Oppimiskeskus Fellmannia Tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka ja informaatikko Johanna Kiviluoto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tieto- ja kirjastopalvelut Abstrakti Lahden ydinkeskustaan on valmistumassa uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia, joka on Päijät- Hämeen koulutuskonsernin, Lahden yliopistokeskuksen ja Lahden kaupungin yhteinen hanke. Oppimiskeskuksen toiminta käynnistyy elokuussa 2011. Fellmannian perustavoitteena on paitsi tuottaa uudenlainen innovatiivinen oppimisympäristö osaksi päijäthämäläistä arkea, niin myös mm. alueen osaamistason nostaminen, uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönotto sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Fellmannian palvelukonsepti koostuu neljästä kokonaisuudesta: uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt, korkeakoulujen yhteiskirjasto sekä koulutuksen oheispalvelut, e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä ja kokous-, kahvila- ja ravintolapalvelut. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa korkealaatuisten ja monipuolisten oppimis-, kehittämis- ja tutkimuspalvelujen tuottamisen. Jatkuvan palvelumuotoilun pohjana tulevat olemaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tehtävän arviointitutkimuksen tulokset sekä tietyt ajassa liikkuvat teemat. JOHDANTO Lahden ydinkeskustaan on valmistumassa uuden ajan oppimiskeskus Fellmannia, joka on Päijät- Hämeen koulutuskonsernin, Lahden yliopistokeskuksen ja Lahden kaupungin yhteinen hanke. Oppimiskeskuksen toiminta käynnistyy elokuussa 2011. Talon alimpiin kerroksiin rakennetaan Korkeakoulujen yhteiskirjasto, ryhmätyötiloja sekä tutkijanhuoneita. Toisessa kerroksessa sijaitsevat kahvila- ja ravintolapalvelut sekä vuokrattavia kokoustiloja, joissa on monipuoliset tietotekniset ja av-varusteet. Verkkopedagogiikan keskus sijaitsee kolmannessa kerroksessa, ja ylimmät kerrokset on varattu monipuolisille työskentely- ja oppimistiloille. Talon pohjakerrokseen Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelevat hyvinvointialueen, joka tarjoaa mahdollisuuden opintojen lomassa rentoutumiseen. Korkeakoulukirjastopalvelujen kehittämisestä uuden ajan Oppimiskeskukseen Fellmannia on pitkäjänteisen suunnittelutyön tulos. Lahden kaupunginjohtaja asetti toukokuussa 2007 korkeakoulukirjastotyöryhmän, jonka tehtävänä oli vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsiminen Lahden tiedekirjaston ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Kirjasto- ja tietopalvelujen tarkoituksenmukaisimman toiminnan ja hallinnon järjestämiseksi. Työryhmän teettämässä selvityksessä (Kiviluoto 2008) sekä sen pohjalta laaditussa loppuraportissa esitettiin Lahden tiedekirjaston yhdistämistä Kirjasto- ja tietopalveluihin. Edellä mainitun esityksen pohjalta Lahden kaupunginjohtaja asetti syyskuussa 2008 uuden työryhmän valmistelemaan toteuttamiskelpoista suunnitelmaa perinteisiä kirjastopalveluja huomattavasti laajemmasta oppimis- ja palvelukeskuskokonaisuudesta. Suunnitelman oli tarkoitus ottaa huomioon modernit, nopeasti lisääntyvät verkkopalvelut ja elektronisten aineistojen käyttö sekä aikuiskoulutuksen neuvonta- ja tukipalvelut. Oppimiskeskustyöryhmän toukokuussa 2009 valmistuneessa loppuraportissa palvelukonseptin muodostavat neljä toisiinsa limittyvää palvelukokonaisuutta: oppimisympäristöfasiliteetit, tieto- ja kirjastopalvelut, eoppimisen kehittämisja palvelukeskittymä sekä kokous- ja kongressitoiminta. Tavoitteena oli alusta saakka kehitys,
