosuudet 744 208 7 35 000 5 415 2 73 % Rahoitustuotot ja kulut 1 556 65 2 474 50 Korkotuotot 8 434 0 11 874 Muut rahoitustuotot 1 726 57 0 2 476 62 Korkomenot -30 482 0 0 Muut rahoitusmenot -228 854 0-121 75 Vuosikate 12 424 504 7 34 68-46 408-6 % Poistot ja arvonalentumiset -2 648 34-2 202 400-2 23 300 102 % Tilikauden tulos 776 110 5 732 568-2 735 708-48 % Poistoeron muutos -2 57 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 778 68 5 732 568-2 735 708-48 %

- 30-5 Tase TASE 31.8.2015 VUOSI 2015 VASTAAVAA 31.8.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT 68 017 646,81 64 54 626,84 Aineettomat hyödykkeet 35 80,17 60 82,57 Aineettomat oikeudet 12 826,45 23 28,85 Tietokoneohjelmistot 1 283,50 25 866,18 Muut pitkävaikutteiset menot 3 6,22 11 07,54 Aineelliset hyödykkeet 60 833 227,0 58 363 746,84 Maa- ja vesialueet 4 872 45,0 4 42 385,0 Rakennukset 37 566 65,4 38 411 625,47 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 618 285,1 11 871 507,1 Koneet ja kalusto 528 854,72 644 883,16 Muut aineelliset hyödykkeet 17 206,7 17 206,7 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 7 22 760,10 2 476 137,43 Sijoitukset 7 148 610,55 6 16 87,43 Osakkeet ja osuudet 4 00 603,82 4 88 80,70 Muut lainasaamiset 2 248 006,73 1 280 006,73 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 102 025,14 101 4,73 Lahjoitusrahastojen erityskatteet 102 025,14 101 4,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT 21 600 153,7 26 222 244,55 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 358 456,14 50 431,14 Lainasaamiset 50 456,38 50 456,38 Muut saamiset 307,76 458 74,76 Lyhytaikaiset saamiset 1 476 742,11 1 262 275,1 Myyntisaamiset 378 200,11 54 847,10 Muut saamiset 42 042,81 367 261,0 Siirtosaamiset 606 4,1 345 166,1 Rahoitusarvopaperit 17 256 642,41 22 35 735,11 Rahat ja pankkisaamiset 2 508 313,13 1 514 802,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 71 825,74 0 18 866,12