jossa eri palvelukokonaisuuksien väliset raja-aidat hälvenevät ja uusia innovatiivisia palveluja syntyy. Rakenteellinen kehittäminen Oppimiskeskuksen suunnittelussa on alusta lähtien otettu huomioon valtakunnalliset suositukset korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämiseksi erityisesti yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen välillä. Opetusministeriön toimeksiannosta vuonna 2008 tehdyn yliopistokeskusten arvioinnin loppuraportissa Korkeakoulujen arviointineuvosto esittää tiiviimmän yhteistyön osa-alueiksi mm. laitteiden, toimitilojen ja kirjastojen yhteiskäytön (Helander et al, 2009). Oppimiskeskukseen tulevien korkeakoulukirjastopalvelujen kehittämisessä on noudatettu korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen linjauksia. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä korkeakoulukirjastoista on kehitetty ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisiä palvelukeskuksia, jotka ovat vakiintuneet oppimisympäristöiksi ja opiskelijoiden kohtauspaikoiksi sekä integroituneet oman kehysorganisaationsa tutkimukseen ja opetukseen. Yhdistymisten kautta korkeakoulukirjastoista muodostuu tarpeeksi suuria yksiköitä, joilla on riittävät resurssit ja osaaminen tarjota kaikki keskeiset tutkimuksen, opetuksen ja alueellisen vaikuttavuuden tieteelliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kehittämisen tavoitteena on myös varmistaa korkeakoulukirjastojen peruspalveluiden (aineiston lainaus ja e-aineistojen käyttö kirjaston tiloissa) avoimuus ja maksuttomuus kansalaisille samalla, kun kehitetään myös maksullisia palveluja. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2009, 11-12) Vuonna 2007 alkanut lahtelaisten korkeakoulukirjastopalvelujen kehittäminen konkretisoitui 1.1.2011, jolloin Lahden tiedekirjasto ja siihen kuuluva Ympäristökirjasto yhdistyivät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Tieto- ja kirjastopalveluihin. Näin muodostuneen korkeakoulujen yhteiskirjaston ydin tulee sijaitsemaan Fellmanniassa. Oppimisen ja opetuksen muutos Oppiminen, opetus ja työelämä ovat vahvassa muutoksessa. Syksyllä 2011 lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa aloittaa ns. diginatiivien sukupolvi, joka on syntynyt internetin aikakaudella. Tämä asettaa haasteita liittyen erityisesti pedagogiikkaan, henkilöstön osaamiseen ja mm. sosiaalisen median tehokkaaseen hyödyntämiseen oppimisessa. Nämä muutokset näkyvät myös Fellmanniassa: opetuksen ja palvelujen kehittämisen lähtökohdiksi on otettu mm. verkko- ja lähiopetuksen sulauttava blended learning sekä ongelmaperustainen oppiminen (PBL). Suunnittelussa otetaan huomioon myös palvelujen tuottaminen ja kehittäminen toiselta asteelta korkea-asteelle: näin tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvaa painotusta väyläopintojen kehittämisessä sekä huomioidaan ilta- ja viikonloppupainotteisen aikuiskoulutuksen tarpeet. KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA KYSYMYKSENASETTELU Fellmannian kehittämistyön tarkoituksena on vastata niihin haasteisiin, joita opetukseen ja oppimiseen kohdistuu. Tässä artikkelissa keskitytään kehittämistyön kuvaukseen kahdesta keskeisestä näkökulmasta käsin, joita ovat alueellisuus ja proaktiivisuus. Alueellisuudella tarkoitetaan Päijät-Hämeen korkeakouluosaamisen vahvistamista ja sen näkyvyyden ja kilpailukyvyn lisäämistä sekä alueen osaamistason nostamista. Proaktiivisuus puolestaan liittyy uusien opetusmenetelmien, opetusteknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoon ja kehittämiseen sekä käytön lisäämiseen. Muita Fellmannialle asetettuja tavoitteita ovat mm. kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen sekä korkeakoulujen toiminnan
kansainvälistymisen huomioinen. Kestävää kehitystä käsitellään tarkemmin kehittämistyön toteutuksen kuvauksen yhteydessä. Alueellisuus Oppimiskeskuksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet paitsi jo edellä mainitut kansalliset linjaukset ja muutokset opetuksessa, niin myös alueelliset tarpeet korkeakoulujen yhteisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Lahdessa sijaitsevalta korkeakoulu- ja yliopisto-opetukselta on tähän saakka puuttunut yhteinen toimintaympäristö, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen sekä fyysisesti saman katon alle että virtuaalisesti verkkopalvelujen muodossa. Suunnittelun haasteena onkin ollut päijäthämäläisen toimintaympäristön pirstaleisuus: yliopistokeskuksessa toimii neljän yliopiston erilaisia yksiköitä, joiden kytkökset omiin emoyliopistoihinsa ja niiden rakenteisiin on huomioitava suunniteltaessa mm. yhteisiä kirjastopalveluja. Proaktiivisuus Fellmannian kehittämistyön yhtenä keskeisenä perustavoitteena on tuottaa uudenlainen innovatiivinen oppimisympäristö osaksi päijäthämäläistä arkea. Kuten edellä todettiin, ovat opetus ja oppiminen myllerryksessä: uudet menetelmät ja teknologiat raivaavat tietään perinteisten opetusmetodien rinnalle, ja erilaiset e-oppimisen ja e-opetuksen muodot lisääntyvät jatkuvasti. Uusista opetusmetodeista Fellmanniassa korostuvat erityisesti ongelmaperustainen oppiminen ja sulauttava opetus. Ongelmaperustainen oppiminen (problem-based learning, PBL) ei ajatuksena ole sinällään uusi, mutta korkeakoulutukseen sen voidaan katsoa kunnolla rantautuneen vasta 1960-luvulla. PBL lähtee ajatuksesta, että ratkaisua vaativat ongelmat toimivat ajattelun ja oppimisen alkuunpanijoina ja uteliaisuuden herättäjinä etenkin silloin, kun nämä ongelmat koetaan opiskelijan sekä opittavan asian kannalta relevantteina ja tärkeinä. Perinteisesti on ensin opetettu ongelmanratkaisukeinot ja sen jälkeen annettu ongelma ratkottavaksi: PBLssä aloitetaan ongelmasta, ja oppiminen tapahtuu osana ongelmanratkaisuprosessia. (Barret ja Moore 2011, 3-5) Blended learning eli sulautuva tai sulauttava opetus puolestaan kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, joka muodostuu opetuksen elementtien ja prosessien tarkoituksenmukaisesta integroinnista tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin ympäristöihin ja vuorovaikutusvälineisiin. Tällaisen integroinnin kohteena voivat olla mm. tiedon ja toiminnan eri muodot, opetuksen metodit, verkko- ja kasvokkain -opetus sekä koulutus ja työssä oppiminen. (Levonen, Joutsenvirta ja Parikka, 2005) Sulauttavaa opetusta voidaan hyödyntää myös ongelmaperustaisessa oppimisessa (ks. esim. Savin-Baden, 2007). E-oppiminen ja e-opetus (e-learning, enhanced learning) on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää opetusta ja oppimista: tavallaan kyseessä on kattotermi laajalle kirjolle erilaisia opetusmenetelmiä, ja tämän kattotermin alle mahtuu myös sulauttava opetus. E-opetus ei ole pelkästään verkon kautta tapahtuvaa etäoppimista, vaan siinä voidaan hyödyntää tietokoneiden lisäksi mm. erilaisia ohjelmia, digikameroita, kännyköitä, sosiaalisen median työkaluja sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä. (Pachler ja Daly 2011, 15). KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS Fellmannian toteutus on tätä kirjoittaessa hyvällä mallilla, mutta ei millään muotoa vielä valmis. Niinpä seuraavassa pyritään antamaan toivottavasti kattava kuvaus rakenteilla olevasta kokonaisuudesta ja sen tulevasta toimintamallista.
Toimintamalli Fellmannian toimintamalli on uusi ja innovatiivinen. Keskiössä on tapa toimia yhteistyössä siten, että asiakkaan tarvitsemat palvelut tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken: asiakkaalle rajat eri palvelujen välillä eivät näy, ja toisaalta näitä rajoja pyritään myös aktiivisesti rikkomaan ja häivyttämään. Tavoitteena on lisätä erityisesti alueellisesti mutta myös kansallisesti eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä uusi tapa toimia yhteistyössä on näkynyt jo Fellmanniaan tulevan henkilöstön valmennusohjelmassa, jota pilotoidaan parhaillaan (kevät 2011). Uuden ajan oppiminen seminaarisarja koostuu viidestä vuorovaikutteisesta ja keskustelevasta teemaseminaarista, joissa opetus- ja tukipalveluhenkilöstö on yhdessä pohtinut teemoihin liittyviä kysymyksiä. Näin on lisätty eri toimijoiden ymmärrystä toistensa työkentistä ja toisaalta opittu näkemään, miten eri palvelut ja toimialat liittyvät toisiinsa. Seminaarityöskentelyn materiaalit ja tuotokset on kirjattu suoraan LAMKin wikiin: samalla on siis testattu käytännössä myös sulauttavaa opetusta. Fellmanniaa on suunniteltu erilaisissa työryhmissä jo parin vuoden ajan. Myös suunnittelutyössä on alusta lähtien hyödynnetty virtuaalisia ja sosiaalisen median työkaluja: rakennus on mallinnettu Second Lifeen ja suunnittelussa on hyödynnetty jo mainittua wikiä. Fellmannian palvelukokonaisuus Fellmannian palveluja muotoillaan ottaen huomioon ajan hengessä toimivat teemat ja ilmiöt. Palvelukonsepti koostuu neljästä kokonaisuudesta: uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt, korkeakoulujen yhteiskirjasto sekä koulutuksen oheispalvelut, e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä ja kokous-, kahvila- ja ravintolapalvelut. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka pohjaa vahvaan digitaaliseen ja pedagogiseen osaamiseen ja mahdollistaa korkealaatuisten ja monipuolisten oppimis-, kehittämis- ja tutkimuspalvelujen tuottamisen. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Fellmannia toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana ja lahtelaisen korkeakouluosaamisen yhteisenä areenana. 1) Uudenlaiset innovatiiviset oppimisympäristöt Oppimisen fasiliteettien kehittämisen yhtenä perusnäkemyksenä on oppimisen tapahtuminen rajapinnoissa: tällöin eri koulutusalojen positiivinen törmäyttäminen ja rajojen ylittäminen ovat olennainen osa koko oppimisprosessia. Tämän mahdollistamiseksi Fellmannia tarjoaa muunneltavia ja moneen taipuvia, nykyteknologialla varusteltuja tiloja sekä kontakti- että etäopetuksen tarpeisiin. Lisäksi Fellmanniassa on työtiloja itsenäiseen opiskeluun, pienryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoisempaan oleskeluun, mikä puolestaan tukee yhteisöllisyyttä ja edesauttaa eri alojen opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Uusinta teknologiaa hyödynnetään monipuolisesti, ja virtuaalinen oppimisympäristö on käytettävissä mm. SecondLifessa (Paijat-Hame edu island). Fellmannia tarjoaa myös opiskelijoiden harjoittelulle ja työssäoppimiselle uudenlaisen ja monipuolisemman ympäristön. Palveluihin ja teknologiaan liittyy kokeilutoimintaa osana opiskelijoiden oppimisprosessia: esimerkkinä mainittakoon Salpauksen datanomiopiskelijat, joiden uusittu OPS pilotoidaan Fellmanniassa siten, että talossa on ympäri vuoden kaksi opiskelijaa kerrallaan työssäoppimassa ja opiskelijat myös hoitavat seuraavien perehdyttämisen. Kaikissa palveluissa haetaan yhä enemmän mukavuustekijöitä, ja tämä koskee myös oppimisympäristöjä. Fellmanniassa tämä slow life -ideologia heijastuu mm. sisustusratkaisuissa ja ruokatarjonnassa, minkä lisäksi mahdollistetaan sekä yhteisöllisyys että oma työrauha ja panostetaan henkilöstön palveluasenteeseen. Mukavuuteen ja viihtymiseen vaikuttaa myös arjen
logistiikan toimiminen. Kaiken tulee toimia loppukäyttäjän kannalta mietitysti ja saumatta: asiakkaalle on rinta rinnan tarjolla niin kohtuuhintaista hyvää kahvia kuin huipputasoisia tieto- ja kirjastopalveluja sekä erilaisia ja eri tavoin varustettuja opiskelutiloja. Keskeisiä teemoja ovat oppimismyönteinen ilmapiiri, turvallisuus ja teknologian helppokäyttöisyys. 2) Tieto- ja kirjastopalvelut Fellmanniassa sijaitsee Korkeakoulujen yhteiskirjasto, josta löytyvät korkeakoulu- ja oppilaitoskirjastoverkon tietoaineistot. Toiminnan painotus on tiedossa ja tiedonhallinnassa ja vasta toissijaisesti korostuu perinteinen painettu aineisto. Erityistä lisäarvoa tuo mahdollisuus digitaalisten aineistojen aiempaa monipuolisempaan, asiakkaan omasta koulutusorganisaatiosta riippumattomaan paikalliskäyttöön. Fellmanniassa ovat käytettävissä tärkeimmät kotimaiset ja ulkomaiset digitaaliset aineistot sekä kattava kurssikirjallisuusvalikoima. Oppimiskeskuksen tieto- ja kirjastopalvelujen asiantuntijat turvaavat asiakkailleen tarvittavan teknisen ja sisältötuen yhteistyössä talon muiden toimijoiden kanssa. Tieto- ja tiedonhankintapalveluita on saatavissa henkilökohtaisesti ja asiakas voi varata ajan esimerkiksi tiedonhankintaklinikalle. 3) e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä Fellmanniaan sijoittuu e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymä, joka ohjaa ja tukee koulutusorganisaatioiden opettajia ja muita asiantuntijoita. Keskittymällä on kokonaisnäkemys kaikista verkko-opetuksen ja opetusteknologian osa-alueista, ja se toimii hyvien käytäntöjen ja uusimman tutkimustiedon asiantuntijana, jakelijana ja soveltajana. Opettajat ja asiantuntijat saavat keskittymästä apua sekä opetusteknologian pedagogiseen että tekniseen käyttöön. Palvelukeskittymä ei toimi vain muiden tuottaman tiedon varassa, vaan se kehittää, testaa ja tutkii itse aktiivisesti erilaisia opetusteknologiaratkaisuja. Työssä otetaan huomioon alueen eri yksiköiden asiantuntemus ja niissä tehtävä kehitystyö sekä hyödynnetään niitä mahdollisuuksien mukaan. Keskittymä myös toimii proaktiivisesti ottamalla itse aktiivisesti kontakteja asiakkaisiin ja selvittämällä heidän tarpeitaan. e-oppimisen kehittämis- ja palvelukeskittymällä on myös alueellinen ja strateginen merkitys: tavoitteita tarkastellaan koko alueen, ei niinkään yksittäisen koulutusorganisaation kilpailukyvyn näkökulmasta. Tällä tavoin voidaan myös toimia suunnannäyttäjinä alueellisissa opetusteknologiaratkaisuissa ja siinä, millä tavoin teknologiaa alueen oppilaitoksissa käytetään. 4) Kokous- ja ravintolapalvelut Fellmanniassa on viisi erilaista kokoustilaa 10-40 hengen tilaisuuksia varten sekä 235 hengelle suunniteltu auditorio. Sekä auditoriossa että kokoustiloissa on ajanmukainen AV- ja tietotekninen varustelu sekä langaton tietoverkko. Ravintolapalvelut on tarkoitettu niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin vierailijoillekin. Ravintolassa voi syödä lounasta, ja lounasajan jälkeen tarjolla on salaatti- ja keittobuffet. Tarjolla on myös take away -annoksia. Ravintolan yhteydessä palvelee monipuolinen kahvio aamusta iltaan. Ravintolapalveluilta voi tilata myös tarjoilut kokousten ja erilaisten tilaisuuksien yhteyteen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen edistäminen on valittu keskeiseksi Fellmannian toimintaa ohjaavaksi teemaksi. Toiminnan ympäristöjalanjälkeä ja sosiaalisia vaikutuksia tullaan seuraamaan eri tavoin ja mittarein.
Sopivia mittareita muun muassa energian kulutuksen ja jätteen muodostumisen hallintaan selvitetään parhaillaan, ja niitä otetaan käyttöön toiminnan käynnistyessä. Itse toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten kuvaamiseen ja hallintaan etsitään myös parhaillaan keinoja, jotta voitaisiin mitata mm. virtuaalisuuden ja toimintojen keskittämisen hiilijalanjälkeä. Kestävä kehitys, kierrätys, ekologisuus ja tuunaus on Fellmanniassa huomioitu alusta lähtien: Fellmannian kalusteista suurin osa on kierrätettyjä ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden tuunaamia. Lisäksi Fellmanniaan tulee AMK-opiskelijan opinnäytetyönään suunnittelemia erikoiskalusteita, jotka Salpauksen opiskelijat valmistavat. Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöalan opiskelijat tekevät talolle ympäristöohjelman. Tämä yhdessä tekemisen toimintatapa paitsi tukee kestävää kehitystä, myös konkretisoi yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden ideat käytännöksi. Vahva panostus teknologiaan ja elektronisiin aineistoihin tukee osaltaan siirtymistä kohti paperitonta yhteiskuntaa. Kaupunkikeskustan elävöittäminen on kestävää kehitystä: Fellmannian myötä vanha ja tunnettu koulurakennus saa uuden elämän tuoden samalla uusia tuulia koko keskustaan. Keskeinen sijainti ja kestävän kehityksen huomioiminen ovat vaikuttaneet myös siihen, ettei Fellmanniaa varten ole suunniteltu lisää pysäköintitiloja. Lahden kaupungille on ehdotettu opiskelijoille ja muille Fellmannian asiakkaille pyöräparkin toteuttamista osana World Design Capital 2012 -hanketta. Pyöräparkki sijoittuisi Kirkkokadun puistikkoon, lähelle Fellmannian ulko-ovea. Pyöräparkki helpottaisi liikkumista eri Kampusten välillä ja omalta osaltaan kannustaisi pois yksityisautoilusta. TULOSTEN JA JOHTOPÄÄTÖSTEN KUVAUS Kuten yllä on todettu, Fellmannia on vielä rakenteilla: taloon päästään muuttamaan kesäkuun alusta alkaen ja ovet avataan 1.8.2011. Tavoitteena on, että Fellmannia tulee toimimaan korkeakouluyhteisön ja opiskelijoiden yhteisenä innovatiivisena temmellyskenttänä, jossa erilaiset kokeilut ja asioiden yhdistelemiset ovat mahdollisia. Tavoitteena on myös, että tämä koulutusalojen rajat ylittävä ja rikkova toiminta tekee Fellmanniasta Lahden seudun ympäristö- ja muotoiluosaamisen lippulaivan, jossa kestävä kehitys, ekologisuus ja innovatiivinen muotoilu kulkevat rinta rinnan. TULOSTEN SOVELLETTAVUUS Oppimiskeskus Fellmannian toimintamallin ja palvelukokonaisuuden toimivuutta päästään kunnolla arvioimaan vasta sitten, kun talo on otettu käyttöön. Toisaalta Fellmannian yhtenä perusajatuksena on jatkuva muutos: Fellmannian palvelukonseptia kehitetään jatkuvasti ajan vaateiden mukaisesti. Jatkuvan palvelumuotoilun pohjana tulevat olemaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tehtävän arviointitutkimuksen tulokset sekä tietyt ajassa liikkuvat teemat. Arviointitutkimuksessa tullaan selvittämään toiminnalle ja palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumista mm. käyttöönotossa, käytettävyydessä, opetuksessa, henkilöstön osaamisessa ja tilojen suunnittelun onnistumisessa. Fellmannian kehittämishanke on pilotti suunnitteilla olevaa Paavolan kampusta silmällä pitäen. Mikäli konsepti todetaan toimivaksi, voidaan sitä soveltaa muuallakin. Fellmannia toimii pilottina myös kestävän kehityksen näkökulmasta: oppimiskeskuksessa voidaan testata uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia palvelukonsepteja, jotka palvelevat opiskelijoita ja kansalaisia laajemminkin.
Lähteet Barrett, T. & Moore, S. (2011). An introduction to problem-based learning. Teoksessa Barret, T. & Moore, S. (eds.), New approaches to problem-based learning: revitalising your practise in higher education (pp. 3-17). New York, NY: Routledge. Fellmannia. www.fellmannia.fi Helander, E. et al. (2009). Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi: yliopistokeskusten arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2009. Luettavissa www.kka.fi/files/665/kka_0109.pdf. Kiviluoto, J. (2008). Selvitys Lahden korkeakoulukirjastoverkosta ja sen tulevaisuudesta: ympäri mennään, yhteen tullaan? Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Kirjasto- ja tietopalvelut ja Lahden tiedekirjasto Levonen, J., Joutsenvirta, T. & Parikka, R. (2005). Blended learning katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen. Piirtoheitin : verkko-opetuksen verkkolehti 3: 2/2005. Luettavissa http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/sulautus1.htm. Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2009). Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020. Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:6. Luettavissa http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/tr26.pdf?lang=fi Pachler, N. & Daly, C. (2011). Key issues in e-learning: Research and practice. London: Continuum. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Tieto- ja kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2010. Savin-Baden, M. (2007). A practical guide to problem-based learning online. New York, NY: 2007. Uuden ajan oppimiskeskus: tiedon, oppimisen ja ajatusten areena. Oppimiskeskustyöryhmän loppuraportti 5.5.2009.